keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Dagen efter: sosiaalinen media selvitti FI-Alertin ongelmat

Yön yli nukuttuani alkaa kirkastua, mitä eilen tapahtui ja mitä FI-Alertin kokeilusta opittiin. Ikävä taas olla kriittinen, mutta kyse on viranomaistoiminnasta. Ehkä tästä voi oppia jotain. 

  • Sosiaalinen media ja käyttäjät itse tekivät viranomaisen työn. Kiitos tuhansien käyttäjäkommenttien meillä on nyt tiedossa asetukset, jotka puhelimiin olisi pitänyt laittaa. Viranomaisen olisi pitänyt selvittää nämä asiat ja tiedottaa niistä jo ennen testiä. Pelkkä "päivittäkää puhelimet ja käynnistäkää uudelleen" ei riitä.
  • Oliko testi edes tarpeen? Testi näyttää aiheuttaneen enemmän haittaa kuin hyötyä. Kansalaiset joutuivat turhaan selvittämään puhelimensa asetuksia ja päivityksiä, jotka ilmeisesti liittyivät vain testihälytysten asetuksiin. Toimintaa olisi voitu testata suoraan oikeilla hälytyksillä. No, FI-Alertille saatiin valtavasti julkisuutta, ja näkyvyyttä se on huonokin näkyvyys. Ja jos Suomi alkaa lähettää muitakin kuin kriittisen tason hälytyksiä, nyt kansalaiset osaavat ainakin suodattaa ne pois asetuksia säätämällä. Korkeimman tason hälytykset tulevat aina läpi.
  • Testasivatko tekijät itse lainkaan? Kansalaisista tuli testaajia, mutta testasivatko kehittäjät itse järjestelmää lainkaan? Eikö kenelläkään soittanut kelloja vaatimus uusimmasta iOS 27.2-versiosta? Eikö kukaan kyseenalaistanut näytölle jääviä saamenkielisiä ilmoituksia? Eikö kukaan ajatellut, että omissa puhelimissa havaitut ongelmat näkyvät miljoonakertaisina, kun koko Suomi pannaan testaamaan samaa? Doro-puhelinten ongelmat olivat yllättäviä, mutta niitä kehittäjien omakaan testaus tuskin olisi paljastanut.
  • Missä englanti? On käsittämätöntä, että englanninkielinen versio on tietoisesti jätetty pois. Sen sijaan mukana on kolme saamen kieltä, joista kahta Wikipedian mukaan puhuu 300-400 henkilöä. Eikö olisi tärkeämpää palvella vieraskielisiä turisteja? Turha vedota kielilakiin tai kiireeseen. Laki velvoittaa kotimaisiin kieliin, mutta ei varmaankaan kiellä englannin lisäämistä? Jos laki kaipaa muuttamista, se olisi voitu lisätä 1.11.2026 lakiin vaaratiedottamisesta. Todellisen vaaran uhatessa tuskin aletaan etsiä kolmea eri saamea osaavaa henkilöä, ellei vaara liity nimenomaisesti heidän alueelleen. Sen sijaan englanti-versio olisi tarpeen kaikkialla.
  • Resurssien vai kunnianhimon puutetta? Ulkopuolisen silmin FI-Alert näyttää siltä, että projektissa on menty yli sieltä, missä aita on matalin. On tyydytty minimisuoritukseen. Kunnianhimoa pitäisi olla enempäänkin, kaikilla hallinnon tasoilla. Pitää tehdä enemmän kuin vain oma osuutensa. Kiire on yksi selitys, mutta toisaalta vaaratiedottamisen ongelmat ovat olleet tiedossa vuosia, toukokuun droonitapaus oli vain jäävuoren huippu.

Nyt sitten odottamaan 24.11.2026 todellista FI-Alert-viestiä. Luultavasti se toimii 4G/5G-puhelinten käyttäjillä, oli eilisessä testissä käynyt miten tahansa.

---

Mitä enemmän tätä pohtii, sen oudommalta eilinen testi alkaa näyttää. Ymmärsikö joku koko idean väärin?

Käsittääkseni EU-Alertin testimoodi on nimenomaisesti tarkoitettu kehitystyön apuvälineeksi, ei koko kansalle. Olisi pitänyt ohjeistaa päinvastoin, että tarkistaa ettei puhelimen testi-asetus ole käytössä ja jos puhelin silti hälyttää, älkää tehkö mitään. Testiviestien vastaanotto olisi ollut päällä vain kehittäjillä tai eri puolilla Suomea olevilla vapaaehtoisilla. Juuri siksi testien vastaanotto oli niin monessa puhelimessa pois käytöstä.

