Laitanko saunan päälle vai katsonko elokuvan suoratoistona?

Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tiedon, jonka mukaan elokuvan katselu 4K-tarkkuudella mobiilidatan yli vastaa sähkönkulutukselta saunan lämmittämistä. Äkkiseltään näin suuri sähkönkulutus tuntuu epärealistiselta. Tiedetään, että digipalvelut haukkaavat yhä enemmän sähköä, mutta että elokuvan katselu vastaisi jo sähkökiukaan käyttämistä?

Tiedon takana on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner, joka ihmettelyn jälkeen avasi laskelmaansa Twitterissä näin: "Ficom: "mobiilidata vie 220W/Gt" . Google: "4K vaatii n. 40Mbps eli 5MB/s". 5MB x 3600sek x 2h= 36GB x 220W = 7920W. Olkaa hyvä."

Manner huomioi pelkän mobiilin datasiirron. Palvelimet, runkoverkko ja katseluun käytetty laite (kuten iso televisio) tulevat tähän päälle.

Tiedetään, että mobiilidatan siirto kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin vastaavan datamäärän siirtäminen kuidussa, mutta että sähkökiukaan verran? Se tuntuu uskomattomalta.

Mobiilidatan sähkönkulutuksen arvo 220 W/Gt on vuodelta 2018. Sen jälkeen verkkotekniikat ovat kehittyneet ja varsinkin 5G on huomattavasti energiatehokkaampi kuin 4G. Mutta silti.

Yksi mahdollinen virhelähde sisältyy keskiarvon laskentaan. Mobiili tukiasema vie sähköä silloinkin, kun kaikki käyttäjät ovat nukkumassa eikä bittejä kulje lainkaan. Jos yksinkertaisesti jaetaan siirretty datamäärä kulutetulla sähköllä saadaan kyllä keskiarvo, mutta ei tietoa datasiirron tehokkuudesta. Toisin sanoen, jos 100 gigabittiä siirtyy 1 kWh:lla, se ei tarkoita että 10 gigabittiä siirtyisi 100 Wh:lla tai 1000 gigabittiä 10 kWh:lla. 

Netistä löytyy useita laskelmia Netflix-käytön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Ne ovat kuitenkin lähinnä kuituverkon lukuja ja huomattavasti alhaisempia kuin sähkökiukaan n. 8 kW teho. Suomalaisten kiinteähintaiset liittymät mahdollistavat suurten datamäärien siirron mobiilisti, mikä harvassa maassa olisi mahdollista.

Ehkä tätä voisi lähestyä tukiaseman näkökulmasta. Tyypillinen 4G-tukiasema toimii itse sähkökiukaan teholla, siis noin 5-10 kW. Jotta Aalto-yliopiston laskelma pitäisi paikkansa, kukin tukiasema voisi palvella vain yhtä katselijaa kerrallaan, ts. koko tukiaseman kapasiteetti olisi 4K-elokuvan vaatima 30-40 Mbps. Tämä ei selvästikään voi pitää paikkaansa. Arvelisin, että jo vanhalla 4G-tekniikalla tukiasemassa riittää tehoa vähintään kymmenen katselijan palvelemiseen. Käytännössä 4K-tarkkuuden datavirta lienee 15-30 Mbps, eli vielä alempi.

Haarukoin tätä vielä toista kautta. Kun omaan taloon ei saanut valokuitua, otin kiinteän 5G-liittymän. Se tarjoaa 350 Mbps nopeuden. Lupauksen mukaisesti kaista on kiinteä eikä hidastu käyttäjämäärien kasvaessa. Toistaiseksi lupaus näyttää pitäneen. 

Voisin laittaa suuren datalatauksen luuppiin (tai ajaa jatkuvasti nopeustestiä), jolloin pystyisin käyttämään 350 Mbit/s = 160 Gt/h. Tämän siirtäminen 220 Wh/Gt tehokkuudella aiheuttaisi operaattorille 32 kWh energiankulutuksen joka tunti. Kun vielä naapurit tekisivät saman, saisimme ajettua operaattorin konkurssiin pelkillä sähkölaskuilla. 

Tietotekniikan kasvava sähkönälkä on tärkeä aihe, jota olen itsekin käsitellyt mm. Tivin kolumnissani. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ainakin suuruusluokan pitäisi olla oikein, jotta se ohjaisi kuluttajia kestäviin valintoihin.

Lisäys: Tästä löytyy Nokian dataa 5G:n energiankulutuksesta: Nokia 5G Energy Efficiency Revolution White Paper Tiivistettynä (s. 8) nykyisten mobiiliverkkojen kulutus 0,17 kWh/Gt, 5G:n myötä kulutus putoaa kymmenesosaan (pienissä soluissa jopa sadasosaan).

Joka tapauksessa tietotekniikan lisääntyvä sähkönkulutus on asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. On optimistista ajatella, että kaikki virtuaalinen on ympäristön kannalta harmitonta ja vain lihatuotanto/fyysinen liikkuminen aiheuttavat päästöjä.

