Ei kannata huolestua, tämä tapahtui kauan sitten. Todella kauan. Neljännesvuosisata on internetin mittakaavassa kokonainen geologinen ajanjakso.
Toimittaja soitti eilen ja kysyi, muistinko tapausta jossa USA oli katkaissut koko Suomen nettiyhteydet. YLE Areenasta löytyvä Poliisi-tv vuodelta 1994 kertoo, miten hakkeri oli taannoin yrittänyt murtautua Suomesta amerikkalaisiin yrityksiin ja sen vuoksi USA oli katkaissut koko maan nettiyhteydet.
Muistin vain hämärästi, joten piti itsekin selvitellä asiaa. Todennäköisesti kyse oli tapauksesta, joka sattui jo 1980-luvun puolella -- siis vähän kauemmin kuin "taannoin" sitten.
Pohjoismaat pääsivät internet-verkkoon marraskuussa 1988, kun niiden oma NordUnet-verkko kytkettiin amerikkalaiseen internetiin 56 kilobitin satelliittiyhteydellä. Aluksi USA vastusti Suomen ottamista mukaan -- olimme liian lähellä Neuvostoliittoa ja kylmä sota oli yhä voimissaan -- mutta myöntyi lopulta.
Pian yhteyden avautumisen jälkeen joltain yliopiston koneelta yritettiin murtautua Livermoren labratorion tietojärjestelmiin. Luultavasti kyse oli harmittomasta opiskelijan kepposesta, mutta USA:ta ei naurattanut. Livermore tunnetaan mm. ydintutkimuksesta, joten varotoimena koko pohjoismaiden yhteys katkaistiin pariksi viikoksi.
Luulisi, että netin katkeaminen kaikista pohjoismaista olisi aiheuttanut isoja otsikoita lehdissä, mutta media ei noteerannut koko tapahtumaa. Tuohon aikaan harva oli kuullutkaan internetistä eivätkä sen katkokset voineet vähempää kiinnostaa suurta yleisöä.
Tänään on kaikki on toisin. Lyhytkin katkos ulkomaanyhteyksissä aiheuttaisi vakavia häiriöitä ja useamman päivän katkos ajaisi jo kansalaiset barrikaadeille. Harva tosin tietäisi, mistä on kyse, sillä kaikki tieto kulkee netissä. Jopa paperilehtien ilmestyminen ilman nettiyhteyksiä olisi epävarmaa.
Olisipa muuten hauska tietää, kuka hakkeriopiskelija oli kyseessä, ja mitä hänestä tuli isona.
Toimittaja soitti eilen ja kysyi, muistinko tapausta jossa USA oli katkaissut koko Suomen nettiyhteydet. YLE Areenasta löytyvä Poliisi-tv vuodelta 1994 kertoo, miten hakkeri oli taannoin yrittänyt murtautua Suomesta amerikkalaisiin yrityksiin ja sen vuoksi USA oli katkaissut koko maan nettiyhteydet.
Muistin vain hämärästi, joten piti itsekin selvitellä asiaa. Todennäköisesti kyse oli tapauksesta, joka sattui jo 1980-luvun puolella -- siis vähän kauemmin kuin "taannoin" sitten.
Pohjoismaat pääsivät internet-verkkoon marraskuussa 1988, kun niiden oma NordUnet-verkko kytkettiin amerikkalaiseen internetiin 56 kilobitin satelliittiyhteydellä. Aluksi USA vastusti Suomen ottamista mukaan -- olimme liian lähellä Neuvostoliittoa ja kylmä sota oli yhä voimissaan -- mutta myöntyi lopulta.
Pian yhteyden avautumisen jälkeen joltain yliopiston koneelta yritettiin murtautua Livermoren labratorion tietojärjestelmiin. Luultavasti kyse oli harmittomasta opiskelijan kepposesta, mutta USA:ta ei naurattanut. Livermore tunnetaan mm. ydintutkimuksesta, joten varotoimena koko pohjoismaiden yhteys katkaistiin pariksi viikoksi.
Luulisi, että netin katkeaminen kaikista pohjoismaista olisi aiheuttanut isoja otsikoita lehdissä, mutta media ei noteerannut koko tapahtumaa. Tuohon aikaan harva oli kuullutkaan internetistä eivätkä sen katkokset voineet vähempää kiinnostaa suurta yleisöä.