Todellinen koe on normaali hälytys, joka lähetetään etukäteen ilmoitettuna aikana - siis juuri se, mikä ensi tiistaina 24.11. on tulossa. Äänihälyttimiä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12 ja jokainen tietää sen, myös äänimerkki on hieman erilainen kuin todellisesta vaarasta varoittava. 

Nyt testattiin testiä, mikä tuskin oli tarkoitus.

tiistai 17. marraskuuta 2026

FI-Alert kokeilu teki saamen kielen tutuksi

Tänään 17.11.2026 oli ensimmäinen FI-Alert järjestelmän testipäivä. Viranomainen ei juuri antanut ohjeita etukäteen, neuvoi vain päivittämään uusimman käyttöjärjestelmän puhelimiin. Olen koonnut tälle sivulle kokemuksia ja omia havaintoja, jotka olisi pitänyt saada jo etukäteen. Nyt moni hämmästeli, miksei oma puhelin soinutkaan.

FI-Alert ei tarvitse erillistä ohjelmaa, mutta käyttöjärjestelmän päivitysten mukana tulevat Suomen käyttämä EU-Alert-järjestelmän parametrit (kanavat, kieliasetukset, hälytysten suomenkieliset nimet ym). Jos niitä ei ole, hälytykset eivät ehkä tule läpi. Ulkomailla hälytykset tulevat, koska niiden parametrit ovat asentuneet jo aiemmin myös suomalaisten puhelimiin ja paikallinen verkko hoitaa loput. 

Androidissa EI TARVITSE olla uusinta Android-versiota, koska EU-Alertin parametrit ovat osa Google Play -päivityksiä. Ne voivat siis toimia, vaikka puhelin olisi vanhakin. Virallisen ohjeen mukaan Google Play -päivityksen pitäisi olla vähintään Lokakuu 2026 -tasoa. Tarkka versionumero on jotain (1.10.2026 tai ver 54.2), mutta sillä ei ole merkitystä, koska suurin osa puhelimista ei edes näytä numeroa. Tärkeintä on päiväys, ja Play-päivitys voi tulla hyvinkin vanhaan puhelimeen. 

Iphoneissa pitäisi ohjeiden mukaan olla vähintään iOS 27.2-versio, mutta ilmeisesti se toimii vanhemmissakin? Ohjeistus on tältä osin puutteellista.

FI-Alert ei kuitenkaan ole mobiilivarmenne. Se ei toimi vanhoissa peruspuhelimissa. Ilmeisesti ei edes 3G-puhelimissa, vaikka aiemmin niitäkin on tuettu. Tämä rajoittaa tietenkin hälytyksen kattavuutta. Tänään raportoitiin ongelmista ainakin yhden operaattorin verkon Doro-puhelimissa.

Asetukset kuntoon

Ainakin testipäivänä käyttäjältä vaadittiin omaa aktiivisuutta. Aidot hälytykset saattavat toimia paremmin, aika näyttää.

iPhoneissa asetukset ovat yksinkertaiset: Asetukset > Ilmoitukset (ja vieritys todella pitkän listan loppuun, jossa...) > FI-Alert. Kannattaa varmistaa, että kaikki täpät ovat käytössä.

FI-Alert iPhone.

Android-puhelimissa asetukset löytyvät Hammasratas-kuvakkeesta > Turvallisuus ja hätätilanteet > Langattomat hätähälytykset. Sanamuodot voivat vaihdella valmistajasta riippuen, toisessa puhelimessa nimenä oli "Langattomat hätätiedotteet". 

Muutaman vuoden vanhoista Android-malleista en löytänyt asetuksia lainkaan, toisaalta vanhasta Nokian halpis-Androidista (2020) ne löytyivät. Kannattaa merkitä kaikki täpät:

Fi-Alert ja vanha Android.

Varsinkin viimeinen Testihälytykset-vaihtoehto ei oletuksena ollut käytössä. Näyttää lisäksi olevan niin, että vaikka Google Play olisi uusin versio, vasta puhelimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen hätähälytysten valikko saa FI-Alert-tekstit (ja otsikkokin vaihtuu hälytyksistä tiedotteisiin):

Nyt myös Androidissa näkyy Suomen järjestelmän nimi.

Hälytysten toimivuuteen uudelleenkäynnistyksellä ei ollut vaikutusta.

