S-ryhmän ilmoitus alkaa kerätä asiakkaistaan tarkkoja ostotietoja ei tullut yllätyksenä, onhan kilpailija tehnyt sitä jo viime vuodesta alkaen.
Nettikeskustelussa on pohdittu, kuka järjestelmästä hyötyy. Siihen on helppo vastata: kauppa itse tietenkin. Ostotietojen kerääminen, turvallinen säilyttäminen, analysointi ja viestintä maksaa miljoonia. Sitä ei tehtäisi, ellei invesoinnin odoteta kannattavan.
Kauppa siis hyötyy, mutta miten? Tarkkoja ostotietoja EI TARVITA menekin seuraamiseen, hävikin vähentämiseen tai logistiikan optimointiin. Kaikki tämä voidaan tehdä ilman asiakaskohtaisia ostotietoja -- ja on tehtykin. S-ryhmä on jo vuosia käyttänyt SAS:n (ei se lentoyhtiö, vaan suuri jenkkifirma) tietojärjestelmiä kaikkeen tähän.
Asia onkin yksinkertainen: kyllä kauppias ja keskusliike näkevät, mikä tavara myy ja mikä ei, ja miten sen jakelu kannattaa optimoida, jotta tuotteita olisi aina hyllyssä sopivasti, mutta kaikki ruokatavarat olisi myyty parasta ennen -päivään mennessä.
Tarkkoja ostotietoja voidaan käyttää lähinnä markkinoinnin apuvälineenä. Asiakkaat voidaan jakaa tarkemmin ryhmiin, jolloin hyvät erottuvat huonoista, johtajat työttömistä ja koiran omistajat kissaihmisistä. Miehet erottuvat naisista, sairaat terveistä, allergiset kaikkiruokaisista ja niin edelleen.
Markkinointia voidaan personoida ja turha markkinointi vähenee. Se on hyvä tavoite, mutta vaikuttaa tuskin perinteiseen lehti- tai osoitteettomaan suoramainontaan. Niissä viestejä ei voida kohdistaa riittävän takasti, vaikka henkilöt tiedettäisiin. Digimarkkinointi on tehokasta jo nyt, koska jokaista asiakasta voidaan käsitellä yksilönä. Turha digimarkkinointi ei tuota saastetta, mutta laskee sen tehoa. Osuva täsmämarkkinointi on lähettäjälle edullisempaa.
Markkinointihyödyt eivät vaikuta kovin suurilta, joten tietojen keräämisellä pitää olla jotain muita motiiveja. Todennäköistä on, ettei S-ryhmä vielä itsekään tiedä, mihin kaikkeen tietoja tullaan käyttämään. Ne kerätään varmuuden vuoksi, jotta data on olemassa, kun sitä jonain päivänä halutaan käyttää. Analytiikka, verkkokauppa ym. kehittyvät koko ajan, joten S-ryhmä haluaa pitää oven raollaan.
Entä asiakas? Markkinointi lupaa tietojen keräämisen hyödyttävän asiakasta parempina palveluina, mutta omaan mieleeni tulee tämä Netflixin tiedote:
Viestintä kääntää mustan valkoiseksi: nostamme hintoja 20 prosenttia, mutta se on omaksi parhaaksesi, koska sitten meillä on varaa hankkia enemmän sarjoja. Just joo.
Netissä muutama asiakas on puolustanut bonusjärjestelmää, koska siitä saa takaisin oikeaa rahaa. Tämä onkin hieno esimerkki siitä, miten musta pestään valkoiseksi: se raha, joka bonuksina palautetaan, on asiakkaiden itsensä maksamaa. Asiakas maksaa itse omat bonuksensa. Tietenkin, eihän muita tuloja ole. Hienoja analytiikka- ja täsmämarkkinointijärjestelmien kustannukset valuvat asiakkaiden maksamiin hintoihin.
Tarkkaan ottaen tämä ei ihan pidä paikkaansa. Eniten ylihintaa maksavat ne, joilla ei ole kyseisen ryhmän korttia -- siis me harvat, jotka kieltäydymme korteista. Me maksamme saman ylihinnan kuin kaikki muutkin asiakkaat, mutta emme saa osaa siitä takaisin bonuksina. Meitä "ei-asiakasomistajia" suututtaa.
