Putkiradio tuo muistoja mummolasta

Vierailin viikko sitten Salon elektroniikkamuseossa, joka sijaitsee osoitteessa Salorankatu 5-7. Kuten nimestä voi päätellä, Astrum-keskus on entinen tehdas. Kannattaa tarkistaa aukioloajat etukäteen, sillä museo on suljettu maanantaisin ja tiistaisin.

Paikka on kiinnostava, joten suosittelen kaikille. Vanhoista radioista, videonauhureista, televisioista sekä tietenkin matkapuhelimista nousee monelle muistoja mieleen. 

Vanhoja radiolaitteita.

 Katsottavaa totisesti riittää, sillä esineitä museon kokoelmissa on noin 11 000 kappaletta. 

Lisää vanhoja radiolaitteita.

Matkapuhelinkokoelma on valtava, mutta sellaisia on itselläkin. Siksi olin kiinnostunut varsinkin vanhoista putkiradioista, jotka olivat yleisiä 1950- ja 1960-luvuilla. Moni muistaa sellaisen mummolasta. 

Helkama HR - Forte 9900W vuodelta 1960.

Nykyään Suomessa ei juuri kulutuselektroniikkaa valmisteta, mutta aikoinaan Suomessa oli useita keskenään kilpailevia radiotehtaita. Niistä tunnetuin lienee Helkama.

Muutama kuva radioista sosiaalisessa mediassa toi monille mieleen lapsuusmuistoja. Joku kertoi, että vanha putkiradio on yhä olemassa ja toimii. Nettikirppiksillä hinta näyttää liikkuvan 50-150 euron välillä, ne ovat suosittuja ainakin sisustusesineitä.

Eniten muistoja tuo taajuusasteikko, johon radioasemat oli merkitty kaupunkeina. 

Taajuusasteikko on maailma pienoiskoossa.

Tuohon aikaan ei ollut internetiä eikä halpoja lentoja eri puolille Eurooppaa. Ulkomaat olivat eksoottisia, niistä kerrottiin maantiedon oppikirjassa ja ne näkyivät luokkahuoneen seinän kartalla. Mahdollisuus kuulla puhetta ja musiikkia eri puolilta Eurooppaa viritinnuppia kääntämällä on varmasti ollut huima sen ajan ihmiselle. 

Vanhat radiolähetykset tapahtuivat keskiaalloilla (MW tai KA), jolloin alhainen radiotaajuus kantoi signaalin vieraisiin maihin asti. Pitkillä aalloilla (LW tai PA) kuuluvuus oli vielä parempi, mutta tilaa asemille vähemmän. Lyhytaaltolähetykset (SW tai LA) kuuluivat radiokeleistä riippuen myös kauas ja niillä lähettimiä oli vieri vieressä. Äänenlaatu ei tietenkään ollut sellaista virheetöntä stereota, mihin tämän päivän kuuntelija on tottunut.

Nykyisin käytössä on ULA-alue, jonka korkeat taajuudet (88-108 MHz) kuuluvat lähinnä maan sisällä. Lisäksi äänisignaalin modulointi kantoaaltoon tehdään taajuusmodulaatiolla (FM) eikä amplitudimodulaationa (AM) kuten LW-, MW- ja SW-alueille. Jos "radiokeli" sattuu sopivaksi, jopa ULA-taajuuksia korkeammat tv-lähetykset saattavat heijastua takaisin avaruudesta ja näkyä toiseen maahan asti. ULA-lähetykset yleistyivät Suomessa vasta 1950-luvun jälkipuoliskolla, joten vanhimmissa radioissa ei ole ULA-alueita lainkaan.

Kiinnostavaa kyllä, analogisen radion tekniikka ei ole muuttunut sataan vuoteen. Digitalisoinnin huumassa 2000-luvun alussa Suomessakin kokeiltiin DAB-digiradiota, mutta siitä luovuttiin nettiradioiden jo painaessa päälle. Lopulta vain tv-lähetykset digitalisoitiin.

Kaupunkien nimistä nykykatsojan silmään pistävät MOSKVA ja HARKOV, jotka ovat kuvan radiossa vierekkäin. Eipä voinut 1960-luvulla aavistaa, millainen maailma olisi 60 vuoden päästä. LENINGRAD ei edes ole enää olemassa. LUXEMBURG viittasi Radio Luxemburgiin, josta suomalaiset kuuntelivat päivän hittejä vielä 1970-luvulla. Silloin tosin radiotekniikka oli vaihtunut putkista transistoreihin, mikä mahdollisti koon pienentämisen ja mukana kuljetettavat matkaradiot. MOTALA oli ruotsalainen kaupunki, josta alettiin lähettää suomenkielistä ohjelmaa talvisodan alla, ja siksi pieni 30 000 asukkaan kaupunki pääsi moniin vastaanottimiin. Lähetinasemasta on kuva Wikipedia-sivulla. 

