PHP2shell pölyn laskeuduttua ja uusia ongelmia odotellessa

Vaarallisen PHP2shell-aukon paikkaaminen lyhyellä varoitusajalla aiheutti sydämentykytystä IT-henkilöstölle ja vei monelta työunet. Valtori sulki 21.10.2026 iltapäivällä monet julkishallinnon nettipalvelut varautuessaan päivityksiin. Yön aikana suurin osa on saatu tehtyä, mutta ei kaikkia. 

Maanmittauslaitos vielä varasivun varassa. Korjaus: alkoi toimia klo 13.30.

Iso kysymys on, kuinka kauan aukon vaikutukset näkyvät ja milloin kaikki on saatu päivitettyä. Ongelma on siinä, että aukko on vakava, eikä PHP:n vanhempiin versioihin tule virallista korjausta. Vanhojen palvelujen ohjelmisto joudutaan päivittämään kokonaan tai luottamaan toisten käyttäjien tekemiin paikkauksiin.

Eniten huolestuttaa kysymys siitä, onko tämä vasta jäävuoren huippu. Tekoäly on löytänyt suuren määärän aiemmin tuntemattomia haavoittuvuuksia. Tekoälyn käyttäjästä riippuu, raportoiko hän aukon korjaajille vai käyttääkö sitä rikollisiin tarkoituksiin. Ja kun aukkoja paljastuu vähän joka puolelta, teki hän kuinka tahansa, IT-henkilöstön kestävyys ja osaaminen ovat todella koetuksella.

Eikö ole vain hyvä, että tekoäly löytää aukkoja? Periaatteessa kyllä, mutta asia on monimutkainen.

PHP2shell-aukko (2 kpl) on vaarallinen, mutta se on ollut koodissa vuodesta 2012 lähtien. Kukaan tuskin olisi löytänyt sitä ilman tekoälyn apua. Onko aukko vaarallinen, jos yksikään ihminen ei pysty löytämään tai käyttämään sitä?

Entä missä kulkevat tekoälyn rajat? Jos tekoäly löytää aina vain uusia, entistä monimutkaisempia aukkoja, joita ainoastaan tekoäly itse pystyy käyttämään, niiden korjaaminen vaatii resursseja ja jopa vaarantaa palveluita, sillä kaikki eivät kuitenkaan asenna päivityksiä.

En sano, etteikö aukkoja pitäisi etsiä ja korjata, mutta nykyinen buumi huolestuttaa. Joka päivä tulee ilmoituksia uusista hyökkäyksistä ja ongelmista. Ne eivät kaikissa tapauksissa poista ongelmia vaan ovat itse ongelma. 

Aivan oikean näköinen lähettäjän sähköpostiosoite. Silti viesti on huijausta.

Itse sain eilen ensi kertaa kalasteluviestin, joka tuli Microsoftin omasta osoitteesta. Ei ollut kyrillisiä merkkejä eikä naamioitua osoitetta, lähettäjä oli saanut viestin menemään palvelinketjusta läpi aidolla osoitteella, vaikka epäonnistuneiden DKIM/SPF-tarkistusten olisi pitänyt pysäyttää huijaus ja siirtää viesti roskapostiin.

On parasta varautua siihen, että meno jatkuu koko loppuvuoden ajan. Käyttäjiltä se vaatii entistä suurempaa varovaisuutta palveluita käyttäessään.

Paljonko dataa on kohtuullista luovuttaa mainostajille?

Eilisen Hesarin artikkelin jälkeen moni pohtii, miten estää kaikki puhelimen urkintatoiminnot. EU:n kanta on, että tietosuoja on perusoikeus, ja kaikkeen tiedon keräämiseen on saatava täysin vapaaehtoinen suostumus. Edes huolimattomasti luettu (tai kokonaan ohitettu) käyttöehtosopimus ei riitä.

Asiassa on kuitenkin se toinen puoli. Jos sääntelemme liikaa ja vääriä asioita (evästeiden lupakyselyt!), aiheutamme vahinkoa omille yrityksille. Kaikkialla vaaditaan nyt digisuvereniteettia, vaikka ensin on kuormitettu yrityksiä lupaprosesseilla ja vaatimuksilla. GDPR:n piti lisätä luottamusta ja sitä kautta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä amerikkalaisia digijättejä vastaan. Niin ei ole käynyt, melkeinpä päinvastoin. Nyt EU itsekin on herännyt keventämään sääntelyä.