Testissä hälytykset tulivat monella kielellä, mukana kolme eri saamen kieltä, ja ne jäivät näytöllä päällimmäiseksi. Tarkoitus varmaan on, että puhelimeen asetettu kieli olisi ensisijainen. 

Testihälytys 17.11.2026 näkyi saameksi.

Muut kieliversiot (aiemmat ilmoitukset) sai näkyviin, kun klikkasi OK tai itse ilmoitusta. Joissakin puhelimissa hälytyksen teksti kuului myös synteettisenä äänenä, joissakin puhelin vain värisi viestin merkiksi.

Jos hälytykset eivät tulleet perille, kannattaa tarkistaa asetukset. Hälytys on voimassa verkossa jonkin aikaa, joten myöhemminkin mukaan liittyneet puhelimet saavat sen. Asetusten säätäminen voi tuoda ilmoituksen näytölle vähän jälkijunassa, mutta kuitenkin.

Androidissa voi katsoa myös hälytyshistorian. Siitä voi nähdä, onko puhelin vastaanottanut hälytystä lainkaan, vai onko se vain jäänyt näyttämättä.

FI-Alert hälytyshistoria.

Muita ajatuksia kokeilusta

Toivottavasti sisäministeriö kokoaa näistä havainnoista virallisen ohjesivun sen jälkeen, kun toisen testipäivän kokemukset on saatu kerättyä.

Etukäteen annettu ohjeistus oli ylimalkaista.

Moni on syystäkin kritisoinut viranomaisen ennakkotiedotusta, joka on ollut abstraktilla ja yleisellä tasolla. Ei annettu ohjeita, mitä puhelimesta pitää tarkistaa ja miten asetukset laittaa. "Päivitä ja käynnistä uudelleen" ei riitä. 

Vaikka virallisesti kyse oli testistä, sen pitäisi olla lähinnä lopputarkistus. Ei ole järkevää tehdä käytännön testejä koko Suomi koekaniineina. Varmaankin kehittäjät ovat testailleet omissa puhelimissaan järjestelmää pienimuotoisesti, eikö siellä havaittu saamen kielen johtavaa asemaa tai oikeiden asetusten merkitystä?

Tietääkseni missään ei neuvottu laittamaan testi/koe-vipua päälle. Neuvo oli vain varmistaa, että käyttöjärjestelmä on ajan tasalla. Vieläkin on epäselvää, vaatiiko FI-Alert tosiaan iOS 27.2-version. Ei kai se niin voi olla?

Entä missä on tiedotteen englanninkielinen versio? Kolme saamen versiota, suomi ja ruotsi ovat virallinen kielivalikoima, mutta luulisi englannin olevan saamea tärkeämpi vastaanottajien määrällä mitattuna. Vai tuleeko tiedote englanniksi niille, joilla puhelimen asetukset ovat englanniksi tai esimerkiksi ranskaksi tai saksaksi? Emme tiedä.

Suomen vaaratiedottaminen on ollut jatkuvaa kompurointia vuoden 2004 aloituksesta lähtien. Varautumisen suurvallan pitäisi pystyä parempaan. Nyt ei tarvitse edes olla edelläkävijä vaan seurata muiden maiden esimerkkiä.

Toivottavasti tästä kaikesta otetaan opiksi ja viikon päästä testi sujuu paremmin. Ensi tiistaita varten tarvitaan selkeät ruutukuvat ja asetukset iPhoneja sekä yleisimpiä Androideja varten. Tai jos lähtökohta on se, että oikeat hälytykset tulevat perille joka tapauksessa, niin mitä tänään sitten piti testata?

Tulee hieman mieleen "suuri digi-tv-siirtymä", jossa kauppiaat myivät toimimattomia digibokseja eikä kukaan osannut sanoa, mikseivät tekstitykset toimi. Lopulta Yle otti kynän kauniseen käteen ja kävi ostamassa kasan eri merkkisiä digibokseja sekä testasi itse, mitkä toimivat oikein. Sen jälkeen oli antaa oikeaa tietoa katsojille.

