Käynti Mummolassa - tällainen on Tommi Vuorisen uusi bisnes

Maailmalta palannut Tommi Vuorinen on asettunut Pihtiputaalle. Hän osti Takkatupa-nimisen pysähdyspaikan ja vaihtoi sen nimeksi Mummola (Pihtiputaan kuuluisa mummo, tiedäthän?). Poikkesin Takkatupa/Mummolaan heinäkuun puolivälissä.

Mummola näkyy vielä aiemmalla nimellä Takkatupa.

Mummola sijaitsee Jyväskylä-Oulu valtatie 4:n varrella. Kyltin mukaan Jyväskylään on 133 kilometriä, Ouluun 204 kilometriä. Ollaan kaukana kaikesta. Ja se sopii Tommille hyvin, sillä hän on luontoihminen henkeen ja vereen. Krypto- ja verkostohommat voivat olla teatteria tai halua vaurastua keinoista piittaamatta, mutta metsässä samoilemisen suhteen Tommi on aito ja rehellinen.

Mummolan tiski.

Vuorisen into rakentaa Mummolan ympärille erilaista luonto- ja matkailutapahtumaa tulee Pihtiputaalle tarpeeseen. Wikipedian mukaan kunnan asukasluku on noin 4000 ja ollut tasaisessa laskussa vuodesta 1980 lähtien (silloin yli 6000 asukasta). Kaikki yrittäminen on tervetullutta.

Pysähtyessäni Mummolaan isäntä itse sattui olemaan paikalla ja kertoi auliisti suunnitelmistaan.  Mummola on iso ruokapaikka, erikoisuudeksi on hankittu iso joukko keinutuoleja. Eri kokoisia tiloja on koristeltu luontoaiheilla, kuten hirvensarvilla ja suurella hauella. Takapihalla on joukko eläimiä.

Mummolan kokoushuone on koristeltu luontoaihein.

Tommi on markkinamies henkeen ja vereen. Hän esitteli puista arkkua, jossa halukkaat voivat kuvauttaa itsensä, mikäli kestävät huumoria.

Haluatko kuvauttaa itsesi ruumisarkussa?

Toinen hanke oli rakentaa kotkanpesä, jossa parit voivat "rengastaa" toisensa ja kuvata tapahtuman.

Vaarin tuvassa on rekvisiittana puusta veistetty kotka sekä lainassa oleva karhun kallo (uusia ei saa käyttää).

Mummola-brändiä tullaan laajentamaan myös matkailuun lähiseudun koululla.

Esiteltyään innokkaasti ideoitaan istuimme Tommin kanssa alas ja puhuttiin myös Onecoinista (tai Onesta, kuten hän nykyään korostaa).

Olen yli 10 vuotta varoittanut ihmisiä Onecoin-huijauksesta ja kritisoinut Tommin mainospuheita. Poliisi ei kuitenkaan kiinnostunut asiasta ja äskettäin se lopetti tutkinnan myös muodollisesti. Viranomaisten mielestä Tommi on nyt puhdas mies, eivätkä minun kommenttini vaikuta enää mihinkään. Onecoin-toiminta näyttää hiipuneen lopullisesti. 

Tommi itse ja muut toiveikkaat odottavat, josko heidän suurella kolikkopotillaan olisi joskus arvoa. Virallisen selityksen mukaan One odottaa nyt EU-markkinoilla vaadittavaa MiCA-lisenssiä. Mutta kuka sitä hakisi, kun toiminta ainakin Euroopassa näyttää kuihtuneen kokonaan? Siihen Tommi ei antanut selvää vastausta.

Tommin kommentit vanhoista tapahtumista olivat tuttuja vuosien varrelta: kaikki tehtiin oikein ja valuuttaan uskottiin, epärehelliset henkilöt on tuomittu, mitään väärää ei tapahtunut. En lähtenyt enää haastamaan Tommia näistä asioista. Olen sitä aikani tehnyt ja tulos on tässä. 

