"Vuoden päästä olette taloudellisesti riippumattomia"

Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Onecoin-maajohtaja lupasi Jyväskylän esittelytilaisuudessa kuulijoilleen seuraavaa:

"Kaikki jotka ovat tässä huoneessa: kun te otatte tämän asian tosissanne, te olette vuodessa taloudellisesti riippumattomia. Ymmärrättekö te? Kuka ymmärtää? Ne jotka ei ymmärrä, pitääkö teidän lähteä meneen vai mitä te teette täällä?"

Kyseinen kohta löytyy Youtubesta ja olen analysoinut Vuorisen esityksen jo aiemmin blogissani. Vuorinen kutsuu allekirjoittanutta satukirjailijaksi, jonka Onecoin-kritiikkiä ei kannata ottaa vakavasti. Siksi tässä on kyse enemmästä kuin petetyistä lupauksista -- tämä on henkilökohtaista. "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa".

Tommi Vuorinen kertoo satuja Turussa 23.2.2016

Yritin kysyä Vuoriselta kommenttia vuoden takaisiin lupauksiin, mutta ensi kertaa hän ei vastannut sähköposteihini. Tähän asti Tommi Vuorinen on vastannut ja vakuuttanut, ettei Onecoin ole mikään huijaus.

Vuorisen hiljaisuus kuulostaa pahalta. Vuosi sitten hän sanoi lähettävänsä säännöllisesti tiedotteita suomalaiselle medialle ja oli yhteydessä iltapäivälehtiin. Pari viikkoa myöhemmin 10.3.2016 Vuorinen esiintyi Ylen Puoli Seitsemän -ohjelmassa.

Kansainvälinen kouluttaja ja Onecoin-matkasaarnaaja Tommi Vuorinen.

Toimittaja Matti Toivonen oli vuotta aiemmin lähtenyt kilpailuun siitä, kumman arvo nousee enemmän, Onecoinin vai Bitcoinin:

Onecoin oli noussut enemmän kuin Bitcoin.

Haastattelun lopussa Tommi Vuorinen lupaa, että "voidaan taas vuoden päästä istua alas ja katsoa [tilannetta], silloin on tullut paljon lisää."

Vuorinen kuitenkin katosi julkisuudesta viime kesänä, eikä anna enää haastatteluja kenellekään. Kaikki kyselyt pyydetään osoittamaan pääkonttoriin Bulgarian Sofiaan. Se on harmi, sillä haluaisin todella kuulla Vuorisen oman arvion Onecoinin nykytilasta. Viestinnän loppuminen ihmetyttää; luulisi maailman suurimpana kryptovaluuttana itseään mainostavan yhtiön olevan niin paljon mediassa kuin mahdollista ja palkkaavan viestintätoimiston. Yhtä ihmeellistä on, ettei mikään lehti noteeraa tätä huikeaa kasvuyritystä, Bulgarian ylpeyttä.

Tammikuussa Onecoin sulki sisäisen leikkipörssin ja avaa sen ehkä 1,5 vuoden kuluttua, samalla kun yhtiö aikoo listautua johonkin Aasian pörssiin. Taloudellista riippumattomuutta odottavat voivat yrittää käyttää Onecoin-kolikkoja Dealshaker-kaupassa, joka aukesi viikko sitten 16.2.2016. Tarjolla on epämääräistä krääsää, joka pitää maksaa osaksi euroilla ja osaksi Onecoineilla. Vuorisen lupaamista 50 000 kauppapaikasta tai konvertoivasta Mastercardista ei ole kuulunut mitään.

Vuorinen on osoittautunut satusedäksi. Harmi vain, että ihmiset ovat sijoittaneet tuhansia euroja näihin satuih... anteeksi, talouskoulutuksiin.

Olisi kiinnostavaa kuulla Jyväskylän yleisön ajatuksia nyt vuotta myöhemmin. Joko näette, miten teitä on vedätetty, vai vieläkö uskotte virtuaaliomaisuuden joskus muuttuvan oikeaksi?

Onecoinin oman ilmoituksen mukaan verkostossa on 29137 suomalaista.

