Lehtialalta on kuulunut tänä syksynä vain huonoja uutisia. Lähes jokainen lehtitalo on ilmoittanut vähentävänsä henkilökuntaa. Syynä ovat lehtien laskevat levikit ja mainostulot, sekä valtion kaavailema 9 prosentin arvonlisävero. Se tekisi ison loven varsinkin lehtitilauksiin, irtonumeroiden hinnassa on aina ollut normaali alv.
Lehtien arvonlisäveron fiskaalinen merkitys on vähäinen -- sen tuotoksi on arvioitu 83 miljoonaa euroa. Todennäköisesti tuotto jää tilausten vähentyessä tätäkin pienemmäksi.
Ja ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, aikakauslehtien tilauksia uhkaa toinenkin iso muutos: puhelinmyynti halutaan kieltää. Ongelma ei ole lehdissä vaan operaattorien aggressiivisssa liittymämyynnissä, joka on poikinut runsaasti valituksia.
On huolestuttavaa, ettei valtio näe lehtialaa muuna kuin verotuloja tuottavana liiketoimintana. Lehdistöllä on aina ollut merkittävä sivistysvaikutus. Suomalaiset ovat maailman kolmanneksi aktiivisimpia sanomalehtien lukijoita. Vahvan ja monipuolisen lehdistön ansiosta suomalaiset ovat olleet muita paremmin perillä maailman tapahtumista. Ahkera lehtien seuraaminen on suomalaisen sivistyksen perusta siinä missä kehuttu koululaitoskin.
Nykyään tietämättömyys tuntuu olevan hyve. Ihmiset suorastaan ylpeilevät sillä, että ovat lopettaneet paperilehtien tilaamisen ja katsovat netistä vain uutisotsikot. Säästyy aikaa ja rahaa.
Ja tietämättömyys on todella lisääntynyt: yhä useammin keskusteluissa huomaa, etteivät ihmiset tunne ajankohtaisia asioita tai niiden taustoja. Tuloksena on amerikkalaistyylinen yhteiskunta, jossa ihmiset ovat yhä helpommin johdateltavissa erilaisiin aatteisiin. Julkisuuteen mahtuu vain yksi asia kerrallaan, lopuista päättäjät voivat sopia keskenään kenenkään piittaamatta.
Ilmaiset online-uutiset elävät otsikoiden varassa. Tiedämme kaiken eksoottisista, kummallisista ja järkyttävistä tapahtumista eri puolilta maailmaa, mutta emme tunne omaan arkipäivään vaikuttavia tekijöitä. Verkkomedia, blogit tai kansalaisjournalismi eivät korvaa oikeaa journalismia.
Ehkä on poliitikkojen omien intressien mukaista päästää kansa tietämisen tuskasta. Ainakaan en ole nähnyt yhtään kannanottoa lehdistön tulevaisuuden puolesta. Sen sijaan poliitikot haluavat sopia Yleisradion rahoituksesta, jotta "suomalainen kulttuuri, moniarvoinen ja riippumaton tiedonvälitys sekä sananvapaus" saataisiin turvattua (sitaatti soveltaen hallitusohjelmasta).
Eikö itsenäisellä ja monipuolisella lehdistöllä nähdä mitään arvoa? Vai uskovatko poliitikot että kaupallinen lehdistö pitää huolen itsestään?
Laskevia levikkimääriä ja nousevia veroja katsoessani en olisi siitä lainkaan varma.