Tommi on luonto- ja markkinointimies, joka katsoo tulevaan. Jälleen kerran puheet ja suunnitelmat ovat suuria, aivan kuten Onecoinin käynnistyessä. Toivottavasti rehellinen matkailu- ja ravintolabisnes onnistuvat verkostohuijauksia paremmin. Oikeita yrittäjiä Suomen syrjäseudut tarvitsevatkin.

Lapsuuden kylmät talvet - ne olivat ainakin todellisia

Edellisessä kirjoituksessa laskin tunnuslukuja Tampereen kesälämpötiloista. Nyt on sitten talvilämpötilojen vuoro. Tampere on sopiva kohde, sillä muistan omakohtaisesti hyytävät pakkasjaksot tammikuussa 1985 ja uudelleen 1987. Tampereella ei ole myöskään lämpötiloja tasaavaa merta, vaikka Pyhäjärvi vaikuttaneekin Pirkkalan lämpötiloihin. Talvella se on kuitenkin jäässä.

Datan puhtauden kanssa taas samat ongelmat kuin kesälläkin: mittausajankohdat ovat vaihdelleet, joten poimin Exceliin aamuöisin 4:40 (tai 4:50) mitatut lämpötilat. Koska oltiin talviajassa, ei ajan vaihtumisesta tarvinnut välittää.

Aamuyön lukema on paras, koska silloin vielä talvinen aurinko ei pääse vaikuttamaan lukemaan, mutta yön alin lukema se ei välttämättä ole. Otin mukaan tammi-, helmi-, maalis-, marras- ja joulukuun tiedot. Loka- ja huhtikuut jätin pois, koska ne ovat rajatapauksia ja tuottavat ongelmia talviaikaan palaamisen vuoksi.

Tulos ei ole tieteellisen tarkka, sillä datan epäpuhtaudesta johtuen vuodelta 2005 on vain 61 mittausta (tammi-maaliskuu puuttuvat) ja vuodelta 2000 vain 75 mittausta (helmi-maaliskuussa vain muutama mittaustulos). Muilta vuosilta tuloksia on 144-152 yöltä.

Muistot 1985 ja 1987 kylmyydestä ovat ainakin tosia. Ne erottuvat keskilämpötiloissa (-10,5 ja -9,9 C) selvästi. Niissä tulivat myös alimmat yksittäiset lämpötilat (-32,7 ja -34,9 C). Seuraavaksi kylmin yksittäinen mittaus oli talvella 2003 mitattu -30,5 C.

Vastaavasti lämpimin talvi oli 2020, jolloin kaikkien talvisten aamuöiden keskilämpötila nousi niukasti plussan puolelle. Se on jo aika hurjaa Tampereen korkeudella.

Muutos on helppo nähdä ilman Excelin piirtämää trendiviivaa. Mahdolliset johtopäätökset ja tulkinnat jätän lukijalle. 

Tampere-Pirkkalan talvisten aamuöiden keskilämpötila on noussut 45 vuodessa selvästi.

Polynominen trendiviiva kertoo nousun hidastuneen 2000-luvulla. Näin vahva tulkinta on kuitenkin kyseenalainen, koska dataa on vain noin 150 kpl/vuosi.

Keskiarvojen polynominen trendiviiva.

Dataa on hauska pyöritellä. Laskin vielä peräkkäisten öiden muutoksen itseisarvon ja summasin ne, sitten laskin summista vuosittaiset keskiarvot. 

Keskimääräinen muutos yöstä toiseen.

Grafiikan perusteella peräkkäisten öiden lämpötilat vaihtelevat 2,5-5 C /vrk. Suurinta vaihtelu näyttää olleen v. 2003 (4,75 C) ja pienintä 2008 (2,54 C). Kesäkaudella suurimmat arvot olivat v. 1982 ja v. 2000 (3,05 C) ja pienin 2016 (2,19 C). Näissä tiedoissa on vaikea nähdä mitään trendiä saati suurempaa merkitystä.

Toivottavasti joku innostuu piirtämään vastaavia graafeja myös muista mittauspisteistä. Data on sivulla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus.

