Daily Mail sensuroi ruotsalaisten puolesta

Brittiläinen Daily Mail uutisoi Ruotsin traagisen puukotustapauksen kaikkine yksityiskohtineen:

Daily Mail ei peittele nimiä.

Uutinen kertoo 15-vuotiaan tekijän nimen sekä uhrin nimen kuvilla varustettuna. Mutta jos uutista katsoo Ruotsista (Freedome VPN vaihtaa maata näppärästi), tuloksena onkin tämä:

"Sivua ei löydy" ruotsalaisille.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että Ruotsi estää oman maan kansalaisia lukemasta arkaan maahanmuuttaja-asiaan liittyviä ikäviä uutisia. Kokeilin varmuuden vuoksi muita Daily Mailin uutisia, ne toimivat normaalisti. Kokeilin myös Tanskaa ja Saksaa, ei estoja sielläkään. Kyse on selvästi vain Ruotsista. Mutta miksi ihmeessä -- jotain vastaavaa kuin meidän lapsipornolakimme?

Jos kyseessä olisi Ruotsin oma esto, virhesivun sijaan näytölle tulisi HTTP-protokollan virhe 404-sivua ei löydy. Tämän eston täytyy olla Daily Mailin oma. Vielä kummallisempaa.

Ilmeisesti kyse on siitä, että uutinen kertoo alaikäisen vakavasta rikoksesta epäillyn henkilön nimen. Se on Ruotsin (ja ymmärtääkseni myös Suomen) lain (tai ainakin hyvän journalistisen tavan) vastaista.

Kokeilemalla löytyy toinenkin estetty uutinen: The city destroyed by migration. Tässäkin jutussa mainitaan epäilty, vaikka jutun fokus onkin Mölndalin esikaupunkialueen ongelmissa.

Miksi Daily Mail estää Ruotsin säädöksiä rikkovan uutisensa näkymisen ruotsalaisille? Uutinen on kirjoitettu englanniksi ja tarkoitettu kansainväliseen jakeluun. En näe perusteluita, joilla Ruotsi voisi vaatia uutisen poistamista tai haastaa lehteä siitä oikeuteen. On aika huolestuttavaa, jos mediat alkavat sensuroida omia juttujaan vieraiden maiden vuoksi.

Olen lähettänyt sähköpostilla kyselyn toimitukseen, mutta en ole saanut vastausta. Täytyypä tarkkailla, onko vastaavia estoja muillekin maille. F-Securen Freedome tekee maan vaihtamisen helpoksi.

Lisäys 15.2.2016: Ruotsinkielisen Ylen toimittaja lähetti oheisen lisätietolinkin: http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/671011?programid=2795

Spotify on mainio palvelu

Olen kokeillut Spotifyn ilmaisversiota vuosien mittaan useaan kertaan, mutta en ole innostunut siitä. Kiintolevyllä on lähes 7000 omilta cd-levyiltä digitoitua ja iTunesiin ostettua biisiä, miksi maksaisin kuukausittain musiikista, jota en saa edes omaksi?

Kiinnostus Android Autoa ja Carplaytä kohtaan sai vihdoin tekemään tilauksen ja Spotify on osoittautunut oikein mainioksi. Kymmenellä eurolla kuussa saa rajattomasti musiikkia. Mutta määrä ei ole se tärkein, vaan ne uudet tavat, jotka Spotify avaa musiikin kuluttamiselle.

Mahdollisuus kuulla ja jakaa mikä tahansa biisi esimerkiksi Facebook-kaverien kesken on hieno, koska sen jälkeen musiikki on kuin itse otetut valokuvat, joita voi jakaa ja kommentoida kaverien kesken. Spotifyn sisällä jaettavat soittolistat ja sadan parhaan biisin kokoelmat eri vuosikymmeniltä, eri genreistä ym. ovat mainio tapa löytää uutta ja vanhaa. Joulumusiikin tarjosivat tänä vuonna Spotifyn lukuisat parasta joulumusiikkia sisältävät listat. Toisin kuin cd-levyillä, joukossa ei ole lainkaan huonoja, vain täytteeksi laitettuja kappaleita.

Myös valikoimalla on merkitystä. Esimerkiksi Fifty shades -kirjoissa mainitaan toistuvasti täysin tuntemattomia biisejä ja artisteja. Spotifyn avulla ne voi kuunnella saman tien eikä ole vaaraa, että ostaisi jotain, mitä ei jatkossa halua enää kuulla. Spotifyn valikoima on niin laaja, että melkein mikä tahansa cd:nä julkaistu musiikki löytyy.