Vielä kuva Facebookista Onecoinin tililtä, jossa suomalainen Kari Wahlroos on oikein "Our Great Leader".

Our Great Leader Kari Wahlroos.

Muokattu 24.2.2017 ja 26.2.2017

Kosmisen säteilyn kosmiset vaikutukset mediassa

Epäluottamus perinteisiä medioita kohtaan lisääntyy ja valeuutiset yleistyvät. Mediat ovat syystäkin huolissaan kehityksestä, mutta niiden kannattaisi pohtia myös omaa toimintaansa. Uutisissa on virheitä ja usein niitä kopioidaan ulkomaisista lehdistä faktoja tarkistamatta.

Eilen Hesarissa oli uutinen, jonka mukaan "Lennolla kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen osuttua koneeseen - kosminen säteily voi sekoittaa elektroniikkaa".

Kolmasosa matkustajista loukkaantui hiukkasen vuoksi.

Kuten marraskuun Kone nimeltä kooma -jutussa, otsikkoa oli nytkin "sexed-up" eli kirjoitettu raflaavampaan muotoon lukijoiden houkuttelemiseksi. Printtiversion juttu oli paljon lyhyempi ja mainitsi lentoasiasta vain viittauksena:

Printtilehti taas asiallisempi kuin verkkoversio.

Ilmeisesti jutussa viitataan tähän tapaukseen, joka sattui Quantasin A330-koneelle (lento QF72) 7.10.2008 Australian rannikon läheisyydessä. Virallinen 313-sivuinen tutkimusraportti julkaistiin 2011 ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä. Raportin sivulta 143 alkaen käsitellään SEU-hiukkasilmiön mahdollisuutta, mutta sitä ei pidetä tapahtuman syynä vaan loppuyhteenveto päätyy toteamaan:

"Summary
The ADIRU data-spike failure mode occurred due to a combination of some form of trigger event, either external or internal to the unit, with a marginal susceptibility to that type of event within the CPU module of a limited number of units. This combination caused the ADIRU to enter a state that intermittently disrupted the CPU’s processes for managing the storage and retrieval of temporary data, and the unit’s BITE was not sufficient to detect some aspects of the failure mode, particularly the transmission of data spikes on ADR parameters."

Hesarin uutinen nostaa 115 ihmisen loukkaantumisen lennolla otsikkoon ja rakentaa koko jutun sen ympärille. Olisi kiinnostavaa tietää, mistä toimittaja on saanut varmuuden tapahtumien syystä -- onko tutkimusraportin jälkeen ilmennyt jotain uutta? Vai onko juttu yksinkertaisesti kopioitu jostain ulkomaisesta lähteestä faktoja tarkistamatta? Onko verkkotoimitus keksinyt otsikon itse ja parannellut sitä klikkien houkuttelemiseksi?

Inhimillisiä virheitä sattuu, ja ne oikaistaan tulevissa lehdissä, mutta tämän luokan virhettä ei voi enää kuitata oikaisulla. Ellei varmaa tietoa koneen äkillisestä syöksystä alaspäin ole, koko jutun perusta on väärä. Voisi melkein puhua valeuutisesta. Edes median tiedeuutiset eivät enää ole tieteellisen luotettavia.

Virheitä jutuissa on ollut aina, mutta vasta nettiaikakaudella lukijat pääsevät helposti tiedon lähteille tarkistamaan itse asioita. Tämä on osaltaan synnyttänyt vaikutelman median vääristelystä ja epäluotettavuudesta.

Ainakin jutusta oppii sen, miksi lentoemännät kehottavat pitämään turvavyöt kiinni koko lennon ajan.

Robottiautot vähentävät elintenluovuttajien määrää

Viikonlopun turma järkyttää vieläkin: kahden 17-vuotiaan elämä päättyi mopoautossa, kun itsemurhaa yrittänyt mies ajoi tahallaan heitä päin. Nuoret menehtyivät, mies itse jäi henkiin.

IS etusivun ykkösuutinen kuitenkin Marcon tanssiarviot.

