Neljätoista vuotta sitten Suomessa oltiin pettyneitä, sillä Facebook kertoi rakentavansa suuren datakeskuksen Pohjois-Ruotsin Luulajaan. Yhtenä vaihtoehtona oli Oulu, mutta alhaisempi sähkövero käänsi vaa’an Ruotsin eduksi.
Ilmeisesti Facebook oli tyytyväinen valintaansa, sillä vähän myöhemmin keskusta laajennettiin. Talvella 2019 Oulussa ilmestyvä Kaleva kertoi (14.2.2019), että kaksi prosenttia koko Ruotsin teollisuuden sähköstä kuluttava datakeskus on Luulajan kaupungin ylpeys, jota oululaiset voivat vain kadehtia.
Suomalaiset nielivät pettymyksensä ja lähtivät kilpailemaan tulevista keskuksista omaa sähköveroa alentamalla.
Kymmenessä vuodessa digitalisaatio ja tekoäly ovat siivittäneet datakeskukset hurjaan lentoon. Veroalen seurauksena Suomella on nyt positiivinen ongelma. Kaikki haluavat rakentaa datakeskuksia juuri Suomeen, eikä se ole enää yksinomaan hyvä asia.
Julkinen keskustelu käynnistyi keväällä TikTokista. Sen rakentama keskus olisi kokoaan merkittävämpi, sillä mitä laajemman fyysisen jalansijan kiistanalainen kiinalaispalvelu saa, sitä vaikeampi sen toimintaa EU-alueella on jatkossa rajoittaa.
TikTok on kuitenkin pelkkä sivujuoni. Datakeskusbuumi on tullut niin nopeasti, etteivät poliitikot ole pysyneet mukana kehityksessä. On korkea aika arvioida datakeskusten laaja-alaisia vaikutuksia, ennen kuin ne täyttävät Suomen padel-hallien ja pienvarastojen tapaan.
Valtaosa datakeskuksista on pohjimmiltaan vain halleja, joihin rakentaja tai vuokraaja voi tuoda mitä laitteistoa tahansa. Sitten on Facebookin ja Googlen kaltaisia toimijoita, jotka ostavat vanhoja teollisuusalueita ja rakentavat kaiken infran itse.
Yhteistä molemmille on, että keskukset ovat salaperäisiä mustia laatikoita, joihin ulkopuolisilla tarkastajilla tai toimittajilla ei ole asiaa. Emme tiedä, mitä dataa halleissa käsitellään. Google on saanut oman hallinsa ylle jopa virallisen drone-lentokieltoalueen pitämään uteliaat loitolla.
Keväällä 2022 Venäjän hyökkäys avasi suomalaisten siniset ja luottavaiset silmät. Huomattiin, ettei kriittisiä huoltovarmuustietoja kannata jakaa avoimesti kuntien nettisivuilla.
Merikaapelien tärkeys paljastui viimeistään silloin, kun kiinalaislaivat katkoivat niitä ankkureillaan. Murtoja vesitorneihin ja tukiasemiin ei koskaan virallisesti selvitetty.
Emme halua toistaa samoja virheitä datakeskusten suhteen, joten spekuloidaan mieluummin etu- kuin jälkikäteen.
Datakeskukset ovat kriittinen osa globaalia taloutta. On toisaalta suuri luottamuksen osoitus Suomea kohtaan, että kansainväliset yhtiöt haluavat rakentaa niitä maahamme. Toisaalta juuri siksi keskuksilla on turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.
Kansainvälisen kriisin aikana datakeskuksia voitaisiin käyttää sähköverkon tai internetin tahalliseen horjuttamiseen. Siksi on oleellista, että tiedämme hallin rahoittajan, rakennuttajan ja käyttäjän.
Ukrainassa ei ole datakeskuksia, joten emme tiedä, mikä rooli niillä olisi mahdollisessa aseellisessa konfliktissa.
Jos halutaan vahingoittaa länsimaista taloutta, keskukset ovat helppo maali. Hukkalämmön talteenoton vuoksi keskukset sijoitetaan lähelle asuinkeskuksia, mikä kasvattaisi oheisvahinkoja.