Lisäys 2: Kaikkien selvitysten jälkeen voisi kai tiivistää, että 4K-leffan katselu mobiilidatalla kuluttaa runsaasti sähköä -- ja valtaosa tästä sähköstä kuluu, vaikka et edes katsoisi sitä leffaa.

Luukku.com ja inet.fi-sähköpostien muutos tuo käyttäjille ongelmia

MTV avasi ilmaisen Luukku.com-sähköpostipalvelun vuonna 1999, kun internet-palvelut alkoivat yleistyä. Sen jälkeen palvelu jäi oman onnensa nojaan ja rapistui pahasti. Äskettäin Luukku.com myytiin Norjaan, joka ilmoitti uudistavansa palvelun. Samalla se muuttuu maksulliseksi. Hinta 6 euroa kuukaudessa tai 70 euroa vuodessa ei ole ihan halpa, joten jää nähtäväksi, moniko käyttäjistä tarttuu tarjoukseen. 

Sähköpostin vaihtuminen tuottaa helposti ongelmia. Uusi Luukku.com aloittaa jo viikon päästä 24.5.2022, joten nykyisillä käyttäjillä on kiire pohtia, mitä tehdä. Jos maksullista tilausta ei aktivoida, tili suljetaan ja vanhat postit häviävät. 

Se ei ehkä olisi ongelma, mutta moni on kauan sitten antanut Luukku.com-osoitteen rekisteröityessään uusiin palveluihin. Jos salasana unohtuu, palautuslinkki lähtee yhä Luukkuun. Jokaisen Luukku.com-käyttäjän pitäisikin käydä nyt kaikki tärkeät nettipalvelut läpi ja vaihtaa niihin uusi, käytössä oleva sähköpostisoite mahdollista palautustarvetta ja muuta yhteydenottoa varten.

Helpommin sanottu kuin tehty, varsinkin jos sähköpostiosoite on samalla käyttäjätunnus, eikä sitä voi vaihtaa ilman, että rekisteröityy kokonaan uudelleen. 

Lisäksi asiassa on toinen uhka: jos Luukku.com-tilin antaa sulkeutua, joku muu voi avata sen myöhemmin ja saada sinne muiden palveluiden salasanojen vaihtoilmoitukset. Pahantahtoisesti tehtynä tämä mahdollistaa muiden tilien kaappaamisen.

Kaikki riippuu nyt siitä, antaako Luukku.com rekisteröidä vanhoja osoitteita uusille käyttäjille. Palvelun maksullisuus tosin hillitsee väärinkäyttöyrityksiä, mutta ei sulje niitä kokonaan pois. Sama tietenkin koskee kaikkia muita Luukku.com-osoitteeseen tulevia viestejä esimerkiksi kavereilta tai palvelutarjoajilta.

Vanhoille, sulkeutuville tileille pitäisi jättää "rauhoitusaika", kuten puhelinnumeroissakin tehdään. Yritin etsiä FAQ-sivulta vastausta kysymykseen, mutta en löytänyt. Joka tapauksessa Luukku-käyttäjien kannattaa reagoida pikaisesti asiaan ja joko siirtyä maksulliseen versioon tai vaihtaa yhteystiedot muissa palveluissa. 

Myös Telia ilmoitti jokin aika tammikuussa sitten sulkevansa inet.fi-loppuiset henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet. Tai ei ilmoittanut, mutta tieto vuoti asiakkaiden keskustelupalstalta. Asiasta olisi kannattanut tiedottaa avoimesti heti, kun päätös oli tehty, sillä postiosoitteen vaihtaminen on työlästä. Nyt aikaa on sentään vuoden 2023 loppuun.

Lisäksi inet.fi-osoitteet lakkaavat toimimasta kokonaan, mikä on väärinkäytön kannalta selkeämpi tapaus. Ainakaan viestit eivät päädy väärille henkilöille. 

Kolmas sulkeutuva palvelu on MikroBitin MBnet. Sen lopetuspäivä on 12.10.2022. Internetin huimat vuodet 2000-luvun molemmin puolin vaipuvat muistoihin. 

Vaihtoehtoina Luukun ja Telian sähköposteille toimivat esimerkiksi Googlen Gmail, Microsoftin Outlook (entinen Hotmail), Applen posti ja erilaiset maksulliset turvapostipalvelut, kuten Tutanota ja ProtonMail. Mutta mikä niistäkään mahtaa olla pystyssä enää 20 vuoden päästä?

Putkiradio tuo muistoja mummolasta

Vierailin viikko sitten Salon elektroniikkamuseossa, joka sijaitsee osoitteessa Salorankatu 5-7. Kuten nimestä voi päätellä, Astrum-keskus on entinen tehdas. Kannattaa tarkistaa aukioloajat etukäteen, sillä museo on suljettu maanantaisin ja tiistaisin.

Paikka on kiinnostava, joten suosittelen kaikille. Vanhoista radioista, videonauhureista, televisioista sekä tietenkin matkapuhelimista nousee monelle muistoja mieleen. 

