Wiseling hävisi verkosta - uhrit hädissään

Wiseling sijoitushuijaus on sulkenut verkkosivunsa ja poistanut Youtube-videonsa. Jäljellä on enää jäsenten (=uhrien) Telegram-kanava, jossa huijattujen hätä on kouriintuntuva:

"Kaikki säästöni menivät. Jollei palvelu palaa tällä viikolla, teen itsemurhan. Tämä ei ole vitsi."

"Ostin myrkkyä ja valmistaudun nyt itsemurhaan."

"Pyydän, antakaa minun nostaa edes odottamassa olevat varani... laitoin tähän kaikki säästöni ja nyt harkitsen itsemurhaa. Älkää tehkö tätä minulle, please."

Olen nähnyt arvion, jonka mukaan verkostolla olisi 107 000 jäsentä, lähinnä Pakistanissa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Suomeen huijaus liittyy kaiketi vain siksi, että sen johtaja Matias Lappo väittää olevansa suomalainen. Hän on esittänyt valokuvan suomalaisesta passista, jonka mukaan mies olisi syntynyt 11.7.1983 Keuruulla. Hänellä on kuva myös suomalaisesta henkilökortista. Molemmat näyttävät aidoilta, mutta kummassakin on eri henkilötunnus -- eikä kummankaan tarkistusmerkki täsmää oikeaan laskentakaavaan.

Sain eilen illalla sosiaalisen median kautta yhteydenottoja Kanadasta ja Yhdysvalloista. Jotkut uhrit ovat tulossa Suomeen ja aikovat vaatia rahojaan takaisin yhtiön toimistolta. Siellä ei kuitenkaan ole mitään nähtävää, yhtiön ilmoittama osoite on Regus Helsinki Itäkeskus, siis toimistohotelli, joka vuokraa tiloja tuntiveloituksella.

Uhrit haluavat myös Suomen poliisin puhelinnumeron, josta voisi saada apua. Suomen poliisi tuskin pystyy tässä auttamaan, koska Matias Lappo ei ole todellinen henkilö eikä kukaan edes tiedä, mistä maasta huijausta johdetaan. Luultavasti tekijät ovat Venäjältä ja Ukrainasta ja heillä on apureita Aasiassa.

Soitin asian tiimoilta KRP:lle, mutta henkilö ei ollut kuullut Wiselingistä. Hän lupasi selvitellä asiaa. Kaikki lisätiedot tästä huijauksesta ovat tervetulleita, jotta rikostutkinta voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan.

Digimaailman petollisuudesta kertoo hyvin se, että on mahdollista huijata miljoonia ilman, että edes huijarin kansalaisuus tai kotimaa ovat tiedossa.

Ja vaikka se turhaa onkin, niin vielä kerran: jos joku lupaa helppoa rikastumista ja usean prosentin päiväkorkoa, takana on 100 % varmuudella huijaus.

Lisäys klo 14.45: Ruoholahden toimistohotellin vartija soitti minulle, kun aulassa oli ulkomaalaisia ihmisiä etsimässä Wiselingin toimistoa - oli löytänyt Wiselingistä kirjoittamani blogitekstin ja kysyi neuvoja, mihin ihmiset pitäisi ohjata. Hyviä neuvoja ei ole, sillä KRP ei Suomessa tutki asiaa. 

Ilmeisesti epätoivoisimmat haluavat rahansa takaisin keinolla millä tahansa. Ruoholahti on kuitenkin väärä paikka, sillä Regus muutti tiloista Helsingin Itäkeskukseen jo viime vuonna, eikä Wiselingillä ole siellä oikeita toimistotiloja. Matias Lappo ilmeisesti myhäilee tyytyväisenä jossain Itä-Euroopassa tai Aasiassa huijattuaan uhreilta miljoonansa.

Lisäys klo 23: Tunnettu suomalainen asianajaja Markku Fredman on sotkettu mukaan Wiseling-kuvioon. Joku levittää mainosta, jonka mukaan Fredman alkaisi puolustaa Wiseling-huijauksen uhreja ja auttaisi saamaan rahoja takaisin. Webinaari aiheesta pitäisi järjestää huomenna 24.2. klo 18. Osallistumismaksu on 100 dollaria ja maksu pitää suorittaa Bitcoineina tai Ethereumina. Fredmanilla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Kiinnostavasti mainoksessa esiintyy kuvan kanssa uusi henkilö: "Dawid Marfo, Wiseling Leader Helsinki". Kyse saattaa olla siitä, että kerran huijattuja huijataan uudelleen lupaamalla mahdollisuutta saada rahojaan takaisin. Tällaisia on nähty aiemmissakin huijauksissa.

Lisäys 24.2.2021: Wiselingin uhrit jättävät viestejä Suomen poliisin Instagramiin ja pyytävät apua, sanovat Wiselingin tahraavan Suomen maineen. 