Ajankohtainen kysymys on suomalaisten medioiden vaatimukset saada seurata lukijoita vastineeksi uutisista. Olisi tietenkin kiva, jos sisältöä voitaisiin tuottaa nettiin vain yleisillä mainoksilla, jotka osaava käyttäjä pystyy blokkaamaan kokonaan - mutta ilmaista lounasta ei ole. Jos haluamme kotimaista sisältöä ja uutisia muualtakin kuin Yleisradiolta, tekijöiden on saatava rahaa. Kerättävien tietojen pitää olla kuitenkin kohtuullisia eikä niitä saa myydä kansainvälisille välittäjille, vaan käyttää mediayhtiön omiin tarkoituksiin.

Uutistuotanto ei ole mikään kultakaivos, päinvastoin. STT:tä ollaan ajamassa alas ja muidenkin medioiden uutistoimituksia supistetaan koko ajan. Yhdysvaltojen ja somen ääni nousee yhä suurempaan rooliin myös suomalaisten arjessa. Sekään ei ole hyvä. Satunnaiset EU:n miljardisakot ovat digijäteille halpa hinta tiedonvälityksen valta-asemasta.

Suomalaiset tarvitsevat kotimaista mediaa ja media tarvitsee suomalaisia lukijoita. Kun etu on yhteinen, järkevä kompromissi pitäisi löytyä.

Aiheeseen liittyen vielä jatkoa eiliseen uutiseen. Puhelimista löytyy asetuksia, joilla paikkatiedon keräämistä voi rajoittaa. Täydellinen estäminen on raju toimenpide, koska silloin menetetään karttapalvelut, valokuvien koordinaatit, joukkoliikenteen oppaat ja paljon muuta hyödyllistä. 

Vaikka GPS-sijainnin kytkisi pois käytöstä, käyttöjärjestelmä tunnistaa summittaisen sijainnin wifi-verkkojen perusteella. Siksi pitää katsoa sovelluskohtaista sijainnin käyttöä.

Kannattaa varmistaa, etteivät sovellukset saa sijaintitietoja taustalla toimiessaan. Sekä Androideissa että iPhoneissa sijainnin käyttöoikeuksia on helppo rajoittaa ohjelmakohtaisesti. Kaikissa sovelluksissa ei edes ole "Salli aina" -vaihtoehtoa, mutta jos on, se kannattaa siirtää kohtaan "Salli vain käytön aikana".

Sääsovelluksen oikeus sijaintiin (Android).

Vastaava asetus löytyy iOS-laitteista:

iOS.

Useinkaan ei tarvita tarkkaa sijaintia, vaan pelkkä aluekohtainen tieto riittää.

Toinen kriittinen tieto on laitekohtainen mainostunniste. Sitä voi vaihtaa arpomalla uuden tai poistaa kokonaan käytöstä. Jälkimmäisessä tapauksessa sekä Android että iOS nikottelevat ja varoittavat, miten mainokset muuttuvat sen myötä vähemmän kiinnostaviksi ja palvelut toimivat huonommin. Joopa joo. 

Mainosseurannan asetukset (Android).

iOS-laitteisiin tuli 14.5-versiossa paljon porua herättänyt "Pyydä ettei appi seuraa minua" -asetus. En ole vieläkään päässyt täysin perille sen toiminnasta. Applen oma teksti on koukeroinen: "Apple vaatii, että appikehittäjät pyytävät luvan ennen kuin seuraavat toimintaasi sellaisten appien ja sivustojen välillä, joita ne eivät omista, tarkoituksenaan kohdentaa sinulle mainontaa, mitata mainotaan liittyvää toimintaasi ja jakaa tietojasi tiedonvälittäjille..."

Vähän myöhemmin listataan erilaisia poikkeuksia, mitä seurannaksi ei lasketa. Ja lisäksi tämä: "Appikehittäjät ovat vastuussa valintojesi noudattamisesta." Siis mitä? Kyse ei olekaan teknisestä estosta vaan pelkästä pyynnöstä, jota huonomaineiset tekijät eivät varmasti noteeraa.

Asetukset eivät takaa yksityisyyttä. Siihen pystyy vain oma huolellisuus ja kurinalaisuus. Ei hauskoja pelejä eikä yhtään turhaa sovellusta puhelimeen. Erillinen hupipuhelin ei paljon auta, jos se kulkee työpuhelimen mukana. 

Salli appien pyytää seurata: OFF

Oletusarvona kaikki seuranta- ja mainostoiminnot ovat tietenkin käytössä, joten ne pitää itse käydä sammuttamassa. Eikä edes asetuksilla saa varmuutta yksityisyydestä. Sovelluksilla on omat kikkansa ja kyse on miljardibisneksestä, joten sinua seurataan joka tapauksessa jonkin verran.

Näistä asetuksista kannattaa kuitenkin aloittaa oman datajalanjäljen pienentäminen. 

