Vappuaattona tullut yllättävä uutinen siitä, että TikTok avaisi datakeskuksen Suomessa, nosti esille tärkeän aiheen, joka ei muutoin olisi noussut julkiseen keskusteluun. Syytä olisi, sillä datakeskuksista on tullut villiä bisnestä. Kunnat myyvät mieluusti maata datakeskuksen rakentajille, mielessään ainakin rakennusaikaiset työpaikat ja tulevat kiinteistöverot. Se, mikä on hyväksi kunnalle, ei välttämättä ole hyväksi koko Suomelle.
Ensinnäkin TikTok. Vaikka datakeskuksen rakentaminen ei ole luvanvaraista, Hyperco varmasti tiesi, miten kiistanalainen yritys TikTok on. Vappuaattona ulkomailta tullut epämääräinen tieto TikTokin tulosta Suomeen ei riitä. Asia olisi pitänyt julkistaa ajoissa.
Datakeskus itsessään ei ole tietoturvaongelma. Kyse on laajemmasta politiikasta. Mitä paremmin TikTok ehtii juurtua EU:n alueelle, sitä vaikeampi palvelua on myöhemmin kieltää. Voiko Suomi edes käsitellä asiaa neutraalisti, jos yhtiöllä on jo keskus Suomessa?
Juuri nyt kiinalainen TikTok ei kuulosta kovin pahalta, mutta entä jos Kiinan paikalle vaihdetaan Venäjä? Kuinka moni haluaisi nyt myöntää luvan venäläiselle datakeskukselle Suomen maaperällä? Kiina ja Venäjä ovat liitossa, joka tähtää avoimesti lännen valta-aseman syrjäyttämiseen. Miltä TikTok datakeskus näyttää muutaman vuoden päästä, jos Kiina on hyökännyt Taiwaniin ja EU kohdistaa siihen pakotteita?
Tammikuussa Yhdysvallat kielsi kiinalaisen TikTokin. Trump pystyi omalla määräyksellään antamaan palvelulle 75 vuorokautta lisäaikaa kauppaneuvottelujen käymiseksi, mutta kauppoja ei ole tehty. Tällä hetkellä TikTok toimii Trumpin laittomasti antamalla luvalla. Ennen pitkää sen USA-toiminnot siirtyvät osittain amerikkalaisen yrityksen omistukseen. EU ei vastaavaan pysty, koska meillä ei ole yritystä, joka voisi omistaa EU-TikTokin. Mutta jollain tavalla EU:n pitää reagoida.
Oma käsitykseni on, ettei TikTok palveluna juurikaan eroa läntisistä vastineistaan. Sen algoritmi on kuitenkin erittäin koukuttava, mikä avaa mahdollisuuden vaikuttaa nuorten ajatteluun ja maailmankuvaan Kiinalle myönteisellä tavalla. Eikä nuorison ajan tuhlaaminen ja keskittymiskyvyn pilaaminen sekään haittaa Kiinaa, pikemminkin päinvastoin. On myös mahdollista, että TikTok laajenee uusille aloille, kuten vaikkapa Facebook on tehnyt.
TikTok haluaa EU-maahan, jotta GDPR-tietosuojavelvoitteet on helpompi täyttää. Kaikki perustuu kuitenkin valheeseen. Sillä, missä maassa henkilötiedot sijaitsevat, ei ole käytännössä merkitystä. Sinäkin luultavasti käytät pilvestä tiedostoja, etkä edes tiedä, missä maassa ne sijaitsevat. Suuria tietomassoja ei kannata siirtää Kiinaan, mutta silloinkin operointi voidaan tehdä etäyhteydellä ja siirtää vain tulokset.