Vanhoja radiolaitteita.

 Katsottavaa totisesti riittää, sillä esineitä museon kokoelmissa on noin 11 000 kappaletta. 

Lisää vanhoja radiolaitteita.

Matkapuhelinkokoelma on valtava, mutta sellaisia on itselläkin. Siksi olin kiinnostunut varsinkin vanhoista putkiradioista, jotka olivat yleisiä 1950- ja 1960-luvuilla. Moni muistaa sellaisen mummolasta. 

Helkama HR - Forte 9900W vuodelta 1960.

Nykyään Suomessa ei juuri kulutuselektroniikkaa valmisteta, mutta aikoinaan Suomessa oli useita keskenään kilpailevia radiotehtaita. Niistä tunnetuin lienee Helkama.

Muutama kuva radioista sosiaalisessa mediassa toi monille mieleen lapsuusmuistoja. Joku kertoi, että vanha putkiradio on yhä olemassa ja toimii. Nettikirppiksillä hinta näyttää liikkuvan 50-150 euron välillä, ne ovat suosittuja ainakin sisustusesineitä.

Eniten muistoja tuo taajuusasteikko, johon radioasemat oli merkitty kaupunkeina. 

Taajuusasteikko on maailma pienoiskoossa.

Tuohon aikaan ei ollut internetiä eikä halpoja lentoja eri puolille Eurooppaa. Ulkomaat olivat eksoottisia, niistä kerrottiin maantiedon oppikirjassa ja ne näkyivät luokkahuoneen seinän kartalla. Mahdollisuus kuulla puhetta ja musiikkia eri puolilta Eurooppaa viritinnuppia kääntämällä on varmasti ollut huima sen ajan ihmiselle. 

Vanhat radiolähetykset tapahtuivat keskiaalloilla (MW tai KA), jolloin alhainen radiotaajuus kantoi signaalin vieraisiin maihin asti. Pitkillä aalloilla (LW tai PA) kuuluvuus oli vielä parempi, mutta tilaa asemille vähemmän. Lyhytaaltolähetykset (SW tai LA) kuuluivat radiokeleistä riippuen myös kauas ja niillä lähettimiä oli vieri vieressä. Äänenlaatu ei tietenkään ollut sellaista virheetöntä stereota, mihin tämän päivän kuuntelija on tottunut.

Nykyisin käytössä on ULA-alue, jonka korkeat taajuudet (88-108 MHz) kuuluvat lähinnä maan sisällä. Lisäksi äänisignaalin modulointi kantoaaltoon tehdään taajuusmodulaatiolla (FM) eikä amplitudimodulaationa (AM) kuten LW-, MW- ja SW-alueille. Jos "radiokeli" sattuu sopivaksi, jopa ULA-taajuuksia korkeammat tv-lähetykset saattavat heijastua takaisin avaruudesta ja näkyä toiseen maahan asti. ULA-lähetykset yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvun jälkipuoliskolla, joten vanhimmissa radioissa ei ole ULA-alueita lainkaan.

Kiinnostavaa kyllä, analogisen radion tekniikka ei ole muuttunut sataan vuoteen. Digitalisoinnin huumassa 2000-luvun alussa Suomessakin kokeiltiin DAB-digiradiota, mutta siitä luovuttiin nettiradioiden jo painaessa päälle. Lopulta vain tv-lähetykset digitalisoitiin.

Kaupunkien nimistä nykykatsojan silmään pistävät MOSKVA ja HARKOV, jotka ovat kuvan radiossa vierekkäin. Eipä voinut 1960-luvulla aavistaa, millainen maailma olisi 60 vuoden päästä. LENINGRAD ei edes ole enää olemassa. LUXEMBURG viittasi Radio Luxemburgiin, josta suomalaiset kuuntelivat päivän hittejä vielä 1970-luvulla. Silloin tosin radiotekniikka oli vaihtunut putkista transistoreihin, mikä mahdollisti koon pienentämisen ja mukana kuljetettavat matkaradiot. MOTALA oli ruotsalainen kaupunki, josta alettiin lähettää suomenkielistä ohjelmaa talvisodan alla, ja siksi pieni 30 000 asukkaan kaupunki pääsi moniin vastaanottimiin. Lähetinasemasta on kuva Wikipedia-sivulla. 

Yksi kaupunki on jäänyt muita enemmän mieleen: HILVERSUM. Mikä ihme se on? Pohjois-Hollannissa sijaitseva 88 000 asukkaan kaupunki oli aikoinaan Hollannin mediatoiminnan keskus.  Siellä oli studioita ja radioasemia sekä Äänen ja kuvan instituutti. Kaupunki ei ole varsinainen turistikohde, mutta tehnyt moniin ihmisiin pysyvän vaikutuksen. Olli Haapakangas teki pari kuukautta sitten mielikuvitusmatkan Hilversumiin, joka löytyy Ylen Areenasta (Henkinen Hilversum).

