Haittaohjelmien määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja viime vuonna ylittyi jo puolen miljoonan ohjelman rajapyykki. Entistä ovelammat troijalaiset kaappaavat pankkitunnuslukuja suoraan asiakkaiden koneilta. Verkkorikollisuus uhkaa pankkeja. Puhumattakaan Venäjän mafiasta, joka...
Tuttuja uutisia tietoturva-alalta. Internet-uhkia on helppo liioitella ja pelätä. Pari tuoretta uutista on kuitenkin palauttanut mieliin vanhan totuuden siitä, miten suurin uhka tulee sisältäpäin.
Jérôme Kerviel'in omalle pankilleen aiheuttama 4,9 miljardin tappio on huikea saavutus. Ilmeisesti summassa on todellista tappiota 1,4 miljardin edestä -- loput 3,5 miljardia aiheutuivat Société Généralin purkaessa johdannaissopimuksia. Pankin tappiot ovat kuitenkin suuremmat kuin kaikista vuoden nettihuijauksista yhteensä.
Yhtä uskomaton uutinen tuli Ruotsista. Rosvot murtautuivat pankkikonttoriin ja asensivat yhteen tietokoneeseen kauko-ohjaimen, jonka avulla he pystyivät käyttämään pankin sisäistä tietojärjestelmää. Miljoonien kruunujen tilisiirto epäonnistui viime hetkellä, kun virkailija huomasi koneen toimivan itsekseen ja ehti kiskaista virtajohdon seinästä.
Rikollisten kekseliäisyys on rajatonta. Nettiuhkien torjunta ei saisi hämärtää riskien kokonaiskuvan arviointia.
keskiviikko 30. tammikuuta 2008
Pitäisikö itkeä vai nauraa
En osa päättää, pitäisikö itkeä vai nauraa. Yleisradion eilen käyttöön ottama uusi digitaalinen lähetysjärjestelmä on kaatanut ainakin Forcen, Humaxin, Handanin, Finnsatin, Medionin, Visionin, Finluxin ja Saloran digibokseja. Osa niistä on mennyt täysin jumiin, kun katsoja on vaihtanut ensi kertaa Ylen kanaville.
Iltapäivällä radiossa Olli Ihamäki ja Irene Tommiska-Jarva selittelivät asiaa, ottivat vastaan vihaisten katsojien puheluita ja antoivat neuvoja boksien resetoimiseksi.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Toki Suomi halusi olla edelläkävijä ja otti tietoisesti kantaakseen pioneerin raskaan osan, mutta on silti uskomatonta, että vielä seitsemän vuotta lähetysten alkamisen jälkeen joudumme tappelemaan tekniikkaongelmien kanssa.
Ketä tässä pitäisi syyttää? Yleisradio on muuttanut jotain omassa järjestelmässään, mutta ei se voi olla ainoa syy digiboksien jumiutumiseen. Jos Yle olisi oikeasti sotkenut jotain, kaikkien digiboksien pitäisi takkuilla samalla tavalla. Koska vain osa bokseista sekoilee osan toimiessa normaalisti, vian on pakko olla bokseissa.
Olisiko liikaa vaadittu, että puolivalmiita bokseja asiakkaille myyneet tv-kauppiaat vaihtaisivat ongelmalaitteet uusiin ja toimiviin? Viis kuiteista ja takuuajoista -- samat kauppiaat ovat ansainneet tukuittain rahaa, kun kansalaisten on ollut pakko hankkia heiltä uudet laitteet.
Iltapäivällä radiossa Olli Ihamäki ja Irene Tommiska-Jarva selittelivät asiaa, ottivat vastaan vihaisten katsojien puheluita ja antoivat neuvoja boksien resetoimiseksi.