Yksi kaupunki on jäänyt muita enemmän mieleen: HILVERSUM. Mikä ihme se on? Pohjois-Hollannissa sijaitseva 88 000 asukkaan kaupunki oli aikoinaan Hollannin mediatoiminnan keskus.  Siellä oli studioita ja radioasemia sekä Äänen ja kuvan instituutti. Kaupunki ei ole varsinainen turistikohde, mutta tehnyt moniin ihmisiin pysyvän vaikutuksen. Olli Haapakangas teki pari kuukautta sitten mielikuvitusmatkan Hilversumiin, joka löytyy Ylen Areenasta (Henkinen Hilversum).

Kuvan radiossa näkyy myös YHTEISAALTO. Se oli tarkoitettu pienitehoisille paikkakuntalähettimille. Toinen erikoisuus oli OULU, joka lähetti poikkeavalla taajuudella pitkien ja keskipitkien aaltojen välissä.

Hilversumin radiot saa nyt kuulumaan nyt hiirellä klikkaamalla.

Nykyään kaiken maailman radiot saa kuuluviin hiiren napsautuksella suoraan karttapohjalta, eikä kuunteluun liity enää entisen kaltaista eksoottista jännitystä. Radio Garden tekee kuuntelun liiankin helpoksi. 

Yrityksen tietoturvaopas -kirja ilmestyy tänään

Tänään 29.4.2022 ilmestyy 35. kirjani "Yrityksen tietoturvaopas - 50 aihetta käytännön tietoturvasta". Vaikka kirjan nimessä esiintyy sana "yritys", siinä esitellyt aiheet liittyvät myös henkilökohtaiseen käyttöön. Eroa työ- ja kotikäytön välillä ei voi enää tehdä. Laitteet, ohjelmat, uhkat ja suojautumiskeinot ovat samoja molemmissa.

Petteri Järvinen: Yrityksen tietoturvaopas (Kauppakamari 2022).

Olen pyrkinyt käsittelemään asiaa informatiivisesti, mutta myös rennosti ja tarinallisesti. Tietoturva ei saisi olla puuduttavaa teknistä tykitystä ja uhkilla pelottelua, vaan inhimillistä ja arkista asiaa, jossa pyritään toimimaan oikein.

Kirjassa on lukuisia käytännön esimerkkejä ja sekä tapauskuvauksia tapahtuneista tietoturvamokista. Aineisto on kertynyt 25 vuoden aikana pitämistäni tietoturvakoulutuksista erilaisille yleisöille. Aiheet on järjestetty 50 helppolukuiseksi osaksi, joita voi käydä läpi iltalukemisena.

1.  C-I-A 

2.  Kyberturvallisuus 

3.  Tietosuoja 

4.  Yleisiä periaatteita 

5.  Päivitykset 

6.  Matalalla roikkuvat hedelmät 

7.  Peruskäyttäjän ohjeet 

8.  Tiedonkalastelu

9.  Suomen kieli

10.  USB-tikut ja -laitteet

11.  Oy Rikos Ab

12.  Huijausten aatelia 

13.  Salakuuntelu ja -katselu

14.  Kulunvalvonta

15.  Laitevarkaudet 

16.  Salasanat

17.  PIN-koodit

18.  Tietomurto

19.  Kiristysohjelmat

20.  Toimitusketjuhyökkäykset

21.  Henkilötiedustelu

22.  Sosiaalinen media

23.  Valtiollinen vakoilu

24.  Domain-nimet ja huijaukset

25.  Palvelunestohyökkäykset

26.  Google Play -koodihuijaus

27.  Tiedostojen turvaluokittelu

28.  Tiedostoliitteet

29.  Tiedostojen suojaaminen

30.  Mustaaminen on vaikeaa

31.  Tiedostojen poistaminen

32.  Koneen lukitseminen

33.  Etätyö

34.  Videoneuvottelut

35.  Kodin wifi-verkko 

36.  Iot-laitteet

37.  Wifi ja mobiilidata maailmalla

38.  Toimitusjohtajahuijaukset

39.  Sähköpostihuijaukset (BEC)

40.  Kun jotain sattuu...

41.  Laskuhuijaukset 

42.  Yrityksen identiteettivarkaus 

43.  Android ja iOS 

44.  Mobiililaitteen suojaus 

45.  Puhelin 

46.  Tietoturva ulkomailla 

47.  QR-koodit 

48.  Käyttäjäsopimukset ToS ja EULA 

49.  Netin käännöspalvelut 

50.  Meillä on toivoa 

Tämän kirjan lukemalla meistä jokainen osaa toimia paremmin niin työpaikalla kuin kotonakin, mikä kohentaa koko Suomen kansallista tietoturvaa.