Kuvan radiossa näkyy myös YHTEISAALTO. Se oli tarkoitettu pienitehoisille paikkakuntalähettimille. Toinen erikoisuus oli OULU, joka lähetti poikkeavalla taajuudella pitkien ja keskipitkien aaltojen välissä.

Hilversumin radiot saa nyt kuulumaan nyt hiirellä klikkaamalla.

Nykyään kaiken maailman radiot saa kuuluviin hiiren napsautuksella suoraan karttapohjalta, eikä kuunteluun liity enää entisen kaltaista eksoottista jännitystä. Radio Garden tekee kuuntelun liiankin helpoksi. 

Yrityksen tietoturvaopas -kirja ilmestyy tänään

Tänään 29.4.2022 ilmestyy 35. kirjani "Yrityksen tietoturvaopas - 50 aihetta käytännön tietoturvasta". Vaikka kirjan nimessä esiintyy sana "yritys", siinä esitellyt aiheet liittyvät myös henkilökohtaiseen käyttöön. Eroa työ- ja kotikäytön välillä ei voi enää tehdä. Laitteet, ohjelmat, uhkat ja suojautumiskeinot ovat samoja molemmissa.

Petteri Järvinen: Yrityksen tietoturvaopas (Kauppakamari 2022).

Olen pyrkinyt käsittelemään asiaa informatiivisesti, mutta myös rennosti ja tarinallisesti. Tietoturva ei saisi olla puuduttavaa teknistä tykitystä ja uhkilla pelottelua, vaan inhimillistä ja arkista asiaa, jossa pyritään toimimaan oikein.

Kirjassa on lukuisia käytännön esimerkkejä ja sekä tapauskuvauksia tapahtuneista tietoturvamokista. Aineisto on kertynyt 25 vuoden aikana pitämistäni tietoturvakoulutuksista erilaisille yleisöille. Aiheet on järjestetty 50 helppolukuiseksi osaksi, joita voi käydä läpi iltalukemisena.

1.  C-I-A 

2.  Kyberturvallisuus 

3.  Tietosuoja 

4.  Yleisiä periaatteita 

5.  Päivitykset 

6.  Matalalla roikkuvat hedelmät 

7.  Peruskäyttäjän ohjeet 

8.  Tiedonkalastelu

9.  Suomen kieli

10.  USB-tikut ja -laitteet

11.  Oy Rikos Ab

12.  Huijausten aatelia 

13.  Salakuuntelu ja -katselu

14.  Kulunvalvonta

15.  Laitevarkaudet 

16.  Salasanat

17.  PIN-koodit

18.  Tietomurto

19.  Kiristysohjelmat

20.  Toimitusketjuhyökkäykset

21.  Henkilötiedustelu

22.  Sosiaalinen media

23.  Valtiollinen vakoilu

24.  Domain-nimet ja huijaukset

25.  Palvelunestohyökkäykset

26.  Google Play -koodihuijaus

27.  Tiedostojen turvaluokittelu

28.  Tiedostoliitteet

29.  Tiedostojen suojaaminen

30.  Mustaaminen on vaikeaa

31.  Tiedostojen poistaminen

32.  Koneen lukitseminen

33.  Etätyö

34.  Videoneuvottelut

35.  Kodin wifi-verkko 

36.  Iot-laitteet

37.  Wifi ja mobiilidata maailmalla

38.  Toimitusjohtajahuijaukset

39.  Sähköpostihuijaukset (BEC)

40.  Kun jotain sattuu...

41.  Laskuhuijaukset 

42.  Yrityksen identiteettivarkaus 

43.  Android ja iOS 

44.  Mobiililaitteen suojaus 

45.  Puhelin 

46.  Tietoturva ulkomailla 

47.  QR-koodit 

48.  Käyttäjäsopimukset ToS ja EULA 

49.  Netin käännöspalvelut 

50.  Meillä on toivoa 

Tämän kirjan lukemalla meistä jokainen osaa toimia paremmin niin työpaikalla kuin kotonakin, mikä kohentaa koko Suomen kansallista tietoturvaa.

Kirjan on kustantanut Kauppakamari ja sitä voi tilata sen kaupasta. 

Kirjan viitteissä mainitut linkit:

1 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002815150.html

2 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005557900.html

3 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27623995-7c76-4976-b0b5-66793a0488d0

4 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41538f6e-68ae-4207-90c3-128565521c7c

5 https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/hpn-paivitys-tuhosi-yliopistolta-77-teratavua-tarkeaa-dataa-syyna-ilmeisesti-huolimattomuus/

6 https://www.radicati.com/wp/wp-content/uploads/2015/02/Email-Statistics-Report-2015-2019-Executive-Summary.pdf

7 https://www.digitaltrends.com/computing/how-a-usb-drive-found-in-seal-poop-got-reunited-with-its-owner/

8 https://nakedsecurity.sophos.com/2016/04/08/almost-half-of-dropped-usb-sticks-will-get-plugged-in/