Miten tämä voi olla näin vaikeaa? Toki Suomi halusi olla edelläkävijä ja otti tietoisesti kantaakseen pioneerin raskaan osan, mutta on silti uskomatonta, että vielä seitsemän vuotta lähetysten alkamisen jälkeen joudumme tappelemaan tekniikkaongelmien kanssa.
Ketä tässä pitäisi syyttää? Yleisradio on muuttanut jotain omassa järjestelmässään, mutta ei se voi olla ainoa syy digiboksien jumiutumiseen. Jos Yle olisi oikeasti sotkenut jotain, kaikkien digiboksien pitäisi takkuilla samalla tavalla. Koska vain osa bokseista sekoilee osan toimiessa normaalisti, vian on pakko olla bokseissa.
Olisiko liikaa vaadittu, että puolivalmiita bokseja asiakkaille myyneet tv-kauppiaat vaihtaisivat ongelmalaitteet uusiin ja toimiviin? Viis kuiteista ja takuuajoista -- samat kauppiaat ovat ansainneet tukuittain rahaa, kun kansalaisten on ollut pakko hankkia heiltä uudet laitteet.
tiistai 29. tammikuuta 2008
MTV3 Rikos
Ei, MTV3:lla ei ole otsikossa mainittua maksukanavaa. Mutta voisi hyvin olla, kun vaikka tarkastelee tämän tiistai-illan MTV3 Fakta -kanavan ohjelmistoa (copy-pastettu telkku.com'ista, joten linkit vievät sinne):
18.00 Kadulla
19.00 Jäljillä IV
19.30 Tappajan profiili V
20.00 Kierot kaupunkitarinat
21.00 Brooklyn/Memphis murharyhmä
22.00 Ilmoitettu kadonneeksi
22.30 Tappajan profiili IV
23.05 48 ratkaisevaa tuntia
00.05 Poliisi paikalla
00.35 Kadulla
01.35 Tappajan profiili
02.05 Jäljillä
02.35 Poliisi paikalla
03.05-03.50 Murhatutkimus käynnissä
Ainakin tänä satunnaisesti valittuna päivänä MTV3 Fakta -kanavan ohjelmistossa on pelkkää tappamista, murhaa ja rikospaikkatutkintaa. Tätäkö tarkoittaa digiajan myötä saatu tarjonnan monipuolistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen? Kannattaisiko markkinointiosaston vaihtaa nimeksi vaikka MTV3 Murha tai MTV3 Surma? (Nimet vapaasti käytettävissä, kirj. huom.)
Onko mikään ihme, että tv-sukupolven ote todellisuudesta hämärtyy?
18.00 Kadulla
19.00 Jäljillä IV
19.30 Tappajan profiili V
20.00 Kierot kaupunkitarinat
21.00 Brooklyn/Memphis murharyhmä
22.00 Ilmoitettu kadonneeksi
22.30 Tappajan profiili IV
23.05 48 ratkaisevaa tuntia
00.05 Poliisi paikalla
00.35 Kadulla
01.35 Tappajan profiili
02.05 Jäljillä
02.35 Poliisi paikalla
03.05-03.50 Murhatutkimus käynnissä
Ainakin tänä satunnaisesti valittuna päivänä MTV3 Fakta -kanavan ohjelmistossa on pelkkää tappamista, murhaa ja rikospaikkatutkintaa. Tätäkö tarkoittaa digiajan myötä saatu tarjonnan monipuolistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen? Kannattaisiko markkinointiosaston vaihtaa nimeksi vaikka MTV3 Murha tai MTV3 Surma? (Nimet vapaasti käytettävissä, kirj. huom.)
Onko mikään ihme, että tv-sukupolven ote todellisuudesta hämärtyy?
"Elämästä on tullut peliä"
Vaikea uskoa todeksi, että 16-vuotias tyttö palkkaa jonkun surmaamaan äitinsä. Vielä vaikeampi uskoa, että joku tosiaan ryhtyy tehtävään. Tämän päivän lehtiuutisissa poliisi kommentoi tapausta sattuvasti: "Elämän tosiasiat ovat kadonneet tai hämärtyneet. Elämästä on tullut peliä."