PS. Iltalehden haastattelussa sisäministeriön projektipäällikkö Jääskeläinen sanoo, että "tekstiviestit ovat lähteneet niillä kielillä kuin pitikin: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi." Onko joku saanut viestin englanninkielisenä versiona? En ole löytänyt vielä ketään. (Lisäys: ilmeisesti tämä on projektipäälliköltä lipsahdus, ainakaan testiviestiä ei lähetetty muilla kuin kotimaisilla kielillä. Toivottavasti oikeat hälytykset lähetetään myös englanniksi).

sunnuntai 8. marraskuuta 2026

Päänvaivaa pankeille uusista linjauksista

Pankkihuijaukset rasittavat uhrien lisäksi myös pankkeja. EU-tuomioistuin antoi 15.10.2026 päätöksen, jonka mukaan pankin pitää korvata pankkihuijauksen uhrin menetykset välittömästi, kunhan uhri ilmoittaa viivytyksettä tapahtuneen pankilleen. Vasta sen jälkeen tutkitaan, kenen tappioksi menetykset lasketaan. Pankki voi kieltäytyä hyvityksestä vain, jos se epäilee uhria tahallisesta petoksesta ja tekee itse asiasta rikosilmoituksen asiakastaan vastaan.  

Linjaus on täysin päinvastainen kuin Suomen pankkien tähän asti noudattama käytäntö. Päätöksestä on uutisoitu Suomessa vain niukasti, löysin sentään tämän Kauppalehden jutun 19.10.2026 (maksumuurin takana) sekä Ilta-Sanomien jutun 16.10.2026.

EU-tuomioistuimen päätös C-70/25 liittyi puolalaiseen asiakkaaseen, joka menetti verkon kauppapaikkahuijauksessa 700 euroa. "Ostaja" lähetti kalastelulinkin, johon myyjä erehtyi syöttämään tilinsä tunnukset. Pankki kieltäytyi korvaamasta mitään, koska myyjä oli ollut törkeän huolimaton. 

Suomalaiset pankit ovat syystäkin ihmeissään. Pitäisikö niiden nyt noudattaa EU-linjausta, vaikka uusi maksupalveludirektiivi PSD on tulossa parin vuoden päästä? Se tiedetään, että Suomessa tuleva PSD siirtää entistä enemmän vastuuta pankeille. 

En ole juristi, mutta käsittääkseni suomalaisten pankkien olisi jatkossa hyvitettävä asiakkaiden menettämät rahat välittömästi, ja vasta sitten aloitetaan syyllisen etsintä. Todistustaakka on pankilla. Jos se pystyy näyttämään asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti, pankki voi myöhemmin periä rahat takaisin asiakkaaltaan. Varsinaiseen törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistöön EU-tuomioistuin ei ottanut kantaa.

HE 17/2026

Lisää päänvaivaa tuottaa EU:n digilompakon kansallinen käyttöönotto. Hallituksen esityksessä (kohta 3.3.3) käsitellään ensitunnistamisen ketjuttamisen tunnettuja ongelmia: 

Ensitunnistamisen ketjuttamisesta on kyse esimerkiksi silloin, kun voimassa olevilla verkkopankkitunnuksilla otetaan käyttöön mobiilivarmenne. Ensitunnistamisen ketjuttaminen helpottaa uusien tunnistusvälineiden hankintaa erityisesti kuluttajan näkökulmasta, kun uuden tunnistusvälineen voi hankkia kokonaan sähköisesti ilman fyysistä asiointia tunnistusvälineen tarjoajan toimipisteessä. Ensitunnistamisen ketjuttaminen helpottaa myös uusien tunnistusvälineiden tarjoamista. Samalla se kuitenkin mahdollistaa sen, että rikollinen toimija voi hankkia vaarantuneella tunnistusvälineellä kyseisen henkilön nimissä uusia tunnistusvälineitä.

...

Jos vahva sähköinen tunnistusväline on esimerkiksi päätynyt toisen henkilön haltuun, voi jälkikäteen olla hankala selvittää, onko kyseisellä tunnistusvälineellä onnistuttu ottamaan käyttöön uusia sähköisiä tunnistusvälineitä, jos tietoa tunnistusvälineen käytöstä ensitunnistamiseen ei ole saatavilla.

Tämän vuoksi lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta (617/2009) on 7b § muokattu seuraavasti:

Tunnistusvälineen tarjoaja on velvollinen varmistamaan 1 momentissa tarkoitetut tiedot ensitunnistamisessa käytettävän asiakirjan voimassaolosta. 

Harmi kyllä, en edelleenkään ole juristi, vaikka siitä olisi tällä alalla ollut paljon hyötyä. Muotoilusta jää kuitenkin vaikutelma, että tunnistusvälineen tarjoaja (kuten operaattori mobiilivarmennetta myöntäessään) olisi velvollinen tarkistamaan hakijan henkilöllisyyden viranomaisen järjestelmästä. Pankkitunnukset eivät siten riittäisi.

