Suomalaisia pidetään digimyönteisenä kansana. Yritysten ja viranomaisten kehotuksesta olemme siirtyneet laajasti digikanaviin ja sähköiseen itsepalveluun.
Keväällä myös viranomaisposti muuttui digitaaliseksi. Jatkossa kirjeet tulevat ensisijaisesti Suomi.fi-palveluun.
Yhä vain lisää digiä olisi tulossa, mikäli digisietokyky kykenee ottamaan kaiken vastaan. Se alkaa olla koetuksella itse kullakin.
Digiä tyrkytetään, koska se säästää kustannuksia, mutta hyöty kertyy lähinnä palvelun tuottajalle. Sähköisessä itsepalvelussa käyttäjä tekee työtä, eikä hänen kustannuksiaan huomioida missään.
Toinen myyntiargumentti on asioinnin vapaus. Netissä voi maksaa laskuja tai tilata ruokaa vaikka keskellä yötä. Mutta kuinka moni oikeasti tekee niin?
Ympärivuorokautista asiointia tärkeämpää olisi palvelujen toimivuus ja helppokäyttöisyys. Niissä on yhä parantamisen varaa, vaikka asiaa on harjoiteltu jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Logiikka hämmentää kokeneenkin käyttäjän, konekielinen suomennos huvittaa ja epäselvät virheilmoitukset ärsyttävät.
Tekniikat, alustat ja lainsäädäntö muuttuvat nopeammin kuin kehittäjät pysyvät perässä. Esimerkiksi pankit ovat panostaneet valtavasti verkkopalveluihin, mutta käyttökatkot ja häiriöt tuntuvat vain lisääntyvän.
Vibekoodaus alentaa entisestään uusien verkkopalvelujen rakentamisen kynnystä. Määrä ei edelleenkään korvaa laatua eikä nopeus suunnittelun merkitystä.
Varsinainen riesa ovat mobiilisovellukset. Sähköauton lataus, hotellit, lentoliput, pankit, kaupan bonukset, kuntosalit, pysäköinti… kaikki haluavat asentaa oman äpin, perustaa tilin ja keksiä uuden salasanan.
Äpit täyttävät puhelimen muistin ja vaativat jatkuvaa päivittämistä. Jokainen uusi sovellus on potentiaalinen tietoturvariski. Lisäksi ne tekevät puhelimen vaihtamisesta työlästä.
Ei enää yhtään uutta äppiä minun puhelimeeni, kiitos!
Itselleni oli silmiä avaava kokemus soittaa puhelimella Maanmittauslaitokselle. Sain minuutissa vastauksen ja ohjeen asiaan, jonka selvittämiseen olin käyttänyt paljon aikaani Googlessa ja viraston omilla nettisivuilla.
Joskus vanha keino on parempi kuin pussillinen digiä. Iäkkäämmät henkilöt muistavat vielä, miten jokaiseen yritykseen ja virastoon pystyi soittamaan ja sai asiansa hoidettua odottaessa.
Ilmankos iäkkäämmät eivät ole innoissaan digiajan hienouksista.
Aktiiviväestö kestää digiähkyn hammasta purren, mutta heistäkin vain harva pitää puhelimestaan. Moni kokee olevansa älypuhelimen orja ja haluaisi eroon koko vehkeestä. Puhelimen suorittama urkinta ja vakoilu huolestuttavat.
Yllättäen myös nuorten keskuudessa on kasvava uusdigitön ryhmä. He haluavat aitoja, analogisia kokemuksia: LP-levyjä, lautapelejä, jopa paperisia kirjoja parantamaan keskittymistä. Diginatiiveista tulee diginegatiiveja.
Ehkä vanhanaikaiseen puhelinpalveluun ei ole palaamista, ehkä papereita on turha haikailla takaisin. Digi on tullut jäädäkseen.
Toivotaan, että jonain päivänä tekoäly korvaa kaikenkirjavat äpit ja epäloogiset nettipalvelut. Tekemisen vaiva siirtyy ihmiseltä koneelle, jolle se kuuluukin. Asiat hoituvat yksinkertaisesti puhutuilla komennoilla.
Tulevaisuutta odotellessa on oikeus vaatia, että nykyisissä palveluissa huomioidaan myös asiakkaan etu ja hänen toiveitaan kuunnellaan. Digipakosta tulisi pyrkiä digihoukutukseen.
Esimerkiksi Suomi.fi-palveluun on toivottu tekstiviesti-ilmoitusta saapuneesta kirjeestä. Sähköposti hukkuu helposti postilaatikoihin ja filttereihin, tekstiviesti huomataan paremmin.