Toisaalta juuri keskukset voivat olla syy, mikä saa länsimaat puolustamaan Suomen alueellista koskemattomuutta.
Ainakin isoimmat toimijat voivat kriisitilanteessa siirtää keskuksen toiminnan maasta toiseen. Data liikkuu vilkkaasti, eikä sen sijainnilla ole juuri merkitystä. Sinäkään et tiedä, mistä maasta pilvestä käyttämäsi tiedostot tulevat.
Ehkä merikaapelit ovat lopulta tärkeämpiä kuin datavarastot. Mutta nekin tarvitsevat suojelua.
Kunnat kilpailevat uusista datakeskuksista, koska niille voi myydä muuten arvotonta maata. Keskusten rakentaminen työllistää ja rakennuksista peritään kiinteistöveroa.
Koko Suomen kannalta datakeskukset ovat huonoa bisnestä. Ne eivät kehitä paikallista osaamista, koska kyse on datan alkutuotannosta. Siihen riittää kylmyys ja halpa sähkö.
Keskusten alta kaadetaan metsää ja niitä varten rakennetaan voimalaitoksia muualle Suomeen. Tämä kaikki ei tee hyvää maabrändille.
Suomesta uhkaa tulla digiajan Kiina, johon muut maat ulkoistavat energiasyöpöt ja päästöjä tuottavan teollisuutensa.
Nyt tarvitaan ideoita ja kansallinen strategia, jotta Suomi ei jää digitalouden maatalousmaaksi.
Julkaistu Tivi-lehdessä 6/2025
21 kommenttia:
Hyvä kirjoitus, kiitokset siitä.
Hieman kuitenkin minulla on vielä sellainen tunnelma mediaa seuratessa täältä takarivistä edelleen, että ne jotka tekevät päätöksiä näistä asioista eivät näytä osallistuvan tähän keskusteluun mitenkään.
Sinisilmäisyys, jonka arvelit jo olleen mennyttä taitaa kuitenkin olla Suomessa äidinmaidosta peräisin. Niin ennen kun kriisi koskettaa meidän poliitikkoja henkilökohtaisesti arjessa, niin he tapansa mukaan ajelehtivat autopilotilla yhdestä kokouksesta toiseen väistellen toimittajia parhaansa mukaan, ellei sitten ole tarvetta päästä loistamaan onnistuneesta irtopisteiden keräämisestä julkisesti.
Ei heitä näytä kiinnostavan kun seuraavaan kokouksen asialista ja horisontissa jossain miten tulla valituksi seuraavissa vaaleissa. Onhan se tietty sentään vähän pidempi horisontti kun suuren osan liike-elämän seuraavan neljänneksen tulos ovat. Mutta kun horisontti on näillä molemmilla vain ehkä kännykän näytön etäisyydellä, josta he seuraavat omia kiinnostuksen kohteitaan.
Tämän kaltaisten asioiden arviointi edellyttää enemmän perehtymistä asiaan kun heidän kyky keskittyä yhteen asiaan riittää.
Kirjoituksesi on hyvä ja asiallinen, mutta miten nämä ihmiset joiden keskittymiskyky on lyhyt (kuin osin kultakalalla 9s-14s) saisi keskittymään tähän asiaan niin pitkäksi aikaa, että he kykenisivät sisäistämään heille kerrotut hyödyt ja riskit sekä sitten tekemään järkeviä päätöksiä asiasta on tämän ongelman todellinen haaste.
Haaste se on kenelle tahansa, joka sitä sinun hyvän kirjoituksen lisäksi yrittää tehdä.
Hesarissa oli muuten myös eilen hyvä juttu, jossa haastateltiin Etlan tutkimusjohtajaa Heli Koskea tästä samasta aiheesta.
"Julkaistu Tivi-lehdessä 6/2025"
Minusta kolumni on julkaistu tätä kirjoittaessa viimeisimmässä numerossa 5/2025.
Taitaa se olla nro 6 aivan kuten kolumnin lopussa lukee. Oli turhaa kiistää vastoin parempaa tietoa, mutta vetoan Tivin sivuilla annetun ristiriitaisen informaation aiheuttamaan hämmennykseen. Kirjaston lukusalissa näyttää nyt olevan saatavilla numero 6/2025. Tivin sivuilla nro 5 on edelleen viimeisin mainittu julkaisu. Olisi mukavaa, jos Tivin sivuilla voisi selata sisällysluetteloa.