Suomen poliisin Instagram-tilin palautekenttä täyttyy Wiseling-uhrien avunpyynnöistä.

Kommentoijat eivät tiedä, että kyseinen poliisin Instagram-postaus mainostaa viihteellistä tv-sarjaa. Asiaa tuntemattoman silmissä kuuden poliisin ryhmäkuva näyttää varmasti tehokkaalta -- nämä henkilöt ottavat Matiaksen kiinni ja palauttavat hänen huijaamansa rahat.

"Please pay attention to our problem and help us"

Vaikkei Wiseling suomalainen olekaan, Suomen poliisi voisi tehdä edes jotain. Se voisi selvittää, kuka rekisteröi yhtiön Suomeen, kenen nimissä tehtiin vuokrasopimus Reguksen kanssa ja mitä Advokatbyrå Wrede & Co Ab Kapteeninkadulla tietää asiasta.

Sen jälkeen Interpol tai USAn poliisi voisi jatkaa. 

Lisäys 24.2.2021: Ajoin metrolla Helsingin Itäkeskukseen ja etsin Regus toimistohotellin (osoite Itäkatu 1-5, 00920 Helsinki). 

Regus rakennus Itis-ostoskeskuksen katolla.

Rakennus on ostoskeskuksen itäpäässä, ylätason parkkipaikalla.

Sisäänkäynti.

Hiihtolomaviikolla talo on hiljainen, mutta aulassa oli vastaanottovirkailija. Hän kertoi saaneensa puhelimitse paljon kyselyitä Wiseling-yhtiöstä. Soitot olivat tulleet eksoottisista numeroista. Osa soitoista oli katkaissut linjan heti, kun puheluun oli vastattu. Muutamia ulkomaalaisia henkilöitä oli käynyt paikan päällä etsimässä yhtiötä. Yksi heistä oli välittänyt livekuvaa aulasta sukulaiselle Iraniin.

Regus toimistohotellin aula.

Virkailijan viesti oli selvä: Wiseling ei ole koskaan ollut asiakkaana Regus-toimistohotellissa. Osoite on siis täysin valheellinen ja osa suurta huijausta. 

Virkailija kertoi, että ulkomaiset vieraat olivat ymmärtäneet heti aulaan astuessaan, ettei tämä voi olla mainostettu Wiselingin pääkonttori kymmenine työntekijöineen. Vieraat olivat käyttäytyneet hyvin, ilman tunteenpurkauksia.

Wiseling on todellakin hävinnyt kuin ilmaan.

Summary in English: Today I visited Regus office center in Helsinki (Itäkatu 1-5), which was supposed to be Wiseling's headquaters. It's not. Receptionist told me that she had received many foreign phone calls and inquiries about the Company, but Regus had absolutely no knowledge about Wiseling. Address is bogus and total fake, as is the Company itself.

Lisäys 24.2.2021 klo 22: Yhdellä promovideolla Matias Lappo esittelee suomalaista konttoria, jossa henkilökunta ahkeroi sijoituksia (taustalla näkyy treidaushuone täydessä työn touhussa) vaikka on sunnuntaiaamu. Telegram-ryhmän nettietsivät tunnistivat paikan, jossa video on kuvattu: kyseessä on pietarilainen toimistohotelli Smartcorner.

The real Wiseling office (at least on video) is located in St. Petersburg.

Jos siis haluaa Wiselingin konttorille, ei kannata suunnata Helsinkiin vaan Pietariin. Tässä jopa kartta:

Smartcorner ("Wiseling") location information.

Ei siitä tosin mitään hyötyä ole.

Nokian kymmenen surkeaa vuotta

Huomenna 11.2.2021 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Stephen Elopin puheesta Lontoon sijoittajatapahtumassa. Vähän aiemmin Elop oli pitänyt henkilökunnalle puheen, jossa hän vertasi yhtiön tilaa palavaan öljylauttaan. Ongelmat olivat niin pahoja, että oli pakko hypätä kylmään veteen ja toivoa parasta. 

Applen iPhone oli yllättänyt yhtiön täysin. Elop ilmoitti 11.2. Nokian valitsevan Microsoftin Windows Phone -alustan, mikä myöhemmin osoittautui virheeksi. Syyskuussa 2013 Nokia myi puhelinliiketoiminnan Microsoftille. Suomessa vallitsi maansuru, kun entinen kansallinen ylpeys oli musertunut. Lopullinen niitti tuli toukokuussa 2016, kun Microsoft luopui puhelimista.

Nokian hallituksen puheenjohtaja, aiemmin F-Securen perustanut Risto Siilasmaa, oli 2013 avainasemassa puhelintoimintojen myymisessä. Hän lievitti kansalaisten surua lupaamalla, että tästä syntyisi "uusi Nokia", joka laajentuisi uusille aloille. "Nyt alkaa uusi kausi", lupasi Siilasmaa 3.9.2013.