Muokattu 28.7.2025

Lapsuuden kuumat kesät - valemuistoja ja tilastoja

Kesän 2025 sää on ollut erikoinen. Alku oli kolea, mutta heinäkuun toisella viikolla alkoivat helteet, jotka jatkuvat yhä 24.7.2025 tätä kirjoittaessani ja ilmeisesti vielä kuun loppuun asti. 

Myös lapsuuden kesät olivat pitkiä ja lämpimiä, mutta tällaisia hellejaksoja en muista. Olivatko lapsuuden helteet sellaisia kuin nyt, vai ovatko helteet voimistuneet? Iltasanomien mukaan menossa on pisin helleputki 26 vuoteen. 

Ajattelin tutkia asiaa Ilmatieteen laitoksen datapalvelusta, jota olen ennenkin käyttänyt. Lataan vain lapsuuteni Tampereen lämpötilalukemat ja lasken niistä kesien keskilämpötilat. Se ei tosin kerro vielä paljonkaan, sillä kylmät jaksot tasapainottavat kuumia jaksoja. Pitäisi etsiä 10 lämpimintä päivää ja katsoa, onko niiden keskiarvo muuttunut.

Kuten jokainen mittausdatan kanssa työskennellyt tietää, data ei ole koskaan puhdasta eikä täydellistä. Seuraa pitkällinen selvitys siitä, miksi lämpötilojen tutkiminen omin päin on hankalaa.

Ensimmäinen ongelma oli havaintopaikka. Tampereen vanha lentokenttä oli Härmälässä, joten sieltä löytyi vanhoja mittauksia. Valitsin kuitenkin uudemman Pirkkalan lentokentän, joka avattiin 1970-luvun jälkipuoliskolla. Sen mittaushistoria alkoi kuitenkin vasta 1.1.1980, jolloin oma lapsuuteni oli jo ohi.

Monen kokeilun myötä selvisi, että mittaustavat ovat vaihdelleet vuosien aikana. Vanhimmissa vuosissa oli mittausdataa päivittäin klo 1:40, 4:40, 7:40, 13:40, 16:40, 19:40 ja 22:40 (outoja aikoja, muuten). Mittauksia oli vuosien varrella lisätty ja tuoreimmissa tiedoissa lämpötiladataa on jo minuutin välein.

Jostain syystä palvelu haluaa päivämäärärajauksen muodossa pp/kk/vvvv, mikä ei ole minkään standardin mukaista, mutta alkuhämmennyksen jälkeen sitäkin oppii käyttämään. Datan määrä on kuitenkin ongelma, sillä palvelu menee tukkoon liian suurilla tietomäärillä. Pystyin lataamaan kaikki vuosien 1980-1999 lämpötilahavainnot kerralla, mutta sen jälkeen lataukset piti tehdä kymmenen, kahden ja lopulta vuoden välein. Koska rivimäärä ylitti miljoonan, Excel-formaatin sijaan latasin tulokset CSV-tiedostoina ja yhdistin ne tekstieditorilla.

Lopullisessa Pirkkalan lentokentän lämpötiedostossa oli 3 711 185 datariviä. Vaihdoin pilkut puolipilkuiksi ja desimaalipisteen -pilkuksi käsittelyn helpottamiseksi.

Halusin kesäpäivän hellelukemia, joten valitsin klo 13:40 mitatut tiedot ja suodatin ne Find-komennolla tekstitiedostoon, jonka luin sisään Exceliin. Alku ja loppu toimivat hyvin, mutta keskeltä puuttui kaikkien kesien datat. Mitä ihmettä?

Äh, olin unohtanut kesäajan, joka otettiin käyttöön 1981. Ensimmäinen vuosi oli OK, koska silloin kesäaika ei vielä ollut käytössä, samoin viimeiset vuodet, koska silloin mittauksia oli niin tiheästi, että myös 13:40 mitattu arvo löytyi - tosin se oli siirtynyt tunnilla, mutta kyse on vain pienestä heitosta (palvelusta saa tiedot myös UTC-ajassa, mutta en ladatessa vielä ajatellut asiaa).