Nettisivut taitavat päivittyä kun paperilehti on ilmestynyt, näinä päivinä, silloin myös näköislehti ja sisällysluettelo ovat tilaajien luettavissa. Tämä kolumni on kuitenkin laitettu verkkoon jo ennen paperilehden ilmestymistä.
https://jpoli.blogspot.com/2025/06/datakeskuksista.html
"Suomesta uhkaa tulla digiajan Kiina, johon muut maat ulkoistavat energiasyöpöt ja päästöjä tuottavan teollisuutensa"
Ei tuo nyt oikein todelliselta uhkakuvalta näytä, kun katsoo keskusten jakautumista:
https://www.statista.com/statistics/1228433/data-centers-worldwide-by-country/
Tarkoitin vertauskuvallisesti: EU-maat ulkoistavat energiasyöpöt alkutuotannot Suomeen, jossa energia on halpaa ja paljon tyhjää tilaa jossain periferiassa. Ydinvoimaloita on helpompi rakentaa ja jätteet haudata kallioperään Suomessa kuin Keski-Euroopassa. Datakeskusten lisäksi voi koskea esim. vihreän vedyn tai kryptolouhinnan tuotantoja.
Petteri on ihan oikeassa "Suomesta uhkaa tulla digiajan Kiina, johon muut maat ulkoistavat energiasyöpöt ja päästöjä tuottavan teollisuutensa." halpamaa vertauksessa.
Lukekaa ajatuksella yllä ensimmäisestä kommentista linkitetty Hesarin Etlan Heli Kosken haastattelu. Heli, joka siis on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija, perustelee näkökulmansa asiaan erittäin hyvin. Hän tietää mistä puhuu ja osaa katsoa näitä hankkeita taloudellisen toiminnan ja taloudellisen toiminnan kehittämisen näkökulmista.
Artikkelissa Kosken kommenteista tärkein on, se että datakeskuksissa joita ollaan tekemässä Suomalaisten investoinnit _sitoutuvat_ lähinnä "seiniin", eli ne ovat Suomalaisten kannalta lähinnä hyvin paljon energiaa kuluttavia kiinteistösijoituksia. Niitä voi verrata teollisuuden varastoihin, jossa toki työskentelee jonkin verran ihmisiä eri tehtävissä, mutta jossa ei käy tavallisia asiakkaita.
Kuvitelmat, että näistä tulisi jotain rahasampoja ovat hölmöä utopiaa. Ei tule, sitä ne eivät ole muualla mihin näitä on tehty, eikä niistä tule sellaisia myöskään Suomeen.
Isoja kulueriä myöhemmin kunnille, sähkön perusmaksuja maksaville, veronmaksajille ja koko yhteiskunnalle niistä voi kyllä tulla, jos asiaa ei osata hoitaa kuten olisi syytä osata.
Datakeskuksista suurin osa, myös Suomeen tehtävistä, vaikka niitä markkinoidaan tekoälyyn liittyvällä tekemisellä on muistettava, että niitä on nykyisin pääsääntöisesti kahdenlaisia:
1) Datakeskuksia joissa kehitetään tekoäly malleja opettamalla (learning) niitä ja sitten näiden yhteydessä toimivat kehittäjien tiimit ja innovaatiot syntyvät. Nämä ovat niitä suurimpia datakeskuksia, joiden suuruus energiankäytön osalta ovat olleet pitkään kymmenissä megawatti-luokissa. Uusimmat ovat jenkeissä jo gigawatti-luokkassa. Suunnitelmissa on myös jo tehdä teravatti-luokkaan skaalautuvia mm. Elon Muskin xAI:n toimesta.
2) Datakeskuksia joissa käytetään ensimmäisen tyypin datakeskuksissa opetettuja malleja. eli nämä ovat tekoälyn päättelyä (inference) toteuttavia järjestelmiä, jotka halutaan sijoittaa viiveen (latenssi) vuoksi lähelle käyttäjiä. Valmiit mallit eivät tarvitse aivan niin paljon tehoa kun opettamisessa tarvitaan, joten näiden teho tarpeet ovat vain megawatti-luokassa vielä.