Klassisen musiikin tarjonta on paikoin ohutta. Wagnerin Ring-sarjan oopperoista löytyy vain muutama kokonaislevytys, ja niistäkin osa on ikivanhoja monoversioita.

Ennen juna- tai lentomatkaa soittolistat voi ladata biiseineen omaan puhelimeen, ja kuunnella niitä ilman nettiyhteyttä matkan aikana. Alustatuki on kattava, soitto-ohjelma löytyy pöytäkoneille, mobiililaitteille ja jopa älytelevisioille. Kaikki voivat olla kirjautuneina sisään yhtä aikaa, mutta vain yhdellä laitteella kerrallaan voi kuunnella.

Moni tyytyy Spotifyn kanssa tietokoneen omiin kaiuttimiin, jolloin äänenlaatu jää surkeaksi. Itse olen soittanut musiikin Mac-läppäristä Airplayn kautta 5.1-vahvistimeen, jolloin extended stereo -tilaa jakaa äänen koko huoneeseen. Musiikin laadussa ei todellakaan ole valittamista. Enyan kaikua ja pehmeää laulua sisältävät biisit luovat vaikutelman, että koko huone kelluu valtameren ääniaalloilla. Tässä suhteessa Mac on mainio: ääni on helppo ohjata Airplayn kautta langattomasti vahvistimeen. Varjopuoli on, että myös koneen omat äänimerkit ym. tehosteet kuuluvat, ja äänenvoimakkuudessa on turhan karkeat pykälät. Lisäksi säädössä on kiusallinen viive. Mutta ne ovat pikkuseikkoja.

Spotify valitsee musiikin liikunnan mukaan.

Spotifyn mobiiliversiossa on hauska toiminto, joka mittaa ensin puhelimen heilumista ja valitsee sen jälkeen soitettavan musiikin tämän perusteella. Sille, joka jaksaa juosta puhelin taskussa, tämä on varmasti hyödyllinen toiminto.

Älypuhelimet yhdistyvät auton omaan kosketusnäyttöön ja äänentoistoon, mikä avaa taas uusia mahdollisuuksia. Musiikki ei lopu pitkälläkään matkalla kesken.

Vielä yksi ominaisuus ansaitsee maininnan: sanoitukset. Monista biiseistä on mukana sanat, jotka näkyvät synkronoituna rivi kerrallaan.

Sanat näkyvät karaoke-tyyliin kuuntelun aikana.

Voipahan harjoitella karaokea vaikka ruokatunnin aikana. Sanoituksia löytyy lähinnä englanninkielisistä, mutta jonkin verran myös suomenkielisistä kappaleista. Jossain tapauksissa tarjolla on vain sanoitusten alkua ja sekin graafisena kuvana, jolloin sanat eivät ole synkronoituja musiikin kanssa.

Kun sanoitusta ei löydy, Spotify yrittää keventää tilannetta puujalkavitseillä.

"Lady Gaga käyttää sanoituksiamme nyt hattuna"

 Ja toinen esimerkki:

"Ups, unohdin tuon kappaleen sanat"

Wagnerin Reininkullan tekstitysten sijaan tuli ilmoitus "Musiikkimakusi on selvästi parempi kuin meillä".

Spotifyssä voittavat kaikki muut paitsi musiikin tekijät. On vaikea kuvitella, että enää ostaisin cd-levyjä (muutoin kuin lahjaksi) tai lataisin musiikkia iTunesista. Kaikki on tarjolla 10 euron kuukausihintaa vastaan. Kun Spotify ottaa vielä omansa välistä, ei artisteille jää paljoakaan. Ymmärrän hyvin, ettei Adele antanut levyään Spotify-jakoon, ja Beatlesin musiikki tuli tarjolle vasta joulun 2015 tienoilla.

Voi tietysti ajatella, että Spotifyn ansiosta kuluttajat löytävät uutta musiikkia, mutta siitä on vain vähän hyötyä näillä hinnoilla. Ehkä keikkailevat artistit hyötyvät näkyvyydestä -- ja onhan Spotify ilmeisesti vähentänyt piratismia. Tämä on nyt se palvelu, jota piraatit ovat peränneet vuosituhannen vaihteesta lähtien: edullinen ja helppo tapa kuluttaa kaikkea maailman musiikkia.