Peliä tosiaankin. Videoista, television väkivaltaohjelmista ja tietokonepeleistä opitaan käyttäytymismalleja, joiden vaikutus näkyy järjettömänä kaahailuna ja väkivaltaisuutena. Jotain on vialla yhteiskunnassa, eikä "vahingollisten viestien poisto internetistä" (suunnilleen näin pääministeri Vanhanen totesi vieraillessaan pari viikkoa sitten Googlella) muuttaisi tätä ongelmaa mitenkään.
Peliä tosiaankin. Videoista, television väkivaltaohjelmista ja tietokonepeleistä opitaan käyttäytymismalleja, joiden vaikutus näkyy järjettömänä kaahailuna ja väkivaltaisuutena. Jotain on vialla yhteiskunnassa, eikä "vahingollisten viestien poisto internetistä" (suunnilleen näin pääministeri Vanhanen totesi vieraillessaan pari viikkoa sitten Googlella) muuttaisi tätä ongelmaa mitenkään.
maanantai 21. tammikuuta 2008
Jos minulla olisi neljä miljardia euroa...
... en kyllä kuluttaisi aikaani istumalla jossain jumalan hylkäämässä kaupungissa, jossa ulkona sataa räntää ja sisälläkin on kylmä. En istuisi vanhassa jäähallissa, joka sopii kyllä urheiluun, mutta ei 3000 hengen massakokoukseen. En istuisi kahta tuntia kuuntelemassa, miten eläkeläiset käyvät vuoron perään muistelemassa vanhoja hyviä aikoja, jolloin HPY:n osake oli vielä arvossaan ja lankapuhelin tarpeen jokaiselle kaupunkiin muuttavalle - en varsinkaan siksi, että muistopuheet pidetään rumalla kielellä, josta en ymmärrä sanaakaan.
Jostain syystä 40-vuotias islantilainen Thor Björgólfsson oli katsonut tämän kaiken vaivan arvoiseksi. Tai sitten hän vain hyväksyi sen ammatin varjopuolena, joilta ei voi välttyä vaikka omaisuutta olisi neljän miljardin euron verran (arvio peräisin tämän päivän lehtiuutisista).
Thor sai syyttää vain itseään, sillä hän oli itse pannut show'n käyntiin vaatimalla lyhyellä varoitusajalla ylimääräistä yhtiökokousta ja sotkemalla sen jälkeen pakkaa entisestään muuttamalla vaatimuksiaan kesken matkan.
Kaiken kukkuraksi Thor tuhlasi aikaansa, sillä kokous ei johtanut oikeastaan mihinkään. Jotain se kuitenkin paljasti: puheenvuoroja käyttäneet pienosakkaat vastustivat islantilaisten "Sammon ryöstöä", mutta eivät juurikaan tukeneet hallituksen toimintaa. Päinvastoin, hallitus sai osakseen arvostelua ja laskutusjärjestelmien sotkut kaadettiin sen niskaan.
Thor on ilmoittanut jatkavansa Elisan painostamista. Jos lupaus pitää, hän joutuu istumaan vielä useita kertoja kokouksissa Helsingissä. Toivottavasti edes sää ja ympäristö ovat jatkossa parempia, eikä pörssi romahda samaan tapaan kuin tänään.
Jostain syystä 40-vuotias islantilainen Thor Björgólfsson oli katsonut tämän kaiken vaivan arvoiseksi. Tai sitten hän vain hyväksyi sen ammatin varjopuolena, joilta ei voi välttyä vaikka omaisuutta olisi neljän miljardin euron verran (arvio peräisin tämän päivän lehtiuutisista).
