Helsingin Sanomat julkaisi tänään kiinnostavan jutun datapisteistä, jotka kertovat paljon meistä ja elämästämme. "Tuossa kuljet sinä" osoittaa, miten kuka tahansa voi ostaa miljoonia datapisteitä - tai saada näytteitä niistä jopa ilmaiseksi.
Aihe ei ole uusi, mutta silti sen läväyttäminen lukijoiden eteen yllättää aina. Tiedämme, että meitä seurataan, mutta että näin tarkasti? Eikö GDPR suojele EU-kansalaisia?
Seuranta on pirullista, koska käyttäjä antaa siihen itse luvan hyväksyessään mobiilisovellusten käyttöehdot. Lisäksi kyse ei ole varsinaisista henkilötiedoista, koska ne myydään eteenpäin ilman henkilötietoja. Ongelmallisia niistä tulee vasta, kun tiettyä datalähdettä seuraamalla voidaan nähdä henkilön liikkuminen ja tiedoista päätellä henkilöllisyys.
Tietojen kerääminen ja niillä tehtävä bisnes eivät ole yllätys kenellekään asioita seuranneelle, mutta tietojen laajuus ja helppo saatavuus varmasti on.
Pari viikkoa sitten ihmeteltiin, mistä tunkeutujat olisivat saaneet kansanedustajien asuntojen osoitteet, jos ne on rekistereissä suojattu - ehkä jopa turvakielloilla. No, esimerkiksi tästä. Kun tavoitteena ei ole murtautua juuri tietyn kansanedustajan kotiin, on helppo poimia aineistosta ne, jotka toistuvasti kulkevat asunnostaan eduskuntaan ja takaisin. Ajallinen vertailu vaaleja edeltävään aikaan auttaa erottelemaan edustajat eduskunnan virkamiehistä.
Pahinta on se, että poliitikkojen, virkamiesten, turvallisuusviranomaisten ja puolustusteollisuuden avainhenkilöiden liikkeet ovat myös jäljitettävissä. Virkapuhelimeen ei saa asentaa mitään turhaa, mutta jos henkilökohtainen puhelin kulkee mukana, se juoruaa tiedot joka tapauksessa. Varsinkin yritysten avainhenkilöiden kohdalla Venäjän uhka on konkreettinen.
 |
| Kaikkien mobiilisovellusten sijaintitiedon asetukset kannattaa tarkistaa. |
Tietojen kerätys ei rajoitu nettijätteihin. Ne ovat melkeinpä pienempi paha, sillä Google ja Meta haluavat myydä sijaintisi palveluna mainostajille. Pelkkää sijaintidataa ei myydä, mikä rajoittaa rosvojen tai Venäjän kykyä hyötyä tiedoista. Pahimpia ovat harmittomalta tuntuvat sovellukset, kuten pelit ja apuohjelmat, jotka myyvät tiedot välittäjille, ja ne edelleen eniten tarjoavalle käyttötarkoituksesta piittaamatta.
Myös Suomen operaattorit myyvät vastaavaa dataa tutkimus- ja markkinointikäyttöön (Telia Crowd Insights). Tietoja käytettiin esimerkiksi korona-aikana. Operaattorit eivät kuitenkaan myy dataa eteenpäin kansainvälisille brokereille.
Mitä asialle voi tehdä? Tiedoilla käytävää kansainvälistä kauppaa on liki mahdotonta rajoittaa, joten on puututtava tiedon alkulähteeseen. Poista kaikki mobiilisovellukset, joita et oikeasti käytä. Ilmaiset nettipalvelut rahoittavat toimintaansa tietoja myymällä. Vielä parempi on käyttää palveluita tietokoneella mobiililaitteen sijaan. Pöytäkoneen tai läppärin liikkumista ei voi seurata.
Voit kieltää sijaintipalveluiden käytön joko puhelimen tai sovellusten tasolla, se auttaa myös vähentämään datajalanjälkeä. Mutta kartta- ja sääpalvelut ovat hyödyllisiä juuri siksi, että ne tietävät sijainnin. Data on arvokasta, niin käyttäjälle kuin palvelua tuottavalle yritykselle.
Tiedetään, että parin viikon kuluttua nyt vallalla oleva huoli ja närkästys ovat unohtuneet, ja mobiililaitteiden käyttö palaa taas entiselleen. Ne kun tekevät elämän niin paljon helpommaksi.
Sijaintitietojen lisäksi jokainen voi miettiä, mihin tekoälypalveluihin jaettavat tiedot aikanaan päätyvät. Houkutus on suuri, sillä mitä paremmin tekoäly tuntee käyttäjänsä, sitä parempia vastauksia se antaa. Ongelma on, että samalla monet muutkin oppivat tuntemaan käyttäjän, eikä heidän motiiveistaan ole mitään tietoa. Tänään tekoälylle jaettavat tiedot ovat huomisen paikkatietoja.