Toisaalta 10 euroa kuukaudessa vastaa noin ostettua cd-levyä joka toinen kuukausi. Kuinka moni Spotifyn käyttäjistä osti aiemmin näin paljon levyjä? Jos musiikkiin käytetty rahavirta lisääntyy, tekijätkin hyötyvät. Mutta musiikin täytyy olla hyvää, jotta sitä todella kuunneltaisiin.

Spotify on armoton. Kun kaikki on helposti saatavilla huomaan, miten valtavan paljon huonoa musiikkia maailmassa on tehty. Ihan vain siksi, että saadaan cd täyteen. Musiikki polarisoituu entisestään: hittien kuuntelu lisääntyy, cd:lle tyypillinen pakko-ostaminen loppuu.

Spotify on saanut monia kilpailijoita, viimeksi Applen oman Music-palvelun. Takaisin ostettuihin raitoihin ei ole paluuta (harrastajat ovat asia erikseen, he ovat palanneet myös lp-levyihin ja analogisiin soittimiin, mutta massamarkkinoita niistä ei tule). Spotify on musiikin digitalisaatio. Se ei ehkä hyödytä kuin pientä osaa musiikin tekijöistä, mutta niinhän digitaalisuus vaikuttaa kaikissa muissakin ammateissa.

Valvova silmä taivaalla (JLENS)

Muutama viikko sitten ajoin Arizonassa ja vastaan tuli Yuma Proving Ground -- yksi maailman suurimmista sotilaskoealueista. Yhdysvaltojen armeija testaa siellä tykkejä, miinoja, ohjuksia, pommeja sekä erilaisia suojautumiskeinoja mm. tienvarsipommeja vastaan. Googlen satelliittikuvassa alueen rakennukset näkyvät hyvin, samoin niiden lähellä oleva Laguna Army Airfield -lentokenttä.

Yuma Proving Ground.

Ajaessani koealuetta halkovaa 95-tietä pohjoiseen huomasin taivaalla jotain erikoista: valkoinen esine, joka oli kuin liimattu kiinni taivaankanteen:

Mikäs siellä taivaalla on?

Olemme nähneet erilaisia mainospalloja, jotka pyörivät ja heiluvat narunsa varassa tuulessa, mutta tämä oli jotain muuta. Täydellinen liikkumattomuus teki siitä aavemaisen ja synnytti painostavan vaikutelman. Joku todellakin katseli taivaalta ja seurasi kaikkea maassa tapahtuvaa liikennettä.

Lähikuva 200-millisellä putkella kertoi, millaisesta laitteesta oli kyse (kuvauspaikka Google Mapsin kartalla tässä linkissä):

Taivaan valvova silmä.

Laite on JLENS (Joint Land Attack Cruise Missile Defense Elevated Netted Sensor System), jota käytetään ilmasta suoritettavaan valvontaan. Kehittyneillä tutkillaan se tarkkailee autoja, laivoja ja ilmaliikennettä. Tietoliikenne kulkee liikuteltavalle maa-asemalle valokuitukaapelia pitkin. Tekniikka on upouutta -- valvontapalloja on rakennettu vasta neljä kappaletta ja yksikköhinta on 175 miljoonaa dollaria.

Kiinnostava yksityiskohta on laitteen täydellinen valkoisuus. Ei numeroita, ei merkintöjä, ei edes USA:n lippua. Laite on täysin anonyymi eikä paljasta mitään valvojasta, mutta valkoisen värinsä ansiosta se erottuu hyvin sinistä taivasta vasten. Nämäkin luultavasti tarkoin harkittuja valintoja.

JLENS sai kiusallista julkisuutta lokakuussa 2015, kun alus karkasi Pennsylvaniassa. Se ajelehti yli 200 kilometriä ja veti perässään kahden kilometrin pituista kaapelia, joka aiheutti maassa sähkökatkoja ja muuta vahinkoa. Ars Technican uutinen kertoo tapahtuneesta. Sen kuvasta käy ilmi myös aluksen valtava koko: pituus on 70 metriä ja läpimitta 24 metriä.

Nyt tulee se kiinnostavin osa: mihin USA tarvitsee jälleen uutta tiedustelulaitetta, ja vieläpä oman maan rajojen sisällä? Ilmeisesti yhtenä tavoitteena on havaita ja torjua nelikoptereilla ja drone-lennokeilla tehtäviä hyökkäyksiä. Halvat harrastajakopterit pystyvät kantamaan muutaman kilon räjähdekuorman, ammattilaitteissa hyötykuorma voi olla yli kymmenen kiloa. Terroristien käsissä kauko-ohjattava lentopommi tekisi pahaa jälkeä. Remeksen Jäätyvä helvetti -kirjassa pienellä nelikopterilla tuhotaan Ylen Pasilan lähetystorni.

