Pian vietetään suomalaisen televisiotoiminnan 25-vuotista merkkipaalua, jonka lähes kaikki alalla toimivat haluaisivat unohtaa. Antenniverkon digitaaliset tv-lähetykset käynnistyivät Suomessa ensimmäisenä maailmassa 27.8.2001 "isolla pamauksella", jota markkinoitiin näyttävästi. Asialla oli varsinkin Yle, joka otti digiveturin raskaaksi osoittautuneen roolin.
Digilähetysten alku ja tuon ajan odotukset ovat tämän päivän näkökulmasta kiinnostava ajankuva, joskin nyt ne herättävät lähinnä hilpeyttä. Itse olin tuolloin hyvin kriittinen digitalisointiprosessia kohtaan, joten en pidä toteutunutta kehitystä lainkaan yllättävänä.
Taustalla oli 1990-luvulla herännyt pelko satelliittikanavien yleistymisestä. Ne uhkasivat murentaa kotimaista tv-toimintaa, jonka voima kansalaisiin oli mahtava (vain kaksi tv-kanavaa!). Kansalliseen verkkoon haluttiin lisää kanavia ja aloittelevasta internetistä tuttua kaksisuuntaisuutta. Lisäksi haluttiin vapauttaa taajuuksia matkapuhelimille.
Nokia oli maineensa huipulla. Se oli valmistanut televisioita ja satellittien digibokseja. Suomessa päätettiin, että maamme olisi ykkönen myös television digitalisoinnissa, ja Nokialla olisi siinä iso rooli. Ylen toimitusjohtaja Arne Wessberg oli jopa Nokian hallituksessa 2001-2006 (eli juuri matkapuhelinten kulta-aikana).
Kaikki meni kuitenkin pieleen. Kun Big bang tapahtui, markkinoilla ei ollut digitaalisia vastaanottimia, joten pari ensimmäistä vuotta lähetykset menivät harakoille. Yle käynnisti kaksi uutta kanavaa, jotka ajettiin alas muutamaa vuotta myöhemmin. Yle rahoitti alun raskaat kustannukset yhtiöittämällä jakelutekniikkansa Digita Oy:ksi ja myymällä sen ulkomaille. Nokian kiinnostus televisioon lopahti, kun matkapuhelimista tuli valtava bisnes.
 |
| Yksi IIR:n monien digi-tv-seminaarien materiaalikansio. |
Digi-tv:n lupaukset vuorovaikutteisista mainoksista olivat alun perinkin pöhköjä. Paluukanavaa, jonka yhteys olisi vaatinut, ei ollut. MHP osoittautui kuolleeksi. Kaikkien huomio kiintyi internetiin ja joulukuussa 2003 Suomi sai ensimmäisen laajakaistastrategian, joka pyrki tuomaan koteihin nopean nettiyhteyden.
TV:n ikkuna tietoyhteiskuntaan oli sulkeutunut. Alkoi alamäki, jonka seuraukset näemme tänäkin päivänä. Uusintoja ja amerikkalaista halpatuotantoa, realityohjelmia.
2000-luvun alussa kävin puhumassa alan seminaareissa ja kritisoin suunnitelmia Hesarin yleisönosastossa. Oli typerää lähteä digitalisoimaan perustarkkuuden televisiota, kun HD-aika oli tulossa. Suomen pieni väestöpohja ei riittänyt maailmanlaajuiseksi edelläkävijäksi. Bugisista digisovittimista, joissa DVB-tekstitykset eivät näkyneet, tuli kansallinen murheenkryyni.
Erääseen LVM:n alan toimijoille järjestämään tilaisuuteen kutsuin itse itseni ja livahdin sisään estelyistä huolimatta. Nykyisin vähän huvittaa.
 |
| Kevään 2001 digi-tv-seminaarin puhujat, mm. Telehallintokeskus, MTV, Ortikon interactive... |
Hyvänä puolena digiuudistuksessa oli tallentavien digiboksien yleistyminen. Kun tv-ohjelma oli vain bittivirtaa, se oli helppo tallentaa kiintolevylle. Analoginen tallennus VHS-nauhureilla alkoi tuntua kivikautiselta. Onnekkaasti taulutelevisioiden läpimurto sattui juuri samaan aikaan, mikä sai monen katsojan vaihtamaan joka tapauksessa laitettaan.