Nokian taival vuoden 2013 jälkeen on kuitenkin ollut yhtä rämpimistä. Yhtiö myi halvalla karttabisneksen 2015, vaikka vielä 2014 se kertoi rakentavansa ekosysteemiä älyautoille. Nokia yritti laajentua digitaalisen terveysbisneksen markkinoille ja palata kuluttajabrändiksi. Sitä varten ostettiin huhtikuussa 2016 ranskalainen Withings, joka kuitenkin myytiin jo 2018 pois. Lupaavista näkymistä huolimatta seikkailu terveysbisnekseen jäi lyhyksi. Myös virtuaalikamera Ozo sai mennä.

Huhtikuussa 2015 osti itsensä verkkovalmistajien ykköseksi ostamalla Alcatel-Lucentin verkkoyhtiön huimalla 15,6 miljardin euron hinnalla. Sen jälkeen Nokiasta tuli yhä selvemmin verkkoinfraan keskittyvä yhtiö.

Matkapuhelinten "vanha Nokia" oli kotimaisen median silmätikkuna. Ehkä huikea menestys vähän kismittikin toimittajia, olihan Nokia aivan liian iso kansainvälinen jätti pieneen Suomeen ja optiomiljonäärit herättivät kateutta. Yrityssalaisuuksien suojaamiseen tarkoitettu laki sai pilkkanimen "Lex Nokia", ja koko laki vesittyi muistakin syistä.

Uuden Nokian tarpomisesta ja lupausten pettämisestä media on ollut hiljaa. Ehkä verkkoyhtiö ei enää kiinnosta suurta yleisöä eikä harvalukuiseksi käynyttä mediaa. Nokian kohtalo kiinnostaa lähinnä työntekijöitä ja meitä osakkeenomistajia.

Kävin läpi vanhoja uutisia 2013-2020 ja yllättäen niissä suhtauduttiin hyvin positiivisesti Nokian mahdollisuuksiin. Edes toistuvat lupausten pettämiset eivät herättäneet mediassa kritiikkiä. "Nokia on taas valmiina valtaamaan markkinat", otsikoi Hesari 19.3.2018, "Ilo pitkästä itkusta: matkapuhelinten myynti näyttää jälkikäteen viisaalta päätökseltä - Nokia pesee kirkkaasti Ericssonin", kehui Hesarin pääkirjoitus 28.10.2016. 

Vanha Nokia kaatui yllätykseen. Kukaan ei uskonut, että Applen helppokäyttöisestä iPhonesta voisi tulla menestys, eihän siinä ollut edes 3G-verkkotekniikkaa. Nokia oli myöhässä, kun se lähti panostamaan kolmanteen kilpailevaan ekosysteemiin eikä Androidiin. Tieto Symbianin hautaamisesta ennen kuin uudet tuotteet olivat saatavilla oli paha virhe.

Uuden Nokian vaikeuksille ei löydy mitään järkevää syytä. Kaikki paukut pantiin verkkoihin ja 5G-tekniikka yleistyi juuri kuten ennustettiin. 5G-verkkoja nousee nyt kaikkialle maailmaan. Siitä paikasta olisi pitänyt tehdä maali. Kaiken järjen mukaan Nokian pitäisi olla 5G-markkinajohtaja ja tehdä miljarditulosta, etenkin kun Huaweita kampitetaan kansainvälisillä rajoituksilla.

Sen sijaan Nokia on kertonut ongelmista toisensa jälkeen ja lopettanut osingonmaksun. Jotain on mennyt pahasti pieleen yrityskaupassa ja tuotekehityksessä. Ehkä toimittajat joskus kaivavat syitä julkisuuteen.

Silloin kannattaa haastatella hallituksen puheenjohtajana 2012-2020 toiminutta Risto Siilasmaata. Hänen luulisi tietävän, mikä johtamisessa meni pieleen. Lokakuussa 2018 ilmestyneessä kirjassaan Paranoidi optimisti - näin johdin Nokiaa murroksessa hän "kertoo Nokian vaikeista vuosista ja paljastaa keinot, joilla Suomen tärkein yritys nostettiin uuteen kukoistukseen" (takakannen teksti). 

Nokian pörssikurssi viiden vuoden ajalta puhuu omaa kieltään.

Uusi kukoistus ei näy ainakaan pörssikurssissa. Nokian arvosta on viidessä vuodessa sulanut kolmannes. Tarvittiin Wallstreetbetsin vedätys, jotta Nokian kurssi osoitti edes hetken elonmerkkejä.

Paranoidi optimismi ei riittänyt Nokiassa. Nyt ruorissa ovat uudet miehet ja naiset. Toivottavasti he onnistuvat edellistä johtoa paremmin. Heidän muistelmakirjansa tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa.

Suomen kallein auto oli Bitcoin-Tesla

Elon Musk ilmoitti eilen 8.2.2021 ostaneensa Teslalle 1,5 miljardin dollarin arvosta Bitcoineja. Tiedon tultua julki kurssi nousi yli 10 % ja eurokurssi on yöllä käynyt jo yli 39 000 eurossa. Elämme outoja aikoja.