Pankkien e-laskut ovat näppäriä, mutta moni haluaisi ladata ne pdf-muodossa omalle levylleen arkistointia varten. Ei onnistu, koska teknisesti yksinkertainen asia vaatisi pankilta työtä ja vaivaa.
Jos digitalisaation motiivina ovat vain yksipuoliset kustannussäästöt, lopputulos ei voi olla kehuttava.
Väärillä säästöillä syntyy vain sutta ja digisekundaa – sekä ahdistuneita käyttäjiä.
Julkaistu Tivi-lehden kolumnina 8/2026.
Lisäys: Digitaalinen itsepalvelu ja äppien tyrannia ärsyttää muitakin: Olisiko jossain vielä palvelu, jota ei tarvitse hoitaa itse? (Yle)
Lisäys liittyen kommenteissa käytyyn keskusteluun: Nordean e-laskun tietojen vienti pdf-muotoon tuottaa yli neljän megatavun pdf-tiedoston, vaikka sama tulostettuna pdf:ksi on vain 75 kilotavua.
 |
| Tämän pdf-tiedoston koko on yli neljä megatavua (!). |
Silmämääräisesti pdf-tiedostojen välillä ei ole mitään eroa, joten miksi pdf-vienti on kooltaan lähes 100-kertainen? Peruskäyttäjä tuskin kiinnittää huomiota asiaan, tai edes jaksaa arkistoida omia laskuja pdf-muotoon. Itse epäilen, että syynä on oikean alanurkan logo. Pdf-vienti käyttää alkuperäistä isoa logoa, joka on vain skaalattu pienemmäksi, kun taas tulostinajuri osaa pienentää sen oikeasti. Voin olla väärässäkin.
22 kommenttia:
Mikä tuli juuri tänään itselle yllätyksenä vastaan: Tilasin tavaraa postipakettina. Valitsin pakettiautomaatin, jotta voin hakea sen muulloinkin kuin virka-aikana. Eikös vain sitten Postnord lähetä sähköpostia, että nyt täytyy asentaa heidän äpp, että saa automaatista lokeron auki. Vaatii myös automaatin lähellä olemisen, saman puhelinnumeron kuin tilauksessa ja bluetoothin käytön.
En halua asentaa mitään äppiä pakettiautomaatin avaamiseen. Entä jos en käytäkään älypuhelinta? Missään kohti tilausta ei tällaisista vaatimuksista ollut mainintaa.
Sen voi aina tilata noutopisteeseen. Ei kai kukaan oleta, että kaikki palvelut olisivat käytettävissä ilman niiden edellyttämiä laitteita.
S-pankin nettisivuilta pystyy laskut siirtämään itselleen pdf-muodossa, ei ongelmia.
Onnistuuko siirto niin että voit ottaa vaikka kaikki viime kuun laskut kerralla, zipattuna vaikka? Esimerkiksi nimettynä laskuttajan ja laskun päivän mukaan?
OP:llakin saa laskut PDF-muodossa - yksi lasku kerrallaan, nimettynä jollain satunnaisella UUID.pdf-tunnisteella. Jos ei kirjoita jotain makrotusskriptiä selaimelle, prosessi vaatii melkoisen määrän klikkauksia joka laskulle.
Asiaan liittyvät myös vaikka uusien autojen sähköiset käyttöohjekirjat.
Kokeilkaa hakea vaikkapa https://www.volkswagen.fi/fi/kayttoohjekirjat.html mallivalitsimen kautta ID.3:n käyttöohjekirja.
Ei siinä mitään, tietoa löytyy kyllä. Hajautettuna miljoonalle eri alasivulle ja linkkipuun haravoimista.
Miksi en voi saada tuota koko ohjetta PDF-muodossa? Tulostaminenkin on mahdollisuus, mutta PDF:n etu olisi myös että tietoa hakiessa riittäisi sitten ctrl-f ja hakusana, ja vaikka bookmarkit. Tuossa sivustollakin on hakutoiminto mikä toimii miten toimii jos toimii.
...toki näppärä koodari osaa noista generoida PDF:n sopivalla skriptillä, mutta miksi...
Vastaavaa kirosin joskus miksei tuotteen esittelysivulta päässyt suoraan latauksiin vaan piti uudelleen syöttää merkki, malli ja sarjanumero. Ilmeisesti ei ihan oltu ymmärretty täysin atk:n hyötyjä.
Nordeassa ei ainakaan saa massana vaan yksittäin klikkailemalla.
Avaa lasku > "Sisältösi avataan uuteen välilehteen." > Jatka > Muutetaan latausmuoto (xml > pdf) > Lataa.
Tuo latausmuoto voisi olla oletuksena pdf.
Tiedoston nimessä ei ole mitään tunnisteita laskusta.
