Joulupukki muistaa tv-esiintyjiä

Tänään joulupukki muistaa erityisesti suomalaisia tv-esiintyjiä ja ohjelmien tekijöitä. Ylen radiouutiset kertoi 15.12.2007, että tänä vuonna kuumana käynyt tallentavien digisovittimien kauppa nostaa hyvitysmaksun tuoton uuteen ennätykseen. Jostain syystä mikään muu media ei tarttunut uutiseen, joten lyhyt yhteenveto asiasta on paikallaan.

Kun tavallisesti koko maksun vuosituotto on noin 11 miljoonaa euroa, yksin tallentavat digisovittimet tuottavat tänä vuonna 6,5 miljoonaa euroa tekijänoikeuden yhteiseen kassaan. Tallentavista sovittimista on siten tullut yllättävä rahasampo tekijänoikeusjärjestöille, jotka jakavat tulot jäsenilleen.

Hyvitysmaksu on sidottu digisovittimen kiintolevyn kokoon. Vuoden 2008 alusta maksua korotetaan yli 250 gigatavun malleissa 18:sta 21:een euroon. Kun päälle lisätään alv ja myyjän kate, hyvitysmaksu nostaa laitteen hintaa 30-50 eurolla.

Joulusta huolimatta on pakko ihmetellä, miksi tv-ohjelman tallentamisesta myöhempää katselua varten voidaan rahastaa. Tv-yhtiö on jo maksanut ohjelmista julkisen esittämisen korvauksen kaikille asianosaisille. Ellei katsoja satu olemaan esitysaikaan kotona, hän ajastaa ohjelman ja katsoo sen kiintolevyltä myöhemmin.

Ajansiirto ei ole kopiointia - katsojalla on joka tapauksessa oikeus sisällön katsomiseen. Säilytysaika on lyhyt, joskus vain muutamia tunteja. Kiintolevylle mahtuu rajallinen määrä ohjelmia ja yleensä ne poistetaan heti katselun jälkeen. Ohjelmaa ei ehkä katsota edes kokonaan. Jos alku ei herätä kiinnostusta, ohjelma poistetaan saman tien, tai siitä kelataan nähtäville vain parhaat palat.

Lakia tulkisevan ministeriön mielestä pelkkä tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttö oikeuttaa tekijät korvaukseen, olipa käytön luonne, aika tai tarkoitus mikä tahansa. Ajatus ei mahdu katsojan oikeustajuun, joka pitää järjestelmää lähinnä rahastuksena - etenkin kun tällä perusteella kerättyjä rahoja tilitetään vain kotimaisille edunsaajille ja tekijänoikeusjärjestöjen yleishyödyllisiin tarkoituksiin (mm. tiedottamiseen ja av-alan yleiseen edistämiseen).

Erävoitto kuluttajille: ei (vielä) hyvitysmaksua kännykkään

Opetusministeriö päätti 21.12.2007, ettei hyvitysmaksua ainakaan vielä ensi vuonna laajenneta matkapuhelimiin eikä tietokoneiden ulkoisiin kiintolevyihin. Tekijänoikeusjärjestöt ovat joka vuosi ajaneet maksupohjan laajentamista; tänä vuonna edunvalvonta oli tavallistakin pontevampaa.

Päätös on kuluttajien kannalta helpotus, sillä matkapuhelimiin tai tietokoneisiin ulottuva hyvitysmaksu olisi epäoikeudenmukainen ja perusteeton.

Ministeriön tiedote alkaa sanoilla "Opetusministeriö on päättänyt..." Niinpä niin - tämän veroluonteisen, lähes jokaista kansalaista koskevan maksun suuruudesta opetusministeriö voi tosiaankin päättää täysin itsenäisesti, eikä sen tarvitse edes perustella päätöksiä tai esittää laskelmia niiden tueksi.

Tietokone-lehden verkkouutinen sanoo päätöksestä näin: "Hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä ei osaa sanoa yksiselitteistä syytä sille, ettei maksua laajennettu". Lainaus on hyvin linjassa edellisen kappaleen kanssa. Koska maksu on täysin kuvitteellinen ja mielivaltainen, sen suuruudesta voidaan tosiaankin päättää fiilispohjalta.

Mikä on mahtanut vaikuttaa ministeriön tuntemuksiin asian tiimoilta? Itse uskon, että vielä viisi vuotta sitten tekijänoikeusjärjestöt olisivat helposti saaneet läpi tahtonsa ja maksupohjaa olisi (taas kerran) laajennettu. Tekijänoikeuslain uudistuksen yhteydessä syksyllä 2005 käyty julkinen keskustelu on kuitenkin koitunut kuluttajien eduksi. Vaikka kuluttajilla ei edelleenkään ole virallista edustajaa eikä edes lausunnon antajaa ministeriöön päin, tekijänoikeusasioista ei enää voida päättää kaikessa hiljaisuudessa ja suljetuissa huoneissa. Epäilemättä myös joulukuun alussa virinneellä nettikeskustelulla on ollut vaikutusta asiaan.

Vaikka hyvitysmaksu nouseekin (mikä jo sinällään on perusteetonta), vuoden 2008 maksupäätöksiä voidaan pitää kuluttajien kannalta erävoittona. Uusi koitos on edessä jälleen vuoden päästä!

Nokia Microsoftin jalanjäljillä

Microsoftin menestys 1990-luvulla perustui pitkälti Windowsin työpöytään. Kun yritykset oli saatu siirtymään Windowsiin, Microsoft pystyi sen kautta ujuttamaan heille omat ohjelmansa ja näin vetämään maton kilpailijoiden alta. Esimerkiksi selaimissa Microsoft tyrkytti pc-käyttäjille puoliväkisin oman Internet Explorerinsa, jolloin aiempi markkinajohtaja Netscape sai väistyi ja katosi lopulta.

Nokia seuraa Microsoftin hyväksi havaitsemia jalanjälkiä. Kun viimeksi päivitin oman N73-puhelimeni firmwaren, valikkoon ilmestyi kokonaan uusi sovellus: Kartat. Ihan kiva saada Nokia Maps -karttaohjelma puhelimeen, vaikkei N73:ssa ole edes gps-ominaisuutta, mutta kaupallisten navigointiohjelmien valmistajat eivät taatusti ilahdu asiasta.

Samalla ko. päivitys hävitti radion pikavalinnat, rss-syötteet ja ostetut Java-ohjelmat lakkasivat käynnistymästä. Koska ne on ostettu suoraan puhelimeen, niistä ei ole edes alkuperäisiä asennuspaketteja. Ohjelmat pitäisi ostaa toiseen kertaan. Kuulostaako tämäkin Microsoftilta?

Tämän päivän (20.12.2007) uutisen mukaan Nokia on mennyt vielä pidemmälle: N95-puhelimissa päivitys poistaa ohjelmassa aiemmin olleen ominaisuuden, joka näytti reitin ja puhelimen sijainnin sillä. Ominaisuudet saa käyttöön vasta liittymällä maksulliseen palveluun. Huomasiko Nokia, että ohjelma oli liian hyvä, eikä rohkaissut asiakkaita liittymään maksulliseen palveluun? Toisaalta kallista puhelinta myydään nimen omaan navigointipuhelimena - mikä navigointipuhelin se sellainen on, johon pitää heti ostaa maksullinen lisäpalvelu?