Muskin ilmoitus toi mieleeni asian, mistä kirjoitin jo vuosi sitten Onecoin-kirjassani (s. 157). 

Tammikuussa 2015 joku osti suomalaisesta autokaupasta Tesla P85 -auton ja maksoi 140 000 euron arvoisen auton Bitcoineilla. Ostohetkellä Bitcoinin kurssi oli noin 380 euroa, joten hinnaksi tuli  noin 368 Bitcoinia. Tänään niiden arvo olisi 14,4 miljoonaa euroa! Näin laskien siitä tuli epäilemättä Suomen kallein auto, jonka rinnalla Rytsölän veljesten vuoden 2000 Lamborghinit näyttävät halvoilta kauppakasseilta.

Vertaus on kiinnostava, sillä Bitcoin ja Tesla ovat aina kuuluneet yhteen. Varsinkin nörttipiireissä molemmat kulkevat käsi kädessä, edustavat uutta maailmaa ja uutta taloutta aivan kuten internet-huuman aikoihin vuosituhannen vaihteessa. 

Autokauppias kommentoi tuolloin tapausta: "Sekä Tesla että Bitcoin edustavat uutta ajattelua, ja monille it-alan kavereille Bitcoin on jumala. Sinänsä hauskaa, että joitakin vuosia sitten kumpaakaan, Teslaa tai Bitcoinia, ei ollut olemassa."

Mitähän Teslan Bitcoineilla ostanut ajattelee nyt? Epäilen tietäväni, kenestä oli kyse. Hänelle on tullut niin kalliita kilometrejä, että ne olisi voinut päällystää 50 euron seteleillä. 

Vaan mistäpä sitä olisi arvannut Bitcoinin hintaräjähdyksen, vaikka olisi Tesla-nörtti ollutkin. Ja jos piti sitkeästi omistuksensa, vaikka kurssi kävi tammikuussa 2019 alimmillaan noin kolmessa tuhannessa eurossa, on nykyisen yli 10-kertaisen arvon ansainnut.

Puhelin on ihmisille uusi Windows, eikä kukaan auta

Olen saanut viime aikoina yhä enemmän kyselyistä oudoista puheluista ja niihin liittyvistä huijauksista. Tässä esimerkki Hesarin yleisönosastolta: Iäkäs äitini joutui huijauksen uhriksi ja menetti kaikki säästönsä.

Ulkomailta tulevat huijauspuhelut ovat yksi selkeä ongelma, mutta eivät suinkaan ainoa. On huijausviestejä, oudoista numeroista tulevia tyhjiä soittoja, puhelimen näyttämiä ilmoituksia (ehkä jotain operaattorien omia turvajuttuja?) ja muuta epämääräistä. 

Puhelimista näyttää tulleen ihmisille uusi riesa ja tietoturvauhka, aivan kuin 2020-luvun Windows. Viime syksynä sain puhelun vanhemmalta rouvalta, joka ihmetteli, miksi hänen tuttunsa soittaessa USA:sta maan suuntanumero näkyy joskus ihan väärin. Mediassa oli juuri varoitettu ulkomaisista soittohuijareista, joten nainen oli syystäkin huolissaan.

En osannut antaa varmaa vastausta, pystyin vain arvelemaan. Toisin kuin avoin internet, puhelinverkko on suljettu, operaattorien keskinäinen verkko. Sen ilmiöt ovat vain operaattorien tiedossa ja ratkaistavissa. Näyttää siltä, että ongelmat lisääntyvät paljon nopeammin kuin operaattorin kyky ja halu ratkaista niitä. Operaattoreita kiinnostaa enemmän nopea datasiirto, 5G ja maksulliset lisäpalvelut.

Liittymäasiakkaat ovat ongelmien edessä ihmeissään ja kansainvälisten huijarien armoilla. 

Minulle soittanut nainen huokaisi puhelimessa: "Olit ensimmäinen, joka edes kuunteli ongelmaani". 

Näin ei saa jatkua. Operaattorien pitää ryhdistäytyä ja palauttaa puhelinverkon luotettavuus. Eikö valvova viranomainen pysty painostamaan mobiilioperaattoreita, kun kaupallinen paine ei näytä riittävän?

Wiseling huijaus esiintyy suomalaisena

Wiseling-niminen verkostoyritys kauppaa pyramidihuijaukselta kuulostavaa toimintamallia, josta mm. BehindMLM varoittaa. Dubaissa järjestettävät suuret massatapahtumat (koronaviruksen vuoksi vähän pienentyneet, tosin) kuuluvat tämänkin lahkon tyyliin.