Juuri tätä Nordean käytäntöä olen harmitellut. Lisäksi jostain syystä Nordean yksinkertainen pdf-tiedosto, jossa on vain muutama rivi tekstiä, tuottaa neljän megatavun (!) tiedoston. Ihmetyttää miksi.
Postnordin automaatin vaatima sovellus ärsytti minuakin. Sitä tarvitaan bluetooth-lukon avaamiseen. Miksi numerokoodi riitä, kuten muilla? Sovelluksen asentaminen talvipakkasella automaatilla sähläten ärsyttää varmasti ketä tahansa. Vähintäänkin asiasta pitäisi varoittaa ennen toimitustavan valintaa.
Ei muuten voinut. Valinnoissa oli vain automaatteja. Käy itse proshopin sivuilla kokeilemassa.
Toimitus tuli lisäksi aivan eri automaattiin kuin tilattu, ja tämä toinen sijaitsee ulkona. Mitenkäs sitten kun pakkasella tulisi tavaraa, joka ei sitä kestä?
Kysyessä näistä asioista heiltä eivät ota mitään kantaa, eivätkä näe asianmukaiseksi kertoa tällaisista omilla sivuillaan, vaan pitäisi selvittää mikä yhtiö kuljettaa ja sieltä etsiä tieto.
Tarkoitatko jotain muuta kuin tiliotetta?
Nordean e-laskuissa laskun avaus ja "vie PDF-tiedostoon", muutama rivi tekstiä ja tuloksena on 4 680 kilotavun PDF. Sama tehtynä Maksun tiedot > Tulosta > PDF tulee vain 75 kt PDF-tiedosto, vaikka sisältö on ihan sama. Tiedoissa ei siis ole mitään, joka kasvattaisi PDF:n melkein 100-kertaiseksi.
Tiliotteet tulevat siististi ja järkevän kokoisina PDF-tiedostoiksi.
Itse olen tallentanut Nordean verkkopankista sähkön toimittajan laskut tietokoneen kovalevylle. Kaikki laskutiedostot ovat muotoa PDF ja kooltaan n. 10 kt.
Tuollaista "vie PDF-tiedostoon" valintaa en nähnyt siellä. Käytätkö yrityspuolen tiliä?
Konekirjoittajat/tekstinkäsittelijät pitäisi saada takaisin sairaaloihin. Nämä lääkärit tekee näppivirheitä, jotka pahimmillaan voi vaikuttaa hoitosuunnitelmiin. Esimerkkinä Kantaan "normaaliksi" kirjattu verenpaine 210/38, vaikka mittari kyllä näytti 120/83. Asiakas saa itse olla tarkkana, minä aina tallennan koko käynnin audiona, mahdollisesti tarvittavaa erimielisyyksien selvittämistä myöhemmin.
"Sen voi aina tilata noutopisteeseen"
Kuten jo toinen anonyymi (tässä blogin hierarkisessa viestinäkymässä) totesi, niin ei läheskään kaikissa edes Suomalaisissa verkkokaupoissa voi valita toimitustapaa. Eikä varsinkaan kun tilaat jotain ulkomailta. Amazon.(de|co.uk), eBay, Thoman jne. jne. Maksutavan voi valita, mutta useimmissa jos jotain voi valita toimituksen osalta korkeintan toimituksen kiireellisyyden perusteella onko kuriiripalvelu (DHL;UPS, Fedex) ehkä ja sitten postipalvelu. Sitä miten jakelu tapahtuu täällä Suomessa ei voi kyllä valita. Kun voisikin, se olisi erinomaista, mutta kun ei voi. Suomalaisten jakeluiden ongelmat on EVVK kategoriassa useimmissa kaupoissa. No jos kysyt miksi ostaa ulkomailta, jos saa Suomesta niin ehkäpä sinä saat kaiken mitä ikinä haluat Suomesta, mutta moni muu ei saa koska kukaan ei Suomessa myy niitä tavaroita. Kyse ei ole siis ulkomailta tilaamisesta koska se olisi tai on halvempa (joskus), mutta ei ole sitä läheskään aina. Suomalaisten verkkokauppojen ja kivijalkakauppojen valikoimat on monissa vähänkään erikoisemmissa tarpeissa täysin olematonta. Esim. ulkomaisen kirjallisuuden, klassisen ja jazz musiikin, ammattiin ja harrastuksiin liittyvien tavaroiden ja niiden varaosien osalta erityisesti.Sitä mitä ei suuri yleisö (lue: tavikset) osta, niin sitä ei yleensä Suomesta saa ostettua.
