Suomen television digitalisoinnin historia on pitkä ja mutkikas. Kaikki alkoi jo lähes 30 vuotta sitten, kun satelliittikanavat alkoivat yleistyä. Kukoistusta elänyt suomalainen TV-ala halusi uudistua ja lisätä kanavien määrää. Nokia oli menestynyt satelliittitelevision digibokseilla, joten Suomesta haluttiin tehdä uuden tekniikan edelläkävijä (kuulostaa tutulta). Suomi päätti ensimmäisenä maana siirtyä antenniverkossa puhtaasti digilähetyksiin.
Digilähetykset alkoivat neljännesvuosisata sitten (elokuussa 2001), jolloin Nokiasta oli jo tullut matkapuhelinten markkinajohtaja eikä televisioala enää kiinnostanut sitä. Internet alkoi syödä televisiolle kaavailtua roolia tietoyhteiskunnan päätelaitteena. Pioneerin osa oli raskas, suomalaiset joutuivat hankkimaan huonosti toimivia digibokseja ja takarajaa jouduttiin venyttämään. Lopulta se koitti 1.9.2007, jolloin kaikilla piti olla uusi TV tai ainakin digiboksi. Kirjoitin tästä seikkailusta aikoinaan lukuisia blogitekstejä ja kirjoituksia Hesarin mielipide-sivulle.
TV-ihmisillä kävi kuitenkin tuuri, sillä samaan aikaan taulutelevisiot alkoivat yleistyä ja niiden hinta romahti. Moni hankki uuden television joka tapauksessa. Digitalisointi osui hyvään saumaan.
Jo tuolloin oli tiedossa, ettei perustarkkuuden (SD) digitalisoinnissa ole juuri mieltä, sillä teräväpiirto teki tuloaan. Digita lähetti HD-ohjelmaa 2008 Pekingin olympialaisista, Yle aloitti TV-kanaviensa HD-rinnakkaislähetykset 2010-luvun alussa.
 |
| Hyvästi vanha digi-tv. |
Ja nyt ollaan niin pitkällä, että tänään 1.4.2025 Yle lopetti vihdoin kokonaan SD-lähetyksensä. Aikaa tosin meni viisi vuotta kauemmin kuin vielä yhdeksän vuotta sitten suunniteltiin. Ylen tiedote 18.8.2016 ilmoitti SD-lähetysten loppuvan jo 31.3.2020.
Kaupalliset TV-kanavat seuraavat perässä kesäkuussa. Tämä tietää säästöjä TV-yhtiöille, kun yhden kanavastriimin lähetys riittää.
Huonompi homma niille katsojille, jotka ostivat halpoja "HD Ready" -telkkareita vielä jokunen vuosi sitten. Niiden näyttöpaneeli oli HD-tasoa (1920x1080 pikseliä) tai ainakin lähes-HD (1280x720 tai 1366x768), mutta niissä ei ollut DVB-T2-viritintä. Niillä pystyi katsomaan HD-kuvaa tietokoneelta tai Blu-ray-levyiltä, mutta nyt nämä televisiot pimenevät.
Digitalisoinnin aikana lineaarisen TV:n rooli on dramaattisesti muuttunut. Sitä katsovat lähinnä vanhemmat ihmiset, ja heistäkin antennin varassa on yhä harvempi. Nuoret katsovat ohjelmat mobiililaitteilla tai kotiin tulevan valokuidun kautta.
Siksi Ylen SD-kanavien sulkeminen ei nyt aiheuta lainkaan samanlaista porua kuin "suuri digisiirtymä" 2007. Ainakin TV-kauppiaat ovat tyytyväisiä, nyt monella on hyvä syy hankkia uusi televisio. Ja tottahan se on, että SD-tekniikan 625 vaakajuovaa oli suunniteltu 24" putkitelevisioita varten. Isoissa (43" tai enemmän) taulutelevisioissa vanha SD-tarkkuus näyttää surkealta, jota digitaalisen kuvan täydellisyys vain korostaa.
Tästä blogista löytyy monia kirjoituksia television digitalisoinnista, kuten Suomi kokonaan teräväpiirtoon jo 2020 (kirjoitettu 2016), jossa siteerataan myös Ylen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin ajatuksia suorasta hypystä 4K-aikaan.
No, se jää tekemättä, HD:n myötä antennivälitteinen jakelu on tullut tiensä päähän. Jos 4K joskus yleistyy TV-käytössä, se tapahtuu netin kautta.