Vuonna 2020 perustettu yhtiö markkinoi itseään nettisivulla Onecoinin tapaan: "Wiseling perustettiin startup-yrityksenä ja se asemoi itsensä yhdeksi modernin finanssi- ja sijoitusalan johtajista. Olemme pitkään työskennelleet ahkerasti kootaksemme tiimin, jonka yhdistävät yhteiset ideat. Asetamme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen - tulla yritykseksi, joka voi muuttaa paitsi rahoitusmarkkinoita myös kunkin kumppanimme elämää, ohjata kehitystyön suuntaan, josta on hyötyä paitsi meille myös kaikille, kumppaneille ja sijoittajille." 

Muuttaa rahoitusmarkkinoita ja jäsenten elämän - jep jep, tämä on kuultu ennenkin. "Yksinkertainen taloudellinen koulutus" - tutulta kuulostaa. Käännös on kohtuullista suomea, vaikka muutama termi pistää silmään. "Suorat salausvaluuttaoperaatiot, joihin voit luottaa"? "Voimakas kaupan salauksen muoto"? Sivulla oleva laskuri kertoo jäsenmääräksi 76 108.

Erikoista on se, että yhtiö ja sen johtajat esiintyvät suomalaisina. Ovatko Onecoinin kytkökset Suomeen näyttäneet esimerkkiä uusillekin huijareille? Kuvitellaanko, että suomalaisuus antaa maailmalla uskottavuutta?

Matias Lappo ja Suomen lippu.

Seura-lehti kirjoitti huijariyrityksen taustoista. Olin itsekin tekemässä muutamia selvityksiä.

Matias Lappo väittää syntyneensä Helsingissä ja olevansa 37-vuotias. Videoilla hän puhuu neutraalia englantia ilman aksenttia. Joulutervehdys vaikuttaa olevan Suomessa kuvattu.  

Suomeen suunnattu tervehdys on dubattu päälle suomeksi. Videolla on vaatimattomat 92 katselukertaa. Saksaksi dubatulla versiolla vielä vähemmän (75). Verkosto näyttää toimivan lähinnä Aasiassa. Persiankielisellä tervehdyksellä on yli tuhat katselukertaa. 

Kielivalikoman perusteella Wiseling toimii monissa maissa.

Puitteet ovat silti yhtä prameat kuin Onecoinissa. On hienoja esittelyvideoita ja toimisto täynnä työntekijöitä. Suomeen rekisteröity toimisto sijaitsee osoitteen perusteella toimistohotellissa, josta saa vuokrata tiloja ja neuvotteluhuoneita tuntihintaan. Kaupparekisteriin ilmoitettu osoite on asianajotoimiston. Mikään ei vastaa videolla yrityksestä annettua kuvaa.

Matias Lappo voisi sukunimen perusteella olla suomalainen, vaikka nimi onkin harvinainen (nykyisenä nimenä alle viidellä henkilöllä, ehkä vain yhdellä?). Jos Matiaksella olisi kaksi yliopistotutkintoa (taloudesta ja juridiikasta, aivan kuten Ruja Ignatovalla), hänet löytäisi varmasti sosiaalisesta mediasta tai Linkedinistä. Jos henkilö olisi oikeasti suomalainen, joku tuntisi hänet. Nyt miehestä ei löydy juuri mitään tietoja. Vielä vähemmän löytyy hallituksen varapuheenjohtajaksi ilmoitetusta Elias Mattilasta.

Homma haisee huijaukselta kilometrin päähän. Jos törmäät tähän jossain, ilmoita poliisille. 

Positiivista on, että tällä kertaa Finanssivalvonta ja poliisi ovat olleet hereillä. Finanssivalvonta varoitti Wiselingistä jo marraskuussa 2020: "Finanssivalvonnalla on syytä epäillä, että yhtiö tarjoaa sijoituspalvelua Suomeen ilman asianmukaista toimilupaa." Poliisi on ottanut yhteyttä kaupparekisteriin merkittyyn hallituksen jäseneen, jolloin kävi ilmi, että hänet oli merkitty tietämättään vastuuhenkilöksi.

Luultavasti Finanssivalvonta on varoituksensa jälkeen ilmoittanut asiasta poliisille, joka on tehnyt omia selvityksiään. Juuri tässä on se ratkaiseva ero: FiVa puuttuu tapauksiin, joissa yritys tarjoaa sijoituspalveluita luvattomasti. Onecoinissa toiminta tapahtui verkostona ja siksi FiVa ei puuttunut siihen.

FiVan varoituslista on muuten pitkä, jo 167 nimeä. Yksin tänä vuonna siihen on lisätty seitsemän yritystä. Huijareita siis riittää.

Lisäys 21.2.2021: Wiselingin nettisivut eivät enää vastaa. Myös Youtube-kanava ja Facebook-sivu ovat hävinneet. Uusi kirjoitus 23.2.2021.