Kirjan on kustantanut Kauppakamari ja sitä voi tilata sen kaupasta. 

Kirjan viitteissä mainitut linkit:

1 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002815150.html

2 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005557900.html

3 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27623995-7c76-4976-b0b5-66793a0488d0

4 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/41538f6e-68ae-4207-90c3-128565521c7c

5 https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/hpn-paivitys-tuhosi-yliopistolta-77-teratavua-tarkeaa-dataa-syyna-ilmeisesti-huolimattomuus/

6 https://www.radicati.com/wp/wp-content/uploads/2015/02/Email-Statistics-Report-2015-2019-Executive-Summary.pdf

7 https://www.digitaltrends.com/computing/how-a-usb-drive-found-in-seal-poop-got-reunited-with-its-owner/

8 https://nakedsecurity.sophos.com/2016/04/08/almost-half-of-dropped-usb-sticks-will-get-plugged-in/

9 https://www.hs.fi/talous/art-2000006422037.html

10 https://www.iltalehti.fi/digi/a/201705172200143927

11 https://www.hs.fi/ura/art-2000004729789.html

12 https://www.tivi.fi/uutiset/applen-laitteista-loytyi-ammottava-aukko-puhelinten-ipadien-ja-macbookien-kamerat-helposti-tirkisteltavissa/fcdb51d7-db8d-488e-bcba-27d810113413

13 https://www.hs.fi/talous/art-2000005449165.html

14 https://yle.fi/uutiset/3-10320853

15 https://yle.fi/uutiset/3-12137856

16 https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-05-20/cna-financial-paid-40-million-in-ransom-after-march-cyberattack

17 https://yle.fi/uutiset/3-11456333

18 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2933d56b-8157-4c0e-8ddd-f81813b73c0d

19 https://www.npr.org/2021/08/26/1013501080/chinas-microsoft-hack-may-have-had-a-bigger-purpose-than-just-spying

20 https://www.abc.net.au/news/2020-09-14/chinese-data-leak-linked-to-military-names-australians/12656668

21 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006636818.html

22 https://www.defenseone.com/technology/2020/03/russia-has-new-tool-massive-internet-shutdown-attack-leaked-documents-claim/163983/ 

23 https://www.washingtonpost.com/world/ national-security/us-cyber-command-operation-disrupted-internet-access-of-russian-troll-factory-on-day-of-2018-midterms/2019/02/26/1827fc9e-36d6-11e9- af5b-b51b7ff322e9_story.html 

24 https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/122cb921-e3c3-475a-ad07-ed25538d9224 

25 https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000007932911.html 

26 https://yle.fi/uutiset/3-11884988 

27 https://www.hs.fi/kuluttaja/art-2000002537556.html 

28 https://twitter.com/WillAAmos/status/1382473040869662720 

29 https://yle.fi/uutiset/3-8906609 

30 www.iltalehti.fi/tietoturva/a/74c10020-0a6c-4833-bc56- 19703bcff576 

31 https://thehackernews.com/2018/04/iot-hacking-thermometer.html 

32 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001250549.html 

33 https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002878324.html 

34 https://yle.fi/uutiset/3-9815572

Elisa tutkii pyytämättä kotiverkkosi

Kuulin, että Elisa on alkanut tutkia oma-aloitteisesti asiakkaiden Wifi-verkkoja. En täysin ymmärrä, miksi ja miten tätä tehdään, mutta ajatus on outo. Jos osaat selittää, mistä on kyse, laita palautetta kommentteihin.

Kotinetti-asiakkaat ovat saaneet ilmoituksen otsikolla "Kodin langattoman verkon (Wifi) toimivuuden parantaminen." Siinä kerrotaan, miten operaattori haluaa "parantaa nettiliittymien toimivuutta ja ymmärtää paremmin mahdolliset ongelmatilanteet WiFi-verkossa. Tätä varten keräämme 27.4.2022 alkaen tietoa Kotinetti-palvelun WiFI-verkon toimivuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä."

Sen jälkeen ilmoitus kertoo, että tiedot kerätään nimettöminä ja niitä säilytetään enintään kolme kuukautta, tunnistetietoja ei kerätä. 

"Mikäli et halua, että WiFi-verkkoasi käsitellään mahdollisten ongelmatilanteiden tunnistamiseksi, pyydämme täyttämään lomakkeen sivulla elisa.fi/wifi-tiedonkerays."

WiFi-tutkimisen kieltolomake.

Tässä on monta erikoista asiaa. Ensinnäkin se, että operaattori oma-aloitteisesti lähtee tutkimaan kotiverkkoja mahdollisten häiriöiden varalta, on epäilyttävää. Yleinen ohje on, että jos pankki tai Microsoft ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä sinuun, kyse on luultavasti huijarista. Tässä Elisan tapauksessa viesti on aito.