Tein radikaalin ratkaisun ja suodatin Exceliin vain touko-syyskuussa klo 14:40 mitatut arvot vuosilta 1981-2025, millä pääsin eroon kesäajan ongelmasta. Kun mitataan kesän lämpötiloja, kesäaika on luonnollisesti käytössä. 

Laskin aluksi keskiarvon kaikista touko-syyskuun klo 14:40 mittauksista, ja taas tuli ongelma:

Katkos datassa

Takaisin tutkimaan alkuperäistä dataa. Kävi ilmi, että Pirkkalan mittauspiste oli alkanut mitata lämpötilan 13:40 lisäksi myös 13:50, ja jättänyt lopulta 13:40 (kesällä 14:40) kokonaan pois. Kaiken huipuksi kesäkuukausina mittaus oli välillä tapahtunut 14:41 tai 14:42. Mikään automaattinen suodatus ei riittänyt poimimaan iltapäivän lukemaa.

Lopulta päädyin suodattamaan vuosien 2006 ja 2007 mittausdatasta 14:40, 14:41 ja 14:42 tulokset Excelin sisällä ja lisäämään ne paikoilleen taulukkoon. Muutamilta päiviltä puuttuu edelleen lukuja (varsinkin 2003, jossa päiväarvoja on vain 134, kun muissa niitä on 141-153), mutta tarkkuus riittää tähän käyttöön.

Miten siis touko-syyskuun iltapäivien keskilämpötila on muuttunut?

Tampere-Pirkkalan kesäkauden iltapäivälämpötilojen lievä nouseva trendi.

Lämpötila on noussut lievästi (y=0,0346x + 16,091). Excel-pyöritys kertoo myös, että ylin mitattu lukema oli 2010 ja 2021 mitatut 31,7 astetta. Alin koko kesän klo 14:40 maksimilukema oli vuonna 2017, jolloin korkein lämpötila oli vain 24,6 - ei siis yltänyt edes hellerajalle (ja sekin mitattiin jo 19.5.).

Entä se varsinainen kysymys? Olivatko kesien hellepäivät kuumentuneet vuosien mittaan?

Otin kesä-elokuiden lämpötilat kultakin vuodelta ja lajittelin ne laskevaan järjestykseen. Laskin keskiarvot kymmenestä korkeimmasta lukemasta. 

Helteet ovat pysyneet ennallaan.

Kuvasta näkyy, että vaikka kesän keskilämpötila on noussut, ei helteisten iltapäivien keskilämpötila ole muuttunut.

Tuloksella ei ole suurta informaatioarvoa. Kyse on vain yhdestä mittauspisteestä ja 44 vuoden tarkasteluajasta. Itse tutkintamenetelmä on kuitenkin kiinnostava ja ehkä joku muu jaksaa analysoida aihetta enemmänkin, kun kerran dataa on saatavissa. Mutta kuten esimerkkini osoittaa, helppoa työ ei ole.

"Lapsuus" ja "helle" (lapsen silmin) ovat subjektiivisia asioita. Silti voi vain ihmetellä, miten aikoinaan pärjättiin kesäkuumalla, kun ei taloissa ollut ilmastointia eikä ilmalämpöpumppuja. Autoissa oli veivattavat ikkunat, joiden ilmavirta viilensi. Ilmastointi oli loistoautojen luksusta. Ehkä ihmiset kestivät enemmän ja valittivat vähemmän? Ja jos valittivatkin, se jäi lähipiirin tietoon, eikä levinnyt somen kautta yleiseksi puheenaiheeksi.

Toinen kiinnostava aihe olisi kylmien säiden vertailu. Etelässä ei ole enää sellaisia pakkasia kuin 1985 ja 1987 tammikuussa, jolloin lämpötila pysyi alle 30 asteessa ja kylmyyden vuoksi jopa lauttaliikenne Tukholmaan jouduttiin keskeyttämään meren jäätyessä (tai ainakin oli sen uhka, en muista enää varmaksi). Ilmeisesti talvet ovat tosiaan lauhtuneet, ainakin etelässä.