Datakeskukset ovat sikäli huonoa bisnestä, että ne eivät juurikaan vaadi paikallista osaamista. Suomalaisten tehtäväksi jää lähinnä vartiointi, siivous ja ylläpito. Operointi tapahtuu pääkonttorista tai Kiinasta, ja sinne menevät myös taloudelliset voitot, kun palvelu myydään takaisin suomalaisille mainosten tai tietojen urkinnan avulla.
 |
| Juuri Espooseen valmistunut atNorthin datakeskus, "vain" 15 MW. |
Kun datakeskuksia alkaa olla paljon, pitää huomioida niiden vaikutus sähköverkkoon. Esimerkiksi Microsoftin kolmen uuden datakeskuksen (Espoo, Vihti, Kirkkonummi) yhteenlaskettu tehontarve on noin 600 MW, mikä on liki puolet Olkiluoto 3:n tuotannosta (1600 MW). Kuinka monta datakeskusta Suomi pystyy pyörittämään, jotta sähköä riittää kaikkialle myös talven pakkasöinä? Tänään keskipäivällä Suomen kokonaiskulutus oli noin 7500 MW, mutta kylmänä talvipäivänä se tuplantuu.
Kokonaisteho on vain yksi asia. Valtaosa tuotannosta tapahtuu rannikoilla, mistä sähkö pitää siirtää sisämaan keskuksiin. Siirtoverkosta voi muodostua pullonkaula. Lisäksi sähköä tuotetaan yhä enemmän tuulesta ja auringosta, joiden teho vaihtelee suuresti, eikä verkossa ole riittävästi inertiaa tasapainottamaan tuotannon ja kulutuksen heilahteluja. Datakeskus ei jousta. Jos sähköstä tulee pulaa, TikTok-videot eivät hidastu eikä palvelu saa takkuilla. Joku muu joustaa, tai sitten datakeskus käynnistää omat massiiviset dieselgeneraattorinsa.
Datakeskusten lisäksi sähköstä kilpailevat jatkossa myös vihreän teollisuuden hankkeet, kuten terästehtaat ja vedyn tuotanto. Jos hankkeet toteutuvat, ne voivat lisätä kulutusta 2000 megawatilla.
Sitten on vielä imago-ongelma. Haluaako Suomi profiloitua kylmäksi ja autioksi maaksi, joka sopii lähinnä matalan osaamisen ja jalostusarvon tuottajaksi - varastoimaan toisten tietoja ja mahdollistamaan sen tuottoisa liiketoiminta? Henkilötietojen kerääminen, kissavideoiden säilyttäminen tai tekoälyn komentaminen tuottamaan hassuja kuvia ei ole kovin hyödyllistä energiankäyttöä muutenkaan. Tuleeko Suomesta "digiajan Kiina", jonne muut EU-maat ulkoistavat sähkönsyöpöt tekoälypalvelut, jotta ne itse pääsevät hiilineutraaleiksi?
Tarvitaan datakeskusstrategia, jossa Suomi laatii kansalliset linjaukset datakeskuksille ja niiden pelisäännöille. Kuinka paljon Suomen kannattaa houkutella lisää keskuksia? Mitä tehdään sähköverolle? Entä jos datakeskus lopettaa ja sen hukkalämmön varassa elänyt asuinalue jää ilman kaukolämpöä? Pitääkö datakeskukset velvoittaa osallistumaan omilla generaattoreillaan sähköverkon tukemiseen?
Paljon pienemmistäkin asioista on laadittu strategioita.
11 kommenttia:
Tuo suurten ulkomaisten sähkönkuluttajayritysten houkuttelu millään etuuksilla Suomeen on kyllä varomatonta, ellei typerää.
TIK TOK yms. hoitaa eu omalla, ties millä tavalla. Siitä on turha vaivaa päätä meillä.
"Entä jos datakeskus lopettaa ja sen hukkalämmön varassa elänyt asuinalue jää ilman kaukolämpöä? "
Jos näin ajattelee niin eihän silloin minkään laitoksen hukkalämpöä voi hyödyntää. Onko joku datakeskus jossain päin maailmaa lyhyellä varoitusajalla lopettanut?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/84860dde-a728-4c7c-a616-2d61b479014a
Tietysti tästä tapauksessa voisi tulla ajan myötä vastaavan kaltainen poliittinen riski kun Hanhikiven voimalan osalta olisi tullut ja jonka vaaroja mahdollisuuksista sokaistuneet poliitikot ja päättäjät ymmärtäneet pitkään aikaan. Vasta Venäjän sota Ukrainaa vastaan pakotti heidät ymmärtämään riskejä ja onneksi hanke keskeytyi.