Robottiautoja on markkinoitu lupauksella, että ne säästävät ihmishenkiä. Tavallisissa onnettomuksissa näin varmaan onkin, mutta kun vastassa on itsemurhaaja, robottiauton logiikka saattaa pettää. Tietokone on ohjelmoitu noudattamaan sääntöjä ja uskomaan, että muutkin noudattavat niitä. Kun tilanne on logiikan vastainen, tekoäly saattaa reagoida arvaamattomalla tavalla.

Yksinkertainen ratkaisu on ihmisautoilun kieltäminen kokonaan, mutta se ei tule toteutumaan vielä muutamaan sukupolveen.

Kun robottiautot jonain päivänä alkavat yleistyä, kolareissa kuolleiden määrä laskee, mikä on inhimillisesti katsoen hyvä ja toivottava asia. Mutta asialla on kääntöpuolensa: elinluovuttajien määrä vähenee, jolloin vakaviin sairauksiin kuollaan aiempaa enemmän (ellei sitten teknologia opi kasvattamaan tekoelimiä). Aiheeseen kiinnitti huomiota amerikkalainen Slate-verkkolehti, juuri sopivasti ennen CES-messuja, jossa robottiautot olivat vahvasti esillä.

Kumpi on oikeudenmukaisempaa: menehtyä liikenneonnettomuuteen vai sairauteen? Mahdoton sanoa, kaikki tapaukset ovat erilaisia. Ihmiselle on joka tapauksessa luontaista pyrkiä onnettomuuksien vähentämiseen. Puute elinluovuttajista on kuitenkin muistutus siitä, miten monitahoinen ilmiö autoilu ja sen robotisointi on. Kerrannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin yllättäviä.

Robottiautoja odotellessa voi ihmetellä suomalaista liikennepolitiikkaa. Turvallisuuteen pyritään kameravalvontaa lisäämällä, vaikka joka viidennessä kuolonkolarissa kuljettaja toimi tahallisesti ja puhelimen käyttö on nousemassa alkoholia suuremmaksi riskitekijäksi.

Turhat kuolemat eivät poistu kameroilla vaan oikeilla poliiseilla ja ennaltaehkäisyllä. Jos valtiolla ei ole tähän varaa, liikenneturvallisuuden parantamistavoitteesta tulee luopua. Ja luulen, että robottiautojen edistämiseen rahaa kyllä löytyy, juuri turvallisuuden varjolla.

Tietosuoja pelottaa -- syystä ja ilmankin

Iltasanomissa osui silmiini uutinen Kiinteistömaailman ex-työntekijän epäillään kopioineen tuhansien asiakkaiden tietoja – Marko, 48, järkyttyi. Sen mukaan Kiinteistömaailman entinen työntekijä oli kopioinut 3499 asiakkaan henkilötiedot: nimen, osoitteen, sähköpostin ja puhelinnumeron.

Yksi uhreista oli Marko, 48, joka uutisen mukaan "järkyttyi" asiasta. Vaikka yhtiön toimitusjohtaja kertoo tietovuoden koskeneen vain henkilötietoja, Marko "uskoo" että mukana olivat myös henkilötunnukset.

En tiedä, mihin Marko perustaa uskonsa. Ilmeisesti Kiinteistömaailma kuitenkin on tallentanut asiakkaistaan henkilötunnuksen, ehkä sen peruteella on tarkistettu asunnon myyjän tai ostajan oikeus myyntiin tms.

Markon "järkytys" on ymmärrettävää, ottaen huomioon mitä hän pelkää: "Onhan se järkyttävää, että Suomen kokoisessa maassa minun ja vaimoni lisäksi 3498 ihmistä on menettänyt tietonsa jonnekin. En tiedä, mitä voi tapahtua, jos minun tietoni lähtevät ympäri maailmaa seilaamaan".

Marko voisi järkyttyä vielä enemmän jos tietäisi, miten tällaisia perushenkilötietoja löytyy monista eri paikoista. Valtio jopa myy niitä kauppiaille, puhumattakaan monista muista lähteistä.