Datapisteet paljastavat sinunkin elämäsi

Helsingin Sanomat julkaisi tänään kiinnostavan jutun datapisteistä, jotka kertovat paljon meistä ja elämästämme. "Tuossa kuljet sinä" osoittaa, miten kuka tahansa voi ostaa miljoonia datapisteitä - tai saada näytteitä niistä jopa ilmaiseksi.

Aihe ei ole uusi, mutta silti sen läväyttäminen lukijoiden eteen yllättää aina. Tiedämme, että meitä seurataan, mutta että näin tarkasti? Eikö GDPR suojele EU-kansalaisia?

Seuranta on pirullista, koska käyttäjä antaa siihen itse luvan hyväksyessään mobiilisovellusten käyttöehdot. Lisäksi kyse ei ole varsinaisista henkilötiedoista, koska ne myydään eteenpäin ilman henkilötietoja. Ongelmallisia niistä tulee vasta, kun tiettyä datalähdettä seuraamalla voidaan nähdä henkilön liikkuminen ja tiedoista päätellä henkilöllisyys.

Tietojen kerääminen ja niillä tehtävä bisnes eivät ole yllätys kenellekään asioita seuranneelle, mutta tietojen laajuus ja helppo saatavuus varmasti on. 

Pari viikkoa sitten ihmeteltiin, mistä tunkeutujat olisivat saaneet kansanedustajien asuntojen osoitteet, jos ne on rekistereissä suojattu - ehkä jopa turvakielloilla. No, esimerkiksi tästä. Kun tavoitteena ei ole murtautua juuri tietyn kansanedustajan kotiin, on helppo poimia aineistosta ne, jotka toistuvasti kulkevat asunnostaan eduskuntaan ja takaisin. Ajallinen vertailu vaaleja edeltävään aikaan auttaa erottelemaan edustajat eduskunnan virkamiehistä.

Pahinta on se, että poliitikkojen, virkamiesten, turvallisuusviranomaisten ja puolustusteollisuuden avainhenkilöiden liikkeet ovat myös jäljitettävissä. Virkapuhelimeen ei saa asentaa mitään turhaa, mutta jos henkilökohtainen puhelin kulkee mukana, se juoruaa tiedot joka tapauksessa. Varsinkin yritysten avainhenkilöiden kohdalla Venäjän uhka on konkreettinen.

Kaikkien mobiilisovellusten sijaintitiedon asetukset kannattaa tarkistaa.

Tietojen kerätys ei rajoitu nettijätteihin. Ne ovat melkeinpä pienempi paha, sillä Google ja Meta haluavat myydä sijaintisi palveluna mainostajille. Pelkkää sijaintidataa ei myydä, mikä rajoittaa rosvojen tai Venäjän kykyä hyötyä tiedoista. Pahimpia ovat harmittomalta tuntuvat sovellukset, kuten pelit ja apuohjelmat, jotka myyvät tiedot välittäjille, ja ne edelleen eniten tarjoavalle käyttötarkoituksesta piittaamatta.

Myös Suomen operaattorit myyvät vastaavaa dataa tutkimus- ja markkinointikäyttöön (Telia Crowd Insights). Tietoja käytettiin esimerkiksi korona-aikana. Operaattorit eivät kuitenkaan myy dataa eteenpäin kansainvälisille brokereille.

Mitä asialle voi tehdä? Tiedoilla käytävää kansainvälistä kauppaa on liki mahdotonta rajoittaa, joten on puututtava tiedon alkulähteeseen. Poista kaikki mobiilisovellukset, joita et oikeasti käytä. Ilmaiset nettipalvelut rahoittavat toimintaansa tietoja myymällä. Vielä parempi on käyttää palveluita tietokoneella mobiililaitteen sijaan. Pöytäkoneen tai läppärin liikkumista ei voi seurata.

Voit kieltää sijaintipalveluiden käytön joko puhelimen tai sovellusten tasolla, se auttaa myös vähentämään datajalanjälkeä. Mutta kartta- ja sääpalvelut ovat hyödyllisiä juuri siksi, että ne tietävät sijainnin. Data on arvokasta, niin käyttäjälle kuin palvelua tuottavalle yritykselle.

Tiedetään, että parin viikon kuluttua nyt vallalla oleva huoli ja närkästys ovat unohtuneet, ja mobiililaitteiden käyttö palaa taas entiselleen. Ne kun tekevät elämän niin paljon helpommaksi.

Sijaintitietojen lisäksi jokainen voi miettiä, mihin tekoälypalveluihin jaettavat tiedot aikanaan päätyvät. Houkutus on suuri, sillä mitä paremmin tekoäly tuntee käyttäjänsä, sitä parempia vastauksia se antaa. Ongelma on, että samalla monet muutkin oppivat tuntemaan käyttäjän, eikä heidän motiiveistaan ole mitään tietoa. Tänään tekoälylle jaettavat tiedot ovat huomisen paikkatietoja.