Tässä järjestelmä on pirullisen nerokas: liity sinäkin mukaan, koska muuten maksat toisten bonuksia! Ylihinnalta et voi välttyä mitenkään, joten ota edes osa siitä takaisin itsellesi ja osallistu näin analytiikan pyörittämiseen.
Kuten Aamulehden haastattelema professori sanoi, kauppojen pitäisi muuttaa järjestelmiään niin, että ne hyödyttäisivät aidosti myös asiakasta. Tällä hetkellä koko järjestelmä pyörii kauppojen ehdoilla. Vain viestinnällä luodaan vaikutelma asiakkaan kokemista hyödyistä.
Kauppa on Suomessa Euroopan keskittyneintä. S- ja K-ryhmän osuus päivittäistavarakaupasta on 80 prosentin luokkaa. Minäkin olen käytännössä Prisman kanta-asiakas, vaikken korttia olekaan ottanut. S-ryhmällä on lisäksi arveluttavan vahvat siteet kuntien päättäjiin.
Tässä kaikessa on jotain hyvääkin: Markkina-asemansa ja korttien laajan peiton vuoksi S ja K voisivat tulla maailmanluokan edelläkävijöiksi AITOJEN asiakashyötyjen kehittämisessä ja tehdä niistä vientikelpoista osaamista.
Lisäys klo 23: Kävin äsken suuren kauppakeskuksen Prismassa. Vaikka oli heinäkuun viimeinen lauantai-ilta ja kello noin 22.15, töissä oli neljä kassaa ja jokaisella oli jonoa. Itsellä oli vain muutama ostos, mutta muut kantoivat kokonaisia muovikasseja täynnä ruokaa ja vaatteita. Kauppa siis kävi, eikä sen selvittämiseen tarvittu asiakaskohtaista analyysiä.
Prismaa vastapäätä on City-Market. Se päätti keväällä aukioloaikojen vapautuessa vain pienistä muutoksista, eikä ole auki iltamyöhään. Kilpailija saa siis kaikki mattimyöhäiset asiakkaat itselleen. Tämänkin valinnan K-kauppias teki ilman asiakaskohtaista dataa.
Kumpi voitti ja kumpi hävisi? Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa. Kassojen iltalisät, siivooja, vartija, sähkö ja muut kustannukset juoksevat, joten kaupan pitääkin käydä iltaisin. Mikä mahtaa olla break-even point? Sen tietää vain kauppias itse -- ja jälleen kerran ilman asiakaskohtaista analyysiäkin.
Nettikeskustelussa on pohdittu, kuka järjestelmästä hyötyy. Siihen on helppo vastata: kauppa itse tietenkin. Ostotietojen kerääminen, turvallinen säilyttäminen, analysointi ja viestintä maksaa miljoonia. Sitä ei tehtäisi, ellei invesoinnin odoteta kannattavan.
Kauppa siis hyötyy, mutta miten? Tarkkoja ostotietoja EI TARVITA menekin seuraamiseen, hävikin vähentämiseen tai logistiikan optimointiin. Kaikki tämä voidaan tehdä ilman asiakaskohtaisia ostotietoja -- ja on tehtykin. S-ryhmä on jo vuosia käyttänyt SAS:n (ei se lentoyhtiö, vaan suuri jenkkifirma) tietojärjestelmiä kaikkeen tähän.
Asia onkin yksinkertainen: kyllä kauppias ja keskusliike näkevät, mikä tavara myy ja mikä ei, ja miten sen jakelu kannattaa optimoida, jotta tuotteita olisi aina hyllyssä sopivasti, mutta kaikki ruokatavarat olisi myyty parasta ennen -päivään mennessä.
Tarkkoja ostotietoja voidaan käyttää lähinnä markkinoinnin apuvälineenä. Asiakkaat voidaan jakaa tarkemmin ryhmiin, jolloin hyvät erottuvat huonoista, johtajat työttömistä ja koiran omistajat kissaihmisistä. Miehet erottuvat naisista, sairaat terveistä, allergiset kaikkiruokaisista ja niin edelleen.
Markkinointia voidaan personoida ja turha markkinointi vähenee. Se on hyvä tavoite, mutta vaikuttaa tuskin perinteiseen lehti- tai osoitteettomaan suoramainontaan. Niissä viestejä ei voida kohdistaa riittävän takasti, vaikka henkilöt tiedettäisiin. Digimarkkinointi on tehokasta jo nyt, koska jokaista asiakasta voidaan käsitellä yksilönä. Turha digimarkkinointi ei tuota saastetta, mutta laskee sen tehoa. Osuva täsmämarkkinointi on lähettäjälle edullisempaa.