Siirtymäkausi loppui 1.9.2007, kun analogiset antennilähetykset monen lykkäyksen jälkeen sammutettiin. Silloin internet oli jo vallannut niin suuren osuuden ihmisten arjesta, ettei kansallisella tv-projektilla tai maailman ykkösen asemalla ollut merkitystä. Televisiolupamaksu poistettiin vuoden 2013 alusta lähtien ja korvattiin Yle-verolla.
Jakeluverkko on vaihtunut antennista ja kaapelista laajakaistaan. Tallentavat digiboksit ovat vaihtuneet pilvipalveluiksi. Päätelaite on yhä useammin pieni puhelin, ei perinteinen televisio. HbbTV toteutti 10 vuotta myöhässä sen vuorovaikutteisuuden, mitä MHP:lle luvattiin. Joitakin vuosia sitten tv-ohjelmissa näkyi äänestyspainikkeita, mutta ilmeisesti se ei enää ottanut tulta alleen ja niistä on luovuttu. Second screen -ajattelu on hiipunut, koska live-katselu vähenee koko ajan.
Interaktiivisia mainoksia tai mahdollisuutta tarkistaa, mistä juontaja oli ostanut mekkonsa, ei koskaan tullut. Tällaisia hienoja mahdollisuuksia visioitiin digi-tv-aikaan, ihan oikeasti. Erilaiset keskusteluikkunat, jopa TV-näytöllä (euroviisut, urheilukisat), kuitenkin toteutuivat.
Siirtymäajan televisiomaailmassa ovat paljon pidempiä kuin mihin it-alalla on totuttu. SD-aika ("suttupiirto") loppui 1.4.2025, kun Yle lopetti viimeisetkin perustarkkuuden lähetykset. Toinen digisiirtymä tapahtui siis lähes 18 vuotta ensimmäisen jälkeen. Viimeisetkin kaupalliset kanavat tekivät saman 30.6.2025. Ilmeisesti 4K-siirtymää ei edes tule, televisio on kehittynyt valmiiksi.
Digi-tv:n alkuvuosien historiikki 1997-2007 on vielä kirjoittamatta. Ehkä neljännesvuosisata myöhemmin olisi kulunut riittävästi aikaa. Kirjoittaja voi aloittaa vaikka omasta Kodin digitekniikka -kirjastani (Docendo 2007), jossa tapahtumia on dokumentoitu yhdestä näkökulmasta.
Ainoa tapaamani kriittinen kirjallinen viittaus noihin aikoihin on Iltalehden entisen päätoimittajan muistelmissa (Kari Kivelä: Punkkari ja mediapomo, Otava 2025). Joku muukin voisi palata noihin vuosiin ja niissä maksettuihin oppirahoihin. Sieltä löytyvät syyt tv-median nykyiseen tilaan. Kotimaiset toimet ehkä jouduttivat kehitystä ja tulivat kansalaisille kalliiksi, mutta kehitys itsessään oli väistämätön.
31 kommenttia:
Kari Kivelän sanoin internettiä yritettiin saada televisioon, mutta televisio menikin internettiin.
Noin muistan itsekin sanoneeni silloin. Myös blogikommentissani 26.8.2017 "netti ei tule televisioon vaan televisio tulee nettiin".
Voi muuten hyvinkin olla, että muistelmissaan ”Punkkari ja mediapomo” Otava 2025 Kivelä siteeraa asiasta sinua. Digikirjan selainohjelmassani ei ole tekstin hakutoimintoa, joten asiaa on vaikea tarkastaa. Mistä yleisistä digikirjapalveluista semmoinen löytyy? Siitä olisi hyötyä.
Harmi, että Elisa lopetti digikirjojen myynnin, piti ostaa tämä kirja sieltä. Ainakin Kivelä siteerasi minua parissa muussa kohdassa, muistaakseni paperikirjan lopussa on henkilöhakemisto.