Lue myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/10/paljonko-dataa-on-kohtuullista-luovutta.html

Sarjakuvakirja paljasti karun totuuden: Näin tekoäly muuttaa työelämää (kolumni)

Jatkossa meillä kaikilla on johtajan vastuu, mutta ei johtajan palkkaa, arvioi Petteri Järvinen.

Työpaikan taukohuoneen pöydällä lojui vanha sarjakuvakirja 20 vuoden takaa. Sillä oli osuva nimi: ”Työn iloa”

Kansikuvassa Virtanen kantaa otsa hiessä paperipinoa, samalla kun kaksi pomoa naureskelee taka-alalla kahvikuppi kädessä. He iloitsevat seuratessaan ahkeraa duunaria työssään.

Fyysisen työn aikakaudella johtajan ja duunarin roolit olivat selvät, mutta tekoälyn tullessa rajat hämärtyvät. Moni joutuu johtajaksi vastoin tahtoaan.

Tekoälyn luvataan tekevän työstä mielekkäämpää ja säästävän aikaa. Sama lupaus on kuultu useasti ennenkin. Ensin kyse oli mikrotietokoneista, sitten tietoverkoista, sen jälkeen älypuhelimista ja nykyään tekoälystä.

Harvalla työpäivä on kuitenkaan lyhentynyt, päinvastoin. Työvälineet kehittyvät ja nostavat työtehoa, mutta samalla työn vaativuus lisääntyy.

Kun kopiokoneelle ei tarvitse enää kävellä eikä arkistoon mennä penkomaan vanhoja papereita, koko työpäivä pitää käyttää tehokkaasti. Mobiililaitteissa työasiat tunkevat mukaan lounaalle ja kulkevat iltaisin kotiin. 

Aiempi ajankäytön huokoisuus on hävinnyt. Työpäivässä pitää ehtiä yhä enemmän, joten asioita tulee tehtyä moniajossa. Luemme sähköposteja, kuuntelemme Teamsia ja reagoimme erilaisiin hälytyksiin – kaikkea tätä yhtä aikaa.

Tekoäly tuskin muuttaa yleistä trendiä. Rutiinien automatisointi ei kevennä työtä, vaan lisää kiireen tuntua. Jäljelle jäävät työtehtävät ovat yhä vaativampia ja abstraktimpia.

Työhön liittyy asia, josta puhutaan liian vähän: konkreettisen tekemisen ilo.

Jokainen ohjelmoija tietää sen palkitsevan tunteen, kun itse koodattu ohjelma alkaa toimia, tai kun sinnikäs bugi viimein löytyy ja sen saa korjattua muutamalla klikkauksella.

Lääkäri iloitsee kuunneltuaan potilasta, selvitettyään häntä vaivaavan taudin ja löydettyään siihen parannuskeinon. Kirjoittaja hykertelee tyytyväisenä, kun tekstiin löytyy oikea rytmi, nasevia ilmauksia ja mieleen jäävä lopetus.

Itse tekemällä taidot pysyvät yllä ja kehittyvät. Tekoälyä käytettäessä varsinainen tekeminen ja sitä kautta oppiminen jää algoritmeille, eivätkä ne koe onnistumisen tunnetta tai oppimisen iloa.

Ohjelmoinnissa kehitys on edennyt pisimmälle. Vibe-koodaus on ainakin näennäisen tuottavaa, mutta jonkin aikaa sitä tehtyään ohjelmoija menettää otteensa koodaamiseen.

Jos työtä ei tee koko ajan, oma osaaminen vanhenee ja taidot ruostuvat. Tekoälyn tie on yksisuuntainen. 

Tietotyön tekijöistä tulee jatkossa tekoälyn orkestraattoreita. He ohjaavat työnkulkuja, valvovat tehtävien suorittamista, tarkistavat tuloksia ja kuluttavat aikaansa jonninjoutavissa Teams-suunnittelupalavereissa. Lisäksi he kantavat vastuun kaikesta.

Agenttien toiminnassa on asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja joita ei voi hallita. On oltava koko ajan tarkkana ja elettävä jatkuvassa epävarmuudessa. Jos automaatio pettää, seuraukset näkyvät laajalle.

Muiden valvominen ja vastuun kantaminen toisten työstä on henkisesti raskasta. Juuri siksi Virtasen johtajille maksettiin hyvin.

Jatkossa meillä kaikilla on johtajan vastuu, mutta ei johtajan palkkaa.

Miltä tekoälyn komentaminen näyttää CV:ssä? Ei juuri miltään.

Arkkitehti voi mainita suunnitelleensa hienon rakennuksen, koodari toteuttaneensa hienon tietojärjestelmän, mutta tekoälyllä teetetystä työstä ei jää merkintöjä CV:hen.

