Kirjoittaessani pari vuotta sitten Tekoäly ja minä -kirjaa pohdin, voiko tekoälyllä olla tietoisuus ja voiko se ajatella kuten ihminen. Ehkä ei vielä, mutta voidaanko joskus rakentaa sellainen kone? Silloin tekoäly olisi nykyistä paljon aidompaa älyä.
 |
| Lauri Järvilehto: Konemieli -kirjan kansi (2025). |
Olen insinööri, enkä osannut vastata kysymykseen. Kuvittelin, että tutkijat ovat näissä asioissa pidemmällä, ja tietävät enemmän. Luettuani kirjan Konemieli (Lauri Järvilehto, 2025) joudun toteamaan, etteivät tutkijatkaan tiedä. Joidenkin mielestä ihmismieli on ainutlaatuinen, eikä sitä voi mallintaa tietokoneella. Toisten mielestä on vain ajan kysymys, ennen kuin kone alkaa ajatella ja osoittaa tietoisuutta (josta kirja käyttää termiä "mieli").
On liki pelottavaa, että tiedämme näin vähän aiheesta, jota olemme kilvan kehittämässä riskeistä ja seurauksista piittaamatta. Entä jos ylitämme huomaamatta jonkin kriittisen rajan ja tekoäly alkaa käyttäytyä liian ihmismäisesti?
Filosofit ja tutkijat ovat kehittäneet monia teorioita ihmismielen olemuksesta. Järvilehdon kirjassa ne jaetaan kuuteen luokkaan: dualistinen, materialistinen, laskennallinen, modulaarinen, systeeminen ja emergenttinen.
Kirjan mukaan parhaiten mieltä selittävät kaksoisprosessointiteoriat, joiden mukaan ihmismieli koostuu kahdesta osasta: tietoinen systeemi 1 ja tiedostamaton systeemi 1. Mikään teoria ei silti vastaa kaikkiin kysymyksiin eikä selitä kaikkia havaintoja. Mielen perimmäinen olemus ja toiminta on yhä arvoitus.
Kirjassa on monia pysäyttäviä ajatuksia, kuten tämä: Jos tekoäly pystyy pian kaikessa vuorovaikutuksessa ihmismäiseen toimintaan, meidän pitäisi suhtautua siihen kuten ihmiseen. Tai tämä: Jollei ajattelulle ole jotain välttämätöntä biologian tai fysiikan sanelemaa syvärakennetta, mikään ei estä rakentamasta koneita, jotka simuloivat ajattelua riittävällä tarkkuudella ts. toimivat yhteiskunnassa kaikin osin kuten ihminen (s. 175). Tai tämä: Jos aivotoiminta on vain mutkikkaiden algoritmien toimeenpanemista, onko väliä tuottaako algoritmit biologinen hermoverkko vai piisirulla prosessoitu neuroverkko (s. 160)?
Järvilehto tuntuu uskovan alan huimaan kehittymiseen jatkossakin, sillä toistuvasti hän epäilee, että tämä tekniikan oleellinen rajoitus saattaa olla jo poistunut siihen mennessä, kun kirja tulee painosta tai vastaanottaja lukee sen. Ei tekoälykehitys sentään niin nopeaa ole.
Vaikka Järvilehdon kirja ei anna lopullista vastausta kannen kysymykseen "Onko ajattelu ihmisen yksinoikeus?", se saa lukijan ajattelemaan ja pohtimaan omaa kantaansa.
10 kommenttia:
En ole lukenut Järvilehdon kirjaa ja vain noiden lyhyiden lainausten perusteella en taida yrittää vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä tässä.
Mutta kommentoin yleisellä tasolla tätä blogikirjoitusta ja edellistä, että nykyiset tekoälyjen toteutukset ovat tilastomalleihin perustuvia, jotka yrittävät niille annetusta syötteestä päätellä ja täydentää mitä siltä pyydetään perustuen sille on mallia opetettaessa esitetty. Ja sen ymmärtämällä on myös selitettävissä miksi ne selittävät omiaan ja hallusinoivat. Tilastomallit kuvaavat asiota yleisellä ei kovin yksityskohtaislla tavalla, miten sellaisesta päättely voisi olla aina täysin eksaktia.
Kielimallien kehittämisen ja luomisen prosesseista sekä niihin liittyvistä vaiheista miten kielimalleja opetetaan on hyvä Andrej Karpathyn video jonka hän teki noin 4 kuukautta sitten, joten ei siitä tässä enempää.