Thor sai syyttää vain itseään, sillä hän oli itse pannut show'n käyntiin vaatimalla lyhyellä varoitusajalla ylimääräistä yhtiökokousta ja sotkemalla sen jälkeen pakkaa entisestään muuttamalla vaatimuksiaan kesken matkan.
Kaiken kukkuraksi Thor tuhlasi aikaansa, sillä kokous ei johtanut oikeastaan mihinkään. Jotain se kuitenkin paljasti: puheenvuoroja käyttäneet pienosakkaat vastustivat islantilaisten "Sammon ryöstöä", mutta eivät juurikaan tukeneet hallituksen toimintaa. Päinvastoin, hallitus sai osakseen arvostelua ja laskutusjärjestelmien sotkut kaadettiin sen niskaan.
Thor on ilmoittanut jatkavansa Elisan painostamista. Jos lupaus pitää, hän joutuu istumaan vielä useita kertoja kokouksissa Helsingissä. Toivottavasti edes sää ja ympäristö ovat jatkossa parempia, eikä pörssi romahda samaan tapaan kuin tänään.
keskiviikko 16. tammikuuta 2008
"Kuolema-ohjelman markkinointi aloitetaan jo nyt"
Yle ilmoitti eilen, että se aikoo esittää vuoden päästä keväällä ohjelman kuolevista ihmisistä. Ohjelman päähenkilöiksi etsitään nyt ihmisiä, jotka tietävät kuolevansa lähiaikoina. Tämän päivän radiouutisista korvaan jäi soimaan Ylen edustajan lause "kuolema-ohjelman markkinointi aloitetaan jo nyt". Jokin tässä ei täsmää.
Anteeksi vain, mutta hollantilaisen formaatin mukaan tehty kuolema-ohjelma ei ole sellaista julkista palvelua, jota haluan lupamaksullani rahoittaa. Ja tämä kanta pitää siitäkin huolimatta, että tekijät käsittelevät aihetta lupaustensa mukaisella arvokkuudella.
Anteeksi vain, mutta hollantilaisen formaatin mukaan tehty kuolema-ohjelma ei ole sellaista julkista palvelua, jota haluan lupamaksullani rahoittaa. Ja tämä kanta pitää siitäkin huolimatta, että tekijät käsittelevät aihetta lupaustensa mukaisella arvokkuudella.
maanantai 14. tammikuuta 2008
Hyvästi MHP?
Digisovittimeni ei enää löydä Yleisradion lähetyksistä MHP-dataa. Ilmeisesti YLE on kaikessa hiljaisuudessa lopettanut palveluiden tarjoamisen. Mitään tiedotetta asiasta en löytänyt, vaikka pengoin juuri äsken tiedotearkiston.
Se, että kukaan ei näytä edes huomanneen koko asiaa, kertoo toisaalta enemmän kuin puuttuva tiedote.
Jos MHP-sovellukset on todella lopetettu eikä kyse ole vain teknisestä häiriöstä, yksi aikakausi suomalaisessa digi-tv-seikkailussa on päättynyt.
Kun MHP-sovellukset toukokuussa 2002 alkoivat, odotukset olivat korkealla. MHP:stä piti tulla digitaalisen television varsinainen juju - se, joka tuo tietoyhteiskuntapalvelut, vuorovaikutteiset mainokset ja tv-shoppailun kotisohvalle. Mitään tästä ei toteutunut. Kaupalliset kanavat luopuivat MHP-kehityksestä keväällä 2005, YLE sinnitteli aina näihin päiviin asti. Nyt sen muxista viemä bittivirta on ilmeisesti vapautettu Ylen muiden kanavien käyttöön.
On silti noloa, että digi-tv:n alkuperäinen raison d´être on näin haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Samalla tavalla loppui aikanaan Nokian digisovitinvalmistus. Ei tiedotetta, ei ilmoitusta, ei uutista. Ei mitään. Helmikuussa 2006 joku vain äkkiä huomasi, että digisovittimien valmistus oli lopetettu jo edellisen vuoden puolella. Nyt oli ilmeisesti MHP:n vuoro.