Omistajaohjauksesta vastasi aikoinaan liikenneministerinä Olli-Pekka Heinonen (kok). Valtio-omisteinen YLE möikin ministerikaudellaan "YLE Jakelutekniikan", josta tuli "Digita", vaihtenelevine omistuksineen.
YLE Jakelutekniikka toimitti kansalaisille samanlaatuisen palvelun maantieteellisen kattavuuden kriteerillä. Digita toimittaa palvelun väestöpohjakattavuuden perusteella. Seurauksena, "reuna-alueiden" palvelukattavuus huononi. Lisäksi, Digita käytti hyväkseen digi-TV:n mahdollisuudet bittivirran pienentämiseen, siten että aikaisempi analoginen TV-kuvanlaatu oli "HD-luokkaa" verrattuna "palikoituneeseen" DVB-kuvaan, näennäisen parempine resoluutioineen tmv. YLE:n aikana menettely ei olisi tullut kuuloonkaan.
Lisäksi YLE Jakelutekniikka, joutui kilpailulainsäädännöllisesti tarjoamaan palveluaan kaikille ohjelmatuottajille "omakustannushintaan" so. sama kuin YLE ohjelmapalvelun maksama hinta kanaviensa jakamisesta. Nykyisellään, kaikki kanavat (ml. julkinen palvelu sekä muut, kaupalliset toimijat) maksanevat kasvavat jakelukustannuksensa eriytetysti, "maksukyvyn" mukaan. Kaupalliset toimijat pienentävät kustannuksiaan kattavuuden kustannuksella.
Ajan kuluttua, nyt, käyttäjät suurelta osin hankkivat media-sisältönsä internet(streaming)palveluista. Periaatteessa, joukkoviestinnän tarjonta maanpäällisen radioverkon (mikroaaltolinkki varayhteyksineen) kautta on pienentänyt merkitystään.
Kriisitilanteessa tilanne on eri. Joukkoviestinnän sisältö ja jakelu voivat olla uhan alla, kuten esim. Ukrainassa.
-VMS-
" Nykyisellään, kaikki kanavat (ml. julkinen palvelu sekä muut, kaupalliset toimijat) maksanevat kasvavat jakelukustannuksensa eriytetysti, "maksukyvyn" mukaan. "
Digitalla on määräävä markkina-asema ja Traficom valvoo hinnoittelua:
https://traficom.fi/fi/uutiset/traficom-velvoittaa-digitan-korjaamaan-tiettyjen-radiolahetyspalvelujen-hinnoittelua
Arkistojen aarteita :)
"Kulttuuri|KUISKAAJA Suomalainen digi-tv ei mahdu ulkomaalaisten tajuntaan Räikkä Jyrki
HS 1.9.2007 Television digisiirtymän vaiheet ovat hämmentäneet suomalaisia, mutta myös hankkeeseen vihityt ulkomaalaiset ovat joutuneet pyörittelemään päätään.
Music Televisionin ja Eurosportin kaltaisten ulkomaisten kaapelikanavien edustajien on ollut vaikea käsittää, että digi-tv:n tulo lopettaa analogiset lähetykset antenniverkon lisäksi myös kaapeliverkossa - sellaista kun ei ole muualla maailmassa tapahtunut.
Vasta suomalaisten sitkeät vakuuttelut ovat saaneet muun maailman tv-pomot vakuuttuneiksi siitä, että he ovat todellakin ymmärtäneet asian oikein.
Suomalainen digi-tv tuo oivan lisän ulkomaalaisille esiteltävien kansallisten kummallisuuksien sarjaan, eukonkannon ja suojalkapallon rinnalle.”
Kaapeliverkon pakkodigitalisointi oli melkoinen kummajainen, jota edes Mikael Jungner ei osannut viran puolesta perustella. Se kai lähti uskosta, että MHP-sovellusten pitää toimia myös kaapelikatsojille, vaikka MHP oli 2007 jo kuollut.