Tunnistamisen terminologia ja EU-tason juridiikka ovat maallikolle mystiikkaa. Toivottavasti joku paremmin asiaan perehtynyt oikaisee, jos olen ymmärtänyt jotain väärin.

---

Vielä pieni uutinen: Danske Bank on vaihtanut Turvatilin nimeksi Kasvutili. Hyvä päätös. Nyt voi huoletta sanoa, että turvatiliä ei ole - ei millään suomalaisella pankilla. 

---

PS. Ensi viikolla alkaa digihuijauksia käsittelevä TV-sarja, jossa ilmeisesti ääneen pääsevät huijausten uhrit. He kertovat kokemuksistaan, jotka toivottavasti auttavat muita välttämään samat ansat. Käsittääkseni taustalla on pankkeja edustava Finanssiala ry, joten itse sain tiedon sarjasta vasta nähtyäni sen mainoksia.

lauantai 7. marraskuuta 2026

Nettirosvo huijasi eläkeläisen rahat, pankki ei korvannut mitään

Tilastojen mukaan nettihuijausten torjunta on kehittynyt parempaan suuntaan. Se ei kuitenkaan lohduta yksittäisiä huijausten uhreja. Edelleen saa lukea surullisia tarinoita ihmisistä, jotka ovat menettäneet säästönsä ja pankin vastaus on tyly: oma vikasi - olit törkeän huolimaton, emme korvaa mitään.

Silmiini osui lokakuussa 2026 annettu Finanssivalvonnan pankkilautakunnan ratkaisu heinäkuussa 2025 sattuneesta tapauksesta. Työkyvyttömyyseläkkeellä pitkään ollut 60-vuotias uhri menetti 13 478 euron elinikäiset säästönsä. Hän oli hankkinut tunnukset vasta kahta kuukautta aiemmin.

Lautakunnan ratkaistavana Tunnustenhaltijan törkeä huolimattomuus.

FINEn ratkaisuseloste on pitkä ja tarkastelee asiaa juridisesta näkökulmasta. Kun olin nostanut tapauksen esiin sosiaalisessa mediassa, Verkkouutiset kirjoitti siitä hyvän kuvauksen ja yhteenvedon.

On selvää, että uhri teki virheitä. Vaikka hän oli kokematon digiasioissa, hän ei olisi saanut kirjoittaa tunnuksiaan huijarin viestiin, etenkin kun pankin lähettämä viesti selvästi varoitti asiasta.

Mutta oliko hän "törkeän huolimaton", kuten laki edellyttää? Harva uhri jaksaa lähteä riitelemään pankkia vastaan oikeudessa, joten meillä on hyvin vähän ennakkotapauksia, joissa oikeus olisi ottanut kantaa törkeän huolimattomuuden tunnusmerkistöön. Käsite on peräisin verkkopankkien alkuvuosilta, jolloin PIN-koodin kirjoittaminen tunnuslukutaulukkoon ja sen säilyttäminen lompakossa oli törkeää huolimattomuutta. Samoin verkkopankin tai pankkiautomaatin käyttö vahvasti päihtuneenä. 

Tässä tapauksessa uhri ei ollut huolimaton, vaan häntä erehdytettiin. Sitä ei mielestäni voi pitää törkeänä huolimattomuutena. 

Pankit ovat pakottaneet asiakkaat verkkoon, eikä ilman pankkipalveluita pärjää. Siksi verkkopankeista pitää tehdä niin turvallisia, etteivät tavanomaiset huijaukset onnistu, tai ainakin pankkien pitää olla nykyistä armollisempia ja korvata vahingot. Se on kustannustehokkaan verkkobisneksen hinta, josta pankit ovat itse hyötyneet.

Niin kauan kuin voin luetella joukon suojakeinoja, jotka olisivat estäneet tämänkin huijauksen onnistumisen, pankit eivät voi vierittää kaikkea uhrien niskaan. Laki velvoittaa pankkeja huolehtimaan asiakkaiden varoista ja tunnistamaan oikeudettomat siirrot. Jos niin ei käy, pankit ovat itse huolimattomia.

On pankilta sydämetön ratkaisu olla korvaamatta sairaseläkeläisen säästöjä. Ehkä pankki on tehnytkin niin? Pankkilautakunta ottaa kantaa vain tapahtumiin ja sen ratkaisu on pelkkä suositus, ei juridisesti sitova päätös. 