Lepää rauhassa, M.H.P.
Se, että kukaan ei näytä edes huomanneen koko asiaa, kertoo toisaalta enemmän kuin puuttuva tiedote.
Jos MHP-sovellukset on todella lopetettu eikä kyse ole vain teknisestä häiriöstä, yksi aikakausi suomalaisessa digi-tv-seikkailussa on päättynyt.
Kun MHP-sovellukset toukokuussa 2002 alkoivat, odotukset olivat korkealla. MHP:stä piti tulla digitaalisen television varsinainen juju - se, joka tuo tietoyhteiskuntapalvelut, vuorovaikutteiset mainokset ja tv-shoppailun kotisohvalle. Mitään tästä ei toteutunut. Kaupalliset kanavat luopuivat MHP-kehityksestä keväällä 2005, YLE sinnitteli aina näihin päiviin asti. Nyt sen muxista viemä bittivirta on ilmeisesti vapautettu Ylen muiden kanavien käyttöön.
On silti noloa, että digi-tv:n alkuperäinen raison d´être on näin haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Samalla tavalla loppui aikanaan Nokian digisovitinvalmistus. Ei tiedotetta, ei ilmoitusta, ei uutista. Ei mitään. Helmikuussa 2006 joku vain äkkiä huomasi, että digisovittimien valmistus oli lopetettu jo edellisen vuoden puolella. Nyt oli ilmeisesti MHP:n vuoro.
Lepää rauhassa, M.H.P.
torstai 10. tammikuuta 2008
YLEn hd-jakelu satelliittiin?
Digitoday kertoi eilen, että YLE harkitsee teräväpiirtolähetysten aloittamista vuoden 2010 jälkeen. Mahdollisesti jakelu tapahtuisi (Ruotsin tavoin) satelliitin kautta, sillä antenniverkossa ei ole tilaa eikä kapasiteettia lisäävä DVB-T2-standardi ehkä valmistu vielä muutamaan vuoteen.
Ajatus YLEn lähetyksistä satelliitin kautta on mielenkiintoinen, melkeinpä radikaali. Kun television tulevaisuutta Suomessa selvitettiin 1990-luvun alussa, satelliittijakelu todettiin taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Sitä ei kuitenkaan haluttu käyttää, koska satelliittijakelu olisi merkinnyt kansainvälisten tv-kanavien vyöryä Suomeen. Lisäksi katsojat olisivat joutuneet hankkimaan lautasantennit, mikä olisi ollut kohtuuton vaatimus julkiselle palvelulle.
Niinpä valittiin toinen kehityspolku: maanpäällisen antenniverkon digitalisointi. Se takasi YLEn julkisen palvelun saatavuuden kaikkialla Suomessa, joskaan uusilta laitehankinnoilta ja teknisiltä ongelmilta ei tässäkään tapauksessa voitu välttyä. Mutta ei niistä nyt sen enempää.
Jos YLE todella alkaa lähettää teräväpiirtoa satelliitin kautta, kyseessä on merkittävä periaatteellinen askel. Paremmasta - ja tällä kertaa ihan oikeasti paremmasta - kuvasta pääsevät nauttimaan vain ne, joilla on joko kaapeli-tv tai satelliittilautanen. Suurella vaivalla ja monilla lupauksilla digitoitu antenniverkko uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan, siirtymäkauden ratkaisuksi. Se on haaste koko julkisen palvelun käsitteelle.
Tai ehkä satelliittikorttia vilautellaan vain siksi, että siitä olisi hyötyä hintaneuvotteluissa Digitan kanssa. Teräväpiirtolähetykset vaativat perustarkkuutta suuremman datavirran, mikä nostaa jakelukustannuksia. Erityisen kiusallista (ja kallista) on se, että HD-siirtymäkauden aikana joudutaan maksamaan kahdesta päällekkäisestä jakelutiestä (miten tämä kuulostaakin niin tutulta...?).