9 https://www.hs.fi/talous/art-2000006422037.html

10 https://www.iltalehti.fi/digi/a/201705172200143927

11 https://www.hs.fi/ura/art-2000004729789.html

12 https://www.tivi.fi/uutiset/applen-laitteista-loytyi-ammottava-aukko-puhelinten-ipadien-ja-macbookien-kamerat-helposti-tirkisteltavissa/fcdb51d7-db8d-488e-bcba-27d810113413

13 https://www.hs.fi/talous/art-2000005449165.html

14 https://yle.fi/uutiset/3-10320853

15 https://yle.fi/uutiset/3-12137856

16 https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-05-20/cna-financial-paid-40-million-in-ransom-after-march-cyberattack

17 https://yle.fi/uutiset/3-11456333

18 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2933d56b-8157-4c0e-8ddd-f81813b73c0d

19 https://www.npr.org/2021/08/26/1013501080/chinas-microsoft-hack-may-have-had-a-bigger-purpose-than-just-spying

20 https://www.abc.net.au/news/2020-09-14/chinese-data-leak-linked-to-military-names-australians/12656668

21 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006636818.html

22 https://www.defenseone.com/technology/2020/03/russia-has-new-tool-massive-internet-shutdown-attack-leaked-documents-claim/163983/ 

23 https://www.washingtonpost.com/world/ national-security/us-cyber-command-operation-disrupted-internet-access-of-russian-troll-factory-on-day-of-2018-midterms/2019/02/26/1827fc9e-36d6-11e9- af5b-b51b7ff322e9_story.html 

24 https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/122cb921-e3c3-475a-ad07-ed25538d9224 

25 https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007932911.html 

26 https://yle.fi/uutiset/3-11884988 

27 https://www.hs.fi/kuluttaja/art-2000002537556.html 

28 https://twitter.com/WillAAmos/status/1382473040869662720 

29 https://yle.fi/uutiset/3-8906609 

30 www.iltalehti.fi/tietoturva/a/74c10020-0a6c-4833-bc56- 19703bcff576 

31 https://thehackernews.com/2018/04/iot-hacking-thermometer.html 

32 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001250549.html 

33 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002878324.html 

34 https://yle.fi/uutiset/3-9815572

Elisa tutkii pyytämättä kotiverkkosi

Kuulin, että Elisa on alkanut tutkia oma-aloitteisesti asiakkaiden Wifi-verkkoja. En täysin ymmärrä, miksi ja miten tätä tehdään, mutta ajatus on outo. Jos osaat selittää, mistä on kyse, laita palautetta kommentteihin.

Kotinetti-asiakkaat ovat saaneet ilmoituksen otsikolla "Kodin langattoman verkon (Wifi) toimivuuden parantaminen." Siinä kerrotaan, miten operaattori haluaa "parantaa nettiliittymien toimivuutta ja ymmärtää paremmin mahdolliset ongelmatilanteet WiFi-verkossa. Tätä varten keräämme 27.4.2022 alkaen tietoa Kotinetti-palvelun WiFI-verkon toimivuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä."

Sen jälkeen ilmoitus kertoo, että tiedot kerätään nimettöminä ja niitä säilytetään enintään kolme kuukautta, tunnistetietoja ei kerätä. 

"Mikäli et halua, että WiFi-verkkoasi käsitellään mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamiseksi, pyydämme täyttämään lomakkeen sivulla elisa.fi/wifi-tiedonkerays."

WiFi-tutkimisen kieltolomake.

Tässä on monta erikoista asiaa. Ensinnäkin se, että operaattori oma-aloitteisesti lähtee tutkimaan kotiverkkoja mahdollisten häiriöiden varalta, on epäilyttävää. Yleinen ohje on, että jos pankki tai Microsoft ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä sinuun, kyse on luultavasti huijarista. Tässä Elisan tapauksessa viesti on aito.

Toinen erikoisuus: tiedonhankintaan ei kysytä lupaa (opt-in), sen voi ainoastaan estää (opt-out). Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla toisin päin.

Kolmas erikoisuus: miksi operaattori haluaa tulla asiakkaan sisäverkkoon? Operaattorin vastuu päättyy omaan purkkiinsa, sen takana oleva sisäverkko (wifi) on asiakkaan vastuulla. Itse asiassa operaattorilla ei pitäisi olla mitään syytä tulla nuuskimaan sitä, ellei asiakas itse ilmoita häiriöistä ja pyydä apua tuesta.

Mitä kummaa Elisa kuvittelee sisäverkosta löytävänsä? Mikä siellä voi aiheuttaa häiriöitä? Tarkoitetaanko tällä esim. päällekkäisiä kanavia naapureiden kanssa? Nekään eivät ole operaattorin päänsärky, vaan naapurit sopikoot niistä keskenään, jos purkkien oma automatiikka ei riitä. Vai ovatko Elisan asiakkaille lähettämät purkit niin heikkolaatuisia, että niiden toimivuutta pitää etätestata? Silloin kyseessä on Elisan oma ongelma.