Tulevaisuudennäkymä on pelottava: jonain päivänä tällaisia valvontalaitteita saattaa päivystää suurkaupunkien yläpuolella eikä mikään pääse pakoon niiden silmiltä ja tutkilta. Tekniikan lisäksi laitteella on psykologinen, alistava vaikutus. Sen ymmärtää vasta jouduttuaan itse tarkkailun kohteeksi.

Lisäys 27.1.2018: JLENS valvoo myös Meksikon ja Yhdysvaltojen rajaa Texasissa:

JLENS Texasin taivaalla.

Paljonko iPhone maksaisi Trumpin valtakaudella?

Me suomalaiset naureskelemme Donald Trumpin möläytyksille ja pidämme häntä kahjona äärirepublikaanina. Ei ehkä kannattaisi. Vaikeina aikoina ihmiset kaipaavat yksinkertaisia ratkaisuja, ja juuri niitä Trump lupaa kansalleen. Trumpilla on hyvät mahdollisuudet tulla valituksi republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja ehkä jopa presidentiksi asti. Meidän eurooppalaisten kannalta valinta olisi huolestuttava, mutta jenkit ajattelevat tietenkin oman maansa etua ja kunniaa.

Trumpin lupaus siitä, että presidenttinä hän vaatisi Applea palauttamaan iPhone-valmistuksen Yhdysvaltoihin, havahdutti ainakin nuoret demokraattiäänestäjät. Nyt puhutaan pyhistä arvoista: Applesta ja sen tuotteiden hinnoista.

Digitoday uutisoi räväkästi "Rukoile ettei Trumpia valita presidentiksi", koska valmistuksen siirtyminen Kiinasta Yhdysvaltoihin nostaisi puhelimen hinnan pilviin. Taustalla on CNETin uutinen, jonka mukaan USA:ssa valmistettu iPhone maksaisi vähintään tuplat nykyiseen verrattuna.

Asia ei ole lainkaan näin yksinkertainen. Puhelimen osien hinta on arviolta 31 prosenttia tuotteen hinnasta (toisen arvion mukaan vielä vähemmän, ja työvoimakustannus on siinä mukana). Näillä katteilla ei ole ihme, että Applen kassaan on kertynyt jo 200 miljardia dollaria rahaa.

Jos valmistus palaisi Yhdysvaltoihin, tuotantokustannukset nousisivat tehtaiden rakentamisen ja korkeampien palkkojen vuoksi, mutta toisaalta kuljetuskustannukset laskisivat ja laatukin voisi parantua.

Applella olisi kaksi vaihtoehtoa: joko säilyttää huippukorkea kate ennallaan ja nostaa puhelimen hintaa esim. 50 prosentilla, tai sitten säilyttää hinta ennallaan ja tinkiä katteestaan. Luultavasti edes 50 % hinnannousu ei estäisi faneja hankkimasta aina uusinta mallia, mutta kokonaismyynti laskisi ja puhelimien elinkaari pitenisi.

Toinen vaihtoehto olisi tinkiä katteesta. Onko kohtuullista, että Apple kerää lähes koko puhelinvalmistuksen voitot itselleen ja osakkeenomistajilleen? Katteen puolittuminen ei olisi lainkaan pahasta koko teollisuudelle ja amerikkalaiselle yhteiskunnalle. Applen paluu tavallisten yritysten joukkoon lisäisi kilpailua ja ehkä myös Applen omaa innovointia, joka Jobsin poismenon jälkeen tuntuu pysähtyneen kokonaan.

Itse asiassa kumpikaan vaihtoehto ei olisi hullumpi. Eri asia sitten on, miten Trump voisi presidenttinä pakottaa Applen valmistamaan laitteensa Yhdysvalloissa, ja miten järkevää yritysten toimintaan puuttuminen olisi. Applen lisäksi monet muutkin valmistavat tuotteensa muualla ja voittovarat lihottavat rikkaimman prosentin taskuja -- juuri niitä puolueen vankimpia tukijoita. Ehdotuksellaan Trump osoittaa olevansa populisti, joka ei kunnioita edes oman puolueensa arvoja, vaan hyödyntää härskisti kansalaisten pelkoa ja tyytymättömyyttä.

Se tekee hänestä arvaamattoman ja vaarallisen.