Ajatus YLEn lähetyksistä satelliitin kautta on mielenkiintoinen, melkeinpä radikaali. Kun television tulevaisuutta Suomessa selvitettiin 1990-luvun alussa, satelliittijakelu todettiin taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi. Sitä ei kuitenkaan haluttu käyttää, koska satelliittijakelu olisi merkinnyt kansainvälisten tv-kanavien vyöryä Suomeen. Lisäksi katsojat olisivat joutuneet hankkimaan lautasantennit, mikä olisi ollut kohtuuton vaatimus julkiselle palvelulle.
Niinpä valittiin toinen kehityspolku: maanpäällisen antenniverkon digitalisointi. Se takasi YLEn julkisen palvelun saatavuuden kaikkialla Suomessa, joskaan uusilta laitehankinnoilta ja teknisiltä ongelmilta ei tässäkään tapauksessa voitu välttyä. Mutta ei niistä nyt sen enempää.
Jos YLE todella alkaa lähettää teräväpiirtoa satelliitin kautta, kyseessä on merkittävä periaatteellinen askel. Paremmasta - ja tällä kertaa ihan oikeasti paremmasta - kuvasta pääsevät nauttimaan vain ne, joilla on joko kaapeli-tv tai satelliittilautanen. Suurella vaivalla ja monilla lupauksilla digitoitu antenniverkko uhkaa jäädä lapsipuolen asemaan, siirtymäkauden ratkaisuksi. Se on haaste koko julkisen palvelun käsitteelle.
Tai ehkä satelliittikorttia vilautellaan vain siksi, että siitä olisi hyötyä hintaneuvotteluissa Digitan kanssa. Teräväpiirtolähetykset vaativat perustarkkuutta suuremman datavirran, mikä nostaa jakelukustannuksia. Erityisen kiusallista (ja kallista) on se, että HD-siirtymäkauden aikana joudutaan maksamaan kahdesta päällekkäisestä jakelutiestä (miten tämä kuulostaakin niin tutulta...?).
keskiviikko 9. tammikuuta 2008
Nyt olisi taajuuksia, mutta...
Kun Suomi aikanaan päätti nopeasta television digitalisoinnista, tärkein perustelu kiirehtimiselle oli taajuuksien vapauttamisesta Suomelle saatava hyöty. Taajuushallinto oli syynä siihen, että valtio ylipäätänsä halusi ohjata asiaa, eikä digisiirtymää jätetty markkinavoimien tehtäväksi.
Taajuudet vapautuivat 1.9.2007, mutta mitäs nyt? Kiirehtimisestä ei ollutkaan mitään hyötyä, koska Suomi ei voi yksinään päättää vapautuneiden taajuuksien käytöstä. Tällä hetkellä taajuudet ovat tyhjillään odottamassa muiden maiden digisiirtymää ja kansainvälisiä päätöksiä.
Neuvotteleva virkamies Ismo Kosonen vahvistaa asian päivän Taloussanomissa:
"Suomi ei voi tehdä Kososen mukaan taajuuspäätöksiä.
– Komission puolesta on esitetty toivomus, että kansallisesti ei tehtäisi hätiköityjä päätöksiä vapautuvien taajuuksien käytöstä"
Taajuudet voitiin kyllä vapauttaa hätiköidysti, mutta niiden uudesta käytöstä ei voida sopia.
Itse kiinnitin asiaan huomiota jo toukokuussa 2002, joten asia ei varmasti tullut yllätyksenä päättäjillekään.
Taajuudet vapautuivat 1.9.2007, mutta mitäs nyt? Kiirehtimisestä ei ollutkaan mitään hyötyä, koska Suomi ei voi yksinään päättää vapautuneiden taajuuksien käytöstä. Tällä hetkellä taajuudet ovat tyhjillään odottamassa muiden maiden digisiirtymää ja kansainvälisiä päätöksiä.
