USA:n presidentti Donald Trump patistaa jatkuvasti Nato-maita kasvattamaan puolustusmenoja kohti sovittua 2 prosentin tasoa bruttokansantuotteesta. "Sopimus" on kuitenkin vain poliittinen tavoite, ei mikään kirjallinen sitoutumus. Ja hyvä niin, koska siinä ei olisi mitään järkeä.
Puolustusmenojen tulisi olla sidoksissa koettuun uhkaan. Saudi-Arabia käyttää 6,9 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mikä on täysin järjetöntä. Arabiemiraateissa prosenttiosuus on samaa tasoa. Israelin 6,2 % tason ymmärtää historian valossa.
Espanjan luku on Wikipedian mukaan 0,85 % eli 11,5 miljardia dollaria. Onko jokin maa viime aikoina uhannut Espanjaa sotilaallisesti? Jotta maa yltäisi Naton tavoitteeseen, sen pitäisi lisätä puolustusmenojaan 15,5 miljardilla dollarilla. Olisiko Espanjan turvallisuus sen jälkeen parempi? Vai olisiko Espanjalla muuta käyttöä tuolle summalle, joka hyödyttäisi kansaa enemmän?
Portugalin lukema on 1,8 %, Tanskan 1,4 %, Alakomaiden 1,3 %, Belgian 1,1 % -- ketä vastaan nämä maat varustautuvat? Maahanmuutto, ilmastonmuutos ja talouden rakennemuutokset ovat konkreettinen uhka ja miljardit pitäisi käyttää niiden torjumiseen.
Kreikka on varmasti Yhdysvaltojen mieleen, sillä maa täyttää 2,5 % osuudella Nato-tavoitteen kirkkaasti. Kreikka tosin varustautuu Turkkia, toista Nato-maata vastaan, ja on ostanut aseet velaksi, joten senkään touhuissa ei ole mitään järkeä.
Kreikan armeijan aseistus näyttää olevan lähinnä amerikkalaista, saksalaista ja osin jopa kotimaista (kreikkalaista) alkuperää. Ja siinähän onkin syy, miksi Trump vaatii Nato-maita pitämään kiinni asevarustelun 2 % tavoitteista: asekauppa on Yhdysvalloille tarpeellista bisnestä. Mitä enemmän Nato-maat varustautuvat, sitä enemmän USA:n kansantalous hyötyy.
Yhteistä 2 % -tavoitetta voi perustella sillä, että Naton jäsenmaat voivat pyytää muilta apua mikäli joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. On aika epätodennäköisestä, että jokin maa hyökkäisi Belgiaan tai Espanjaan, joten näissä maissa puolustusmenojen lisäyksen myyminen kansalle vaatii ahkeraa informaatiovaikuttamista ja uhkakuvien maalailua. Siinä Nato ja USA tekevät parhaansa.
Yhteistä tavoitetta olisi helpompi perustella, mikäli rahat kerättäisiin yhteiseen kassaan ja varustelu keskitettäisiin sen jälkeen sinne, mistä uhkienkin koetaan tulevan. Yhteinen puolustusajattelu vaatisi liittovaltiota, mikä ei sovi tällä hetkellä eurooppalaisille eikä varsinkaan USA:lle, joka haluaa pikemminkin heikentää EU:ta.
Suomen puolustusmenoiksi on Wikipedian taulukossa saatu 7 miljardia dollaria, puolustusbudjetti on kuitenkin vain 2,9 miljardia euroa. Wikipedian luvuissa on huomioitu asevelvollisuuden aiheuttamat epäsuorat kustannukset. Toisella laskutavalla BKT-osuudeksi saadaan 1,3-1,6 %. Suomi on siten selvästi 2 % rajan alapuolella, vaikka olemmekin Venäjän naapurissa.
Toivottavasti maalaisjärki voittaa eri valtioissa. Puolustusmenojen kasvattaminen ei voi olla missään itsetarkoitus. Jokaisella maalla on paljon tärkeämpiä rahanreikiä.
Puolustusmenojen tulisi olla sidoksissa koettuun uhkaan. Saudi-Arabia käyttää 6,9 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen, mikä on täysin järjetöntä. Arabiemiraateissa prosenttiosuus on samaa tasoa. Israelin 6,2 % tason ymmärtää historian valossa.
Espanjan luku on Wikipedian mukaan 0,85 % eli 11,5 miljardia dollaria. Onko jokin maa viime aikoina uhannut Espanjaa sotilaallisesti? Jotta maa yltäisi Naton tavoitteeseen, sen pitäisi lisätä puolustusmenojaan 15,5 miljardilla dollarilla. Olisiko Espanjan turvallisuus sen jälkeen parempi? Vai olisiko Espanjalla muuta käyttöä tuolle summalle, joka hyödyttäisi kansaa enemmän?
Portugalin lukema on 1,8 %, Tanskan 1,4 %, Alakomaiden 1,3 %, Belgian 1,1 % -- ketä vastaan nämä maat varustautuvat? Maahanmuutto, ilmastonmuutos ja talouden rakennemuutokset ovat konkreettinen uhka ja miljardit pitäisi käyttää niiden torjumiseen.
Kreikka on varmasti Yhdysvaltojen mieleen, sillä maa täyttää 2,5 % osuudella Nato-tavoitteen kirkkaasti. Kreikka tosin varustautuu Turkkia, toista Nato-maata vastaan, ja on ostanut aseet velaksi, joten senkään touhuissa ei ole mitään järkeä.
Kreikan armeijan aseistus näyttää olevan lähinnä amerikkalaista, saksalaista ja osin jopa kotimaista (kreikkalaista) alkuperää. Ja siinähän onkin syy, miksi Trump vaatii Nato-maita pitämään kiinni asevarustelun 2 % tavoitteista: asekauppa on Yhdysvalloille tarpeellista bisnestä. Mitä enemmän Nato-maat varustautuvat, sitä enemmän USA:n kansantalous hyötyy.
Yhteistä 2 % -tavoitetta voi perustella sillä, että Naton jäsenmaat voivat pyytää muilta apua mikäli joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. On aika epätodennäköisestä, että jokin maa hyökkäisi Belgiaan tai Espanjaan, joten näissä maissa puolustusmenojen lisäyksen myyminen kansalle vaatii ahkeraa informaatiovaikuttamista ja uhkakuvien maalailua. Siinä Nato ja USA tekevät parhaansa.
Yhteistä tavoitetta olisi helpompi perustella, mikäli rahat kerättäisiin yhteiseen kassaan ja varustelu keskitettäisiin sen jälkeen sinne, mistä uhkienkin koetaan tulevan. Yhteinen puolustusajattelu vaatisi liittovaltiota, mikä ei sovi tällä hetkellä eurooppalaisille eikä varsinkaan USA:lle, joka haluaa pikemminkin heikentää EU:ta.
Suomen puolustusmenoiksi on Wikipedian taulukossa saatu 7 miljardia dollaria, puolustusbudjetti on kuitenkin vain 2,9 miljardia euroa. Wikipedian luvuissa on huomioitu asevelvollisuuden aiheuttamat epäsuorat kustannukset. Toisella laskutavalla BKT-osuudeksi saadaan 1,3-1,6 %. Suomi on siten selvästi 2 % rajan alapuolella, vaikka olemmekin Venäjän naapurissa.
Toivottavasti maalaisjärki voittaa eri valtioissa. Puolustusmenojen kasvattaminen ei voi olla missään itsetarkoitus. Jokaisella maalla on paljon tärkeämpiä rahanreikiä.