Onneksi on kesämökit! Kun oma työ on abstraktia puuhastelua, kesämökillä voi vielä toteuttaa itseään. Saa rakentaa, nikkaroida ja korjata. Lopputulos on konkreettinen, kaikkien nähtävissä oleva ja aidosti hyödyllinen.

Harmi vain, ettei vapaa-ajalla rakentamista voi merkitä CV:hen.

Vanhan viisauden mukaan ne, jotka osaavat, tekevät. Jotka eivät osaa, opettavat. Jotka eivät osaa edes opettaa, suunnittelevat opettamista ja laativat strategioita.

Tekoäly on jatkumoa Peterin periaatteeseen: työntekijä nousee organisaatiossa pätemättömyytensä tasolle.

Tekoälyn ansiosta entistä nopeammin ja entistä korkeammalle.

Julkaistu Tivi-lehdessä 10/2026

Nyt on kyberpiru merrassa

Maailmalta tulvii nyt uutisia kyberhyökkäyksistä. Ja nyt vihdoin kyse on todellisista hyökkäyksistä, ei mitään palveluestoista. Vaikuttaa siltä, että tekoäly-yhtiöiden varoitukset ovat toteutumassa. Uudet mallit ovat juuri niin tehokkaita, kuin on väitetty, ja juuri siksi väärissä käsissä vaarallisia.

Erikoisin oli Ranskassa tapahtunut hyökkäys, jossa kauppaketjujen kylmälaitteiden Danfossin etäohjattavia AK-SM 800A termostaatteja kytkettiin pakkasen sijaan +50 C tasolle viikonlopun aikana. Pakasteet sulivat ja osa kylmälaitteista syttyi tuleen ylikuumenemisen vuoksi. Hollannissa kyberhyökkäys Ahold Delhaize -keskusliikkeeseen pakotti sen sulkemaan kauppoja. On vielä epäselvää, ovatko tapaukset yhteydessä toisiinsa. Ranskan tilanteesta yhteenvetoa: https://thehackernews.com/2026/10/attackers-heat-french-supermarket.html.

Tanskan väestötietojärjestelmän tiedot kaapattiin tuntemattoman tahon toimesta. Fehmarnbetin tunnelityömaa on pysäytetty rakennusyhtiöön kohdistuneen kyberhyökkäyksen vuoksi. Japanissa on käynnissä kiristysohjelmahyökkäysten aalto. Kohteina on liikenne, kaupat, terveydenhuolto, pankit ja julkinen hallinto. FT:n mukaan hallituspuolueen edustaja on kutsunut tilannetta kyberhätätilaksi.

Osa hyökkäyksistä ja murroista perustuu alkeellisiin virheisiin. Danfossin hallintatunnus oli admin ja salasanana johdettu päivämäärästä. Tanskan tapauksessa salasana oli 123456. 

Onko tapausten kasaantuminen vain sattumaa? Vai ovatko taustalla tekoälyn löytäneet rikollisryhmät? 

Kuin kirsikaksi kakun päälle Anthropic julkaisi vielä varoituksen siitä, että jo puolen vuoden päästä saatamme nähdä tekoälymadon, joka kuljettaa mukanaan omaa päättelykonetta ja pystyy leviämään haavoittuvasta nettilaitteesta toiseen. ABC:n uutinen ja Anthropicin oma tiedote avaavat asiaa tarkemmin.

Kun joku aina kysyy, eikö karannutta tekoäly voi pysäyttää katkaisemalla koneesta sähköt, niin tässä on vastaus: jos tekoäly on levinnyt maailmalle, se ei ole enää yhdessä koneessa eikä edes konesalissa, vaan kaikkialla. Itsestään tällaista ei tapahdu, mutta joku sen tekee ennen pitkää kuitenkin.

Viimeistään silloin meillä on todellinen kyberpiru merrassa. 

<ironia>Mutta ei hätää, sehän on vain kielimalli... </ironia>

Lisäys 14.10.2026 - joitakin uutisia. Tämä alkaa tuntua siltä, mistä kyberturvallisuusluennoilla on jo vuosia varoitettu. 