En ole tietoinen yhdestäkään Suomeen tehtävästä hankkeesta, jossa Suomeen oltaisiin tekemässä ensimmäisen luokan datakeskuksia, eli sitä missä itse varsinainen isojen kielimallien ym. tekoälyn kehittämistä tehdään. CSC-Kajaanin mallit on tämän suuntaista, mutta tehon käytön kokoluokka on silti eri.
Päättelyyn käytettävistä datakeskuksista joita on ylläppidon, päivitysten tekemisen vuoksi ja käytön jatkuvuuden vuoksi tehtävä useita eri sijainteihin. Niin siitä seuraa, että kun näitä on sitten Euroopankin puolella useita eri maissa, niin ei näistä mitään ylimääräistä turvaa Suomelle ole tulossa. Datakeskuksien suojaaminen sodan tms. uhatessa on vaikeampaa kuin vain siirtää toiminnot pois sieltä toisaalle.
Minusta näitä hankkeita pitäisi ensisijaisesti pyrkiä tarkastelemaan järkevän elinkaari mallin kautta. Mikä on näiden kunkin 10 vuoden suunnitelmat käyttöönoton vaiheesta, kasvutarpeet ja päivitys potentiaali siinä sijaintipaikassa, sekä miten ja mitä on ajateltu sitten elinkaaren lopun olevan. Ei niin, että tehdään nyt halleja ja sitten vain annetaan hankkeiden ajelehtia ja sitten tulee yllätyksiä matkan varrella mihin ei olla mitenkään varauduttu kaikkien tai jonkin osapuolen osalta.
Vanhan sanonnan mukaan "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" ei aina päde, mutta "Hyvin harvoin edes jotenkin ensin suunniteltu asia toimii huonommin kun täysin suunnittelemattomasti toteutettu asia", pätee lähes aina.
Petterin penäämää suunnittelua kannattaisi vakavasti harkita, koska ilman sitä jää asia vain hyvin menemisen toivomisen varaan.
Investointeja mietittäessä kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Kuka nyt uskoo, että Suomessa pystytään mitään tekemään. Ei kai kukaan niin pöllö ole. Vaihtoehdot ovat vähissä. Tuotetaanko sellua vai digihommia? Vaihtoehdot ovat samanlaisia energiasyöppöjä mutta tuotot ovat luultavasti huonompia. Tuotekehityksestä on turha huutaa kun siihen ei kuitenkaan pystytä. Suomi insinööri ei kiinalaiselle pärjää kilpailutilanteessa.
https://www.theregister.com/2025/06/05/datacenters_have_a_public_image/
""People don't make a connection between the digital services they depend on every minute of every day of their lives and the fact that providing those every minute of every day of their lives requires industrial scale infrastructure," she said."
"Does anybody ever think about the reservoir when they turn on the tap? Do they ever think about the substation when they turn on the light? No, why? Because anything that's there when you're born is not technology," he claimed.
Väitetään että datakeskukset työllistävät vain vartijoita ja siivoojia. Kylläpä on noilla aloilla palkat nousseet :)
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011242613.html
"Tilinpäätöstietojen perusteella alan paras palkanmaksaja oli yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön Equinixin Suomen-tytäryhtiö, joka pyörittää Helsingin seudulla viittä datakeskusta.
Työntekijöiden vuotuinen keskipalkka oli noin 8 300 euroa kuukaudessa. Googlen Haminan-datakeskusta operoivassa Tuike Finlandissa keskipalkka oli noin 7 900 euroa."
Hyvä asiahan se on ettö siivoojien ja vartijoiden työtä arvostetaan. Siellä pitää olla tarkkana tietotuvallisuuden kanssa. Siksi kovat palkat. Vaativaa työtä.
@hdmi
Kansainvälisten yritysten omiin ilmoittamiin lukuihin ei kannata suoralta kädeltä luottaa. Niillä on motiivi ja keinoja saada omat asiat näyttämään edullisemmalta, kun ne todellisuudessa sitten ovat.