Muistan tuosta ajasta lähinnä sen että TV-lupatarkastajalle saattoi sanoa että ei ole vekotinta jolla pystyy vastaanottamaan TV-lähetyksiä, kun digiboksia ei ole hankkinut ja analogitv-vastaanotin ei näytä mitään. Ei sitä ennenkään oltu viritetty mihinkään ja yhdistetty ainoastaan DVD-soittimeen...
"Digitalla on määräävä markkina-asema ja Traficom valvoo hinnoittelua:"
...oletettavasti "valvottu" hinnoittelu, ylittää aikoinaan vallinneen YLE:n Jakelutekniikan tarjoaman tasapuolisen hintatason. Pääomasijoittajilla tmv. Digitan omistajilla on yritykselle tuottotavoite, kustannukset ja niiden nousu eivät riipu palvelutason noususta.
YLE:n osalta Jakelutekniikan myynnin seurausvaikutukset osaltaan johtivat siirtymän lupamaksujärjestelmästä "YLE-veroon". Oletettavasti, Jakelutekniikan myynnistä saadut tulot on tuloutettu ulkomaisille Digitan omistajille "moneen kertaan".
Haja-asutusalueella maanpäällinen TV näyttää vielä viittä kanavaa. Muita kanavia voi yrittää katsella internetistä epäluotettavan mobiilinetin avulla. Valokuitua ei ole näkynyt eikä kuulunut. Polittinen vastuu Kokoomuksella (Linden & Katainen). Kiinteän laajakaistan leviämisen eston hoiti virkavastuulla Traficom. Runkoverkoissa vallinnut "määräävä markkina-asema"-tilanne purettiin vasta muutama vuosi sitten.
-VMS-
En muista kyllä MHP:n toimivuutta syyksi, mutta sen kyllä että väitettiin että lähetettyä signaalia ei saanut muuttaa analogiseksi kun se olisi ollut lisenssi ehtojen vastaista. Mutta kuitenkin Ahvenanmaalla se oli sallittua samoin jossain Vaasan seudulla jatkettiin myös sitä, että digitaalinen signaali konvertoiti paikallisen kaapeli-TV firman laitteilla samanaikaisesti analogiseksi ja jaeltiin digitaalisen rinnalla eri taajuudella kaapelissa.
Lisenssiehdot taisivat kuitenkin olla samat kaikille alueille, joten päätelmä siitä että sopimus- ja lisenssien ehtoihin vetoaminen oli vain keino jolla saatettiin välttyä totuuden paljastumiselta, koska ehtoja ei tarvinnut paljastaa kun niissä oli liikesalaisuuksia.
Samoin muuntamista tehtiin hyvin yleisesti pohjoismaissa ja Briteissä pitkään, Keski-Euroopan maissa, Jenkeissä, Kanadassa vielä 15v sen meidän 2009 siirtymän jälkeen. Latinalaisessa-Amerikassa sitä siirtymää on tehty nyt vasta 2020 luvulla.
Näiden syiden vuoksi kun digibokseista siirryttiin koko ajan enemmän taulu-TV malleihin, niin niissäkin oli meillä noin 10v analogisen signaalin vastaanotto mahdollista, koska valmistajien ei kannattanut tehdä elektroniikkaa erikseen eri laite malleja eri alueille, vaan ne muokattiin ohjelmistojen sekä muuten helpommin vaihdettavilla tavoilla sopimaan kullekin alueelle.
Sitten kun alettiin markkinoida äly-TV:tä, joissa oli internet-yhteys ja ladattavia sovelluksia reilu 10v sitten. Niin niissä malleissa sitä analogista signaalia ei enää voinut radio-taajuisena vastaanottaa kun tehtiin kokonaan uudenlaisia vastaanottimia. Mutta toki niissäkin oli ja on vielä joissakin RGB-signaalin vastaanottoon RCA liittimiä yms. vaihtoehtoja.
Kaikki hype mitä eri tahot, jotka näkivät valtavan bisneksen ensinnäkin uusien laitteiden myynnin ja mahdollisten sisältöjen tekemisen sekä jakelun osalta saivat naiivit viranomaiset ja poliitikot (Suvi Linden ajamaan sitä) uskomaan oli suurimmalta osaltaan täyttä höttöä, joka maksajaksi TV uudistuksessa kansalaiset maksoivat hölmöilystä moneen kertaan. Linden saatiin uskomaan, että se että se olisi jotenkin erinomainen meriitti Suomelle ja siten myös hänelle kun hän sen projektin runttasi väkisin läpi.
