Nokian entiset työntekijät kertoivat oman mielipiteensä syistä, jotka johtivat yrityksen vaikeuksiin. Lista on kiinnostava, mutta tuskin yllättävä. Jokainen suuri, menestynyt yritys joutuu kohtaamaan saman ongelman: miten säilyttää alkuperäinen innostus ja osaaminen, kun organisaatio kasvaa nopeasti ja irtaantuu todellisuudesta?
Pahimmillaan yritys jämähtää paikoilleen. Asemien pitämisestä ja riskien välttämisestä tulee tärkein tavoite, eikä yritys pysty muuttumaan samaa vauhtia markkinoiden kanssa. Henkilöstöpolitiikan seurauksena väärät ihmiset ylennetään johtajiksi. Organisaatio alkaa elää omaa elämäänsä, jolla ei enää ole tekemistä liiketoiminnan kanssa.
Tie yllättäville haastajille on auki. Ja nopeasti muuttuvilla teknologiamarkkinoilla niitä totisesti riittää.
Itse havahduin vuonna 2006 Nokian tapaan kertoa tekniikastaan. Kieli oli niin mutkikasta, että se peitti enemmän kuin paljasti. Ehkä niin oli tarkoituskin -- Nokian ajattelu oli hukassa. Se ei ollut enää aidosti kiinnostunut asiakkaista eikä todellisesta kehityksestä.
Digitodayn jutussa silmääni pisti headhunteriksi siirtyneen entisen nokialaisen oma teoria. "Hänen mukaansa Nokian oli kasvaessaan palkattava lisää ihmisiä. Siksi yhtiöön pääsi myös epäpäteviä työntekijöitä. Näin tapahtuu yhtiöissä usein, ja tiettyyn rajaan asti siitä ei ole suurta haittaa. Jos yrityksessä ei olla varovaisia, tapahtuu käänne, jossa epäpätevät pääsevät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän jälkeen suorittajat alkavat lähteä yhtiöstä."
Kyseinen sitaatti muistuttaa kovasti Jobsin metodia. Hänen elämäkertansa muotoilee asian näin (s. 201): "Jos tahdot rakentaa joukkueen A-tason pelaajista, sinun on oltava säälimätön. "Ryhmän kasvaessa on ihan liian helppoa sietää muutamia B-luokan pelaajia, jotka tuovat helposti mukanaan lisää B-luokaan pelaajia ja lopulta sinulla on ristinäsi jopa joitakin C-luokan ihmisiä", hän muisteli."
Jobsin ei tarvinnut välittää suomalaisesta työlainsäädännöstä. Hän erotti säälimättä ne, jotka olivat epäonnistuneissa projekteissa, kuten Macintoshia edeltäneessä Lisassa. Suomessa uskomme enemmän yhteistyöhön ja johtamiseen kuin A-luokan ihmisiin. Heidän lähtönsä ei ollut Nokian ongelmien taustalla -- pikemminkin päinvastoin, osa alkuperäisistä johtajista olisi joutanut lähteä.
Potkut ja A-luokan ihmiset eivät riittäneet myöskään pelastamaan Applea 1980-luvulla. Uusi nousu alkoi vasta oikean strategian, rohkeiden päätösten ja oikeaan osuneiden tulevaisuuden visioiden myötä.
Juuri niitä Nokiakin nyt tarvitsisi.
Pahimmillaan yritys jämähtää paikoilleen. Asemien pitämisestä ja riskien välttämisestä tulee tärkein tavoite, eikä yritys pysty muuttumaan samaa vauhtia markkinoiden kanssa. Henkilöstöpolitiikan seurauksena väärät ihmiset ylennetään johtajiksi. Organisaatio alkaa elää omaa elämäänsä, jolla ei enää ole tekemistä liiketoiminnan kanssa.
Tie yllättäville haastajille on auki. Ja nopeasti muuttuvilla teknologiamarkkinoilla niitä totisesti riittää.
Itse havahduin vuonna 2006 Nokian tapaan kertoa tekniikastaan. Kieli oli niin mutkikasta, että se peitti enemmän kuin paljasti. Ehkä niin oli tarkoituskin -- Nokian ajattelu oli hukassa. Se ei ollut enää aidosti kiinnostunut asiakkaista eikä todellisesta kehityksestä.