Pankit vetävät tiukkaa linjaa, koska niiden mielestä rikollisia ei saa palkita. Menetysten hyvittäminen vähentäisi asiakkaiden omaa huolellisuutta ja lisäisi rosvojen intoa huijauksiin. Pankit pelkäävät myös jälkikäteen tulevia vaatimuksia niiltäkin uhreilta, jotka ovat jo nuolleet haavansa kaikessa hiljaisuudessa.

Jokainen voi itse arvioida, onko tällainen toiminta pankeilta reilua tai oikeudenmukaista.

Toinen pirullinen juttu on eSIM, jonka väärinkäyttöön operaattorit eivät ole riittävästi varautuneet. Tunnistuksen ketjuttaminen niin, että huijatuilla pankkitunnuksilla saa siirrettyä liittymän tai hankittua uhrin puolesta mobiilivarmenteen, on vaarallista. Viranomainen voisi ohjeistaa asiasta.

Yle puffaa omia ohjelmiaan, vaikka tietoiskut olisivat oikeaa julkista palvelua.

Oma syyttävä sormeni osoittaa myös Yleen. Miksi 20.30 uutislähetyksen edellä ja sen perässä esitetään vain Ylen omien ohjelmien mainoksia, vaikka tietoiskut verkkopankkihuijauksista tavoittaisivat juuri oikean kohderyhmän ja olisivat paljon hyödyllisempää julkista palvelua. Usein mainoksissa puffataan nuorille suunnattuja ohjelmia, vaikka he eivät tasan tarkkaan ole tv-uutisia katsomassa.

(Tietääkö joku, mikä pankki tässä oli kyseessä, ja miten uhrin kävi? Ehkä pankki heltyi lautakunnan kannasta huolimatta korvaamaan vahingon.)

maanantai 2. marraskuuta 2026

FI-Alert vaatii päivitetyn puhelimen

Pahasti jälkijunassa, mutta lopulta kuitenkin. Näin voi sanoa Suomen hälytysjärjestelmästä, jonka uudistamista alettiin kehittää Aasian tsunamin jälkeen tapaninpäivänä 2004. Silloin ajatuksissa oli jonkinlainen tekstiviestivaroitus, mutta matkan varrella päädyttiin omaan 112 Suomi -sovellukseen, joka ei toiminut kovin hyvin. Lopulta Suomi-kana löysi saman jyvän kuin muut maat jo ennen meitä, ja eilen 1.11.2026 FI-Alert otettiin vihdoin käyttöön.

Jatkossa vaarahälytysten pitäisi tulla jokaisen omaan puhelimeen ilman erillistä sovellusta ja vain siellä, missä vaara-alue on aktiivinen. Ei enää hälytyksiä Helsinkiin, että Kuusamossa on havaittu karhu. Vanhat viestintäkanavat, kuten Yle radio ja 112 Suomi, säilyvät jatkossakin FI-Alertin rinnalla.

FI-Alert on hyvä, mutta Pelastustoimen tietosivu kertoo, että puhelimen käyttöjärjestelmän pitää olla päivitetty lokakuussa 2026 tai sen jälkeen. Kyse on maakohtaisesta profiilista, joka tulee (jos tulee) puhelinvalmistajan päivitysten mukana.

Tämä on nyt kohtalainen ongelma. Peruskäyttäjillä on paljon puhelimia, joihin valmistaja ei enää tuota päivityksiä. Ne eivät jatkossa hälytä FI-Alertin tullessa. Ja mikä pahinta: ilmeisesti ei ole mitään tapaa selvittää, onko oma puhelin tältä osin päivittynyt vai ei. Vasta tosipaikan tullen nähdään, hälyttääkö puhelin oikein.

Hälytyssireenejä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12, siis juuri äsken. FI-Alertille pitäisi vähintään järjestää vastaava testipäivä, jotta kansalaiset tietäisivät, hälyttääkö heidän puhelimensa tosipaikan tullen ja miltä hälytys silloin kuulostaa.

Saamani tiedon mukaan tällaiset testipäivät ovat tulossa 17.11. ja 24.11., joten kannattaa seurata oman puhelimen toimintaa ja päivityksiä.

Lisäys: iPhonen Asetukset > Ilmoitukset -listan loppuun on ilmestynyt FI-Alertin asetukset:

iPhone FI-Alert asetukset.