Neuvotteleva virkamies Ismo Kosonen vahvistaa asian päivän Taloussanomissa:
"Suomi ei voi tehdä Kososen mukaan taajuuspäätöksiä.
– Komission puolesta on esitetty toivomus, että kansallisesti ei tehtäisi hätiköityjä päätöksiä vapautuvien taajuuksien käytöstä"
Taajuudet voitiin kyllä vapauttaa hätiköidysti, mutta niiden uudesta käytöstä ei voida sopia.
Itse kiinnitin asiaan huomiota jo toukokuussa 2002, joten asia ei varmasti tullut yllätyksenä päättäjillekään.
"Kuoltuani kaipaan eniten bloggaamista"
Aina silloin tällöin osuu netissä silmiin jotain, mikä vetää hiljaiseksi ja saa pohtimaan netin merkitystä ihmisen elämässä ja arkipäivässä.
Vuoden pysäyttävin uutinen (ainakin tähän mennessä) oli Andrew Olmstedin kaatuminen Irakissa 4.1.2008. Uutiseksi asia nousi sen vuoksi, että Olmsted oli innokas bloginpitäjä, joka kirjoitti säännöllisesti Rocky Mountain News -lehteen. Kaiken varalta hän oli kirjoittanut jo etukäteen viimeisen merkinnän, jonka ystävä sitten julkaisi.
Andrew Olmstedin tapaus ei ole mikään nyyhkytarina, jossa sotaan lähetetty nuori mies kirjoittaa kotirintamalle omaa kohtaloaan ennakoiden (vähän kuin Toscan Cavaradossi, joka teloituspäivän aamuna huomaa rakastavansa elämää enemmän kuin koskaan ennen). Ei, Olmsted oli majuri, ammattisotilas joka halusi hoitamaan työtään Irakiin. Viimeisessä merkinnässään hän suorastaan kieltää käyttämästä omaa kohtaloaan sen paremmin sodan puolesta kuin sitä vastaan.
Miten kirjoittaa oma nekrologinsa? Mitä sanoa jälkipolville, kun tietää jo kuolleensa? "I'm dead. That sucks, at least for me and my family and friends." sanoo Olmsted. Ennen oli tapana siteerata Shakespearea tai Raamattua; Majuri Olmsted siteeraa lähinnä Babylon 5 -tieteissarjaa: "It's not fair.""No. It's not. Death never is."
Kenties pysäyttävin on kuitenkin tämä lause: "Believe it or not, one of the things I will miss most is not being able to blog any longer."
Vuoden pysäyttävin uutinen (ainakin tähän mennessä) oli Andrew Olmstedin kaatuminen Irakissa 4.1.2008. Uutiseksi asia nousi sen vuoksi, että Olmsted oli innokas bloginpitäjä, joka kirjoitti säännöllisesti Rocky Mountain News -lehteen. Kaiken varalta hän oli kirjoittanut jo etukäteen viimeisen merkinnän, jonka ystävä sitten julkaisi.
Andrew Olmstedin tapaus ei ole mikään nyyhkytarina, jossa sotaan lähetetty nuori mies kirjoittaa kotirintamalle omaa kohtaloaan ennakoiden (vähän kuin Toscan Cavaradossi, joka teloituspäivän aamuna huomaa rakastavansa elämää enemmän kuin koskaan ennen). Ei, Olmsted oli majuri, ammattisotilas joka halusi hoitamaan työtään Irakiin. Viimeisessä merkinnässään hän suorastaan kieltää käyttämästä omaa kohtaloaan sen paremmin sodan puolesta kuin sitä vastaan.