Etähallinnan mahdollistamiseksi operaattorilla on tiedossa liittymäasiakkaalle luovuttamansa purkin sarjanumero ja suojattu pääsy sen asetuksiin, mutta vähänkin osaavan asiakkaan kannattaa hankkia oma wifi-purkki, johon kukaan etähallitsija ei pääse.

Neljäs erikoisuus: lomakkeella lukee "mahdollisten verkko-ongelmien ratkaisemiseksi ja käyttökokeman parantamiseksi". Käyttökokema on ihan uusi sana, ilmeisesti Elisan itsensä keksimä? En ole ennen törmännyt.

Kotiverkon tutkinta pyytämättä, tapahtui se millä motiivilla tahansa kesken asiakkaan oman käytön, on erikoista - vähän sama kuin makkaratehtaan edustaja tulisi kesken illallisen omilla avaimillaan kotiin katsomaan, onko asiakkaan ostama makkara säilynyt riittävän hyvänä jääkaapissa.

On vaikea uskoa, että tässä olisi kyse pyyteettömästä käyttökokeman parantamisesta - taustalla on jotain muuta. Mutta mitä?

Vielä muutamia ajatuksia Twitter-kaupasta

Elon Muskin kiinnostus ostaa Twitter-palvelu herätti aluksi hilpeyttä. Harva otti sitä tosissaan. Eilen illalla kaupat kuitenkin syntyivät. Tuskin koskaan on tehty 40 miljardin euron kauppaa vajaan kuukauden prosessina. Twitterissä aihe on puhuttanut koko päivän, luonnollisesti.

Twitterissä monet ovat iloinneet uuden sananvapauden ajan alkamisesta. Suurin osa näistä ilakoijista on ollut alle sadan, monet alle 10 seuraajan tilejä - joko ihan uusia, botteja tai sitten ajatuksineen niin marginaalissa, ettei heille ole aiemmin ollut sijaa majatalossa. Nyt sen ovet aukeavat kaikille!

Muskilla on suuri fanilauma, vähän kuin Steve Jobsilla. Bitcoin ja Tesla ovat nuorten miesten mieleen ja molempien raju kurssinousu on tuonut mukavasti varallisuutta. Muskin kuvia kumartamaton, instituutioille pitkät haistattava kapinallisen asenne tuntuu raikkaalta kaiken corporate value -jargonin rinnalla. Mikään pulmunen Musk ei ole, hän pilkkasi thaimaalaista pelastussukeltajaa pedofiiliksi eikä suostunut pyytämään anteeksi. Nälänhädän poistamiseen syksyllä 2021 luvattu 6 miljardia dollaria oli helppo luvata, koska se vähensi tuloveroa. Viimeksi kun katsoin, YK:n nälkäohjelma ei kuitenkaan ollut saanut rahoja. 

Bitcoinin hengessä myös äärimmäinen sananvapaus houkuttelee. Itse en ole nähnyt Twitterin sensuuria ongelmaksi. QAnon-teoriat, Venäjältä masinoidut koronarokote- ja koronapassihörhöt sekä muita käyttäjiä uhkailevat tilit joutaakin sulkea. Musk voi antaa menon yltyä villiksi, mutta silloin koko palvelu ryvettyy ja monet muut käyttäjät -- poliitikot, ministerit, presidentit ja vaikkapa poliisi -- alkavat etsiä muita tiedotuskanavia.

Virheitä tietenkin sattuu. Olen itsekin saanut 24 tunnin bännin sinänsä harmittomasta linkistä, mutta hyväksyn sen osana tekoälyn lieveilmiönä. Kontrollin täydellinen puuttuminen olisi huonompi vaihtoehto. Trumpin poistaminen Twitteristä oli oikea ratkaisu sen jälkeen, kun hän oli masinoinut joukkonsa yrittämään vallankaappausta Capitol-kukkulalle. 

Muskin suunnitelmia on mahdoton arvioida, koska niistä ei tiedetä mitään. Hän on vihjannut avaavansa algoritmit, mutta se on käytännössä mahdotonta. Jos twiitin esille nostava kaava julkaistaan, kaikki alkavat käyttää sitä, eikä algoritmia enää ole. Julkaisu tuhoaa algoritmin.

Botti-tilien poistaminen voisi onnistua vaatimalla kaikkia käyttäjiä todistamaan henkilöllisyytensä liittymisen yhteydessä. Se tuskin olisi ratkaisu, jota sananvapauden ritarit ja ritarittaret nyt odottavat.

Sananvapaudella ratsastaminen on vaikea rasti. Kaikki some-palvelut ovat törmänneet samaan asiaan, jopa Spotify, eikä kukaan ole onnistunut ratkaisemaan sitä kaikkia tyydyttävällä tavalla. EU:n kiristyvät vastuuvaatimukset ajavat Muskin Twitterin väistämättä törmäyskurssille. 

