Lapsuuden kuumat kesät - valemuistoja ja tilastoja

Kesän 2025 sää on ollut erikoinen. Alku oli kolea, mutta heinäkuun toisella viikolla alkoivat helteet, jotka jatkuvat yhä 24.7.2025 tätä kirjoittaessani ja ilmeisesti vielä kuun loppuun asti. 

Myös lapsuuden kesät olivat pitkiä ja lämpimiä, mutta tällaisia hellejaksoja en muista. Olivatko lapsuuden helteet sellaisia kuin nyt, vai ovatko helteet voimistuneet? Iltasanomien mukaan menossa on pisin helleputki 26 vuoteen. 

Ajattelin tutkia asiaa Ilmatieteen laitoksen datapalvelusta, jota olen ennenkin käyttänyt. Lataan vain lapsuuteni Tampereen lämpötilalukemat ja lasken niistä kesien keskilämpötilat. Se ei tosin kerro vielä paljonkaan, sillä kylmät jaksot tasapainottavat kuumia jaksoja. Pitäisi etsiä 10 lämpimintä päivää ja katsoa, onko niiden keskiarvo muuttunut.

Kuten jokainen mittausdatan kanssa työskennellyt tietää, data ei ole koskaan puhdasta eikä täydellistä. Seuraa pitkällinen selvitys siitä, miksi lämpötilojen tutkiminen omin päin on hankalaa.

Ensimmäinen ongelma oli havaintopaikka. Tampereen vanha lentokenttä oli Härmälässä, joten sieltä löytyi vanhoja mittauksia. Valitsin kuitenkin uudemman Pirkkalan lentokentän, joka avattiin 1970-luvun jälkipuoliskolla. Sen mittaushistoria alkoi kuitenkin vasta 1.1.1980, jolloin oma lapsuuteni oli jo ohi.

Monen kokeilun myötä selvisi, että mittaustavat ovat vaihdelleet vuosien aikana. Vanhimmissa vuosissa oli mittausdataa päivittäin klo 1:40, 4:40, 7:40, 13:40, 16:40, 19:40 ja 22:40 (outoja aikoja, muuten). Mittauksia oli vuosien varrella lisätty ja tuoreimmissa tiedoissa lämpötiladataa on jo minuutin välein.

Jostain syystä palvelu haluaa päivämäärärajauksen muodossa pp/kk/vvvv, mikä ei ole minkään standardin mukaista, mutta alkuhämmennyksen jälkeen sitäkin oppii käyttämään. Datan määrä on kuitenkin ongelma, sillä palvelu menee tukkoon liian suurilla tietomäärillä. Pystyin lataamaan kaikki vuosien 1980-1999 lämpötilahavainnot kerralla, mutta sen jälkeen lataukset piti tehdä kymmenen, kahden ja lopulta vuoden välein. Koska rivimäärä ylitti miljoonan, Excel-formaatin sijaan latasin tulokset CSV-tiedostoina ja yhdistin ne tekstieditorilla.

Lopullisessa Pirkkalan lentokentän lämpötiedostossa oli 3 711 185 datariviä. Vaihdoin pilkut puolipilkuiksi ja desimaalipisteen -pilkuksi käsittelyn helpottamiseksi.

Halusin kesäpäivän hellelukemia, joten valitsin klo 13:40 mitatut tiedot ja suodatin ne Find-komennolla tekstitiedostoon, jonka luin sisään Exceliin. Alku ja loppu toimivat hyvin, mutta keskeltä puuttui kaikkien kesien datat. Mitä ihmettä?

Äh, olin unohtanut kesäajan, joka otettiin käyttöön 1981. Ensimmäinen vuosi oli OK, koska silloin kesäaika ei vielä ollut käytössä, samoin viimeiset vuodet, koska silloin mittauksia oli niin tiheästi, että myös 13:40 mitattu arvo löytyi - tosin se oli siirtynyt tunnilla, mutta kyse on vain pienestä heitosta (palvelusta saa tiedot myös UTC-ajassa, mutta en ladatessa vielä ajatellut asiaa).