Miten kirjoittaa oma nekrologinsa? Mitä sanoa jälkipolville, kun tietää jo kuolleensa? "I'm dead. That sucks, at least for me and my family and friends." sanoo Olmsted. Ennen oli tapana siteerata Shakespearea tai Raamattua; Majuri Olmsted siteeraa lähinnä Babylon 5 -tieteissarjaa: "It's not fair.""No. It's not. Death never is."
Kenties pysäyttävin on kuitenkin tämä lause: "Believe it or not, one of the things I will miss most is not being able to blog any longer."
keskiviikko 2. tammikuuta 2008
YLE säästää ohjelmissa
Tästä päivästä (2.1.2008) lähtien Ylen klo 16 uutislähetys pitenee kymmenestä minuutista viiteentoista. Viiden minuutin lisäys otetaan kuitenkin pois kaksinkertaisesti klo 17 Päivän peilistä, jonka aika lyhenee kymmenellä minuutilla.
Kuka vielä väittää, ettei YLE osaa säästää?
Vastaavia leikkauksia on tehty muuallakin. Takavuosina klo 6, 7 ja 8 toistuvissa Aamun peileissä oli joka lähetyksessä yksi vaihtuva uutisjuttu. Nyt joka lähetyksessä toistetaan samat jutut - uutiset sentään vielä luetaan erikseen, joten ne saattavat aamun kuluessa vaihdella.
Erilainen säästötapa on tehdä samasta uutisjutusta versio radioon ja televisioon. Erikoiseksi asian tekee se, että jutut esitetään usean päivän -- jopa viikon -- viipeellä. Kun siis päivän peilissä kerrotaan toimittajan matkasta vaikkapa Kalashnikovin keksijän vuosipäiville, juttu toistetaan ensin radiossa ja muutama päivä myöhemmin siitä on leikattu televisioon hieman erilainen versio. Katsojalle tulee vahva deja vu -elämys, kun sama asia on kuultu jo monta päivää aikaisemmin.
Joululomalla kävin läpi vanhoja vhs-kasettejani ja pelastin niistä parhaat palat digiaikaan. Samalla huomasin taas uuden keinon säästää: YLE esittää samoja oopperoita useaan kertaan. Mariinski-teatterin versio Verdin Kohtalon voimasta on näytetty ainakin 28.1.2001, kesäkuussa 2004 sekä 5.5.2007. Onkohan YLE saanut esitysoikeudet erityisen halvalla, vai onko kyse vain tuntuvasta paljousalennuksesta?
Kuka vielä väittää, ettei YLE osaa säästää?
Vastaavia leikkauksia on tehty muuallakin. Takavuosina klo 6, 7 ja 8 toistuvissa Aamun peileissä oli joka lähetyksessä yksi vaihtuva uutisjuttu. Nyt joka lähetyksessä toistetaan samat jutut - uutiset sentään vielä luetaan erikseen, joten ne saattavat aamun kuluessa vaihdella.
Erilainen säästötapa on tehdä samasta uutisjutusta versio radioon ja televisioon. Erikoiseksi asian tekee se, että jutut esitetään usean päivän -- jopa viikon -- viipeellä. Kun siis päivän peilissä kerrotaan toimittajan matkasta vaikkapa Kalashnikovin keksijän vuosipäiville, juttu toistetaan ensin radiossa ja muutama päivä myöhemmin siitä on leikattu televisioon hieman erilainen versio. Katsojalle tulee vahva deja vu -elämys, kun sama asia on kuultu jo monta päivää aikaisemmin.
Joululomalla kävin läpi vanhoja vhs-kasettejani ja pelastin niistä parhaat palat digiaikaan. Samalla huomasin taas uuden keinon säästää: YLE esittää samoja oopperoita useaan kertaan. Mariinski-teatterin versio Verdin Kohtalon voimasta on näytetty ainakin 28.1.2001, kesäkuussa 2004 sekä 5.5.2007. Onkohan YLE saanut esitysoikeudet erityisen halvalla, vai onko kyse vain tuntuvasta paljousalennuksesta?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)