Miksi hallitus myi Twitterin Muskille? Sillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Kieltäytymällä hyvästä tarjouksesta osakkeenomistajat olisivat voineet haastaa hallituksen jäsenet oikeuteen. Tämä selittää sen, miksi nettijätit ostavat teknologiayhtiöt ja kilpailijat pois ennen kuin niistä ehtii kasvaa uhka niille itselle. Raha puhuu, eikä sille voi vastata kieltävästi. 

Todennäköisesti Muskilla ei ole mitään valmista suunnitelmaa Twitterin kehittämiseksi. Hän haluaa ideoita käyttäjiltä ja pyrkii toteuttamaan niitä. Todellisia kuningasideoita tarvitaan, jotta nykyisin operatiivisesti tappiollinen Twitter muuttuisi kultamunaksi ja tuottaisi sen 38 prosentin arvonlisäyksen, jonka Musk sijoittajaystävineen oli valmis maksamaan.

Elon Musk on jo ennestään SpaceX:n ja Teslan toimitusjohtaja. Jää nähtäväksi, miten hänen aikansa riittää vielä kolmannesta yhtiöstä huolehtimiseen. Jokainen näistä kolmesta olisi täysipäiväinen työ. Jos olisin Teslan osakkeenomistaja, olisin lievästi huolissani tulevasta.

Miksi Musk laittaa omia varojaan 21 miljardin dollarin verran huonosti tuottavaan, joskin globaalisti merkittävään some-yhtiöön? Nerokas bisnesveto se ei ole, joten kyse voi olla hyväntekeväisyydestä sananvapauteen. Ainakin Musk itse näyttää uskovan niin. 

Summa on kuitenkin valtava, kaksi kertaa Suomen hävittäjäostoksen suuruinen. Sillä rahalla olisi saanut noin puoli miljoonaa Tesla-autoa (ovh-hinnalla ostettuna), joista muodostuisi 2500 kilometrin jono puskurista puskuriin. Se riittäisi koko Yhdysvaltojen halki pohjoisesta etelään. Halkaisija (diagonaali) ulottuisi puoleen väliin luoteisimman osavaltion (Washington) ja kaakkoisimman (Florida) välillä. 

Ja tämä oli siis vasta Muskin osuus, koko Twitter olisi kaksi kertaa pidempi jono. Ei silti, että vertailulla olisi mitään merkitystä - se on yhtä hassu kuin pössyttelykulttuuriin viittaava kauppahinta.

Voiko Twitterin sananvapauden ostaa ja myydä?

SpaceX-raketilla ja Tesla-autoillaan maailman rikkaimmaksi noussut Elon Musk on monelle melkeinpä sankari. Mies, jolla on kanttia sanoa mitä ajattelee ja toimia viranomaisista piittaamatta. Liekinheittimen kaltaisia outoja, jännittäviä tempauksia. Ihmisen kaltainen robotti Optimus, jonka pitäisi tulla kauppoihin jo ensi vuonna. Itsestään ajava auto, jonka Musk lupasi viisi vuotta sitten.

Monet Muskin tempaukset olisivat ainoastaan huvittavia, ellei kyseessä olisi maailman rikkain ihminen, jolla on oikeasti varaa tehdä mitä lystää. Musk on kuin Trump, mutta oikeasti miljardööri, joka voi tuhlata rahojaan vapaasti. Toisia tämä huvittaa, toisia pelottaa.

Tuorein episodi alkoi huhtikuussa, kun Elon Musk osti 2,9 miljardilla dollarilla 9,2 % osuuden Twitter-yhtiön osakkeista. Sillä hinnalla hänestä tuli suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Osto aiheutti kuhinaa Twitterin nykyisessä hallituksessa ja lopulta Musk ilmoitti, ettei hän halua hallitukseen, koska se rajoittaisi hänen osakeomistuksensa enintään 14,9 prosenttiin yhtiöstä. 

Elon Musk ja hänen Twitter-profiilinsa.

Sen sijaan hän teki elonmuskmaisen tempun ja ilmoitti haluavansa ostaa koko yhtiön 41,39 miljardilla dollarilla. Rahoitus tulisi häneltä itseltään ja muilta samanmielisiltä rahamiehiltä. Osake ampaisi nousuun ja hallitus joutui hankalaan tilanteeseen. Sen lakisääteinen velvoite on ajatella osakkeenomistajien, ei käyttäjien tai kansakunnan etua. Mutta mikä lopulta on osakkeenomistajien etu pitkällä tähtäimellä?

Musk sanoo olevansa huolissaan Twitterin sananvapaudesta. Viime vuonna hänen kyselyynsä vastasi miljoona käyttäjää, joista 70 % väitti, ettei palvelu toteuta sananvapautta riittävästi. Musk on ilmoituksensa mukaan "sananvapausabsolutisti", joka ei hyväksy mitään rajoituksia. Ilmeisesti Muskin mielestä esim. Venäjän pitäisi saada levittää vapaasti valheitaan Ukrainan sodasta sananvapauden nimissä, samoin QAnonin ja tieteen vastustajien.