... jatko
Siinä hölmöilyssä ei ollut mitään järkeä sellaiselle joka ymmärsi miten muissa maissa asiaa tehtiin, joten luovuin live TV:stä kun Helmikuussa 2010 analoginen TV katosi kaapelista.
En hankkinut vastaanotinta, en minkäänlaista yli 13 vuoteen. Aluksi toki TV-lupa tarkastajat jaksoivat lähes kuukausittain soitella ja tulla jopa oven taakse joten lopetin ovelle menemisen jos en odottanut ketään. Jaksoivat joskus odotella jopa reilun 15 minuuttia ja kokeilla monta kertaa. Mahtoi olla mielekästä touhua heidän työ silloin. Toki näin ja seurasin miten TV-tekniikka, sen jakelu tekniikka kehittyi osin työni vuoksi koko sen ajan InfoTV ja IPTV osalta projekteissa, samoja TV:tähän niissä käytettiin sisällön esittämiseen.
Vasta 2023 kesällä ostin edullisen LCD TV:n kotona videoiden katsomiseen vanhan analogisen alkaessa vedellä viimeisiään. Mutta eipä sitä ole tullut käytettyä kun noin kertaa per vuosi elokuvia katsottaessa. TV sisällöt muuttuivat niin paljon sinä aikana kun minulla ei ollut live TV kotona, etten enää pidä sisällöistä ja ehkä korkeintaan 1-2 ohjelmaa viikossa voisin katsoa jos ei olisi mitään muuta, mutta yleensä unohdan. Live-TV on käytännössä siksi nykyisin täysin merkityksetön minun elämässäni ja on ollut sitä jo varsin pitkään. Radio on paljon parempi ja sitä voi kuunnella muuta tehdessä samalla eikä se vie koko huomioita.
Pieni lisäys vielä.
Muistan kun Motiva teki selvityksen mm. digiboksien energiankulutuksesta. Niin nyt ulkomuistista muistan, että heidän laskelmien mukaan ensimmäisen sukupolven digiboksit, joissa useimmissa pyöri pieni linux -asennus* ja oli joko 3.5" tai 2.5" kovalevy tallentamista varten.
*) MIPS tai PPC SOC:lla, joita käytettiin silloin paljon myös KaapeliTV ja ADSL-reitittimissä ym. sulautetuissa laitteissa. Virrankulutuksen määrään alettiin kiinnittää huomiota vasta 2010 paikkeilla näissä laitteissa ja siihen tehtiin EU-tason sääntelyäk, jonka vuoksi nyt standby tehot on enää vain muutamia watteja per yksi laite leikaten kulutuksen kymmenesosaan aiemmasta.
Niin laskelmien mukaan digisiirtymän myötä näiden laitteiden myötä energiankulutus kasvaa jonnekin Loviisan yhden yksikön energiantuotannon luokkaan. Vain siksi, että niissä ensimmäisen sukupolven digibokseissa ei ollut oikeastaan mitään virran säästön ominaisuuksia siis standby toimintoa.
Joten kun digiboksia pidettiin päällä koko ajan ajastuksien käytön mahdollistamiseksi ja kun yhden yksikön virran kulutukseksi laskettiin eri valmistajien mallien vertailun perustella keskimäärin noin 12W jatkuva teho ympäri vuorokauden, niin siitä tulikin aika suuri määrä lisää energiankulutusta ja joka sitten lähenteli Loviisan yhden yksikön noin 500MW.
Aikanaan tiedonsiirto oli niin kallista että tuollaisia erikanava ratkaisuja jotkut haaveilivat. Eihän niissä mitään järkeä ollut tuolloinkaan. Teksti-tv on kyllä ollut hyvä.