Ensinnäkin _tilinpäätöksessä_ ei ilmoiteta kun maksettu palkkasumma, siitä ei voida yksin laskea kuin palkkojen keskiarvo jos on myös _toimintakertomuksesta_ löydettävissä tilikauden aikana ollut työntekijämäärä. Keskipalkka voidaan laskea Verottajalle tulorekisteriin ilmoitetuista tiedoista, sikäli kun yrityksen tietoihin on pääsy.
Mutta, toiseksi sitten, Amerikkalaisen firman Suomalainen tytäryhtiö voi maksaa palkat emoyhtiön lähettämille työntekijöille tai ulkopuolisille riippumattomille konsulteille, jotka tekevät työtä tytäryhtiön palkkalistalla. Palkat näkyvät silloin menoina tytäryhtiön kirjanpidossa. Suomeen näistä jää vain työnantajamaksut, mutta muualta tullut palkansaaja maksaa verot jossain muualla mikäli ei oleile Suomessa 183 päivää tai sen yli per vuosi. Suomi ei siis saa näiltä työntekijöiltä palkkatuloista veroja. Mutta toki nämä työntekijät maksavat ALV:ta ym. kun kuluttavat rahaa Suomessa.
Miksi sitten joku työntekijä ja yritys haluaisi toimia näin? Siksi koska se on verosuunnittelun kannalta edullisinta firmalle ja työntekijälle, kun verotus on Suomea kevyempää muualla. Suurilla firmoilla joilla on paljon asiantuntijoita työryhmissä ja halu pitää kiinni heistä auttavat tässä verosuunnittelussa työntekijöitään, se on yksi etu jonka työntekijä voi työnantajalta saada.
Työnantajan kanssa sovitaan, että työntekijä tekee alle puolen vuoden rupeaman jossain projektissa ja siirtyy sieltä sitten toiseen, säilyttäen sen ettei tarvitse maksaa veroja kohdemaassa paikallisesti. Työnantaja lähettää hieman aikaisemmin uuden työntekijän jatkamaan sinne missä vaihto tehdään ja kierrättää heitä sopivasti että verot maksetaan työntekijän kotimaahan tai joskus jopa johonkin Man saarille, Jerseylle, Delaware, Sveitsi tai Irlantiin mihin työntekijä on uuden kotinsa verotuksellisista syistä valinnut.
Tiedän tämän hyvin, koska minä olen tämän kaltaisissa töissä todella ison jenkifirman projekteissa sille asiantuntijoita tarjoavan erillisen firman kautta riippumattomana konsulttina, tehden työtä sen jenkkifirman asiakkaan järjestelmien uudelleen suunnittelemiseksi ja sen jälkeen toteuttamiseksi. En minä maksanut mitään veroja kohde maahan ja verosuunnittelun avulla varmistettiin, etten maksanut Suomeenkaan.
Joten jotta oikeasti voisi selvittää sen, mitä yrityksistä ja heidän työntekijöistään verotuloja Suomeen jää, niin asia pitäisi selvittää Verottajalta kerätyistä tiedoista. Eikä vain luottaa siihen mitä yritykset itse kertovat. Niillä on tapana kaunistella näitä asioita.
Keskipalkat (mediaani) joista kirjoitit kuulostivat minusta hieman korkeilta, koska se tarkoittaisi että siellä keskipalkan ansaitsevalle maksetaan DI:n palkkoja. Tai sitten luvuissa on tytäryhtiön konttorin väki mukana, jossa niitä DI:tä varmaan on, mutta ei sentään itse fyysisissä datakeskuksissa. Jos taas kyse on keskipalkan ja keskiarvon sekaannus koko firman osalta, niin se voisi ehkä kanssa selittää osin asiaa.
Joten tärkein asia näitä lukuja lukiessa mitä firmoilta saa on ymmärtää se, että niitä pitää hieman osata epäillä koska firmoilla on tarve saada näyttämään oma toiminta kaikkien ulkopuolisten silmissä oli ne sijoittajia, päättäjiä ja asiakkaita hieman paremmalta kun mitä asiat sitten käytännössä ovat. Hyvistä asioista kerrotaan ja hieman kaunistellen, vaikeista ei ollenkaan tai jos niin vähätellen. Nämä asiat kun pitää mielessä niin on lähempänä realistista näkemystä asioista.