Vastaava asetus pitäisi löytyä jatkossa myös Android-puhelimista.

sunnuntai 1. marraskuuta 2026

Eväs kelpaa, evästeet eivät

Ylen juttu kertoo kanta-asiakkailta kerättävistä ostotiedoista. Asia nousee julkisuuteen säännöllisesti, mutta sitten kaikki taas jatkavat entiseen tapaan. Olen kirjoittanut aiheesta lukemattomia kertoja jo 15 vuoden ajan, tässä yksi uutinen 10 vuoden takaa, Silloin S-ryhmä pyörsi aiempia lupauksiaan ja alkoi kerätä summien sijaan tuotekohtaisia ostotietoja. Niistä on mahtanut kymmenessä vuodessa kertyä melkoinen tietokanta.

Tällä kertaa jutun ajoitus on kiinnostava, sillä viime viikolla kohistiin nettimedian evästemaksuista. Maksa tai suostu -mallin laillisuus on vielä epäselvä, mutta monet paheksuvat evästeiden käyttöä nettisurffailun seurantaan ihan jo periaatteesta. 

Kauppiaan seurantaan suhtaudutaan aivan eri tavalla. Erityisen kiinnostava on tämä kohta:

Kaupparyhmien mukaan asiakkaat myös haluavat personointia.

S-ryhmän omissa kyselyissä enemmistö on ollut tyytyväinen siihen, miten tietoja kerätään ja käsitellään. Kesko kertoo saavansa enemmän palautetta siitä, etteivät henkilökohtaiset edut ja suositukset ole tarpeeksi osuvia.

Asiakkaat siis suorastaan toivovat kauppiailta lisää seurantaa ja valittavat, ettei kohdennus toimi riittävän hyvin.

Nettiseuranta ja ostosseuranta noudattavat samaa mekaniikkaa ja kaupallista logiikkaa. Taustalla on halua personoida tarjontaa ja kohdentaa markkinointia. Miksi suhdautumme niin eri tavoin eväisiin ja evästeisiin? Tiedetään, että kanta-asiakaskortit sitovat asiakasta ja vähentävät kilpailua, jota kahden vahvan keskusliikkeen Suomessa ei muutenkaan ole kovin paljon. 

Lähikauppias tuntuu tutulta ja turvalliselta kasvottoman nettifirman rinnalla. Uskotaan, että suomalainen keskusliike noudattaa EU-alueen lakeja eikä luultavasti myy tietoja vieraille yrityksille (ainakaan kovin paljoa).

Sitten on tietenkin raha: kauppias maksaa bonusta siitä, että saa kerätä tietoja. Mediassa asiakkaan pitäisi maksaa välttyäkseen kohdennetulta mainonnalta. Aluksi nämä vaikuttavat toistensa vastakohdilta, mutta kysehän on lopulta samasta asiasta.

Kauppiaan maksama bonus on hyvitystä siitä ylihinnasta, jota hän on perinyt asiakkaalta. Bonus on asiakkaan omaa rahaa, josta osa tilitetään hallinto- ja tekniikkakulujen jälkeen takaisin hänelle. Ne, jotka eivät ota kanta-asiakaskorttia, eivät saa ylihintaa takaisin. Maksa tai suostu -periaate on ollut käytössä jo 10+ vuotta kaupan alalla.

He siis maksavat tietosuojastaan aivan samalla tavalla kuin ne, jotka maksavat 12 euroa mainoksettomasta Facebookista tai 5-7 euroa kotimaisen median lukemisesta ilman omia evästeitä.

Yksityisyys maksaa. 

Ylen jutussa on mukana kysely: oletko huolissasi siitä, miten paljon dataa yrityksille meistä kertyy?

Kyselyn mukaan teot ja ajatukset ovat ristiriidassa.

Kyselyssä moni on huolissaan kertyvän datan määrästä ja sanoo (=valehtelee) estävänsä tietojen keräämisen aina kun mahdollista. Teot puhuvat kuitenkin toista. Helppo tapa välttää tiedon keräämistä on olla ottamatta kaupan bonus-korttia. Silti melkein kaikki ottavat sen.

Itselläni ei vieläkään ole K- tai S-ryhmän korttia, eikä Lidlin "kannattaa skannata" -äppiä. Melkein kaikilla muilla on.

PS. Ylen jutussa siteerataan Target-ketjun mainoksia tyttären raskauden paljastumisesta. Yleinen ja paljon käytetty esimerkki, jossa kyse oli luultavasti vain sattumasta. Vielä 2012 mikään kauppaketju ei vielä tehnyt näin tarkkoja ennusteita asiakkaastaan. Mitkä tytön ostokset edes olisivat voineet paljastaa niin alkuvaiheessa olevan raskauden? Tarinan kertoi kaupan työntekijä, isää tai tyttöä ei ole tunnistettu, eikä Target ole vahvistanut tapahtunutta. 

