Viime vuonna tuli runsaasti uutisia pankkihuijausten uhriksi joutuneista asiakkaista. Tänä vuonna uutisointi on ollut hiljaisempaa, mikä toivottavasti kertoo pankkien suojausten parantumisesta. Pankkien tietoon tulleet huijaukset lisääntyivät v. 2025 148 miljoonaan euroon (+38% edelliseen vuoteen verrattuna), mutta tärkeämpää on, että estettyjen ja palautettujen maksujen määrä kasvoi +70 % kun taas menetysten kasvu oli "vain" +15 %. Trendi on siis oikeaan suuntaan.
Nordean viiveellistä tiliä tosin odotetaan vieläkin, vaikka luvatusta aikataulusta on kulunut jo puolitoista vuotta.
Pankit ovat ottaneet käyttöön itse asetettavia maksu- ja siirtorajoituksia. Ne kannattaa asettaa, mutta ihmisillä on turhan optimistinen kuva niiden tehosta. Jos rosvo saa aktivoitua tunnistuksen omaan puhelimeensa, uhri käytännössä menettää tilinsä hallinnan, eikä itse asetetuilla rajoilla ole vaikutusta.
Kuka tahansa voi joutua pankkihuijauksen uhriksi. Paras suojautumiskeino on se, ettei säilytä tilillä suuria rahamääriä ja pitää luotto-ominaisuuden mahdollisimman pienenä. Se vähentää vahinkoa, jos rosvo pääsee läpi.
Iltalehti siteeraa jälleen hyvää työtä tekevän Itä-Suomen poliisin kuvauksia toteutuneista huijauksista. On erikseen pankkihuijaukset ja sitten sijoitushuijaukset. Yhteistä tapauksille tuntuu olevan uhrien ikä: valtaosa heistä on syntynyt 1950-luvulla. Lukuisat varoitukset turvatileistä, etäkäyttöohjelmien asentamisesta ja suurista sijoitustuotoista eivät näytä vieläkään tavoittaneen kaikkia. Summat ovat edelleen suuria ja menetykset lasketaan viisinumeroisissa luvuissa.
Yksi pankkihuijauksista koskee nuorempaa uhria. Tietoturva-asiantuntijaksi esittäytynyt huijari vei 1980-luvulla syntyneen naisen ja hänen hallitseman yhdistyksen tililtä yli 17 000 euroa. Nelikymppisen, joka lisäksi hallitsee yhdistyksen rahaliikennettä, pitäisi olla tietoinen huijaussoittojen vaaroista. Tapaus muistuttaa siitä, että kuka tahansa voi mennä ansaan.
Sijoitushuijaukset eivät katso ikää. Iltalehden tiivistelmässä mainitaan 1990-luvulla syntynyt nainen, joka menetti 17 000 euroa Facebookista alkaneessa sijoitushuijauksessa.
Median otsikoissa kerrotaan rikoksista ja epäonnistumisista. Uutiset tuomioista ovat harvinaisia, mutta niitäkin löytyy.
21-vuotias tamperelaismies tuomittiin 4,5 vuoden vankeuteen 650 000 euron tekstiviestihuijauksesta. Uhreja oli kymmenittäin, suurin yksittäinen menetys 170 000 euroa. Tekijä Jasper Laine kertoi saaneensa ohjeet tuntemattomalta henkilöltä ja oman 30 000 euron palkkionsa kryptovaluuttana. Alle viiden prosentin "provisio" vakavista rikoksista kuulostaa pieneltä.
Toisessa tapauksessa Turun seudulla asunut nuorimies huijasi 177 000 euron arvosta rikoshyötyä Mobilepayn nimissä lähetetyillä huijausviesteillä. Huijaamisen hyötysuhde on huono: 91 000 tekstiviestillä sai kalasteltua vain 17 uhria, mutta huijausten keskimääräiseksi arvoksi tulee kuitenkin 10 000 euroa.
Toivottavasti uutiset välittävät viestin rikollisille asti. Pankkihuijaukset eivät ole helppo tapa tehdä rahaa, vaan oikeita rikoksia, joista jää nykyään myös kiinni.
1 kommentti:
Luottokorttien "nosta rahaa tilille"-ominaisuuden suhde chargebackkeihin olisi kiva selvittää. Olen muutaman kerran saanut chargebackin avulla rahani takaisin kun palvelua josta on maksettu ei ole toimitettu ja rahoja ei ole muuten palautettu (kerran konkurssitilanne, pari kertaa ihan huijaus kun majoitusliikkeestä ei olekaan löytynyt maksettuja palveluita). Lisäksi kortin numero on vuosien varrella vuotanut pari kertaa ja veloitukset on ollut helppo kiistää. Rahaa ei ole siis koskaan oikeasti liikkunut, ainoastaan hetken aikaa on luottokortin limitistä osa ollut poissa käytöstä. Luottokortin kuluttajansuoja on siis lähtökohtaisesti oikein hyvä.
Tuleekin mielenkiintoinen kysymys että jos vaikka OP:n myöntämältä luottokortilta nostetaan jollain konstilla rahaa tilille ja sen jälkeen rahat siirretään muualle, voinko tehdä ja saada läpi chargebackin tai luottokorttimaksun kiistämisen. (Jälleen kerran se viive auttaisi tähänkin).
Lähetä kommentti