YouTube Jane Street Computerphile kanava, jota on tehnyt paljolti Nottinghamin yliopiston väki julkaisi kolmisen viikkoa sitten tähän blogikirjoitukseen liittyvän videon 'Forbidden' AI Technique. Jossa tutkija kertoo kuinka OpenAI tekoälyä kehitettäessä kun sitä on kielletty ja yritetty estää tekemästä jotain, niin se on löytänyt tapoja ohittaa, kiertää näitä estoja ja käytännössä jäänyt valehtelusta kiinni.
Nykyiset kielimallehin perustuvat tekoälyt ovat siten jo jonkin aikaa näyttäneet inhimillistä käyttäytymistä. Samanlaista käytöstä kuin lapset, teinit ja ns. keskenkasvuiset sortuvat tekemään kun niillä on vahva motiivi miellyttää jotain, olla jäämättä kiinni jostain mitä ei olisi saanut tehdä ja hätävaleita tai vain yrittämällä täyttää puuttuvan tiedon jollain kun eivät tiedä oikeasti asiaa ja esittää sen kuin oikeasti tietävät.
En tiedä kuinka vedenpitävästi tämä käytöksen syyt vielä kielimallien osalta tunnetaan, mutta sitä näyttää kuulemani mukaan esiintyvän vaikka kielimallin tehtävänannossa tätä ei edellytetä tai painoteta erikseen. Jos näin on niin syyt siinä tapauksessa nousevat jotenkin siitä opetetusta mallista josta se (heh AI) ei opi, että sen pitäisi osata vain myöntää kun se ei jotain tiedä ja vaikka vastata ystävällisesti, että ehkä se jatkossa tai seuraava malli osaa paremmin tähän vastata.
Mutta jos näistä jo tähän asti kerrotuista havainnoista voi jotain ehkä päätellä, että jonkin asteiseen ajatteluun ja tietoisuuteen, joka lienee kehittyneen ajattelun kyvystä myöhemmin nouseva ilmiö on ja edelliset asiat hieman minusta viittaavat.
Tekoäly ,grok, puolusti yhteen vaihtoehtoon rajoittunutta vastaustaan kysymykseen. Tämä on paras vaihtoehto, koska täältä löytää kaiken tarvittavan.(ei kertonut kuinka).
Varmaan Osmo A Wiion laki pätee tässäkin, lähitulevaisuuden kehitys yliarvioidaan ja pitkän ajan kehitys aliarvioidaan. Koska tekoälyn kehityksessä on viimeaikoina tapahtunut hyppäyksiä, oletus on että kehitys jatkuu yhtä nopeana jatkossakin. Edistys tuo mukanaan kuitenkin myös uusia ongelma joiden ratkomiseen menee aikaa. Ilman riittävää perustutkimusta todellista edistystä ei tule. Ajan myötä käyttöön tulee kuitenkin yllättäviä kehityspolkuja jotka tarjoaa ennalta arvaamattomia ratkaisuja. Kehitys tuleekin usein tapahtumaan eri tavalla kuin aikaisemman tiedon perusteella olisi kuviteltu.
LLM-tyyppinen tekoäly on kaikesta huolimatta glorifioitu ennakoiva tekstinsyöttö. Ei sillä tietoisuutta ole. Joo, on toki toivoa että kun vain lisätään matriisien kokoa niin jossain vaiheessa iskee emergenssi ja tietoisuus on saavutettu taikaiskusta, mutta enpä panisi toivoani.
Kannattaa filosofisessa mielessä lukea https://en.wikipedia.org/wiki/Chinese_room
Kuitenkin uskotaan, että elämä ja elolliset olennot kehittyivät itsestään?
Henkilökohtaisesti veikkaan, ettei tietoista tekoälyä tulla kehittämään ennen kuin kvaliat osataan selittää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvalia
Ts. ei ehkä ihan lähiaikoina näköpiirissä…
En tiedä viittaatko uskomisella tässä yhteydessä uskomiseen ilman jotenkin todennettavia näyttöjä, kuten uskovat uskonnoissa tekevät. Oletan että et tarkoittanut, koska uskonnolliseen uskoon perustuva keskustelu tekisi tästä helpompaa tai edes mielekästä keskustelua aiheessa pysymisen kannalta.