Toinen erikoisuus: tiedonhankintaan ei kysytä lupaa (opt-in), sen voi ainoastaan estää (opt-out). Lähtökohtaisesti tämän pitäisi olla toisin päin.

Kolmas erikoisuus: miksi operaattori haluaa tulla asiakkaan sisäverkkoon? Operaattorin vastuu päättyy omaan purkkiinsa, sen takana oleva sisäverkko (wifi) on asiakkaan vastuulla. Itse asiassa operaattorilla ei pitäisi olla mitään syytä tulla nuuskimaan sitä, ellei asiakas itse ilmoita häiriöistä ja pyydä apua tuesta.

Mitä kummaa Elisa kuvittelee sisäverkosta löytävänsä? Mikä siellä voi aiheuttaa häiriöitä? Tarkoitetaanko tällä esim. päällekkäisiä kanavia naapureiden kanssa? Nekään eivät ole operaattorin päänsärky, vaan naapurit sopikoot niistä keskenään, jos purkkien oma automatiikka ei riitä. Vai ovatko Elisan asiakkaille lähettämät purkit niin heikkolaatuisia, että niiden toimivuutta pitää etätestata? Silloin kyseessä on Elisan oma ongelma.

Etähallinnan mahdollistamiseksi operaattorilla on tiedossa liittymäasiakkaalle luovuttamansa purkin sarjanumero ja suojattu pääsy sen asetuksiin, mutta vähänkin osaavan asiakkaan kannattaa hankkia oma wifi-purkki, johon kukaan etähallitsija ei pääse.

Neljäs erikoisuus: lomakkeella lukee "mahdollisten verkko-ongelmien ratkaisemiseksi ja käyttökokeman parantamiseksi". Käyttökokema on ihan uusi sana, ilmeisesti Elisan itsensä keksimä? En ole ennen törmännyt.

Kotiverkon tutkinta pyytämättä, tapahtui se millä motiivilla tahansa kesken asiakkaan oman käytön, on erikoista - vähän sama kuin makkaratehtaan edustaja tulisi kesken illallisen omilla avaimillaan kotiin katsomaan, onko asiakkaan ostama makkara säilynyt riittävän hyvänä jääkaapissa.

On vaikea uskoa, että tässä olisi kyse pyyteettömästä käyttökokeman parantamisesta - taustalla on jotain muuta. Mutta mitä?

Vielä muutamia ajatuksia Twitter-kaupasta

Elon Muskin kiinnostus ostaa Twitter-palvelu herätti aluksi hilpeyttä. Harva otti sitä tosissaan. Eilen illalla kaupat kuitenkin syntyivät. Tuskin koskaan on tehty 40 miljardin euron kauppaa vajaan kuukauden prosessina. Twitterissä aihe on puhuttanut koko päivän, luonnollisesti.

Twitterissä monet ovat iloinneet uuden sananvapauden ajan alkamisesta. Suurin osa näistä ilakoijista on ollut alle sadan, monet alle 10 seuraajan tilejä - joko ihan uusia, botteja tai sitten ajatuksineen niin marginaalissa, ettei heille ole aiemmin ollut sijaa majatalossa. Nyt sen ovet aukeavat kaikille!

Muskilla on suuri fanilauma, vähän kuin Steve Jobsilla. Bitcoin ja Tesla ovat nuorten miesten mieleen ja molempien raju kurssinousu on tuonut mukavasti varallisuutta. Muskin kuvia kumartamaton, instituutioille pitkät haistattava kapinallisen asenne tuntuu raikkaalta kaiken corporate value -jargonin rinnalla. Mikään pulmunen Musk ei ole, hän pilkkasi thaimaalaista pelastussukeltajaa pedofiiliksi eikä suostunut pyytämään anteeksi. Nälänhädän poistamiseen syksyllä 2021 luvattu 6 miljardia dollaria oli helppo luvata, koska se vähensi tuloveroa. Viimeksi kun katsoin, YK:n nälkäohjelma ei kuitenkaan ollut saanut rahoja. 

Bitcoinin hengessä myös äärimmäinen sananvapaus houkuttelee. Itse en ole nähnyt Twitterin sensuuria ongelmaksi. QAnon-teoriat, Venäjältä masinoidut koronarokote- ja koronapassihörhöt sekä muita käyttäjiä uhkailevat tilit joutaakin sulkea. Musk voi antaa menon yltyä villiksi, mutta silloin koko palvelu ryvettyy ja monet muut käyttäjät -- poliitikot, ministerit, presidentit ja vaikkapa poliisi -- alkavat etsiä muita tiedotuskanavia.