Tänään on kaikki on toisin. Lyhytkin katkos ulkomaanyhteyksissä aiheuttaisi vakavia häiriöitä ja useamman päivän katkos ajaisi jo kansalaiset barrikaadeille. Harva tosin tietäisi, mistä on kyse, sillä kaikki tieto kulkee netissä. Jopa paperilehtien ilmestyminen ilman nettiyhteyksiä olisi epävarmaa.
Olisipa muuten hauska tietää, kuka hakkeriopiskelija oli kyseessä, ja mitä hänestä tuli isona.
10 kommenttia:
@Petteri
Viime näkemän, noin vuosi sitten, kyseisellä henkilöllä on asiat ihan hyvin. Hänellä on pitkä ura tietoliikenteen ja tietojärjestelmien parissa reilun parinkymmenen vuoden ajalta.
Samoin muutama muu, joita poliisi halusi kuulla tai jotka olivat muuten tekemisissä kyseisen henkilön kanssa ovat varsin hyvissä asemissa.
Minun tietoni ovat toisen käden tietoja, työ- ja kaverisuhteita, enkä siksi halua kertoa enempää. Epäilen, että heillä ei ole halua kertoa asiasta julkisesti ainakaan ennen kuin ovat pois työelämästä ja eläkkeellä. Siihen voi olla vielä noin 20v.
Kiitos mielenkiintoisesta tiedosta. Digitoday näyttää poimineen sen oikein uutiseen.
Ymmärrän hyvin, että asianomainen ei halua pitää meteliä asiasta, vaikkei hakkerointi tuolloin tainnut olla edes rikos. Moni muukin nykyinen it-osaaja on nuorena kokeillut hakkeroinnin ja piratismin rajoja ihan vain uteliaisuuttaan. Onneksi silloin ei vielä ollut Googlea, joten kaikki nuoruudensynnit eivät jääneet elämään ikuisesti : -)
Hakkeritapauksesta saattaa löytyä lisätietoa Seppo Aunolan kirjoittamasta ja Poliisihallituksen julkaisemasta poliisin tietojenkäsittelyä käsittelevästä kirjasta ”Kosmoskynästä kompuutteriin - Poliisin tietojenkäsittelyä 50 vuotta”. Kirjassa kerrotaan pääasiassa rikostutkinnan tietojenkäsittelyssä ja tutkintamenetelmissä tapahtuneesta kehityksestä runsaan 50 vuoden ajalta.
Tuo oli käsittääkseni siis aikaa ennen WWW:tä? Tietääkö Petteri Järvinen kertoa, kuinka monta nodea tai konetta (laitosta, yliopistoa) oli tuolloin kiinni Internet-verkossa? Oliko tuosta katkosta mitään haittaa? Valtaosa viestinnästä taisi kulkea vielä muita teitä pitkin.
Olin 1988 jo jättänyt TTKK:n joten en tiedä, miten katkos vaikutti. Epäilen, ettei kovin paljon, sillä muut tietoverkot toimivat. Internet-palveluista käytettiin sähköpostia, telnetiä, ftp:tä ja newsejä. Web tuli vasta pari vuotta myöhemmin ja sekin aluksi vain merkkipohjaisena.
Epäilemättä joku blogin lukijoista muistaa internetin merkityksen akateemisessa maailmassa ja katkoksen vaikutukset paremmin.
Aunolan kirjasta en tiennytkään, pitääpä tutustua siihen.
Miten niin jättänyt TTKK:n ennnen vuotta 1988? Muistaakseni pyörit siellä 2000-luvulla ja vasta sen jälkeen ilmestyi titteliksi DI.
tarkista juha heinäseltä. hän järjesti tuolloin suomen ensimmäisen internet yhteyden jenkkeihin livermoren yliopistoon sekä hoiti asiat niin ettei hakkeritapauksen jälkeen internet yhteyttä katkaistu.
Mahtaako Juha Heinänen vielä elää erakoituneena Lapissa, kuten taannoisessa tv-ohjelmassa kerrottiin?
Miten niin jättänyt TTKK:n ennnen vuotta 1988?
Muutin Espooseen keväällä 1987. TTKK:lla kävin uudelleen 2001-2002.
juhalla on kämppä myös lapissa, mutta ei hän sen erakoituneempi ole kuin me muutkaan mökkeilystä pitävät.
heinänen käytännössä laittoi suomessa koko internet kehityksen liikkeelle. muilla päättäjillä ei ollut tuolloin hajuakaan mistä oli kysymys.
Lähetä kommentti