Digitodayn jutussa silmääni pisti headhunteriksi siirtyneen entisen nokialaisen oma teoria. "Hänen mukaansa Nokian oli kasvaessaan palkattava lisää ihmisiä. Siksi yhtiöön pääsi myös epäpäteviä työntekijöitä. Näin tapahtuu yhtiöissä usein, ja tiettyyn rajaan asti siitä ei ole suurta haittaa. Jos yrityksessä ei olla varovaisia, tapahtuu käänne, jossa epäpätevät pääsevät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän jälkeen suorittajat alkavat lähteä yhtiöstä."
Kyseinen sitaatti muistuttaa kovasti Jobsin metodia. Hänen elämäkertansa muotoilee asian näin (s. 201): "Jos tahdot rakentaa joukkueen A-tason pelaajista, sinun on oltava säälimätön. "Ryhmän kasvaessa on ihan liian helppoa sietää muutamia B-luokan pelaajia, jotka tuovat helposti mukanaan lisää B-luokaan pelaajia ja lopulta sinulla on ristinäsi jopa joitakin C-luokan ihmisiä", hän muisteli."
Jobsin ei tarvinnut välittää suomalaisesta työlainsäädännöstä. Hän erotti säälimättä ne, jotka olivat epäonnistuneissa projekteissa, kuten Macintoshia edeltäneessä Lisassa. Suomessa uskomme enemmän yhteistyöhön ja johtamiseen kuin A-luokan ihmisiin. Heidän lähtönsä ei ollut Nokian ongelmien taustalla -- pikemminkin päinvastoin, osa alkuperäisistä johtajista olisi joutanut lähteä.
Potkut ja A-luokan ihmiset eivät riittäneet myöskään pelastamaan Applea 1980-luvulla. Uusi nousu alkoi vasta oikean strategian, rohkeiden päätösten ja oikeaan osuneiden tulevaisuuden visioiden myötä.
Juuri niitä Nokiakin nyt tarvitsisi.
3 kommenttia:
Ihan oikeasti listaasi mitä Nokia tarvitsisi, pitäisi lisätä hyvät tuotteet! Ne ovat - tai ainakin pitäisi olla - kaiken liiketoiminnan ytimessä.
Olen itse entinen nokialainen ja kuulun siihen porukkaan, joka siirtyi Nokialta Accenturelle vuonna 2011. Olin siis kehittämässä Symbian puhelimia.
En halua yksityiskohtaisesti kertoa, mitä tein Nokialla, sillä tällöin minut voisi joku tunnistaa, mutta sanon nyt näin, että olin mukana Symbian puhelinten softankehityksessä keskivertokoodarina.
Nokia kriitikko Juhani Risku taisi jossain halveksua meitä keskivertokoodareita, mutta ihan tiedoksi vain Riskulle, että keskivertokoodariksikin on saanut tehdä töitä kelpo lailla. Enpä usko, että Risku pystyisi töitäni tekemään edes pitkällä harjoituksella. En muuten usko, että Nokian johdossa juuri kukaan muukaan olisi pystynyt minun hommiani tekemään. Ja olen kuitenkin vain keskivertokoodari.
Sisältäpäin katsoen Nokian ylivoimaisesti suurin ongelma oli keskijohdon paisuminen. Ylipäänsä Nokian organisaatiossa tuntui olevan helpompi edetä johtajaportaassa kuin ns. teknisellä linjalla. Koodareita tai edes huippukoodareita ei tunnuttu arvostavan ainakaan rahallisesti.
Tämä on sanottu jo moneen kertaa, mutta näin softankehittäjän näkökulmasta Nokiassa oli aivan liian paljon managereita, directoreita ja muita ei käytännön softankehitykseen osallistumattomia säätäjiä.
Softankehitykseenhän Nokian valta kaatui. Symbian järjestelmää ei pystytty kehittämään oikeaan suuntaan riittävän nopeasti. Oikeastaan Symbianista tuli lopulta ihan hyvä, mutta hieman liian myöhään.
Kun yrityksen tuotteiden kysyntä kasvaa ennalta arvaattoman ajan puiteisssa taivaisiin, niin ei tuossa nousussa auta yhtään mikään. Se mikä nousee ylös, tulee myöhemmin alas.
Lähetä kommentti