Virheitä tietenkin sattuu. Olen itsekin saanut 24 tunnin bännin sinänsä harmittomasta linkistä, mutta hyväksyn sen osana tekoälyn lieveilmiönä. Kontrollin täydellinen puuttuminen olisi huonompi vaihtoehto. Trumpin poistaminen Twitteristä oli oikea ratkaisu sen jälkeen, kun hän oli masinoinut joukkonsa yrittämään vallankaappausta Capitol-kukkulalle. 

Muskin suunnitelmia on mahdoton arvioida, koska niistä ei tiedetä mitään. Hän on vihjannut avaavansa algoritmit, mutta se on käytännössä mahdotonta. Jos twiitin esille nostava kaava julkaistaan, kaikki alkavat käyttää sitä, eikä algoritmia enää ole. Julkaisu tuhoaa algoritmin.

Botti-tilien poistaminen voisi onnistua vaatimalla kaikkia käyttäjiä todistamaan henkilöllisyytensä liittymisen yhteydessä. Se tuskin olisi ratkaisu, jota sananvapauden ritarit ja ritarittaret nyt odottavat.

Sananvapaudella ratsastaminen on vaikea rasti. Kaikki some-palvelut ovat törmänneet samaan asiaan, jopa Spotify, eikä kukaan ole onnistunut ratkaisemaan sitä kaikkia tyydyttävällä tavalla. EU:n kiristyvät vastuuvaatimukset ajavat Muskin Twitterin väistämättä törmäyskurssille. 

Miksi hallitus myi Twitterin Muskille? Sillä ei ollut muuta mahdollisuutta. Kieltäytymällä hyvästä tarjouksesta osakkeenomistajat olisivat voineet haastaa hallituksen jäsenet oikeuteen. Tämä selittää sen, miksi nettijätit ostavat teknologiayhtiöt ja kilpailijat pois ennen kuin niistä ehtii kasvaa uhka niille itselle. Raha puhuu, eikä sille voi vastata kieltävästi. 

Todennäköisesti Muskilla ei ole mitään valmista suunnitelmaa Twitterin kehittämiseksi. Hän haluaa ideoita käyttäjiltä ja pyrkii toteuttamaan niitä. Todellisia kuningasideoita tarvitaan, jotta nykyisin operatiivisesti tappiollinen Twitter muuttuisi kultamunaksi ja tuottaisi sen 38 prosentin arvonlisäyksen, jonka Musk sijoittajaystävineen oli valmis maksamaan.

Elon Musk on jo ennestään SpaceX:n ja Teslan toimitusjohtaja. Jää nähtäväksi, miten hänen aikansa riittää vielä kolmannesta yhtiöstä huolehtimiseen. Jokainen näistä kolmesta olisi täysipäiväinen työ. Jos olisin Teslan osakkeenomistaja, olisin lievästi huolissani tulevasta.

Miksi Musk laittaa omia varojaan 21 miljardin dollarin verran huonosti tuottavaan, joskin globaalisti merkittävään some-yhtiöön? Nerokas bisnesveto se ei ole, joten kyse voi olla hyväntekeväisyydestä sananvapauteen. Ainakin Musk itse näyttää uskovan niin. 

Summa on kuitenkin valtava, kaksi kertaa Suomen hävittäjäostoksen suuruinen. Sillä rahalla olisi saanut noin puoli miljoonaa Tesla-autoa (ovh-hinnalla ostettuna), joista muodostuisi 2500 kilometrin jono puskurista puskuriin. Se riittäisi koko Yhdysvaltojen halki pohjoisesta etelään. Halkaisija (diagonaali) ulottuisi puoleen väliin luoteisimman osavaltion (Washington) ja kaakkoisimman (Florida) välillä. 

Ja tämä oli siis vasta Muskin osuus, koko Twitter olisi kaksi kertaa pidempi jono. Ei silti, että vertailulla olisi mitään merkitystä - se on yhtä hassu kuin pössyttelykulttuuriin viittaava kauppahinta.

Voiko Twitterin sananvapauden ostaa ja myydä?

SpaceX-raketilla ja Tesla-autoillaan maailman rikkaimmaksi noussut Elon Musk on monelle melkeinpä sankari. Mies, jolla on kanttia sanoa mitä ajattelee ja toimia viranomaisista piittaamatta. Liekinheittimen kaltaisia outoja, jännittäviä tempauksia. Ihmisen kaltainen robotti Optimus, jonka pitäisi tulla kauppoihin jo ensi vuonna. Itsestään ajava auto, jonka Musk lupasi viisi vuotta sitten.