"jossain Vaasan seudulla jatkettiin myös sitä, että digitaalinen signaali konvertoiti paikallisen kaapeli-TV firman laitteilla samanaikaisesti analogiseksi ja jaeltiin digitaalisen rinnalla eri taajuudella kaapelissa. "
Se oli ja on täysin sallittua, asia oli täysin selvä jo v 2002:
"HS 2.10.2002 Digiohjelmien siirto analogisiksi voi jatkua Maalahdella
”Maalahden tv-osuuskunta voi jatkaa FST:n digitaalisten ohjelmia kääntämistä analogisiksi. Digiohjelmien kääntämistä vanhanmallisiksi ei estä ainakaan hallituksen esitys tekijänoikeuslain muutoksesta, joka jätettiin eduskunnalle perjantaina.
Ohjelma voidaan lähettää edelleen tekijänoikeudellisessa mielessä, jos ohjelmasta ei jätetä mitään pois. Uuteen tekijänoikeuslakiin on lisätty selvennys, että lain kannalta ratkaisevaa on signaalin kuljettaman ohjelman sisältö eikä signaalin muotoilu tai käytetty taajuus.
Tekijänoikeuslaki viittaa jakeluvelvoitteeseen. Jos laki määrää lähettämään edelleen tietyt televisiolähetykset, ne voidaan lähettää myös tekijänoikeudellisessa mielessä.
Vaasan eteläpuolella toimiva Maalahden antenniosuuskunta on viime vuoden lokakuusta saakka kääntänyt Ylen ruotsinkielisen FST:n digitaaliohjelmia analogisiksi. Siten yli 600 osuuskunnan jäsentä on voinut katsella digiohjelmia ilman erillisiä digisovittimia.
Viestintäviraston mukaan viestintälainsäädännöstä ei löydy pykälää, joka kieltäisi digitaalisten ohjelmien kääntämisen analogisiksi.”
"Kaapeliverkon pakkodigitalisointi oli melkoinen kummajainen, jota edes Mikael Jungner ei osannut viran puolesta perustella. "
Jungner oli sidottu edeltäjänsä Arne Wessbergin päätöksiin - ja siinä vasta korruptio haisee.
Ylen johdossa Wessberg ajoi antenniverkossa toimivien Digitan ja Plus-TV:n etua. Koska analogiset rinnakkaislähetykset olisivat olleet kaapeliyhtiöille kilpailuvaltti, ne piti kaikin keinoin estää. Todennäköisin selitys Ylen muusta maailmasta poikkeaville jakelulinjauksille on että Wessberg on Digita kauppoja sopiessaan antanut ostajalle lupauksen että kaapelin rinnakkaislähetyksiä ei sallita. Tästä Wessberg sitten myöhemmin palkittiin rahakkailla työsuhteilla ja osakekaupoilla.
Tämän seurauksena suomalaiset kaapelitaloudet ja -laitokset pakotettiin ostamaan satoja tuhansia, ellei peräti toista miljoonaa tarpeetonta virtasyöppöä digiboksia – jotka olivat jo tuossa vaiheessa vanhentuneita, kun muu maailma meni kohti HDTV:ta.
"Eläkeläisen rahakas digisiirtymä Junkkari Marko kommentti HS 2.3.2008
”Suurin digisiirtymän tuoma muutos lienee maksutelevision tunkeutuminen suomalaiskoteihin. Plus TV:n asiakasmäärä on noussut formuloiden siivittämänä parissa vuodessa 230000 kotitalouteen.
Plus TV:n menestyksestä pääsee jaolle myös Suomen digi-tv-hankkeen isä, Ylen entinen toimitusjohtaja Arne Wessberg.
Wessberg omistaa 1,3 prosenttia Plus TV:stä. Hän osti osakkeet yhtiön perustamisvaiheessa, ja maksoi niistä "muutaman sata euroa". Kesällä 2006 Plus TV:n omistajiksi tulivat pääomasijoittajat Baker Capital ja Provider Ventures, jotka maksoivat 68 prosentin omistusosuudestaan 40 miljoonaa euroa. Näin ollen Plus TV:n arvo oli 60 miljoonaa euroa.
