Julkaistu alun perin Tivi-lehdessä 2/2024
Päättynyt vuosi 2023 tullaan muistamaan tekoälyn läpimurron vuotena. On suorastaan sääli, etteivät monet alan pioneerit ehtineet nähdä tekoälyn vihdoin oikeasti toimivan ja kiinnostavan myös suurta yleisöä.
Kaiken hypetyksen keskellä mieleen tulee deja-vu: olen kokenut tämän aikaisemminkin. Internetin yleistyessä kaikki halusivat tietää siitä lisää ja media uutisoi alan tapahtumista päivittäin. Tietoverkon lupaukset olivat liki rajattomia.
Se, mitä netille tapahtui huippuvuonna 1999, toistuu nyt 25 vuotta myöhemmin tekoälyssä.
Tekoälyn ja internetin kehityksessä on hämmästyttävän paljon samankaltaisuuksia. Tekoäly-termi keksittiin jo 1950-luvulla, internet vasta 1969, mutta molemmat olivat pitkään vain tutkijoiden tiedossa.
Ensimmäiset tietoverkkopalvelut kuten Compuserve, Videotex ja Telesampo olivat pettymyksiä. Pitkään näytti siltä, ettei tietoverkoista koskaan tule oikeaa liiketoimintaa. Kentällä kukoistivat vain harrastajien bbs-purkit.
Vasta kun tietokoneet ja verkkojen nopeudet kehittyivät riittävästi, palaset loksahtivat paikoilleen. Yhtäkkiä internet oli kaikkialla, ja sijoittajat syytivät rahaa mitä kummallisimpiin nettihankkeisiin. Valtaosa niistä kaatui nettikuplan puhjetessa, mutta osa jäi elämään. Tänään tunnemme ne nimillä Amazon, Google ja Netflix. Ratkaisevaa internetin kehitykselle oli www-tekniikan syntyminen vuonna 1991. Pari vuotta myöhemmin tuli graafinen NCSA Mosaic -selain ja sitten Netscape, joka avasi helppokäyttöisyydellään internetin portit.
Tekoälyn transformer-malli keksittiin 2017. Sitä hyödyntävät ChatGPT ja Bing ovat tämän päivän selaimia, joiden kautta tekoälyn maailma avautuu helposti ja lähes ilmaiseksi kaikille.
Kiinnostava on myös tapa, jolla Microsoft onnistuu aina ratsastamaan itsensä aallonharjalle. Nettihuuman aikaan se lisäsi internet-toiminnot kaikkiin sovelluksiinsa ja kehitti oman selaimen, nyt Copilot tekee saman tekoälylle. Jopa epäonnistunut Bing-hakukone on vihdoin lähtenyt lentoon saatuaan tekoälyltä siivet.
Uudet keksinnöt johtavat aina yli-innostumiseen. Nettihuuman aikaan verkkoon houkuteltiin kauppiaita mainostamalla, että netistä saa miljoona uutta asiakasta. Se jäi kertomatta, että kun muut kauppiaat tekevät samoin, tuloksena on myös tuhat uutta kilpailijaa.
Teknologiat eivät muuta ainoastaan pelivälinettä vaan myös pelin sääntöjä. Jälkiviisaana jokainen yrittäjä tietää, miten internetiin olisi kannattanut alkuvuosina suhtautua. Yleensä ne, jotka lähtivät rohkeasti mukaan, korjasivat myös suurimman hyödyn. Muutos ei mene ohi vain odottamalla passiivisesti.
Sama pätee tekoälyyn. Teknologia on kaikkien saatavilla, joten se ei itsessään anna kilpailuetua. Ratkaisevaa on, miten kekseliäästi osaamme itse hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Tekoälyssä voimme hyötyä nettimaailman kokemuksista.
Internetin ja tekoälyn vertaaminen antaa vastauksen usein esitettyyn kysymykseen siitä, kumpi niistä on keksintönä merkittävämpi.
Koneoppimisen algoritmit ja neuroverkot keksittiin jo kauan sitten, mutta vasta internetin avulla niille saatiin valtavat määrät teksti- ja kuva-aineistoa. Se mahdollisti laajat kielimallit ja verkkojen kouluttamisen. Näin ajatellen tekoäly on uusi tapa käyttää internetiä.
