Vuoden 2021 lopun ja 2022 alun sää oli hyvin vaihteleva. Lämpötilat sahasivat päivästä toiseen. Tuli mieleeni, onko vaihteluiden määrää tilastoitu jossain? Onko kukaan tutkinut tilastoista, miten ilmastonmuutos on vaikuttanut lämpötilojen vaihteluihin? Ilmeisesti ei, joten päätin laskea itse muutaman tunnusluvun.
Ilmatieteenlaitoksen mittaushavainnot ovat saatavissa avoimena datana, mikä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia nojatuolitutkimuksiin tai vaikkapa kouluille. Valitsin lähimmän havaintoaseman, Espoon Tapiolan, mittausdatan ja pyörittelin niitä hetken Excelissä.
Valinta osoittautui huonoksi, sillä mittausdata alkoi vasta vuoden 2013 marraskuusta, joten sitä oli vain kahdeksan koko vuotta. Tästäkin määrästä voi jo piirrellä grafiikkaa. Seuraavissa kuvissa mittausarvot ovat kunkin vuorokauden kello 0 UTC mitattuja arvoja.
 |
| Keskilämpötila |
Espoon Tapiola on suhteellisen lähellä merta, joten tammikuiden keskilämpötilaksi tulee -3,3 astetta. Helmikuiden lukema on -1,8 C. Kesäkuukaudet ovat 15,3 C, 17,8 C ja 16,4 C.
Entä se alkuperäinen kysymys vaihteluista?
 |
| Vuoden keskilämpötila ja keskimäärinen vaihtelu. |
Pylväistä näkyy, että vuosi 2020 oli poikkeuksellisen lämmin (8,1 C), kun yleensä vuodet ovat hieman yli 6 C tasolla (2015 tosin 7,3 C). Toisaalta 2021 oli kylmän loppuvuoden seurauksena kaikkein viilein (6,1 C). Yhdestä mittauspaikasta ja muutamasta vuodesta ei voi vielä tehdä varsinaisia johtopäätöksiä.
Keskimääräinen vuorokausivaihtelu vuoden tasolla on 1,7 asteen luokkaa. Eniten vaihteluita oli vuonna 2019 (2,0), tasaisin oli vuosi 2015 (1,6). Ei suurta muutosta tässäkään, mutta silmämäärisesti trendi on aavistuksen nouseva.
Mielenkiinnosta vielä, missä kuukaudessa sää vaihtelee eniten ja mikä on tasaisin?
 |
| Lämpötilavaihtelut ovat minimissään elokuussa. |
Ei yllätä, että elokuu on lämpötiloiltaan tasaisin, mutta tammikuun kaula muihin on yllättävän suuri. Samoin touko- ja lokakuussa on pienet piikit ylöspäin.
Seuraavaksi pitää tutkia jotain toista mittausasemaa, josta saa tietoja vuosikymmenten ajalta. Sellaiseksi valikoitui Tampere-Pirkkalan lentokenttä.
Lisäys 1.2.2022: Päivitin laskelmat tammikuun 2022 arvoilla. Tammikuussa 2022 päivien keskimäärinen lämpötilamuutos oli 4,5 C, mikä on selvästi enemmän kuin vuosien 2014-2021 tammikuissa, joiden vaihtelut olivat 1,4..2,9 C.
Tapiolan lämpötilan muutos on aavistuksen nouseva (kulmakerroin 0,0194):
 |
| Tapiolan lämpötilat aavistuksen nousussa. |
Samoin päiväkohtaiset lämpötilavaihtelut ovat hieman lisääntyneet:
 |
| Vaihtelut ovat hieman lisääntyneet (2014-2021). |
Mitään merkitystä näin lyhyellä mittaushistorialla ei tietenkään ole.
5 kommenttia:
Vaihtelu riippuu takaisinkytkennästä, joka voimistaa tai heikentää muutosta. Talvella se näkyy tunnetusti siinä, että lumipeite heijastaa säteitä, mikä viilentää säätä edelleen, mikä taas lisää lumipeitettä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaston_takaisinkytkent%C3%A4
Muun ajan positiivinen takaisin kytkentä voisi johtua lehtivihreästä. Touko- ja lokakuussa lämpötila ratkaisee, onko puu lehdessä vai ei. Ilmeisesti lehtivihreä lämmittää ilmaa edelleen. Elokuussa takaisinkytkentä on kuitenkin negatiivinen, koska helteet kuivattavat kasvillisuutta.
Ystävämme Wolfram Alpha antaa paljon dataa lämmöstä.
https://www.wolframalpha.com/input/?i=tapiola+temperature
Kaisaniemen mittausasema on Suomen vanhin ja mittasarjat yltävät 1800-luvun puolelle. Se voi olla tietysti toinen asia, miten pitkälle historiaan dataa on digitoitu. Ja vastaan tietysti alkaa tulla sekin, että mittaustekniikka ja mittalaitteistot ovat tietenkin ehtineet tässä ajassa ehkä huomaamattakin jonkni verran muuttua.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan ilmaston muutosta tulee tarkastella pidemmällä aikavälillä. Ylen meterologi on vertaillut talvipäivien lämpötiloja kahdelta 30-vuotiskaudelta.
https://yle.fi/uutiset/3-12263453
Lähetä kommentti