Marko pelkää erityisesti suoramyyntiä: "Tässä on yksityisyys aika ohuen kortin varassa. Kun ajattelee, että siellä on minun osoite, niin nythän joku voi tulla vaikka oveni taakse suoramarkkinoimaan jääkaappeja, hän miettii."

Takavuosina oli maan tapa, että myyjä firmasta lähtiessään otti mukaan asiakasrekisterin. Se on tietenkin laitonta, ja juuri siksi henkilötietolakeja on koko ajan kiristetty. 

Mutta aina, kun julkisuus pelottelee kansalaisia tietoturva- tai tietosuojauhkilla, on vaarana lietsoa turhiakin pelkoja.

Tai sitten toimittaja on vähän dramatisoinut yksilön näkökulmasta pientä rikosta. Toivottavasti Marko järkytykseltään pystyy kuitenkin jatkamaan työntekoa.

Uber-kilpailu synnytti Valopilkun

Kilpailu on tunnetusti hyvä asia -- etenkin taksialalla, joka ehti urautua täysin omiin kuvioihinsa, ilman mitään tarvetta uudistua oma-aloitteisesti. Mutta sitten tuli Uber ja pakotti taksitkin digiaikaan.

Nyt tarjolla on näppärä Valopilkku-sovellus (Googlen Play-kaupassa), josta voi tilata taksin kuin Uberista ikään. Siis näin helposti:

Taksin tilaaminen: paikka ja aika.

Jatka tilaamaan kysyy ensin varmistuksen ja lähettää sitten kyselyn taksille. Vastauksena tulee tieto taksin sijainnista ja arvioidusta saapumisajasta:

Arvioitu saapumisaika 9.15

Auton numero, joka puhelintilausta tehtäessä tahtoo aina unohtua, näkyy selvästi näytöllä. Oma auto on helppo bongata ruuhkankin keskellä. Sen jälkeen matka alkaa normaalin taksin tavoin.

Toisin kuin Uber, Valopilkku ei tiedä, mihin asiakas haluaa mennä, joten se ei näytä arviota matkan kestosta eikä se myöskään hoida maksua. Kuljettaja tosin kertoi, että Helsingin taksilla on oma sovelluksensa, joka hoitaa myös yritystilaajien laskutuksen.

Valopilkku on taksien kaivattu vastaus digitalisaation tarpeisiin. Se olisi pitänyt saada aikaan omin voimin, mutta hyvä että edes Uberin painostus tehosi. Käsittääkseni Valopilkku toimii useimmilla Suomen paikkakunnilla.

Vielä varoituksen sana: taksin voi tilata "tänne" (hyvä apu, kun ei vieraassa kaupungissa tiedä, missä on), mutta osoite kannattaa tarkistaa huolella. Esimerkiksi Ylen radiotalolta lähtiessäni ohjelma tilasi auton pari talon numeroa pienempään osoitteeseen, mikä tiesi rivakkaa kävelyä toisen talon pihaan saapuneen taksin perään.

Tarkista osoite huolella!

Siksi kadun nimi ja talon numero kannattaa tarkistaa huolella, eikä luottaa pelkkään karttanäyttöön. Sama pätee tietenkin myös Uberiin. 

Onecoin IPO is a trap

(Scroll down for English version)

Norjalainen Aftenposten teki sen, mihin yksikään suomalainen media ei ole pystynyt: kunnon tutkivan raportin Onecoin-huijauksesta (juttu maksumuurin takana). Median saamattomuus on sääli, sillä suomalaisia on verkostossa monin verroin enemmän kuin norjalaisia ja eräät avainhenkilöt ovat suomalaisia (kuten ambassador Kari Wahlroos ja ex-maajohtaja Tommi Vuorinen).

Aftenpostenin jutussa ei ole juurikaan uutta sellaiselle, joka on seurannut asiaa aiemmin, mutta muutama uusi tiedonjyvä siitä löytyy. Esimerkiksi se, että Nigel Allan sai potkut, kun ei suostunut osallistumaan huijaukseen.

Itse olen seurannut Onecoinia alusta lähtien ja kun nyt luen uudelleen ensimmäistä, kaksi vuotta vanhaa postaustani OneCoin - verkostohuijaus kryptovaluutalla voin vain todeta, että kaikki oleellinen oli tiedossa jo alusta lähtien.