Onecoin-huijaus kuusi vuotta

Taas tulee kuluneeksi vuosia ensimmäisestä Onecoin-kirjoituksestani. Nyt niitä on mennyt jo kuusi, eikä mikään Tommi Vuorisen lupauksista ole vieläkään toteutunut. Ei tullut Onecoinista uutta ja parempaa Bitcoinia, ei auennut pörssi, ei avautunut lähdekoodi, ei tullut Mastercardia eikä Onecoin tuonut taloudellista riippumattomuutta.

Tommi Vuorinen lupasi kaikkien Onecoinin vakavasti ottavien olevan vuodessa taloudellisesti riippumattomia. 

Sen sijaan Ruja Ignatova on ollut kateissa jo useita vuosia, veli Konstantin odottaa yhä tuomiotaan New Yorkin vankilassa. Tuomiota odottavat myös rahanpesijä Gilberto Armenta ja oikeudenkäyntiä Sebastian Greenwood. Prosessit ovat lykkääntyneet kerta toisensa jälkeen koronaviruksen vuoksi. Uusin aikataulu lupailee tuomioita tänä keväänä.

Eniten harmittaa niitä, jotka vuonna 2015 laittoivat esimerkiksi 5000 euroa Tycoon-pakettiin sen sijaan, että olisivat ostaneet Bitcoinia -- sitä "huonompaa" valuuttaa. Löysin tiedon, jonka mukaan 9.2.2015 Bitcoinin kurssi oli 222,78 dollaria. Juuri nyt kurssi on 34 342 dollaria, joten viiden tonnin sijoitus olisi kasvanut 154-kertaiseksi 770 760 dollariin (noin 700 000 euroon). Se on 770 760 dollaria enemmän kuin Onecoin-sijoituksen arvo nyt.

Mahtaa jotain harmittaa, että uskoivat Vuorisen satuja!

Luulin, ettei Suomesta löytyisi enää ketään Onecoin-uskovaisia, mutta heitä on yhä jäljellä. Tuore kommentti onecoinistien keskustelupalstalta (palautteiden lopussa) nimeää yhdeksän suomalaista, jotka edelleen jaksavat uskoa ja toivoa, että Vuorisen lupaukset joskus toteutuisivat ja he saisivat edes omansa pois.

Rehellisyyden nimissä on pakko myöntää, että minuakin harmittaa. Viiden vuoden työni ei saanut edes poliisia kiinnostumaan asiasta ja huijaus saa edelleen jatkua. Vuosi sitten tekemäni Onecoin-kirja jäi samana päivän alkaneen koronavirusepidemian varjoon. Muutama potentiaalinen uhri pelastui, mutta viranomaisten kädettömyys harmittaa edelleen. Kirjan julkaisun jälkeen olen seurannut asiaa enää katseella ja lopettanut yritykseni aktivoida viranomaisia.

Uusia huijauksia tehtaillaan koko ajan, toivottavasti ensi kerralla viranomaiset ovat oppineet jotain.

Lisäys: Tommi Vuorinen vetoaa nyt siihen, että jäsenet ovat ostaneet vain koulutusta, eivät tehneet sijoitusta. Tommin 2014 pitämä webinaari löytyy yhä verkosta, noin 37 minuutin kohdalla esitellään erilaisia sijoitusvaihtoehtoja ja niille tuotto-odotuksia. Ei siinä kukaan koulutuksesta ollut kiinnostunut.

Tommi Vuorinen, jääputouksia bongaileva luontoharrastaja, Yle uutiset 9.2.2021

Lisäys 9.2.2021: Tommi Vuorinen oli Yle Tampereen uutisjutussa klo 18 tv-uutisissa (videoversio, haastattelu lähetyksen loppupuolella) kertomassa jääpuikkojen bongauksesta. Ex-maajohtaja oli ujo eikä halunnut käyttää komeaa johtaja-titteliä, nyt hän oli vain "jääputousbongari ja monipuolinen luontoharrastaja". Olisipa toimittaja kysynyt, mitä Onecoinille kuuluu ja mihin suomalaisilta huijatut 20 miljoonaa menivät. Tai miltä tuntui huijata mukaan pyramidiin afrikkalaisia ja aasialaisia.

Haastattelu tuli sopivasti päivälleen 6 vuotta sen jälkeen, kun ensi kertaa kirjoitin tähän blogiin Onecoin-huijauksesta.

Miltä näytät videoneuvottelussa?

Koronan vuoksi olemme oppineet käyttämään videoneuvotteluja ja kuvapuheluita. Niiden laatu jättää kuitenkin paljon toivomisen varaa. Vielä en ole ollut mukana yhdessäkään palaverissa, jossa jonkun osallistujan ääni tai kuva ei olisi pätkinyt. Ja vaikka tekniikka olisi kunnossa, osallistuja ei ole ajatellut miltä kameran kuva näyttää ja miltä ääni kuulostaa.

Se on luonnollista, koska asiaa on vaikea arvioida itse. Hidas yhteys saattaa pikselöidä ja sumentaa lähtevän kuvan ilman, että sitä huomaa itse. Äänen arviointi on vielä vaikeampaa, koska sitä ei kuule lainkaan.