• TFG London (Phase Eight, Hobbs, Whistles muotiketjut): https://www.bleepingcomputer.com/news/security/tfg-london-cyberattack-disrupts-systems-at-hobbs-and-whistles-retailers/
• Tangerhütte (kunta Saksassa): https://darkwebinformer.com/german-municipality-targeted-in-suspected-ai-driven-zero-day-attack/ 
• Asos-verkkokaupan tietomurto ja asiakastietojen varastaminen: https://www.bbc.com/news/articles/c3zxjdw5ywgpo (röyhkeä tapaus, sillä rosvot tiedottivat varkaudesta Asosin oman mobiilisovelluksen kautta!)
• Koreassa 16 rahoitusalan yritystä hakkerointien kohteena https://www.fsc.go.kr/eng/pr010101/87928
• Asus-reitittimissä vanhentuneita varmenteita, joiden vuoksi salattu DNS lakkasi toimimasta (ja sen mukana netin käyttö)

Ja 21.10.2026 vielä lisää uskomattomia tapauksia:

• Intialainen Emudhra varmennepalvelu myynyt yli vuoden varmenteita, joiden väärentäminen olisi lastenleikkiä, koska yksityisessä avaimessa oli vain 1-3 numeroa (piti olla 116). Vastaa Tanskan tapausta, missä salasana väestörekisteriin oli 123456.
• Kaksi vakavaa PHP-haavoittuvuutta: PHP2Shell (CVE-2026-109618 ja CVE-2026-109619). Traficom varoittaa ja Valtori ajanut alas julkishallinnon sivuja kunnes päivitetty ohjelma on saatu asennettua. Valitettavasti tieto haavoittuvuudesta vuoti julkisuuteen ennen kuin korjausta oli vielä saatavilla.

Kirjamessut: 500 Internal Server Error.

Yksi suljetuista sivuista on Kirjamessut, joiden pitäisi alkaa huomenna 22.10.2026. Ei olisi pahempaan aikaan voinut saattua.

Erikoista kyllä kaikki tapaukset ovat hyvin erilaisia, suurin osa vain huolimattomuudesta johtuvia. Onko kasaantuminen vain sattumaa, vai onko tekoälyä käytetty kokeiluun ja haavoittuvuuksien etsintään?

EU epäilee Booking.comia verkkoturvallisuuden laiminlyönnistä.

Ylen uutinen kertoo Booking.com olevan epäiltynä tietoturvan laiminlyönnistä. Ihmiset ovat kertoneet saaneensa kalasteluviestejä todellisista varauksista ja Traficom varoitti asiasta viime viikolla. Itse olen aina käyttänyt kilpailevaa palvelua Hotels.com enkä ole koskaan saanut yhtään kalasteluviestiä. 

LG-television vakoilu on yhä arvoitus

Televisioiden vakoilutoiminnoista on uutisoitu jo useaan kertaan, mutta silti äskettäinen LG-kohu yllätti. Salakuunteleeko televisio puhetta ja lähettää sitä jonnekin netin kautta? Seuraako TV mitä ohjelmia sillä katsotaan?

Asian selvittäminen ei ole helppoa. Kävin tarkistamssa oman 65-tuumaisen LG Oled-mallin asetuksia ja yllätyin, miten paljon niitä löytyi. Ilmeisesti asetukset ovat lisääntyneet firmware-päivitysten myötä, mikä on tosi ovelaa valmistajalta. Uusia vakoilutoimintoja voidaan tuoda käytännössä salaa, sillä katsoja ei tutki valikoita eikä osaa kytkeä toimintoja pois päältä.

LG:n tapauksessa seuranta-asiat on sijoitettu (piilotettu?) System > Additional Settings -alakohtaan ja jotain on myös AI Recommendation -listassa. Osa niistä oli päällä, osa ei. Osa asetuksista on selkeitä, osa ihan outoja. Onneksi valikon vieressä on pieni kuvausteksti.

Home Promotion?

Home Settings on helppo tapaus. Sen Promotion liittynee aloitusnäyttöön, ei omaan kotiin. Kaikista asetuksista ei tiedä, onko niillä mitään vaikutusta Suomen oloissa.

Onkohan sisältösuositus käytössä Suomessa?

Selkeitä mainosasetuksia ovat ainakin AD Tracking ja Live Plus.

Live Plus on selvää urkintaa.

Live Plus oli omassa televisiossani päällä, vaikka ohje kertoo sen tarjoavan "enhanced viewing experience and personalised services". Tämä kannattaa tietenkin poistaa.

Sitten on vielä Limit AD Tracking sekä siihen liittyvä tunniste, jonka voi resetoida.

Reset AD ID.

Hieman yllättää, että televisiossa on samanlaiset yksilölliset laitetunnisteet kuin mobiililaitteissa. Tämänkin käytön voi sammuttaa.

Varmuuden vuoksi sammutin myös HbbTV-toiminnon, joka mahdollistaa mm. äänestämisen joissakin ohjelmissa.

Parin viikon ajan avasin television Maikkarin tai Nelosen kanavalle ja annoin sen olla päällä ilman, että kukaan katseli tai vaihteli kanavia. Neljän tunnin jälkeen television uniajastin sammutti laitteen itsestään. 