Sen jälkeen mm. koulutusmateriaali on osoittautunut kopioiduksi, rajalliseksi tarkoitettu rahamäärä on moninkertaistettu, jäsenten vauraus kaksinkertaistettu napin painalluksella ym., mutta nämä ovat vain ylimääräisiä mausteita tässä sopassa.

Ylen tv-toimitus on tehnyt muutaman jutun, samoin maakuntalehdet, mutta esimerkiksi Hesari, Kauppalehti, Talouselämä tai Aamulehti eivät ole vinkeistäni huolimatta kiinnostuneet huijauksesta, jossa yhtiön mukaan on jo 29 000 suomalaista.

Yhtä saamattomia ovat olleet poliisi, joka syksyllä 2015 päätti lykätä tutkimuksia kunnes raha vapautuu, ja Finanssivalvonta, jonka luulisi havahtuneen viimeistään nyt, kun jäsenille tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa virtuaalivaluuttansa tulevan pörssiyhtiön osakkeisiin.

Onecoin-yhtiön listautumisessa pörssiin ei ole mitään järkeä. Yhtiön ainoa tuote on luoda virtuaalista rahaa, jonka arvo nousee koko ajan. Yhtiöllä on toisin sanoen kone, joka painaa rahaa. Mihin tällainen yhtiö tarvitsisi listautumista?

Vielä erikoisempaa on se, että listautumisen yhteydessä kesällä 2018 yhtiö on luvannut avata rahan kaikille, jolloin sen lähdekoodi julkaistaan ja arvo määräytyy markkinaehtoisesti. Ilmeisesti myös lohkoketju avataan tässä yhteydessä julkiseksi -- viis siitä, että se on teorettisestikin mahdotonta.

Mikä on Onecoin-yhtiön liiketoiminta listautumisen ja rahan "vapauttamisen" jälkeen? Yhtiöllä ei ole muita tuotteita eikä bisnesmallia. Jos listautuminen jostain ihmeen syystä tapahtuisi (vahvasti epäilen), yhtiön kurssi romahtaisi välittömästi.

Ja ilmeisesti juuri tämän varaan päätekijät laskevatkin. He houkuttelevat ihmiset vaihtamaan rahansa arvottomaksi osoittautuviin osakkeisiin -- mutta hei, niin voi aina käydä osakemarkkinoilla.

Briefly in English:

Norwegian Aftenposten did what no Finnish media has been able to do: through analysis of Onecoin pyramid scam (story behind paywall). Too bad Finnish media has been sleeping, because some of the key figures in this pyramid are Finnish (e.g. ambassador Kari Wahlroos and ex-country manager in Finland Tommi Vuorinen).

If you've been following Onecoin before, there is not much new in Aftenposten's story, but it's still an excellent representation how this scam works. There were some new tidbits for me, especially Nigel Allan's role -- he was fired after he denied taking part in this scam.

I've been following Onecoin from day one (almost). My first post was dated almost exactly two years ago February 9, 2015. Onecoin - cryptocurrency based mlm-scam is still valid today (English translation available upon request). All the evidence was right there.

After that we found that "educational material" is illegally copied from various sources and books, maximum number of coins increased magically from 2.1 mrd to 120 mrd (billions), member's virtual wealth was doubled merely by snapping fingers in Bangkok 1st October 2016... the list goes on and on.

Now Onecoin as a company is planning IPO and going public somewhere in Asia. Coin exchange has been closed for members and you're encouraged to buy company's shares instead. All this is complete bullshit.

There is no need for company like Onecoin to go public. It doesn't need investors nor credibility. Company claims to own money making machine (=mining new coins). Why an earth would they like to go public? IPO means lots of paper work, it costs money and you have to report your financials every quarter.

Company has promised IPO to take place summer 2018. At the same time coins will be opened for public trading, so everybody can sell and buy this cryptocurrency of the future. Also, source code behind currency will be released and (if I understand correctly) its blockchain, so far private, will be made public. Never mind that it's both technically and theoretically impossible to open blockchain in mid-operation. Database can be a blockchain only if it has been open and public from the very beginning.

