Viikonlopun turma järkyttää vieläkin: kahden 17-vuotiaan elämä päättyi mopoautossa, kun itsemurhaa yrittänyt mies ajoi tahallaan heitä päin. Nuoret menehtyivät, mies itse jäi henkiin.
Robottiautoja on markkinoitu lupauksella, että ne säästävät ihmishenkiä. Tavallisissa onnettomuksissa näin varmaan onkin, mutta kun vastassa on itsemurhaaja, robottiauton logiikka saattaa pettää. Tietokone on ohjelmoitu noudattamaan sääntöjä ja uskomaan, että muutkin noudattavat niitä. Kun tilanne on logiikan vastainen, tekoäly saattaa reagoida arvaamattomalla tavalla.
Yksinkertainen ratkaisu on ihmisautoilun kieltäminen kokonaan, mutta se ei tule toteutumaan vielä muutamaan sukupolveen.
Kun robottiautot jonain päivänä alkavat yleistyä, kolareissa kuolleiden määrä laskee, mikä on inhimillisesti katsoen hyvä ja toivottava asia. Mutta asialla on kääntöpuolensa: elinluovuttajien määrä vähenee, jolloin vakaviin sairauksiin kuollaan aiempaa enemmän (ellei sitten teknologia opi kasvattamaan tekoelimiä). Aiheeseen kiinnitti huomiota amerikkalainen Slate-verkkolehti, juuri sopivasti ennen CES-messuja, jossa robottiautot olivat vahvasti esillä.
Kumpi on oikeudenmukaisempaa: menehtyä liikenneonnettomuuteen vai sairauteen? Mahdoton sanoa, kaikki tapaukset ovat erilaisia. Ihmiselle on joka tapauksessa luontaista pyrkiä onnettomuuksien vähentämiseen. Puute elinluovuttajista on kuitenkin muistutus siitä, miten monitahoinen ilmiö autoilu ja sen robotisointi on. Kerrannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin yllättäviä.
Robottiautoja odotellessa voi ihmetellä suomalaista liikennepolitiikkaa. Turvallisuuteen pyritään kameravalvontaa lisäämällä, vaikka joka viidennessä kuolonkolarissa kuljettaja toimi tahallisesti ja puhelimen käyttö on nousemassa alkoholia suuremmaksi riskitekijäksi.
Turhat kuolemat eivät poistu kameroilla vaan oikeilla poliiseilla ja ennaltaehkäisyllä. Jos valtiolla ei ole tähän varaa, liikenneturvallisuuden parantamistavoitteesta tulee luopua. Ja luulen, että robottiautojen edistämiseen rahaa kyllä löytyy, juuri turvallisuuden varjolla.
 |
| IS etusivun ykkösuutinen kuitenkin Marcon tanssiarviot. |
Yksinkertainen ratkaisu on ihmisautoilun kieltäminen kokonaan, mutta se ei tule toteutumaan vielä muutamaan sukupolveen.
Kun robottiautot jonain päivänä alkavat yleistyä, kolareissa kuolleiden määrä laskee, mikä on inhimillisesti katsoen hyvä ja toivottava asia. Mutta asialla on kääntöpuolensa: elinluovuttajien määrä vähenee, jolloin vakaviin sairauksiin kuollaan aiempaa enemmän (ellei sitten teknologia opi kasvattamaan tekoelimiä). Aiheeseen kiinnitti huomiota amerikkalainen Slate-verkkolehti, juuri sopivasti ennen CES-messuja, jossa robottiautot olivat vahvasti esillä.
Kumpi on oikeudenmukaisempaa: menehtyä liikenneonnettomuuteen vai sairauteen? Mahdoton sanoa, kaikki tapaukset ovat erilaisia. Ihmiselle on joka tapauksessa luontaista pyrkiä onnettomuuksien vähentämiseen. Puute elinluovuttajista on kuitenkin muistutus siitä, miten monitahoinen ilmiö autoilu ja sen robotisointi on. Kerrannaisvaikutukset voivat olla hyvinkin yllättäviä.
Robottiautoja odotellessa voi ihmetellä suomalaista liikennepolitiikkaa. Turvallisuuteen pyritään kameravalvontaa lisäämällä, vaikka joka viidennessä kuolonkolarissa kuljettaja toimi tahallisesti ja puhelimen käyttö on nousemassa alkoholia suuremmaksi riskitekijäksi.
Turhat kuolemat eivät poistu kameroilla vaan oikeilla poliiseilla ja ennaltaehkäisyllä. Jos valtiolla ei ole tähän varaa, liikenneturvallisuuden parantamistavoitteesta tulee luopua. Ja luulen, että robottiautojen edistämiseen rahaa kyllä löytyy, juuri turvallisuuden varjolla.
2 kommenttia:
Mielenkiintoinen näkökulma. Liikenneonnettomuuksien vähentyessä jää silti monta hyvää tapaa ihmisen teloa itseään, eli eiköhän elintenluovuttajia jatkossakin riitä.
Tuollaiset järjettömät itsemurha-ajot voidaan tekniikalla estää aika helposti.
Lähetä kommentti