Netti ei enää säväytä meitä, koska neljännesvuosisadassa sen vaikutukset ovat sulautuneet osaksi kaikkea toimintaa. Samoin tulee käymään nyt mediaseksikkäälle tekoälylle.
Tekoälyn merkitys nousee uudelle tasolle, mikäli tutkijat onnistuvat kehittämään siitä tietoisen ja ajattelevan version. Se ei enää olisi sidoksissa internetiin, vaan siitä tulisi itsenäinen toimija.
Jos ihmismäistä tekoälyä ei synny, mikä on 25 vuoden päästä tapahtuva seuraava mullistus? Ehkä hypetämme silloin ihmismäisiä robotteja, Marsin ja kuun asuttamista tai lähes ilmaista fuusioenergiaa.
Itse veikkaan kuitenkin biologiaa. Kyky purkaa aivojen toiminta osiin, manipuloida geenejä ja tehdä ihmisistä kuolemattomia olisi kaikkia teknisiä edistysaskeleita suurempi harppaus tuntemattomaan.
It-alalla ei ole etuoikeutta tulevaisuuteen.
12 kommenttia:
Hyvä kirjoitus, mutta itse en rinnastaisi tekoälyä Internettiin. Ne ovat talousnäkökulmasta ihan eri asia. Internetissä piti rakentaa kaikki alusta. Nyt monet asiat ovat valmiina ja niitä ei tarvitse tehdä.
http://jpoli.blogspot.com/2024/02/tekoalya-ei-voi-verrata-internettiin.html
http://jtalous.blogspot.com/2024/02/tekoaly-kaasua-ei-jarrua.html
Jos tekoälystä tulisi itsenäinen toimija, olisi mahdollista luoda luovatekoäly, kierotekoäly huijaava tekoäly sekä ihmisiä pahuuteen ohjaava tekoäly. Eli syntyisi älykäs sosiaalisenmedian verkosto joka olisi paljon älykkäämpi ja toisaalta paljon pahempi mihin ihminen kykenee.
Internetissä piti rakentaa kaikki alusta.
Niinhän tekoälyssäkin piti. Kaupallinen menestys kummastakin tuli vasta, kun tutkijat olivat rakentaneet perustan valmiiksi ja helppokäyttöiset tuotteet (selain, ChatGPT) avasivat maailman tavallisille kuluttajille ja yrityksille.
> It-alalla ei ole etuoikeutta tulevaisuuteen.
Onko sitä ihmiselläkään?
Tekoäly musiikkia.
http://jpoli.blogspot.com/2024/02/singulariteetti-lauluja.html
@Anonyymi & Petteri
"Internetissä piti rakentaa kaikki alusta.
Niinhän tekoälyssäkin piti. "
Paitsi, että kumpikin on rakennettu aiempien teknologioiden päälle yhtä lailla. Internetiä edelsi ARPA-net ja niiden siirtokerroksina oli puhelinverkko sekä jo ennen ethernetiä ALOHAnet.
Nykyiset tekoälytoteutukset eivät olisi mahdollisia ilman internetiä, koska niin valtavan tietomäärän joka tarvitaan näiden GPT:n ym. opettamiseen on ollut käytännössä mahdollista vain internetin vuoksi.
Ja kannattaisi aina muistaa kun aikoo ilmaista, että jotain on tehty "tyhjästä", että ihminen ei ole luonut mitään tähän maailmaan tyhjästä kuten Carl Sagan totamuksesta voi kukin päätellä Cosmos dokumentissa ja jo paljon häntä ennen Sir Isaac Newton ja monet ennen häntä "If I have seen further it is by standing on the shoulders of Giants."
Iso keksintö oli miten rahoittaa kaikki. Pankkitoiminnan keksijä lienee kaikkien näiden alkuperäinen keksijä. Ilman pääomia ei olisi pystytty tekemään mitään. Eli rahan keksijä on todellinen nero kaiken takana. Tietysti tarvittiin innovaatioita riskirahoituksessa ja tilinpidossa Ehkä ristiritarit olivat kaiken perusta. Lisäksi täytyy muistaa arabien keksintö eli nolla. Intialaisia matemaatikkoja unohtamatta. Monet keksinnöt ovat edeltäneet nykykeksintöjä.