Monet Muskin tempaukset olisivat ainoastaan huvittavia, ellei kyseessä olisi maailman rikkain ihminen, jolla on oikeasti varaa tehdä mitä lystää. Musk on kuin Trump, mutta oikeasti miljardööri, joka voi tuhlata rahojaan vapaasti. Toisia tämä huvittaa, toisia pelottaa.

Tuorein episodi alkoi huhtikuussa, kun Elon Musk osti 2,9 miljardilla dollarilla 9,2 % osuuden Twitter-yhtiön osakkeista. Sillä hinnalla hänestä tuli suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Osto aiheutti kuhinaa Twitterin nykyisessä hallituksessa ja lopulta Musk ilmoitti, ettei hän halua hallitukseen, koska se rajoittaisi hänen osakeomistuksensa enintään 14,9 prosenttiin yhtiöstä. 

Elon Musk ja hänen Twitter-profiilinsa.

Sen sijaan hän teki elonmuskmaisen tempun ja ilmoitti haluavansa ostaa koko yhtiön 41,39 miljardilla dollarilla. Rahoitus tulisi häneltä itseltään ja muilta samanmielisiltä rahamiehiltä. Osake ampaisi nousuun ja hallitus joutui hankalaan tilanteeseen. Sen lakisääteinen velvoite on ajatella osakkeenomistajien, ei käyttäjien tai kansakunnan etua. Mutta mikä lopulta on osakkeenomistajien etu pitkällä tähtäimellä?

Musk sanoo olevansa huolissaan Twitterin sananvapaudesta. Viime vuonna hänen kyselyynsä vastasi miljoona käyttäjää, joista 70 % väitti, ettei palvelu toteuta sananvapautta riittävästi. Musk on ilmoituksensa mukaan "sananvapausabsolutisti", joka ei hyväksy mitään rajoituksia. Ilmeisesti Muskin mielestä esim. Venäjän pitäisi saada levittää vapaasti valheitaan Ukrainan sodasta sananvapauden nimissä, samoin QAnonin ja tieteen vastustajien.

Muskin tarjous ostaa Twitter pois markkinoilta, käytännössä hänen omaksi leikkikalukseen, on huolestuttava. Musk tekisi sen, mistä Trump vain unelmoi: hän pääsisi hallitsemaan maailmanlaajuista viestintäalustaa. Jos Trump olisi kiltisti, Musk voisi integroida mukaan Trumpin huonosti aloittaneen Truth-palvelun.

Mahtaisiko Musk esimerkiksi poistaa häntä ärsyttäneen tilin @ElonJet, joka twiittasi tietoja hänen yksityisen suihkukoneensa lennoista? Rahalla saa yksityisyyttä ja vallan määrätä muiden sananvapaudesta. Musk yritti ostaa nuoren miehen ulos Twitteristä 5000 dollarilla, koska katsoi lennoista tiedottamisen vaarantavan oman turvallisuutensa. Mihin nyt unohtui ElonJetin sananvapaus?

Jos länsimaassa ökyrikkaat miljardöörit voivat ostaa sananvapauden ja määrätä siitä mielensä mukaan, olemmeko enää parempia kuin diktatuurit, joissa yksinvaltias päättää samoista asioista? Länsimaissa sananvapaudella on rajansa, mutta niihin on hyvä syy ja niistä on päätetty demokraattisella prosessilla.

Hintatarjous 54,20 dollaria osakkeelta on viittaus marijuanaan. Maailman rikkaimmalla miehellä on varaa leikkiä miljardeillaan, samalla kun Ukrainassa soditaan ja omassa maassakin riittäisi korjaamista. Äärimmäinen markkinatalous on ajanut itsensä tasolle, jossa vastareaktiot ovat väistämättömiä - ja suorastaan tarpeellisia. 

Aluksi näytti siltä, että Twitterin hallitus torjuu ostoyrityksen ja tarvittaessa työntekijät äänestävät jaloillaan. Nyt kuitenkin tiedot kertovat, että hallitus harkitsisi myyntiä (Twitter alkaa lämmetä Elon Muskin ostotarjoukselle, neuvottelut alkoivat). Rahan houkutusta on vaikea vastustaa. 

Haluaako Musk toteuttaa ajatuksen täydellisestä sananvapaudesta Twitterissä? Arvaamattoman omistajan hallinnassa Twitterin tulevaisuus voisi kääntyä yllättävään suuntaan. Tiedetään, että EU haluaa lisätä somejättien vastuuta ja kiristää sääntelyä. Zuckerberg uhkaili vetää Facebookin pois EU-alueelta, mutta Musk voisi oikeasti sen tehdäkin. Miten sitten toteutuu suomalaisten sananvapaus Twitterissä, jos sinne ei ole enää pääsyä?