Lisäys klo 18: Yle on julkaissut jatkojutun, jossa ihmiset kertovat olevansa tietoisia tietojen keräämisestä, ja se harmittaa heitä. Ihmiset kuitenkin hyväksyvät menettelyn, koska kyse on alennuksista (siis ylihinnasta, jota heille vähän palautetaan). 

– Pakollisesti joudun käyttämään, koska jotkut alennukset ovat pelkästään äpissä

Ei, et joudu pakolla käyttämään vaan siksi, että haluat säästää rahaa. Tämä on käänteisesti sama kuin verkkolehtien suostu tai maksa -evästeet. 

Ilmeisesti kuitenkin S- ja K-jäsenet voivat erikseen kieltää tietojensa keräämisen (tai ainakin niiden käytön profilointiin) menettämättä alennuksiaan.

torstai 22. lokakuuta 2026

PHP2shell pölyn laskeuduttua ja uusia ongelmia odotellessa

Vaarallisen PHP2shell-aukon paikkaaminen lyhyellä varoitusajalla aiheutti sydämentykytystä IT-henkilöstölle ja vei monelta työunet. Valtori sulki 21.10.2026 iltapäivällä monet julkishallinnon nettipalvelut varautuessaan päivityksiin. Yön aikana suurin osa on saatu tehtyä, mutta ei kaikkia. 

Maanmittauslaitos vielä varasivun varassa. Korjaus: alkoi toimia klo 13.30.

Iso kysymys on, kuinka kauan aukon vaikutukset näkyvät ja milloin kaikki on saatu päivitettyä. Ongelma on siinä, että aukko on vakava, eikä PHP:n vanhempiin versioihin tule virallista korjausta. Vanhojen palvelujen ohjelmisto joudutaan päivittämään kokonaan tai luottamaan toisten käyttäjien tekemiin paikkauksiin.

Eniten huolestuttaa kysymys siitä, onko tämä vasta jäävuoren huippu. Tekoäly on löytänyt suuren määärän aiemmin tuntemattomia haavoittuvuuksia. Tekoälyn käyttäjästä riippuu, raportoiko hän aukon korjaajille vai käyttääkö sitä rikollisiin tarkoituksiin. Ja kun aukkoja paljastuu vähän joka puolelta, teki hän kuinka tahansa, IT-henkilöstön kestävyys ja osaaminen ovat todella koetuksella.

Eikö ole vain hyvä, että tekoäly löytää aukkoja? Periaatteessa kyllä, mutta asia on monimutkainen.

PHP2shell-aukko (2 kpl) on vaarallinen, mutta se on ollut koodissa vuodesta 2012 lähtien. Kukaan tuskin olisi löytänyt sitä ilman tekoälyn apua. Onko aukko vaarallinen, jos yksikään ihminen ei pysty löytämään tai käyttämään sitä?

Entä missä kulkevat tekoälyn rajat? Jos tekoäly löytää aina vain uusia, entistä monimutkaisempia aukkoja, joita ainoastaan tekoäly itse pystyy käyttämään, niiden korjaaminen vaatii resursseja ja jopa vaarantaa palveluita, sillä kaikki eivät kuitenkaan asenna päivityksiä.

En sano, etteikö aukkoja pitäisi etsiä ja korjata, mutta nykyinen buumi huolestuttaa. Joka päivä tulee ilmoituksia uusista hyökkäyksistä ja ongelmista. Ne eivät kaikissa tapauksissa poista ongelmia vaan ovat itse ongelma. 

Aivan oikean näköinen lähettäjän sähköpostiosoite. Silti viesti on huijausta.

Itse sain eilen ensi kertaa kalasteluviestin, joka tuli Microsoftin omasta osoitteesta. Ei ollut kyrillisiä merkkejä eikä naamioitua osoitetta, lähettäjä oli saanut viestin menemään palvelinketjusta läpi aidolla osoitteella, vaikka epäonnistuneiden DKIM/SPF-tarkistusten olisi pitänyt pysäyttää huijaus ja siirtää viesti roskapostiin.

On parasta varautua siihen, että meno jatkuu koko loppuvuoden ajan. Käyttäjiltä se vaatii entistä suurempaa varovaisuutta palveluita käyttäessään.