Muskin tarjous ostaa Twitter pois markkinoilta, käytännössä hänen omaksi leikkikalukseen, on huolestuttava. Musk tekisi sen, mistä Trump vain unelmoi: hän pääsisi hallitsemaan maailmanlaajuista viestintäalustaa. Jos Trump olisi kiltisti, Musk voisi integroida mukaan Trumpin huonosti aloittaneen Truth-palvelun.

Mahtaisiko Musk esimerkiksi poistaa häntä ärsyttäneen tilin @ElonJet, joka twiittasi tietoja hänen yksityisen suihkukoneensa lennoista? Rahalla saa yksityisyyttä ja vallan määrätä muiden sananvapaudesta. Musk yritti ostaa nuoren miehen ulos Twitteristä 5000 dollarilla, koska katsoi lennoista tiedottamisen vaarantavan oman turvallisuutensa. Mihin nyt unohtui ElonJetin sananvapaus?

Jos länsimaassa ökyrikkaat miljardöörit voivat ostaa sananvapauden ja määrätä siitä mielensä mukaan, olemmeko enää parempia kuin diktatuurit, joissa yksinvaltias päättää samoista asioista? Länsimaissa sananvapaudella on rajansa, mutta niihin on hyvä syy ja niistä on päätetty demokraattisella prosessilla.

Hintatarjous 54,20 dollaria osakkeelta on viittaus marijuanaan. Maailman rikkaimmalla miehellä on varaa leikkiä miljardeillaan, samalla kun Ukrainassa soditaan ja omassa maassakin riittäisi korjaamista. Äärimmäinen markkinatalous on ajanut itsensä tasolle, jossa vastareaktiot ovat väistämättömiä - ja suorastaan tarpeellisia. 

Aluksi näytti siltä, että Twitterin hallitus torjuu ostoyrityksen ja tarvittaessa työntekijät äänestävät jaloillaan. Nyt kuitenkin tiedot kertovat, että hallitus harkitsisi myyntiä (Twitter alkaa lämmetä Elon Muskin ostotarjoukselle, neuvottelut alkoivat). Rahan houkutusta on vaikea vastustaa. 

Haluaako Musk toteuttaa ajatuksen täydellisestä sananvapaudesta Twitterissä? Arvaamattoman omistajan hallinnassa Twitterin tulevaisuus voisi kääntyä yllättävään suuntaan. Tiedetään, että EU haluaa lisätä somejättien vastuuta ja kiristää sääntelyä. Zuckerberg uhkaili vetää Facebookin pois EU-alueelta, mutta Musk voisi oikeasti sen tehdäkin. Miten sitten toteutuu suomalaisten sananvapaus Twitterissä, jos sinne ei ole enää pääsyä?

Yksityisessä omistuksessa Twitter olisi paitsi Muskin leikkikalu, myös alttiimpi painostukselle ja manipuloinnille kuin pörssiyhtiönä. Kaikki on yhden henkilön ja hänen intressiensä varassa. Entä jos Muskille tapahtuu jotain? Entä jos Musk alkaa toteuttaa omaa käsitystään sananvapaudesta? Entä jos Kiina alkaa painostaa Muskia Teslan kautta?

Muskin aiempi toiminta osoittaa, ettei hän ymmärrä sananvapauden käsitettä. Se ei suinkaan oikeuta sanomaan mitä tahansa. 

Muutama vuosi sitten Musk twiittasi harkitsevansa Teslan ostamista pois pörssistä 420 dollarin (taas tuo marijuana-hinta) osakekohtaisella hinnalla, vaikka hänellä ilmeisesti ei ollut mitään todellista suunnitelmaa. Paikallinen Finanssivalvonta SEC langetti 20 miljoonan dollarin sakot ja Muskin oli jätettävä paikkansa Teslan hallituksessa. 

Pörssitiedolla ei ole leikkimistä. Siinä ei ole sananvapautta. Ei edes sen jälkeen, vaikka Musk ostaisi koko palvelun kiukustuttuaan sen ylläpidolle.

Lisäys klo 20: Twitterissä tuli vastaan ajatus, jota en itse tullut ajatelleeksi. Todennäköisesti Twitterin uusien omistajien joukossa on Muskin itsensä lisäksi superrikkaiden republikaanien rahoja, jotka haluavat ostaa Donald Trumpin takaisin sosiaaliseen mediaan sopivasti vaalien alla, ja sitä kautta uudelleen presidentiksi. Tämäkö on sitä sananvapautta, jota Musk aikoo edistää? Sananvapautta, jossa valta voidaan ostaa rahalla. Lisäys: 26.4.22 klo 5: Trump itse kiistää palaavansa Twitteriin. 

Lisäys 26.4.22: Twitterin hallitus hyväksyi ostotarjouksen. Lain vuoksi sillä tuskin oli muuta mahdollisuutta, sillä 38 % preemio ennen tarjousta vallinneeseen kurssitasoon on huima, eikä kilpailevia tarjouksia tullut. Hallituksen on ajettava osakkeenomistajien etua. Sananvapaus myytiin Elon Muskille.