Yksityisessä omistuksessa Twitter olisi paitsi Muskin leikkikalu, myös alttiimpi painostukselle ja manipuloinnille kuin pörssiyhtiönä. Kaikki on yhden henkilön ja hänen intressiensä varassa. Entä jos Muskille tapahtuu jotain? Entä jos Musk alkaa toteuttaa omaa käsitystään sananvapaudesta? Entä jos Kiina alkaa painostaa Muskia Teslan kautta?

Muskin aiempi toiminta osoittaa, ettei hän ymmärrä sananvapauden käsitettä. Se ei suinkaan oikeuta sanomaan mitä tahansa. 

Muutama vuosi sitten Musk twiittasi harkitsevansa Teslan ostamista pois pörssistä 420 dollarin (taas tuo marijuana-hinta) osakekohtaisella hinnalla, vaikka hänellä ilmeisesti ei ollut mitään todellista suunnitelmaa. Paikallinen Finanssivalvonta SEC langetti 20 miljoonan dollarin sakot ja Muskin oli jätettävä paikkansa Teslan hallituksessa. 

Pörssitiedolla ei ole leikkimistä. Siinä ei ole sananvapautta. Ei edes sen jälkeen, vaikka Musk ostaisi koko palvelun kiukustuttuaan sen ylläpidolle.

Lisäys klo 20: Twitterissä tuli vastaan ajatus, jota en itse tullut ajatelleeksi. Todennäköisesti Twitterin uusien omistajien joukossa on Muskin itsensä lisäksi superrikkaiden republikaanien rahoja, jotka haluavat ostaa Donald Trumpin takaisin sosiaaliseen mediaan sopivasti vaalien alla, ja sitä kautta uudelleen presidentiksi. Tämäkö on sitä sananvapautta, jota Musk aikoo edistää? Sananvapautta, jossa valta voidaan ostaa rahalla. Lisäys: 26.4.22 klo 5: Trump itse kiistää palaavansa Twitteriin. 

Lisäys 26.4.22: Twitterin hallitus hyväksyi ostotarjouksen. Lain vuoksi sillä tuskin oli muuta mahdollisuutta, sillä 38 % preemio ennen tarjousta vallinneeseen kurssitasoon on huima, eikä kilpailevia tarjouksia tullut. Hallituksen on ajettava osakkeenomistajien etua. Sananvapaus myytiin Elon Muskille.

Kummallinen henkilötietojen vuoto - viranomaiset vaikenevat

F-Securen SAFE-palvelun käyttäjät hätkähtivät tänään, kun he saivat punaisella merkityn vakavan varoituksen henkilötietojensa vuotamisesta. Erikoisinta oli, että vuotaneen palvelun nimenä luki vain "Salassa pidettävä palvelu". Vuotaneiden henkilötietojen joukossa oli sosiaaliturvatunnus, mikä teki vuodosta huolestuttavan.

Mediassa ei kuitenkaan ollut mitään uutista. Kukaan ei myöskään ole saanut GDPR-lakien mukaista ilmoitusta, joka tietovuodon paljastuttua tulee lähettää henkilöille, joiden oikeudet ovat vaarassa. Mistä ihmeestä on kyse?

Olen silloin tällöin tarkistanut omat tietoni F-Securen Identity Theft Checker -palvelusta, samoin kuin suomalaisesta Badrap.io:sta ja Have I been pwned -palvelusta. Kertatarkistus on niissä kaikissa ilmainen. F-Secure näytti myös omien tietojeni olevan vuodettujen joukossa:

F-Secure raportti

Mikä erikoisinta, F-Secure kertoo peräti kahdesta "julkistamaton palvelu" -vuodosta, joista edellinen oli jo maaliskuussa. Uudempi on päivätty huhtikuulle, ja siinä on mukana "sosiaaliturvatunnus".

Sellaista ei ole käytetty enää pitkään aikaan. Nykyään kyseessä on henkilötunnus, koska se on erkaantunut kauas alkuperäisestä työeläke- ja sosiaaliturvakäytöstä.

Voi kuvitella, että jos vuoto on vakava, poliisi estää siitä tiedottamisen vedoten tutkinnallisiin syihin. Tämä peruste ei kuitenkaan voi ohittaa GDPR:ää. Edes kansallinen turvallisuus ei siihen riitä, kuten saatiin juuri havaita. Tietosuojavaltuutettu antoi ulkoministeriölle huomautuksen, koska se oli lykännyt Pegasus-urkintaohjelman kohteeksi joutuneiden diplomaattien informointia. GDPR ei tunne kansallista etua salailuperusteena. 

Henkilötunnusta käytetään vain kotimaisissa palveluissa, joten kyse ei voi olla mistään amerikkalaisesta nettijätistä. Lähinnä vain operaattori, pankki ja viranomaiset tallentavat henkilötunnuksia, eikä omani ole aiemmin ollut mukana tietovuodoissa. Mistä ihmeestä on kyse?

