Vastaamon toimitusjohtajaa vastaan nostetut syytteet antavat järkyttävän kuvan tavasta, jolla yhtiössä suhtauduttiin tietoturvaan. Hiukset nousevat pystyyn lukiessa sekä Helsingin Sanomien että Iltalehden juttuja tapahtuneesta.
Muutama esimerkki: virtualisointiohjelma oli piraattiversio, potilasrekisterin root-käyttäjällä ei ollut salasanaa (tämä uutisoitiin jo 2020, mutta sitä ei voinut uskoa todeksi), it-osastolla ei ollut budjettia, tietosuojavastaavalla ei ollut koulutusta asiaan ja niin edelleen. Tietoturvaongelmista ja kiristysviesteistä vaiettiin. Toimitusjohtaja panosti kaiken vain yhtiön laajentamiseen ja sen arvon kasvattamiseen.
It-asioita hoiti kaksi kaveria, jotka oli palkattu lähinnä koodareiksi kehittämään järjestelmää. Kyberturvallisuuskeskuksen arvion mukaan tietoturvasta huolehtiminen olisi vaatinut 5-6 it-ammattilaisen työpanoksen.
Syyttäjä katsoi, ettei koodareita ole syytä epäillä rikoksesta, sillä he olivat kertoneet ongelmista ja puutteista toimitusjohtajalle. Ilmeisesti myöskään yhtiön hallitusta ei syytetä valvonnan laiminlyömisestä, koska vain perustaja/toimitusjohtaja Ville Tapio on syytteessä.
Tiedot herättävät eräitä ajatuksia.
GDPR on maineestaan huolimatta paperitiikeri. Jättisakot toimivat ulkomaisia nettijättejä vastaan, koska niillä on varaa maksaa, mutta Vastaamon tapauksessa sakoilla ei ollut merkitystä, koska yhtiö oli jo maksukyvytön. Tietosuojalain rikosoikeudellinen vastuu on mitätöntä yli 30 000 uhrille aiheutuneeseen vahinkoon verrattuna.
Yhtiö voi ilmeisesti nimetä tietosuojavastaavaksi vaikka siivoojan, koska tietosuojavastaava ei nimestään huolimatta vastaa mistään. Tietosuojasta vastaavat toimitusjohtaja ja hallitus. Vastaavan tehtävänä on toimia vain yhteyshenkilönä ja vaikka hänen pitäisi raportoida havaitsemistaan puutteista johdolle tai viranomaisille, tämän laiminlyönnistä ei seuraa mitään.
Yhtiön pitäisi varmistaa, että tietosuojavastaavaksi nimitettävällä on edellytykset tehtävän hoitamiseen. Vastaamossa näin ei selvästikään ollut. Nähtäväksi jää, syytetäänkö tästä Tapiota oikeudessa. Yhtä hyvin hän olisi voinut nimittää vaikka siivoojan.
Herää myös kysymys, miksi it-henkilö itse hyväksyi nimityksen ja esiintyi Vastaamon sivulla nimen ja valokuvan kera tietosuojavastaavana, jos hän itsekin katsoi, ettei pysty hoitamaan tehtävää. Kuva ja nimi sivulla loivat asiakkaille valheellisen kuvan siitä, että joku oli vastuussa.
Vastaamon julkinen seloste tietosuojavastaavan tehtävistä. |
Rivin katkeamisesta kesken lauseen voi päätellä, ettei koko asiaa otettu vakavasti.
Näyttää vakuuttavalta, mutta on vain tekstiä bittiavaruudessa. |
Oli asema organisaatiossa mikä tahansa, vakavista terveyteen kohdistuvista ongelmista pitäisi olla sekä juridinen että moraalinen ilmoitusvelvollisuus. Lojaliteettivelvoite ei voi estää tekemästä ilmoitus viranomaisille - vaikka sitten nimettömänä - jos johto ei reagoi vaarallisiin käytäntöihin. Se on kansalaisvelvollisuus, vaikka olisi pelkkä asiakas.
Myös viranomaiset voivat katsoa peiliin. Valvirassa järjestelmiä valvoo yksi henkilö, mutta omatekoisia tietojärjestelmiä käyttävän Vastaamon olisi pitänyt olla listan kärjessä. Yksikin auditointi tai tarkastuskäynti olisi viestinyt toimitusjohtajalle, että tietoturvaan on panostettava. Ennen GDPR:n voimaantuloa peloteltiin, että tietosuojavaltuutetun toimisto tulee tekemään tarkastuksia yrityksiin. Vastaamon olisi pitänyt tietojen laajuuden ja arkaluonteisuuden vuoksi olla myös heidän listansa kärjessä.
Viranomaiset kiertävät kyllä valvomassa anniskelulupia, työoloja ja verojen maksua, mutta tietoturvaa ei edelleenkään oteta vakavasti.
It-ammattilainen: tunne vastuusi! Jos näet, että organisaation järjestelmät ovat niin pahasti retuperällä, että ne aiheuttavat vaaraa ihmisten terveydelle, tee nimetön ilmoitus viranomaiselle tai vihjaa vaikka medialle. Vastaamo ei saa toistua.