Let's assume that IPO really takes place (which I seriously doubt). What will be Onecoin Ltd's business model after cryptocurrency has been "released" and everybody can mine rest of the coins à la Bitcoin? Onecoin has only one product: mining coins. After coins has been released to markets, there will be only a company shell left. It has no value, so the share price will collapse accordingly.

And that's exactly what Ruja Ignatova and her scammer friends are counting on. IPO will be their exit plan. They will lure network members to change their virtual coins to worthless shares - after all, stock markets are a risky place! And they will have all the real money in their possession.

Elon laskuopin mukaan...

Tänään tuli kuluneeksi kaksi vuotta ensimmäisestä Onecoin-kirjoituksestani. Pidin bulgarialaista kryptovaluuttaa alusta lähtien huijauksena, eikä käsitys ole siitä miksikään muuttunut. Päinvastoin, petetyt lupaukset ovat varmistaneet huijauksen luonteen. Osa uskovaisista roikkuu yhä mukana, koska eivät halua myöntää tulleensa huijatuiksi vaan takertuvat helpon rikastumisen unelmaan.

Elon laskuoppi on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja koulutuksen kulmakivi. Kirjasta otettiin vuosina 1912-1965 peräti 31 painosta. Elon laskuopista tuli käsite, joka vieläkin viittaa yksinkertaisen laskutehtävän ilmeiseen tulokseen. Kuten siihen, ettei valuutan arvo voi jatkuvasti kasvaa pelkällä yhtiön omalla ilmoituksella.

Elon laskuoppi antaisi vastauksen myös siihen, onko Suomen talous kääntynyt nousuun, onko velkaantumisvauhti odotettua pienempi ja onko pitkäaikaistyöttömien määrä vähentynyt. Hallituksen sisällä tuntuu olevan erimielisyyttä luvuista ja laskutavoista, kuten mainio Noin viikon uutiset -satiiri eilen illalla havainnollisesti osoitti.

Elon laskuopin kirjoitti Efraim Elo, joka syntyi Laitilassa 24.9.1868 ja kuoli Joensuussa 8.5.1932. Etunimen hän peri kaiketi isältään, puuseppä Efraim Blomilta. Mahtoiko tytär olla Peppi Pitkätossu, koska hänen koko nimensä oli Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu? Tai sitten Efraim on aikoinaan ollut nykyistä yleisempi etunimi.

Efr. Elo (kuten nimi kirjassa esitetään) toimi aluksi Joensuun tyttökoulun matematiikan ja luonnonopin nuorempana lehtorina sekä saman koulun rehtorina vuosina 1925-1932. Laitilan kunnan web-sivut kertovat Elosta ja hänen lapsuudenkodistaan.

Sain lainaksi kirjan 16. painoksen vuodelta 1940.

Elon laskuoppi vuodelta 1940.

Kirjan tämän painoksen esipuhe on päivätty 13.4.1931. Siinä tekijä kertoo tehneensä sisältöön joitakin tarkennuksia. Niistä huolimatta teksti vaikuttaa nykylukijan silmissä vanhalta. Voisi Youtube-videoihin ja grafiikkaan tottunut nykynuori järkyttyä, jos saisi eteensä tällaista matematiikan opetusta:

Päätöslasku?

Aikoinaan kirja oli tarkoitettu "etupäässä oppikouluja varten" (tiedoksi nuorisolle, että peruskoulua edeltänyt kansakoulu kattoi luokat 1-4 ja oppikoulu lahjakkaimmille alkoi viidennestä luokasta). Kansakouluissa luettiin Ojalan laskuoppia, joka sekin oli aikansa kestosuosikki.

Kirja "etupäässä oppikouluja varten".

Kirjaa lukiessa huomaa kielen muuttuneen. Esimerkiksi muoto ja'a kuulostaa nykyään oudolta, sanomme yksinkertaisesti jaa:

"Ja'a ne tekijöihin..."

Kirjan valuuttakurssit ovat 6.3.1926 mukaisia -- siis paljon ennen euroa.