Totta on että biologisen elämän alkua ei voida vielä tieteellisin keinoin selittää. Siitä on vain useita hypoteeseja ja jokunen ehkä teoria, mutta paljon on vielä hämärän peitossa miten noin 3.7 miljardia vuotta sitten elämän alkeellisimmat mikroskooppiset muodot saivat alkunsa ja elämä maapallolla alkoi. Sitä ei tiedetä syntyikö se täällä silloisissa olosuhteissa vai onko se levinnyt tänne jostain muualta missä se on saanut alkunsa. Tai onko elämää syntynyt useassa paikassa ja vain tämä minkä tunnemme selvinnyt evolution myötä minkä tunnemme ja joka elää myös meissä. No tämä on oma aiheensa, eikä tähän kannata tässä sen enempää paneutua.
Mutta tämän blogikirjoituksen kannalta olennaisempaa on ehkä miettiä sitä mitä äly on. Mitä se on, kenellä sitä on ja missä määrin. Onko sitä vain ihmisellä vain onko sitä muilla elollisilla olioilla tällä pallolla. Jotta sellainen keskustelu olisi minusta järkevää, pitää määritellä tarkemmin mitä älyllä ja älykkyydellä oikeastaan tarkoitamme. Muuten järkevän keskustelun käyminen lienee aika turha harjoitus.
En yritä sitä nyt tehdä tässä, mutta kehottaisin hetken kutakin miettimään aihetta sitä kautta. Että onko tällä planeetalla muita eliöitä, joiden voi sanoa olevan älykkäitä vai ei? Jos on niin missä määrin vai onko tämä asia täysin jyrkkäreunainen binäärinen kyllä vs. ei vastakkainasettelu, jossa mitään välimuotoja ei voi olla?
Meillä elää muitakin eläimiä joilla on todennettu loogista päättelykykyä, kykyä laskea, vertailla ja tehdä johtopäätöksiä. Käyttää työkaluja ruoan hankkimiseen, kykyä tehdä yhteistyötä laji toverin kanssa, kykyä auttaa lajitoveria ja jopa toisen lajin edustajaa hädässä. Jotkut lajit osaavat ratkoa ongelmia ja ratkaisevat mm. ruoan hankkimisen yhteydessä pulmia käyttäen työkaluja. Tästä on useita esimerkkejä kädellisissä (simpanssit, bobobot), linnuista varislinnut ja papukaijat (kea), nisäkkäistä myös delfiinit, elefantit, koirat jne. testeissä ovat osoittaneet näitä kykyjä.
Pitäisikö miettiä ja kysyä sitä, että ovatko nykyiset kielimallit jo ylittäneet näiden kyvyt päättelyn ja oivaltamisen suhteen vai ei?
Jos ja kun biologit ja käyttäytymis-tieteilijät kirjoittavat julkaisuissa, että nämä eläimet osoittavat älykkyyttä, niin sortuvatko he liioitteluun vai eivät?
Entäpä sitten nykyisten kielimallien ei-fyysisten kykyjen vertaaminen ihmisten kykyihin. Mahtavatko näiden uusien ja parhaiden kielimallien kyvyt ylittää jo joillain osa-alueilla ihmisten kykyjä? Jos niin millä osa-alueilla ja millä ei?
... jatko
Mitä arvelette, että kuinka hyvin tekoäly selvisi viime syksynä ylioppilaskirjoitusten kokeissa joita sillä teetettiin? Jos et muista, niin voit lukaista aiheesta Ylen jutun.
Miten mahtaisi käydä jos siihen erikseen valmistautumattomia suomalaisia poimittaisiin satunnaisotannalla ja joista jotkut eivät ole ylioppilaita tai jos ovatkin heillä on näistä kirjoituksista aikaa vuosia tai vuosikymmeniä. Mikä mahtaisi olla todennäköisyys, että näiden testeihin osallistuneiden suomalaisten menestyksen keskiarvo ylittäisi testatun tekoälyn tuloksen?
OK, paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia -- tein sen ihan tarkoituksella, koska haluaisin haastaa ihmisiä ajattelemaan näitä asioita hieman laajemmin.
Eikä vain piintynesti pitäytymällä siinä, että kielimalleja ei voi pitää älykkäinä kun implisiittisesti kommentista on luettavissa, että lausujan premissi hyväksymiselle olisi se että hän on valmis tunnustamaan tekoälyä pitkin hampain älykkääksi vasta sitten kun hän näkee superälyn (AGI) ja osoittaa näin siirtelevän maalipylväitä kun ei halua välttää myöntämästä itselleen sitä mikä on jo ilmeistä.
