Tunnin jet-lag ei ole iso ongelma

Yhtä varmasti kuin kesäaika alkaa ja loppuu, käynnistyy myös keskustelu sen tarpeellisuudesta. Netissä ihmiset valittavat, että heidän sisäinen rytminsä häiriintyy tunnin muutoksesta.

Ihanko totta? Nyrkkisäntö on, että aikaerosta toipumiseen kuluu vuorokausi jokaista erotuntia kohti. Viime yönä tapahtuneesta yhden tunnin muutoksesta toipuu siis huomiseen mennessä. Ei paha. En ole kuullut kenenkään valittavan jet-lagistä palattuaan Tukholmasta.

Itse olen aamuvirkku enkä näe asiassa muutenkaan ongelmaa. Miksi yhden tunnin aikaerosta olisi haittaa, kun ihmisen nukkumis- ja heräämisaika voi vaihdella monta tuntia ihan luonnollisista syistä? Arkisin noustaan aikaisin, viikonloppuna moni valvoo myöhään ja nukkuu vielä pidempään. Joltakin kuluu monta päivää viikonlopusta toipumiseen.

Suomi on niin leveä, että meillä auringon nousu- ja laskuajoissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Itärajalla aurinko nousee aikaisemmin kuin lännessä. Auringon nousu- ja laskuaikalaskuri kertoo esimerkiksi, että näihin aikoihin aurinko nousee Ilomantsissa 8.22 ja laskee 16.57. Lähes samalla korkeudella länsirannikolla sijaitsee Närpiö. Siellä vastaavat ajat ovat 8.59 ja 17.36. Eroa on siten 37-39 minuuttia. Pitäisikö ongelmasta kärsivän asua normaaliaika Ilomantsissa ja muuttaa kesäajaksi Närpiöön?

Toinen valituksen aihe liittyy erilaisten kellojen säätämiseen. Se onkin ihan oma lukunsa. Lähes jokaisessa elektroniikkalaitteessa on nykyään kellonaika, ja niiden kaikkien vaihtamisessa on työlästä. Matkapuhelin ja tietokoneet ovat helppoja tapauksia, sillä ne vaihtavat aikansa itse. Myös viisarikellot on helppo pyöräyttää oikeaan aikaan, tuleepa samalla säädettyä aika muutenkin. Huomiota kaipaavat myös digikamera ja varsinkin auto, jonka kojelaudassa oleva kello on monelle se kaikkein tärkeinä ajan näyttäjä. Ihme kyllä, vaikka autossa olisi valmis navigaattori, se ei muuta kellonaikaa.

Hankalimpia ovat erilaiset kodinkoneet. Jokaisessa on oma tapansa kellonajan säätämiseen, ja koska sitä tarvitaan vain kahdesti vuodessa, oikeat painikkeet ehtivät sopivasti unohtua. Oma murheenkryyni on mikroaaltouuni, jonka ajansäätö pitää arpoa joka vuosi uudelleen. Sitä vastoin tavallisessa uunissa säätö on todella yksinkertainen ja helppo muistaa: kaksi nappia pohjaan ja uusi aika pyöräytetään säätimestä.

Vielä hankalampia ovat digiboksit, joiden ajastus saattaa mennä poskelleen siirtymän vuoksi. Joissakin malleissa EPG:n päivittyminen uuteen aikaan kestää useita vuorokausia, ja vasta sen jälkeen ajastukset sujuvat taas luotettavasti.

Omista laitteistani mystisin on Clas Ohlsonilta ostettu kello, jossa on isot siniset numerot ja langaton ulkolämpötilan näyttö. Kello pysyy ajassa kuuntelemalla Saksasta lähetettävää radiosignaalia. Aluksi laite toimi ihan hyvin, mutta sitten tapahtui jotain, mikä sai kellon siirtämään itseään tunnilla taaksepäin. Mikään säätö ei saa sitä enää palaamaan Suomen aikaan. Kesä- ja normaaliaika kyllä vaihtuvat automaattisesti, mutta molemmat tunnin myöhässä. Edes resetointi ei auta, kello pysyy hetken oikeassa ajassa, mutta vaihtaa sitten takaisin Ruotsin aikaan. Sitä voisi jo kutsua ongelmaksi.

Ehkä älykoti ja sen ubiikkitekniikka, joka yhdistää kaikki kodinkoneet toisiinsa langattomasti, lopulta ratkaisee myös kellonaikojen säätämisongelman.

Valituksiin tunnin jet-lagistä ei auta mikään.