Reitittimen laskuri on epätieteellinen, koska se interpoloi vuorokausikäyrät jatkuviksi. Oikeasti niiden pitäisi olla mittauspisteiden kohdalla pylväitä. 

Vuorokauden lähetysmäärä kellonajan perusteella.

Vuorokausinäyttö kertoo, että dataa siirtyy eniten heti päälle kytkemisen jälkeen, sitten siirtomäärät tippuvat (jokaisessa vuorokausikäyrässä sama kuvio). Hyvä puoli on, ettei televisio siirtänyt mitään silloin, kun se oli sammutettuna.

Television lähettämän datan määrä päivittäin.

Datasiirto 10.10. näyttää tavallista pienemmältä, koska televisio oli auki hetken toisen vuorokauden puolelle asti.

Mitä tästä voi sitten päätellä? Neljän tunnin aikana televisio lähettää noin kaksi megatavua dataa. Siitä osa menee Youtubelle, Applelle, Netflixille ja Amazonille, mutta suurin osa siirtyy salattuna jonnekin, mitä ei voi nähdä (TLS/SSL). Kyse voi olla sovellusten päivitystarkistuksista tai vastaavista, mutta määrä tuntuu silti paljolta. Latausliikenne on vain vähän lähetystä suurempaa, mikä tuntuu oudolta. Yhtään varsinaista sovelluspäivityksen latausta ei osunut ajanjaksoon.

LG:llä on oma tili, jota televisiossa ei otettu käyttöön. Itselläni on kyllä LG-tili toisesta vanhasta laitteesta johtuen, mutta sille ei televisiossa ollut kirjoitettu salasanaa, eikä se voinut siten olla käytössä.

Jää arvailujen varaan, mitä dataa televisio lähettää. Ainakaan näytön kuvat eivät voi olla kyseessä, koska silloin datasiirto olisi paljon suurempi. Tai ehkä kuvia otetaan vain kanavia vaihdeltaessa? Pitää vielä jatkaa kokeiluja simuloimalla todellista katselua.

Kaikkein suurin kysymys jää kuitenkin ilmaan: mitä tällä datalla tehdään? Miten televisio voi kytkeä tiedot käyttäjään, jos tämä ei rekisteröi tiliä, ja jos tiedot ovat anonyymejä niin missä LG niitä hyödyntää? Suomen TV-mainoksiin niillä ei voi vaikuttaa eikä ainakaan tv-katsojalle näytetä suoraan nettimainoksia. Jos käyttää Youtubea tai Netflixiä television kautta, tiedot voivat vaikuttaa johonkin, mutta ainakin Netflix saa tiedot katselustaan joka tapauksessa.

LG-television salainen elämä jää siis vieläkin salaisuudeksi. Ja juuri se on ärsyttävää: olemme kuin koekaniineita, jotka tietävät olevansa seurannan kohteita, mutta eivät tiedä mitä tiedoilla tehdään.

Katso myös: https://pjarvinen.blogspot.com/2026/09/kuka-liikkuu-verkossasi-kolumni.html

Lisäys 16.10.2026

Kanavien vaihtelu ei juurikaan näytä vaikuttavan lähtevän datan määrään. Avasin television klo 21 ja vaihtelin kanavia muutaman tunnin ajan, aivan kuin televisiota katseltaisiin. Sen jälkeen 4 tunnin uniajastin jäi odottamaan aktivoitumistaan. Datasiirron määrissä ei juuri näy eroa.

Kanavasurffailua ja sitten 4 h uniajastin.

Seuraavana iltana tein saman, mutta sammutin television itse neljän tunnin käytön jälkeen. Tämäkään ei juuri näkynyt datasiirrossa.

Neljä tuntia kanavasurffailua.

Entä jos palauttaisin urkinta-asetukset takaisin käyttöön? Poistin mainosrajoituksen (Limit AD Tracking: OFF) ja Live-seurannan (Live Plus: ON). Sitten taas neljä tuntia satunnaista kanavien vaihtelua.

Lupa seurata.

Näilläkään luvilla dataliikenne ei juuri muuttunut (kuvassa näkyvä All clients on virhe, koska näyttö ei päivity täysin asetuksen vaihdon jälkeen). Kanavien vaihtelu lisää saapuvan datan määrää. 

Toistaiseksi johtopäätös on, ettei ainakaan tämä LG 65-tuumainen malli lähetä tietoa mainostajille Suomen olosuhteissa. Dataa kuitenkin liikkuu, varsinkin televisioon päin (downstream), eikä sen käyttötarkoitus ole tiedossa. 

Lisäyksiä:

Seuranta päällä (Live plus: ON ja Limit Ad Tracking: OFF), kanavana MTV3:

Datasiirto 19.10.2026, kanavana MTV.