Kyseessä voikin olla Y-tunnus??

F-Securen twiitin mukaan kyseessä voikin olla Y-tunnus. Miten ihmeessä yhtiö sotkee HETUn ja Y-tunnuksen? Niillä on todella iso ero, sillä Y-tunnus on julkista tietoa kun taas HETUn käyttöä pyritään välttämään. 

Y-tunnuksen vuotaminen henkilötietojen mukana viittaa siihen, että kyse olisi viranomaisen tiedoista. Hyvin erikoista. Luulisi tietosuojavaltuutetun ja poliisin selvittävän asiaa.

Twiitissään F-Secure antaa ymmärtää, että poliisi ei ehkä halua julkistaa tietoja. Herää kysymys, mistä F-Secure sitten on saanut vuodetut tiedot ja miksi se itse rikkoo poliisin ohjetta tiedottamalla asiasta suoraan vuodon uhreille?

Lisäys 26.4.22: Vihdoin tuli uutinen, jonka mukaan kyse olisi jostain hotellien toimittajan (?) järjestelmästä, johon on murtauduttu 10-14.2.2022. Asia olisi paljastunut 9.4., minkä jälkeen siitä on raportoitu tietosuojaviranomaiselle ohjeen mukaisesti 72 tunnin kuluessa eli 12.4.2022. Uutisen mukaan asiakkaisiin on otettu yhteyttä sähköpostitse ja että kyse on yhteystietojen lisäksi päivämääristä, jolloin asiakas on yöpynyt hotellissa. 

Jotain outoa tässä on silti, koska F-Securen ilmoituksen mukaan minunkin tietoni ovat olleet mukana vuodossa, jopa henkilötunnus (tai Y-tunnus?), enkä ole saanut mitään ilmoitusta.

Elämän suuria kysymyksiä: kitkat vai nastat?

Elämä on täynnä suuria kysymyksiä, jotka varsinkin netissä aiheuttavat loputtomia väittelyitä. Windows vai Mac? iPhone vai Android? Pitääkö moottoritielle rampilta pyrkivää väistää? Maksalaatikko rusinoilla vai ilman?

Ja sitten on tietenkin jokatalvinen kysymys: kitka- vai nastarenkaat?

Olen itse kuulunut nastapuolueeseen ja suhtautunut epäillen kitkarenkaiden kehujiin. Tärkein perustelu on varmaankin ollut vanha tottumus: olen alusta lähtien oppinut, että talvella käytetään nastarenkaita.

Viime syksynä päätin rikkoa rajojani ja valitsin kitkarenkaat. Olenpa yllättynyt myönteisesti! Kitkat ovat liki äänettömät ja erittäin mukavat ajaa. Vaikka talvi oli Etelä-Suomessa poikkeuksellisen luminen, kitkoilla ei ollut mitään vaikeuksia pärjätä. Muutama liukas kohta tuli vastaan, uusin niistä tänä aamuna (12.4.!), mutta tuskin nastarengas olisi niissä ollut ratkaisevasti parempi.

Tein pikaisen laskelman läheisen kauppakeskuksen parkkihallissa. Tarkistin sata autoa ja naksuttelin laskuria aina kitkojen kohdalla. Aina sitä ei ollut ihan helppo nähdä, kun hallissa on hämärää ja nastarenkaat niin kuluneita, ettei nastoja ollut juuri jäljellä. Epäselvät tapaukset hyppäsin yli.

Ensimmäisessä laskennassa sain tulokseksi 24 % kitkoja, toisessa 21 %. Vähän myöhemmin Tapiolan Ainoa-keskuksen hallissa kitkojen osuus oli 30 %. Vaikea sanoa, onko se paljon vai vähän.

Iso auto, nastarengas ja +9 C kevätsää on kuluttava yhdistelmä.

Joka tapauksessa kitkoja saisi olla enemmän, sillä isojen katumaasturien alla paksut nastarenkaat syövät asfalttia ja nostavat ilmaan pienhiukkasia. Varsinkin tällaisena alkukevään päivänä, kun lämpötila nousi Espoossa 9 asteeseen, hirvitti ajatellakin millaista jälkeä isojen autojen nastat tekevät niin pinnoitteelle kuin ilmanlaadullekin. Puolet pienhiukkasista on peräisin nastarenkaista.

Juuri nyt on oikea hetki valita uudet talvirenkaat, sillä vaihtosesongin alkaessa talvesta ylijääneitä renkaita voisi saada edullisesti. Näin huhtikuussa syksy tuntuu vielä kaukaiselta, mutta epäilemättä se tulee - ja liukkaus yllättää jälleen kerran autoilijat.

Sitä ennen kesäkaudella yllättää, miten syvät urat joku on uurtanut maanteille.