Wessbergin "muutaman satasen sijoituksen" arvo nousi siis parissa kuukaudessa noin 800000 euroon. Nyt Wessbergin osakkeiden arvo on ilmeisesti paljon suurempi.
Kukaan ei epäile Wessbergin käynnistäneen digitalisointia vaurastuakseen itse. Näin silti kävi.”
Totta, Wessberg oli asiassa hyvin aktiivinen. Hänellä olisi paljon kerrottavaa noista vuosista, jos vain joku toimittaja saisi puhumaan. Vuodesta 2012 lähtien Digitan hallituksen puheenjohtajana. Nykyisin 83-vuotias.
Minä ihmettelen, miksi ihmeessä kanavaluettelon lähes joka ikisen kanavan perässä pitää lukea "HD", vaikka formaatti on se yksi ja ainoa enää joka tapauksessa. Tämä tekee ahtaat kanavaluettelot joissain televisiomalleissa tarpeettoman tukkoisiksi (se voi olla kiinni vain siitä muutamasta hassusta turhasta merkistä). Eikö Suomessa nyt yhtä ainoaa valopäätä jostain löydy päättävistä paikoista, että olisi miettinyt "no samalla kun sammutetaan noi SD-kanavat, tuo erillinen HD-teksti on täysin turha myös, jätetään pelkät kanavan nimet sellaisenaan".
Ruotsissa analoginen kaapeli jatkui jonkun verran (13 vuotta) pidempään:
https://www.sverigesradio.se/artikel/7544787
Ruotsalaiset päättäjät oli paljon fiksumpia. Ne ei ollut niin laite- ja sisältömarkkinoinnin hypen perässä vietäviä. Kyse ei ollut vain kustannuksista jotka kohdistuivat koteihin, vaan myös julkisiin yrityksiin (hotellit, ym.) kuntien ja valtion laitoksiin (koulut, yliopistot, sairaalat, päiväkodit, vanhainkodit, palvelutalot, jne.) todella paljon kuluja täysin tarpeettomasti lisännyt asia. Joka olisi pidemmän siirtymäajan myötä jaksottunut useamman vuoden ajalle.
Ei se digitaalisen tiedon prosessori niin paljoa maksa että siitä kannattaa leukoja louskuttaa. HD prosessori tuskin maksaa 2-3 euroa enempää per laite, siihen sitten vähän muistia niin full hd televisio on kasassa.
Lapin Kansa 4.4.2007
"Ylen digireikä tiedossa kaksi vuotta
Keskusdigibokseja on asennettu, vaikka yleisradioyhtiö on toisin antanut ymmärtää
Jarno Lakkala
Yleisradio on lähettänyt jo 21.6.2005 eri televisiotoimijoille kirjeen, jossa käy selvästi ilmi, että keskusdigiboksit ovat olleet sallittuja. Julkisuudessa tätä ei olla myönnetty.
Käytännössä tätä ”porsaanreikää” on käytetty hyväksi ympäri Suomen jo lähes kaksi vuotta eritoten laitosten, koulujen ja hotelleiden digiasennusten kohdalla.
Tämänkin takia Yleisradion hallintojohtajan Jussi Tunturin tiistain haastattelu on herättänyt laajaa
ihmetystä."
Kirjassaan Outolintu s.310 Jungnerin muisti toimii pätkittäin:
”Tunturi oli haastattelulausunnossaan oikeassa.Yleisradiolla ei ollut juridista painostuskeinoa estää muuntimien käyttöä. Aikaisemmin kukaan ei vain ollut tullut asiaa ajatelleeksi tai kysyneeksi.”
Jungner valehtelee, eikä osoita mitään katumusta edes sen suhteen että Yle painosti sairaaloita hankkimaan tarpeettomia digibokseja.
16.6.2009 Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt antaa ratkaisun Dnro 794/2/09
”Viestintämarkkinalain siirtovelvoitesäännöksen ei voida katsoa koskeneen ennen 1.1.2008 asunto ja kiiinteistöosakeyhtiöitä, joten ne ovat ainakin pienimpiä yhtiöitä lukuun ottamatta tarvinneet televisioohjelmien edelleen lähettämiseen oikeudenhaltijan eli YLE:n luvan. Merkitystä ei näin ollen ole ollut myöskään sillä, onko digisignaalin muuntamista analogiseksi pidettävä tekijänoikeuslaissa tarkoitettuna lähetyksen muuttamisena.