Valuuttakurssit 6.3.1926

Huomaa kaupunkien kirjoitusasu: Lontoo, New-York, Tukholma, Berlin, Paris, Amsterdam, Köpenhamina ja Tallinna. Toisaalla lukee "Laiva läksi Suomesta syyskuun 28 pv:nä ja saapui Indiaan seuraan vuoden maaliskuun 17 päivänä".

Jakolaskun esimerkissä kyytimies ajaa kahdeksan peninkulmaa:

Kyytimies ajaa 8 peninkulmaa.

Kirjan lopussa on runsaasti taulukoita silloisen Suomen kaupungeista, väkiluvuista, maataloustuotannosta ja jopa säätilasta:

Helsingin lämpötilat maaliskuussa 1920 "Celsiuksen asteita"

Taulukon mukaan vuosien 1886-1915 Helsingin keskilämpötila on tammikuussa -5,3, helmikuussa -6,1 ja maaliskuussa -3,5 astetta. Vuonna 1920 Helsingin keskilämpötila helmikuussa oli -1,6 C ja Kuopion vastaava lukema oli -4,5 C. Näistä tiedoista voi arvioida, kuinka paljon Suomen ilmasto on sadassa vuodessa lämmennyt.

Kirjaan liittyi myös vastausvihko:

Elon laskuopin "Tuloskirja".

Elon laskuoppi on opettanut monia suomalaisia ikäluokkia. Mitä mahtaisi Efraim ajatella, jos nyt näkisi miten ihmisten laskutaito on hukassa. Elon laskuopin mukaan mikään arvopaperi ei voi kaksinkertaistaa itseään sormia napsauttamalla, kuten Ruja teki Bangkokissa 1.10.2016.

Mutta se oli vain yksi kymmenistä käsittämättömistä käänteistä tässä tarinassa, jonka loppu häämöttää viimeistään ensi vuoden kesällä. Silloin Ruja on luvannut avata Xcoinx-pörssin, jolloin rahaa voi ostaa ja myydä, ja listata oman Onecoinin yrityksenä pörssiin.

Postin määrä laskee, eikä sille voi mitään

Eduskunnan kevätkauden avajaisista osui tänään korviini perussuomalaisten puheenvuoro. Puolue mainitsi ensimmäisenä tavoitteenaan turvata postinjakelun säilymisen. Maahanmuuton hallinta tuli listalla vasta sen jälkeen.

Postinkulku on epäilemättä tärkeää monille, mutta puolueet eivät voi mitään sille, että jaettavan postin määrä vähenee. Tämän kuvan kaappasin pari viikkoa sitten Ylen 20.30 uutisista:

Kirjepostin määrä pudonnut dramaattisesti.

Kuvaaja dramatisoi muutosta, koska sen perusteella kirjeposti näyttää loppuneen kokonaan. Mutta vaikka alaraja piirrettäisiin nollan kohdalle, kirjepostin määrä on vähentynyt oleellisesti -- noin kolmanneksella vuosien 2012-2016 välillä.

Jos minkä tahansa yrityksen liikevaihdosta katoaa kolmannes muutamassa vuodessa, yrityksen on pakko reagoida. Posti ei ole mikään poikkeus, eikä perussuomalaiset saa käyrää nousuun pelkillä puheilla. Jakelua on pakko karsia, kun jaettavaa on entistä vähemmän.

On yllättävää, että kirjepostin määrä pysyi lähes vakiona vuoteen 2012 asti. Oma kokemukseni on toisenlainen: postin määrä on vähentynyt tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan.

Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi käyrän jyrkkään laskuun vuonna 2012. Voisiko syynä olla yritysten siirtyminen sähköisiin kuluttajalaskuihin? Vai loppuiko joulukorttien lähettäminen?

Kevään aikana nähdään, miten perussuomalaiset aikovat turvata postipalvelut, vaikka postin määrä vähenee koko ajan. Toinen vaihtoehto olisi sopeutua muutokseen ja hyväksyä se, että vähenevän postin aikakaudella jakelukertoja on pakko harventaa.