Markkinointihyödyt eivät vaikuta kovin suurilta, joten tietojen keräämisellä pitää olla jotain muita motiiveja. Todennäköistä on, ettei S-ryhmä vielä itsekään tiedä, mihin kaikkeen tietoja tullaan käyttämään. Ne kerätään varmuuden vuoksi, jotta data on olemassa, kun sitä jonain päivänä halutaan käyttää. Analytiikka, verkkokauppa ym. kehittyvät koko ajan, joten S-ryhmä haluaa pitää oven raollaan.
Entä asiakas? Markkinointi lupaa tietojen keräämisen hyödyttävän asiakasta parempina palveluina, mutta omaan mieleeni tulee tämä Netflixin tiedote:
"Nostamme hintoja sinun eduksesi" |
Netissä muutama asiakas on puolustanut bonusjärjestelmää, koska siitä saa takaisin oikeaa rahaa. Tämä onkin hieno esimerkki siitä, miten musta pestään valkoiseksi: se raha, joka bonuksina palautetaan, on asiakkaiden itsensä maksamaa. Asiakas maksaa itse omat bonuksensa. Tietenkin, eihän muita tuloja ole. Hienoja analytiikka- ja täsmämarkkinointijärjestelmien kustannukset valuvat asiakkaiden maksamiin hintoihin.
Tarkkaan ottaen tämä ei ihan pidä paikkaansa. Eniten ylihintaa maksavat ne, joilla ei ole kyseisen ryhmän korttia -- siis me harvat, jotka kieltäydymme korteista. Me maksamme saman ylihinnan kuin kaikki muutkin asiakkaat, mutta emme saa osaa siitä takaisin bonuksina. Meitä "ei-asiakasomistajia" suututtaa.
Tässä järjestelmä on pirullisen nerokas: liity sinäkin mukaan, koska muuten maksat toisten bonuksia! Ylihinnalta et voi välttyä mitenkään, joten ota edes osa siitä takaisin itsellesi ja osallistu näin analytiikan pyörittämiseen.
Kuten Aamulehden haastattelema professori sanoi, kauppojen pitäisi muuttaa järjestelmiään niin, että ne hyödyttäisivät aidosti myös asiakasta. Tällä hetkellä koko järjestelmä pyörii kauppojen ehdoilla. Vain viestinnällä luodaan vaikutelma asiakkaan kokemista hyödyistä.
Kauppa on Suomessa Euroopan keskittyneintä. S- ja K-ryhmän osuus päivittäistavarakaupasta on 80 prosentin luokkaa. Minäkin olen käytännössä Prisman kanta-asiakas, vaikken korttia olekaan ottanut. S-ryhmällä on lisäksi arveluttavan vahvat siteet kuntien päättäjiin.
Tässä kaikessa on jotain hyvääkin: Markkina-asemansa ja korttien laajan peiton vuoksi S ja K voisivat tulla maailmanluokan edelläkävijöiksi AITOJEN asiakashyötyjen kehittämisessä ja tehdä niistä vientikelpoista osaamista.
Lisäys klo 23: Kävin äsken suuren kauppakeskuksen Prismassa. Vaikka oli heinäkuun viimeinen lauantai-ilta ja kello noin 22.15, töissä oli neljä kassaa ja jokaisella oli jonoa. Itsellä oli vain muutama ostos, mutta muut kantoivat kokonaisia muovikasseja täynnä ruokaa ja vaatteita. Kauppa siis kävi, eikä sen selvittämiseen tarvittu asiakaskohtaista analyysiä.
Prismaa vastapäätä on City-Market. Se päätti keväällä aukioloaikojen vapautuessa vain pienistä muutoksista, eikä ole auki iltamyöhään. Kilpailija saa siis kaikki mattimyöhäiset asiakkaat itselleen. Tämänkin valinnan K-kauppias teki ilman asiakaskohtaista dataa.
Kumpi voitti ja kumpi hävisi? Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa. Kassojen iltalisät, siivooja, vartija, sähkö ja muut kustannukset juoksevat, joten kaupan pitääkin käydä iltaisin. Mikä mahtaa olla break-even point? Sen tietää vain kauppias itse -- ja jälleen kerran ilman asiakaskohtaista analyysiäkin.