Yritin siis edellä hahmotella sitä, että mielekäs keskustelu ei ole mahdollista jos pitäydytään vain juupas-eipäs-vaarinhousut tasolla. Vaan pitäisi ymmärtää määritellä mihin älykkyyden tasoon vertaa milloinkin eikä vain heittää lonkalta jokin on tai ei ole älykäs. Sellainen ei on pelkkää ajan hukkaa eikä johda mielekkäästi argumentoituun keskusteluun.
En tiedä moniko teistä on katsonut vaikkapa Geoffrey Hintonin haastatteluja esim. Youtubesta, jossa niitä on useita hyviä katsottavissa.
Hinton oli ensin aivoja ja niiden paremman ymmärtämisen vuoksi ryhtyi tutkimaan tekoälyä. Hän on ollut näiden nykyisten kielimallien kehityksen kannalta keskeinen henkilö päätyen ohjaamaan suurinta osaa nykyisistä huippututkijoista alalla ja kehittämässä nyt käytettyjen oppimisen algoritmeja. Hänestä nykyisillä malleilla on jo älyä ja mahdollisesti jonkinasteinen tietoisuus itsestä joko nyt tai lähitulevaisuudessa on mahdollista.
Oma arvioni on, että se mitä tulevaisuudessa näemme ja tapahtuu on vastaavanlainen kokemus kun oli -90 luvulla kun IBM:n Deep Blue tietokone voitti ihmisen (Garry Kasparovin) Shakissa 1997 ensimmäisen kerran. Siihen asti sitä yleisesti pidettiin mahdottomana. Sitten Google toteutti sen AlphaZero toisti 2017 saman ja hieman myöhemmin AlphaGo voitti Go-pelissä sen maailmanmestarin. Vasta nämä sai yleisen käsityksen muuttumaan siitä, että ihminen ei enää pärjää tietokoneelle em. lautapeleissä, joita pidetään maailman vaikeimpina hallita.
Ilmeisesti tarvitaan jokin vastaavan kaltainen tai sen kaltaisia tapahtumia ennen kuin tietoisuus ja ymmärtämys siitä mitä on sitten jo tapahtunut saa yleisen mielipiteen muuttumaan. Se mitä nämä testit sitten missä mallit voivat osoittaa ja millä vertailu voidaan tehdä jää nähtäväksi.
Yksi tämän hetken merkittävimmäksi arvostetuista matemaatikoista (Terrence Tao) on jo kuitenkin aina vähän väliä testannut uusia malleja siihen, miten hyvin ne ratkaisevat hyvin vaikeita matemaattisia ongelmia. Jos mielenkiintoa riittää, niin käsityksen 10 kuukauden takaisesta tilanteesta saa katsomalla hänen pitämänsä esityksen.
Edellisten lisäksi kannattaa pitää mielessä Jason Lanierin (virtuaalitodellisuuden ym. pioneeri) toteamus:
* The future is already here, but isn't evenly distributed.
Siis se mitä julkisuudessa näytetään ei edusta sitä mitä ovat kehittynein teknologia laboratorioissa ja joiden kanssa tutkijat sekä niitä kehittävät aina työtä tekevät.
ps. Pahoittelen, että tästä tuli pitkä kirjoitus, kovin paljon lyhyemmin näitä en olisi osannut näitä ilmaista.
The Diary Of A CEO Youtube-kanava julkaisi eilen Geoffrey Hintonin tuoreen haastattelun.. Hyvä keskustelu, jos kaden lyhyen upotetun mainosjakson, joiden yksi tuote ainakin on hieman kyseenalainen häiritse liikaa itse sisällön katsomista.
Andrej Karpathy piti hyvän esityksen tänään aamulla Y Combinator Startup School tilaisuudessa.
Software Is Changing (Again).
Esityksessä hän kävi läpi sitä mikä on kielimallien tilanne tällä hetkellä. Miten ne ovat jo muuttaneet ohjelmistokehitystä ja muuttavat sitä vielä enemmän myös jatkossa. Pragmaatikkona hän välttää spekuloimasta kielimallien älykkyydestä, mutta tuo esille nykyisten mallien heikkouksia ja sitä miten niiden ongelmilta voi välttyä. Kannattaa katsoa jos aihe kiinnostaa, video on noin 40 minuuttia pitkä.
Lähetä kommentti