... jatko
Ja jotta ei jäisi epäselvyyksiä. Minä olen se joka on kirjoittanut nämä pidemmät viestit tähän menessä.
En vastusta datakeskusten tuloa ja rakentamista Suomeen, mutta haluaisin että valtion taholta hieman koordinoitaisiin näitä asioita paremmin. Ja toiseksi, että näiden rakentajat ja operoijat maksavat näiden sähköliittymien rakentamisen todelliset kustannukset eikä niitä maksateta kaikilla sähkön käyttäjillä siirtomaksuina. Ja samalla tavalla näiden aiheuttaman ylimääräisen sähkön tuotannon osalta myös.
Kun näistä asioista huolehditaan asiallisesti, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan että datakeskuksia tehdään Suomeen paikkoihin, joissa ne eivät sitten aiheuta siellä asuville merkittävästi haittoja myöskään.
Itse kannatan sitä että laitetaan kansa kovaan työhön. Sitä on ihmisiä Suomessa lellitty jo pitkän aikaan. Kansa kovaan työhön tekemään datakeskuksia ja ydinvoimaloita niin saadaan asioihin vähän liikettä. Kouluissakin pitäisi opettaa lapsille koodaamista tosissaan että saavat jostain leivän palan irti. Datakeskuksia maa täyteen. Se on kristillistä, tempaus on edessä!
Kuulostaa aivan järjettömältä, kuinka tässä keskustelussa esitetään "energiasyöpöt" datakeskukset negatiivisessa sävyssä. Sehän tarkoittaa, että me saamme myydä niille paljon sähköä hyvällä katteella. Suomessa on kaipailtu tuulivoiman tuottamisesta uutta isoa teollisuudenalaa, mutta asiakkaat vain puuttuvat - tässä niitä nyt olisi.
Tätä minäkin ihmettelen. Haikaillaan jotain pienydinvoimaloita kaukolämmön tuotantoon - vaikka sellaisia ei edes ole markkinoilla ja sitten kun on niin se on taatusti paljon kalliimpaa lämpöä kuin datakeskusten hukkalämpö. Jos sähkö uhkaa loppua niin sitten pari isoa ydinvoimalaa vaikka Etelä-Koreasta.
"Merikaapelien tärkeys paljastui viimeistään silloin, kun kiinalaislaivat katkoivat niitä ankkureillaan. Murtoja vesitorneihin ja tukiasemiin ei koskaan virallisesti selvitetty."
Luulisi tietotekniikkaa osaavan Järvisen arvioivan mitä kirjoittaa. Mainittuja kaapelien katkomisia ei koskaan todettu ja oli vain globojen aate saada suomi mukaan sotavalmisteluihin Venäjää vastaan. Taitaa Järvinen olla 'siellä' puolella, joka suomea kurittaa.
Jos pahin tapahtuu pitää sitten muistaa ottaa mallia Kiinasta. Kun kaikki datakeskukset ja ydinvoimalat on saatu/päätynyt tänne aletaan kiristämään otetta; "Tanssitte meidän pillin mukaan tai tiktokit katkeaa"
Täytyy turvallisuuspoliittisessa ajattelussa ajatella asia myös niin päin, että Venäjä tai Kiina tuskin sen jälkeen enää haluaa merikaapeleita katkoa "vahingossa", jos niiden päässä saattaisi olla heidän oma keskuksensa. Eli tiktokin datakeskus voisi olla hyväkin asia Suomen maaperällä ja mieluiten vielä ihan Venäjän rajan vieressä. Venäläiset tuskin uskaltaa Kiinalaisen kimppuun käydä edes riskeerata vahingossa asiaa. Samasta syystä Baltian maat haluaa pitää yhdysvaltojen joukkoja maaperällä. Venäjällä olisi todella iso kynnys alkaa amerikkalaisia vahingoittamaan, taas kerran, edes riskillä ja vahingossa. Ovat siis kätevä "kilpi". Pelkkä olemassaolo lisää turvallisuutta.
Lähetä kommentti