Sisäisissä palavereissa mikä tahansa laatu riittää, mutta jos kyse on myyntipuhelusta tai haluaa esiintyä asiantuntijana, vaikutelmalla on väliä. Oli hieman kiusallista seurata tietoliikenneyhtiön johtajan osallistumista, kun puhujan takana näkyi olohuone, ääni pätki ja kuva sumeni välillä tunnistamattomaksi. Ne suutarin lapsen kengät...

Parhaiten laatuvaihtelun huomaa tv-uutisten haastatteluista, joissa näkee kaikenlaisia esiintyjiä. Pari viikkoa sitten silmään osui taas uusi aluevaltaus: joku antoi haastattelua pystyyn käännetyn puhelimen kuvayhteydellä. Vaakatelevision näytöllä kapea kuvakaistale peitti armeliaasti yhteyden puutteet.

Hyvän laadun tuottaminen ei ole helppoa, koska asiassa on monta tekijää. Seuraavassa muutamia poimintoja.

Nettiyhteys - Kotien 4G-verkot eivät useinkaan riitä videoneuvotteluun, sillä viiveet ovat pitkiä ja ruuhka-aikoina naapurit kuormittavat yhteyden tukkoon. Pullonkaula voi olla 4G-nopeudessa, mutta myös wifi-kanavien päällekkäisyydessä, ja silloin nopeakaan kiinteä laajakaista ei auta. Mikäli mahdollista, käytä läppärissä Ethernet-yhteyttä suoraan tukiaseman porttiin. Älypuhelimessa wifille ei ole vaihtoehtoa. 

Liian hidas yhteys sumentaa kuvan yksityiskohdat.

Joskus pullonkaula saattaa syntyä vpn-yhteydestä. Sen sammuttaminen voi parantaa kuvanlaatua, mutta lisää tietenkin tietoturvariskejä.

Valaistus - Tv-studion katossa on valtava määrä lamppuja. Ne eivät ole siellä turhaan. Tasaisen valaistuksen tuottaminen on vaikeaa ja vaatii paljon säätämistä. Onneksi nykyään on saatavissa halpoja led-paneeleita, joissa sekä värilämpötila että kirkkaus ovat säädettävissä, eikä hintakaan päätä huimaa. 

Väärä valkotasapaino tekee kuvasta punertavan tai kellertävän.

Oleellista on, ettei esitystä pidetä vasten ikkunaa tai kattolamppua, koska tällöin omat kasvot jäävät pimentoon. 

Valonlähde puhujan takana pimentää kasvot.

Pienten kameroiden herkkyys on vaatimaton, joten oikein sijoitettu lisävalo parantaa paitsi valon määrää myös kuvanlaatua.

Valoa saa helposti lisää esimerkiksi led-paneelista. Värilämpötilaa säätämällä valo sulautuu vallitsevaan valoon, mikä helpottaa kameran automatiikan työtä.

Godox-paneeli, jonka värilämpötila ja kirkkaus valitaan kauko-ohjaimella.

Rengasvalo on näppärä, koska puhelimen voi asettaa sen keskelle.

Rengasvalo sopii käytettäväksi älypuhelimen kanssa.

Tausta - Kotona pidettyjen puheluiden taustalla näkyy työ- tai olohuoneita. Jos yksityiskohtia on paljon eikä puhujan esitys jaksa pitää mielenkiintoa yllä, katse alkaa harhailla kotiin ja analysoida näkymiä. Oman kodin paljastaminen voi olla turvallisuusriski, mutta useimmiten se on vain noloa.

Entä jos asettaisi työpöydän valkoisen seinän eteen ja kuvaisi sitä vasten? Se ei yleensä ole hyvä ratkaisu, sillä halpojen videokameroiden automatiikka sekoaa tasaisen valkoisesta taustasta. Kuvasta tulee joko liian tumma tai valkotasapaino vääristää värit. Kannattaa kokeilla, miten omat laitteet reagoivat valkoiseen taustaan. Värillinen seinä on yleensä parempi.

Virtuaalitaustat - Zoomissa ja Teamsissa on mahdollista käyttää virtuaalitaustana mitä tahansa kuvaa. Itse inhoan niitä. Virtuaalitausta näyttää epäaidolta ja kuva "repeilee" ihmisen ääriviivojen kohdalta ikävästi. Aito green screen taustalla helpottaa ohjelman laskentaa ja parantaa kuvanlaatua, mutta keinotekoinen tausta on väistämättä keinotekoinen ratkaisu. 

Kameran sijainti - Usein käytetään läppärin näytön tai älypuhelimen päällä olevaa kameraa, jolloin se kuvaa kasvoja alaviistosta. Kuvakulma ei ole erityisen mairitteleva. Olisi parempi nostaa kamera kasvojen tasalle ja kuvata suoraan edestä. Samalla kannattaa tarkistaa valaistuksen suunta.