Tein radikaalin ratkaisun ja suodatin Exceliin vain touko-syyskuussa klo 14:40 mitatut arvot vuosilta 1981-2025, millä pääsin eroon kesäajan ongelmasta. Kun mitataan kesän lämpötiloja, kesäaika on luonnollisesti käytössä. 

Laskin aluksi keskiarvon kaikista touko-syyskuun klo 14:40 mittauksista, ja taas tuli ongelma:

Katkos datassa

Takaisin tutkimaan alkuperäistä dataa. Kävi ilmi, että Pirkkalan mittauspiste oli alkanut mitata lämpötilan 13:40 lisäksi myös 13:50, ja jättänyt lopulta 13:40 (kesällä 14:40) kokonaan pois. Kaiken huipuksi kesäkuukausina mittaus oli välillä tapahtunut 14:41 tai 14:42. Mikään automaattinen suodatus ei riittänyt poimimaan iltapäivän lukemaa.

Lopulta päädyin suodattamaan vuosien 2006 ja 2007 mittausdatasta 14:40, 14:41 ja 14:42 tulokset Excelin sisällä ja lisäämään ne paikoilleen taulukkoon. Muutamilta päiviltä puuttuu edelleen lukuja (varsinkin 2003, jossa päiväarvoja on vain 134, kun muissa niitä on 141-153), mutta tarkkuus riittää tähän käyttöön.

Miten siis touko-syyskuun iltapäivien keskilämpötila on muuttunut?

Tampere-Pirkkalan kesäkauden iltapäivälämpötilojen lievä nouseva trendi.

Lämpötila on noussut lievästi (y=0,0346x + 16,091). Excel-pyöritys kertoo myös, että ylin mitattu lukema oli 2010 ja 2021 mitatut 31,7 astetta. Alin koko kesän klo 14:40 maksimilukema oli vuonna 2017, jolloin korkein lämpötila oli vain 24,6 - ei siis yltänyt edes hellerajalle (ja sekin mitattiin jo 19.5.).

Entä se varsinainen kysymys? Olivatko kesien hellepäivät kuumentuneet vuosien mittaan?

Otin kesä-elokuiden lämpötilat kultakin vuodelta ja lajittelin ne laskevaan järjestykseen. Laskin keskiarvot kymmenestä korkeimmasta lukemasta. 

Helteet ovat pysyneet ennallaan.

Kuvasta näkyy, että vaikka kesän keskilämpötila on noussut, ei helteisten iltapäivien keskilämpötila ole muuttunut.

Tuloksella ei ole suurta informaatioarvoa. Kyse on vain yhdestä mittauspisteestä ja 44 vuoden tarkasteluajasta. Itse tutkintamenetelmä on kuitenkin kiinnostava ja ehkä joku muu jaksaa analysoida aihetta enemmänkin, kun kerran dataa on saatavissa. Mutta kuten esimerkkini osoittaa, helppoa työ ei ole.

"Lapsuus" ja "helle" (lapsen silmin) ovat subjektiivisia asioita. Silti voi vain ihmetellä, miten aikoinaan pärjättiin kesäkuumalla, kun ei taloissa ollut ilmastointia eikä ilmalämpöpumppuja. Autoissa oli veivattavat ikkunat, joiden ilmavirta viilensi. Ilmastointi oli loistoautojen luksusta. Ehkä ihmiset kestivät enemmän ja valittivat vähemmän? Ja jos valittivatkin, se jäi lähipiirin tietoon, eikä levinnyt somen kautta yleiseksi puheenaiheeksi.

Toinen kiinnostava aihe olisi kylmien säiden vertailu. Etelässä ei ole enää sellaisia pakkasia kuin 1985 ja 1987 tammikuussa, jolloin lämpötila pysyi alle 30 asteessa ja kylmyyden vuoksi jopa lauttaliikenne Tukholmaan jouduttiin keskeyttämään meren jäätyessä (tai ainakin oli sen uhka, en muista enää varmaksi). Ilmeisesti talvet ovat tosiaan lauhtuneet, ainakin etelässä.