Kun tässä nyt ruvettiin listaamaan kaikki suuret keksinnöt. Aikanaan Egyptin mysteerikoulut olivat todella vanhan tiedon säilyttäjiä. Arkkitehtuuri eli pyramidit sun muut luovat tarpeen matematiikalle. Iso keksintö oli PII ja sen likiarvon laskeminen. Differentiaaliyhtälöt, Maxwell. Ohmi. Näitä on niin paljon.
http://jtalous.blogspot.com/2024/02/kauppa-loi-maailman.html
Minä olen tässä teko-äly-hypessä huolissani edelleenkin siitä, että se vie ihmisten työt.
Mutta en kuitenkaan ole huolissani nyt siinä perinteisessä mielessä, että työkkäriin tulee lisää työntekijöitä työnhakujonoon ja nämä entiset (todella pahasti rapautuneen) piilaakson työntekijät päätyvät mäkkärin kassalle töihin. Minä olen huolissani paljon isommasta asiasta, joka huokuu joka puolella ympärillä jo nykyisin, aikana ennen "tekoälyä". TAIDON rapautumisesta. Me olemme kuitenkin jo alisteisen riippuvaisia teknologisesta yhteiskunnasta. Se tuottaa meille kaiken. Oli se valo, lämpö, sähkö, vesi, ruoka, liikkuminen. Kun asiat annetaan koneiden ohjattavaksi, tuo kaikki voi yksinkertaisesti hajota. Sitä tapahtuu jo nyt. Talous on kroonisesti sekaisin joka puolella. Energiantuotanto tuntuu myös olevan kroonisesti sekasin. Sekä nyt uusimpana, ruoan ja veden tuotanto. Paljon kaikenlaisia ongelmia. Tietysti näistä on helppo syyttää koronaa, sotaa sun muita hömpötyksiä. Mutta ei se selitä, miksi asiat on sekasin myös sielä, mihin näillä ei ole suoraa vaikutusta. Selitys on yksinkertaisempi. Ihmiset on antanut nämä asiat teknologialle jo aikoja sitten ja siten on menettänyt taidon enää hallita tai edes korjata asioita. Koulut tuottaa nykyisin oppilaita, jotka ei tiedä mikä on vasara tai osaa laskea 2+2. Nämäkö hallitsee tulevaisuuden ydinvoimaloita?
Asia on testattu tieteellisesti jo 1940-1970-luvulla. Entologi Calhounin testissä, Marylandissa Yhdysvalloissa. Kun populaation määrä ylittää miellekkäiden sosiaalisten asioiden määrän, ainoa lopputulema on väkivalta ja kaaos. Eli ei tarkoita automaattisesti, että jos väestö lisääntyy, tulee kaaos. Se tarkoittaa myös käänteisesti, jos tehtävien määrä vähenee.
Kaiken maailman tekoälyt, maahanmuuttajat sun muut vain kiihdyttää tuota prosessia. Yhä enemmän ihmisiä tippuu lopullisesti kaiken ulkopuolelle. Niin sanotun "Tarkoituksen" ulkopuolelle. Mutta Calhounin hiiritestissä oli vain yksi hoxi vielä muiden muassa. Vaikka kaikki hiiret "universumissa" kuolivat sukupuuttoon, heillä kuitenkin oli loputtomasti tarjolla vettä, ruokaa sun muuta. Ihmisillä tällä menolla loppuu nuo asiat ensin.
Tekoäly on sen vuoksi vaarallinen, koska se vie työn ja tarkoituksen jo siltä ylemmältäkin keskiluokalta. Lääkäreiltä, lakimiehiltä ja tietysti myös taitelijoilta. Kuka tätä enää pyörittää, jos ketään ei tarvita mihinkään?
Ihminen on sen verran sitkä laji ettei kannata pelätä tulevaisuutta. Tässä on sodatkin käyty ja vieläkin porskutellaa.
http://jtalous.blogspot.com/2024/03/resurssipohjainen-talous.html
Lähetä kommentti