Kameran laatu - Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Läppärien pikkukameran tunnistaa heti, eikä se välttämättä ole paha asia. Kuva saa näyttää kotikutoiselta, koska kotona ollaan. Tavalliset 720 juovaa riittävät hyvin, eikä todellinen erotuskyky ole edes sitä luokkaa. Esimerkiksi tämä vanhan Macbook Airin vakiokamera on moneen käyttöön täysin riittävä.

Macbook Airin kamera on 720-tarkkuudesta huolimatta ihan OK.

HD-taso (1080 juovaa tai enemmän) voi monen mielestä olla jo liiankin tarkka. Suurempi merkitys on kuitenkin kuvanlaadulla: väritoistolla, herkkyydellä ja linssin vääristymillä.

Insmatin 1080 on tarkempi, mutta linssissä on vahva tynnyrivääristymä ja värilämpötila liian kylmä.

Parasta laatua saadaan järjestelmäkameralla, jossa on mahdollisuus kuvansiirtoon esimerkiksi videokaappauksena usb-portista. Moniin Canonin kameroihin saa ilmaisen Webcam utility -ohjelman, jonka videoneuvotteluohjelma tunnistaa tavallisena kamerana. 

Plussaa on, jos kamerassa on automaattinen silmätarkennus, koska silloin puhujan silmät pysyvät aina fokus-alueella ja taustan voi sumentaa suurempaa aukkoa (pieni f-luku) käyttämällä.

Canon järjestelmäkamera 35-millisellä optiikalla ja suurella aukolla (f/1,4).

Ääni - Äänenlaatu unohtuu usein, koska sitä on vaikea itse arvioida. Moni käyttää langattomia bluetooth-korvanappeja, joiden laatu vaihtelee. Riippuen 2,4 gigahertsin taajuuden kuormituksesta ääni saattaa pätkiä, vaikka etäisyys olisi lyhyt ja napeissa täysi akku. 

Korvanapeista tuleva mikrofoni jää kauaksi puhuvasta suusta, joten ääni saattaa kaikua ikävästi, mikäli huoneessa on paljon kovia pintoja. Sitä ei itse havaitse, mutta ilmiö rasittaa kuulijoita. Langallinen headset on parempi valinta, mutta niissäkin mikrofonin laatu saattaa olla kelvoton ja ääni surkean ohut. Kuvan Trust-headsetin ostin marketista 30 eurolla ja mikrofoni oli niin kehno, ettei sitä voinut käyttää.

Käytännölliset usb-kuulokkeet ovat käyneet vähiin, sillä kuulokkeita myydään lähinnä pelikäyttöön ja mobiiliin kuunteluun, jolloin analoginen miniplugi on ainoa liitäntä.

Roden ja Blue Yetin mikrofonit ovat laadukkaita. Trustin headset pelkkä lelu, usb-kamerasta puhumattakaan.

Parasta äänenlaatua varten tarvitaan erillinen usb- tai xlr-liitäntään kytkettävä mikrofoni. Niiden markkinat ovat kasvaneet podcast-innostuksen vuoksi. Esimerkiksi suosittu Blue Yeti on massiivisen näköinen ilmestys, tarkoitettu erityisesti puheohjelmiin, ja siinä on säädettävä suuntakuvio. 

Erillisen mikrofonin kanssa ongelmaksi voi nousta mikrofonin sijoittelu. Se on saatava riittävän lähelle puhujaa, mutta kuitenkin pois kuva-alasta. Pöytämikrofonit ovat alttiita kosketusäänille (pöydän rummuttamisesta tai näppäimistöäänistä puhumattakaan!), joten häiriöitä vaimentava kehto mikrofonille tai pitkä varsi voivat olla tarpeen.

Laitteistosta riippuen puheäänen synkronointi pakattuun videokuvaan voi vaatia muutaman millisekunnin viivästystä, mikäli ääni ja kuva viedään eri signaaliteitä. Yhdessä ja samassa laitteessa (esim. webcam ja läppärin oma mikrofoni tai ulkoinen mikrofoni järjestelmäkameraan kiinnitettynä) säätämistä ei tarvita.

Tässä muutamia tekijöitä, joilla voi aloittaa oman videopresenssin teknisen kehittämisen. Virheetön kuvan ja äänen taltiointi ja välitys verkkoon ei ole helppoa, mutta opettaa arvostamaan tv-studioiden laitteistoa sekä osaavaa henkilökuntaa. 

Kuvaa ja ääntä voi parannella loputtomiin, kuten hifi-harrastajat hyvin tietävät. Videoneuvotteluja voi elävöittää myös videomikserillä ja teleprompterilla. Mutta niistä ehkä lisää toisella kerralla.

Tärkeintä on välttää pahimmat mokat ja pyrkiä antamaan itsestä asiantunteva kuva myös virtuaalimaailmassa.