Huomio kiinnittyy 155 megatavun latausmäärään.

Seuraava päivä, samat parametrit:

Datasiirto 21.10.2026, kanavana MTV.

Jälleen suuri määrä ladattua dataa (nyt 306 Mt).

Seuraava päivä, mutta nyt kanavana Nelonen:

Datasiirto 22.10.2026, kanavana Nelonen.

Sattumaa tai ei, nyt latausmäärä vain 335 kilotavua (tuhannesosa edellisen päivän lukemasta Maikkarin kanavalla). 

Lukemissa ei tunnu olevan mitään logiikkaa, joten arvoitus sen kuin syvenee.

Domain-nimillä huijaaminen - pitäisikö välittäjällä olla enemmän vastuuta? Uusia ideoita kaivataan

Huijarit käyttävät fi-loppuisia domain-nimiä, koska ne herättävät suomalaisissa luottamusta. Äskettäin tekstiviestillä lähetettiin "muistutusta" vuosittaisesta hammastarkastuksesta. Jos ajan halusi perua, piti klikata viestissä olevaa osoitetta omaneuvola.fi. 

Huijaus ei ollut kovin onnistunut. Siinä mainittiin vain viikonpäivä (maanantai), ei päivämäärää eikä kellonaikaa. Lisäksi sanoissa oli kaksi kirjoitusvirhettä. Omaneuvola.fi oli varattu pari päivää aikaisemmin suomalaisen Zoner-palvelun kautta. 

Traficomin rekisteriin oli ilmoitettu Neuvolab Oy -nimisen yrityksen oikeat tiedot, kuten Y-tunnus ja kotiosoite (Tampereella), joskin Mäkitie oli kirjoitettu epäilyttävästi Maekitie.

Ilmeisesti ao. yrityksellä ei ole mitään tekemistä huijauksen kanssa. Joku on vain käyttänyt sen nimeä ja etsinyt todelliset yhteystiedot. Mikäli Zonerilla on ylipäätään kukaan katsonut tunnusta, Omaneuvola.fi voisi hyvinkin mennä Neuvolab Oy:n palveluna.

Tästä herää kysymys, pitäisikö verkkotunnusvälittäjän varmistaa ilmoitetut yhteystiedot? Miten domain oli maksettu, laskuttamalla vai tilisiirtona? Ehkä laskutustiedot olivat yhtä lailla virheellisiä, joten Zoner ei tule koskaan saamaan rahojaan. Eipä tunnus vuodeksi juuri mitään maksakaan.

Pitäisikö tunnuksen välittäjän odottaa, kunnes lasku on maksettu ennen tunnuksen avaamista? Kaikki uudet ideat ovat tarpeen, ja niitähän Suomessa onkin viime aikoina ollut kiitettävästi (SMS SenderID, huijauspuheluiden tunnistus, OP:n tilisiirtojen esto jos puhelu on käynnissä, huijausdomainin poisto DNS:stä ym).

Voisiko tuoreet linkit suodattaa kokonaan pois? Domain-varauksia voi lukea API-rajapinnan kautta ja kuka tahansa voi bongata niistä huijauksia. Sata viimeksi varattua näkyy tästä. Domaineja voi tarkastella vaikka postinumeron tai yrityksen Y-tunnuksen mukaan. Neuvolabin tunnuksella ei ole muita varauksia.

FI-domainit Y-tunnuksen mukaan.

Kannattaa muuten tarkistaa ajoittain omankin yrityksesi nimissä rekisteröidyt tunnukset.

Toinen idea: voisiko teleoperaattori lisätä tekstiviestiin varoituksen, jos siinä linkitetään alle viikko sitten vuodeksi varattuun domain-nimeen? Huijausdomainit toimivat vain muutaman päivän ennen paljastumistaan, ja sen jälkeen kyberturvallisuuskeskus saa ne suljettua. Tätä pitäisi hyödyntää.

Tekstiviesti voisi näyttää vaikka tältä:

** TIETOTURVAVAROITUS ** Viestissä oleva linkki viittaa juuri avattuun domain-osoitteeseen. Varmista linkin aitous. 

===

Muistutus: Sinulla on maanantaina vuosittainen hammastarkastus. Esteen sattuessa peruthan tai siirrä varattu aikasi viimeistään edellisenä päivän

Ajanvarauksen muutokset sekä peruutukset kätevästi verkossai https://omaneuvola.fi/

(huijausviestin sisältö kopioitu alkuperäisestä kirjoitusvirheineen)

Kaupallisissa suodatuspalveluissa domainin ikä on yksi luotettavuuden (reputation) arviointiperuste. Suomi voisi soveltaa ideaa suoraan SMS-huijausviesteihin.

Tekstiä muokattu 6.10.2026