Päädyn arvioon, että YLE:llä on ollut huhtikuussa 2007 oikeus tekijänoikeuslain nojalla päättää ohjelmistonsa edelleen jakelusta. Asiaa voidaan pitää kuitenkin juridisesti jossain määrin tulkinnanvaraisena ja sääntelyltään epäselvänä.”
Tulkinnavaraiset ja epäselvät sääntelyt pitäisi kai tulkita sananvapausmyönteisesti – siis oikeuteen vastaanottaa viestejä.
Ratkaisu annettiin päivää ennen juhannusta, kuten kiusallisilla asiolla on Suomessa tapana. Perustelut vaihtuvat koko ajan, ensin Yle vetoaa must carry-velvoitteeseen ja kun opetusministeriö sanoo että must carry on tekniikkaneutraali, koko siirtovelvoite lakkaa olemasta. Oikeusaasiamiehen tulkinta tarkoittaa että kaikki yli 25 talouden yhteisantenniverkot olisivat tarvinneet kaikkien vapaasti näkyvien TV-kanavien edelleen lähettämiseen oikeudenhaltijan luvan - oli signaali sitten analoginen tai digitaalinen. Kaapelin ulkopuolisia yhteisantenniverkkoja on kymmeniä tuhansia joten siinä olisi ollut Jussi Tunturille hommaa.
Päätös on ällistyttävä kun jopa Jungner kirjassaan myönsi että Ylellä ei ollut oikeutta kieltää signaalin muuntamista, saati sitten että normaaliin edelleen lähettämiseen olisi lupia tarvittu.
Keskusdigiboksien kieltäminen oli kyllä omituinen episodi. Koulujen, sairaaloiden ym. piti vaihtaa tuhansia toimivia televisioita uusiin 1.9.2007, kun analogiset lähetykset lopetettiin. Itse luulen, että se alkoi halusta pitää superteksti-tv ja MHP-sovellukset myös kaapelikatsojien saatavilla, mutta vaihtui sitten vain puhdasoppisuudeksi, jolla digitalisointia ajettiin pakottamalla ja kustannuksista piittaamatta. Onneksi sentään Nokia-Suomella meni tuolloin vielä hyvin eikä finanssikriisi ollut alkanut.
Ylehän yritti puskea myös "digi-radiota" aikanaan, mutta se viritelmä ei jäänyt elämään. https://www.is.fi/digitoday/art-2000001449223.html
Keskusboksithan sallittiin lopulta n. puoli vuotta ennen siirtymää, mutta moni organisaatio oli varmaan ostanut jo boksit/uudet TV:t. Erikoista kiellossa oli, että tuo keskusboksit olivat ainoita Suomessa tehtyjä.
Eräs ongelma oli, että siirtymä sattui samaan aikaan, kun taulu-TV:t tulivat, ja TV:den keskihinta oli korkeimmillaan. Televisioiden keskihinta oli 2006-07 yli 900 €, kun muutama vuotta aikaisemmin tai myöhemmin se oli n. 600 €.
Tänään Skynet saavutti tietoisuuden.
https://www.youtube.com/shorts/6PbM9b-x5Ko
https://www.youtube.com/shorts/3LrUgO5W0L4
"Keskusdigiboksien kieltäminen oli kyllä omituinen episodi."
Ei, edes Yle ei väittänyt että ne olisi kielletty. Yle väitti että sillä olisi oikeus kieltää omien ohjelmiensa muuntaminen alle 25 talouden yhteisantenniverkoissa. Tammikuussa 2006 opetusministeriö kumosi tämän ja sanoi että must carry velvoite on tekniikkaneutraali. Yle ei kieltänyt eikä sallinut mitään, Yle ensin valehteli ja sitten jäi kiinni valheesta.
Piti tietysti olla yli 25 talouden yhteisantenniverkoissa :)
Lähetä kommentti