Minä olen kanssa ihmetellyt, että .zip tiedostona ei saa kerralla otettua isompaa määrää valittuja .prf laskuja tai muita dokumenteja. Kaikki yleiset tietojärjestelmät joita nykyään käytetään on jo pitkään tukeneet työpöydälllä suoraan .zip tiedostojen avaamista kuin tavallista kansioita (hakemistoa) katselua varten ilman mitään lisäohjelmia.
Pankkien nykyisillä koneilla joiden edustakoneina on usein Linuxin tms. pyöriviä järjestelmiä joissa web- ja mobiilikäytön rajapinnat ovat, niin minkä kiven alla pankkiohjelmistojen speksaajat ja tekijät ovat kun eivät ole saaneet tätä ilmeisen hyödyllistä ja varsin vähällä vaivalla tehtävää ominaisuutta käyttöön.
Toinen asia jota olen pitkään ihmetellyt on ainakin Nordea tarjoaa tapahtumaluetteloa ladattavaksi ja väittää että se on CSV (comma-separated-values) muodossa, kun käytännössä se tiedosto minkä ne sieltä siirtävät on kuitenkin sitten TSV (tab-separated-values) muotoinen. *keleen tunarit!
@Petteri
"Silmämääräisesti pdf-tiedostojen välillä ei ole mitään eroa, joten miksi pdf-vienti on kooltaan lähes 100-kertainen? "
Avaa se PDF-dokumentti LibreOffice -ohjelmalla. Sen piirto-ohjelmalla (Draw) voit editoida myös PDF-tiedostoja, poistaa, siirrellä objekteja jne. Poista kuva ja tallenna uudestaan Kun teet siitä uudestaan PDF-tiedoston vaikkapa toiselle nimelle, niin näet kuinka paljon tiedosto pieneni ja oliko kuvan koko syy isoon kokoon vai ei.
HUOM: LibreOffice ei sovellu PDF tiedostojen editointin sujuvana tekstitiedostona, se ei yritä tehdä sitä. Se sopii PDF:n editointiin objekteina. Näyttölle esittämistä varten optimoidun PDF:n muuntaminen takaisin alkuperäisen näköiseksi teksti-tiedostoksi olisi erittäin paljon vaikeampia tehdä, joten sitä LibreOffice ei edes yritä tehdä. Mutta objekteina editointia voi käyttää pienten muutosten tekoon ja virheiden korjaamiseen jos ja kun sellaiseen on tarvetta.
ps. Samalla tavalla LibreOffice myös varsin pitkään on osannut avata MS Visio -piirroksia. Vanhempien .vsd -muotoisten tiedostojen käsittely ei toimi kaikin osin hyvin, mutta uudemman Vision .vsdx (xml tidostoja .zip tiedostossa) käsittely onnistuu paremmin.
Petteri Järvinen kirjoittaa taas kerran asiaa. Digitaalisuus on kääntynyt usein kansalaisten itsepalveluksi. Kun jokin palvelu digitalisoidaan, kansalaiset pakotetaan täyttämään lomakkeet netissä ja kun kaikki kansalaiset eivät tätä osaa tehdä, saattaa käytännön työmäärä tällöin vain lisääntyä. Ennen kaikkea tämä lisää kansalaisten omaa työmäärää.
Ennen digitalisaatiota käytännön tilanne on saattanut olla seuraavanlainen. Kansalainen hakee jostain täytettävät lomakkeet ja täyttää niitä itse. Mikäli tämä ei täysin onnistu, kansalainen pystyy asioimaan jossain virastossa ja saamaan apua lomakkeiden täyttämiseen. Nyt lomake pitäisi pystyä täyttämään verkkopalvelussa ilman apua. Tämä voi pahimmassa tapauksessa jopa lisätä kansalaisten ja viranomaisten työmäärää.
Mielestäni digitalisaatiota on viety liiaksi eteenpäin sillä ajatuksella, että kaikki pitää saada nettiin. Enemmän pitäisi saada ihan vanhanaikaista ATK:ta. Tarkoitan siis AUTOMAATTISTA TIETOJEN KÄSITTELYÄ. Siinä tietokoneet ovat parhaimmillaan ja usein ylivoimaisia ihmisiin nähden. Tieto pitäisi jalostaa ja kaikki turhat/tylsät hommat ulkoistaa koneelle.
Poista kuva ja tallenna uudestaan Kun teet siitä uudestaan PDF-tiedoston vaikkapa toiselle nimelle, niin näet kuinka paljon tiedosto pieneni ja oliko kuvan koko syy isoon kokoon vai ei.
Kuulostaa digitaaliselta itsepalvelulta. Miksi tekisin asian, joka kuuluu Nordealle? Selvittäköön itse, mistä heidän ylisuuret tiedostonsa johtuvat.
Lähetä kommentti