Tiktokin käyttöön ajatellut datakeskuksen osalta se toki ei alusta lähtien ole nyt aivan samaa mittaluokkaa, mutta ajan mittaan siitä voi sellainen kasvaa jos rajoja ei osata laittaa ajoissa. Koska datakeskuksilla on taipumus ajan mittaan tarve kasvaa.
Tarkoitan edellisellä sitä, että kun pää saadaan auki ja tehdään ensimmäinen vaihe. Niin sitten jonkin ajan päästä on tarve saada laajentaa ja siitä aiheutuu jo tehtyjen investointien ja työpaikkojen suojelemisen varjolla voimakas painostus (lue: pakko) saada laajentaa toimintoa paljon suuremmaksi kun mistä on alun perin sovittu ja luvat saatu. Jos ei saada, niin asiakas uhkaa irtianoa sopimukset ja lähteä. Jolloin paikallisille, jotka sitä varten tehtyyn infraan on investoineet ja laskeneet takaisinmaksun pitkälle ajalle investointi on suuri vaara tulla isot tappiot.
Datakeskukset kun eivät ole mitään perinteisiä metsäteollisuuden tehtaita, paperi- ja kartonkikoneita, joiden koneet on valtavia ja joita ajetaan maltillista kehitystä tekemällä samoilla laitteilla pitkän aikaa.
Dataksekuksissa käytettyjen laitteiden (koneiden ja tietoliikennelaitteiden) käyttöikä on paljon lyhyempi ja käytetyn teknologian vaihtamisen & päivittämisen tarpeen jänne paljon lyhyempi. Käytännössä vain muutamia vuosia.
Vaikka piiriteknologian kehitys on tähän asti vuosi vuodelta tuottanut enemmän suoritus tehoa per watti ja suurempi suoritus teho mahtunut vuosi vuodelta pienempään tilaan. Niin siihen vapautuneeseen tilaan yleensä asennetaan lisää koneita ja laitteita, jolloin saadaan lisää suoritustehoa, mutta myös käytetyn energian kokonaisteho on kasvanut vuosi vuodelta.
Tänään oli myös muuten Ylen Ykkösaamussa keskustelua aiheesta alkaen kohdasta 26:35.
Keskustelussa muuten keskusteltiin yleisellä tasolla aika laajasti aiheesta, niin
Toimittajan alustuksen jälkeen Esa Vakkilainen arvioi ensin, että 2%-5% menisi nyt koko IT-alan sähkön kulutukseen Suomessa.
Toimittaja jatkaa ja kertoo vertailuna, että Irlannissa menee jo nyt datakeskuksiin yli viidesosa (ts. > 1/5) sähköstä ja kysyy sitten miten asia voi kehittyä Jukka Leskelältä. Leskelä kertoo, että Irlanti on sähkön käytön osalta Suomea pienempi ja valinnut tavan houkutella maahan dataksekuksia. Sitten hän jatkaa ja arvelee, että ei Suomessa näin isoa osuutta datakeskukset tulisi kuluttamaan missään vaiheessa. Ja sitten jatkaan, "et varmaan sellainen maksimi tulee olemaan parikymmentä (20%) prosenttia ....".
Ymmärrän kyllä, että prosenttilasku on joillekin vaikea aihe, mutta 20% on juuri viidesosa (1/5) kuten Irlannissa on. Jos Leskelä sammakkoa ei itse huomannut, niin olisin kuvitellut että läsnä olleista kolmesta edes joku muu olisi osannut prosenttilaskua hieman paremmin.
Samoin se aihe jäi huomiotta. Kenen kustannettavaksi ne sähkön suurteholiittymien ja sähkön siirtoverkon vahvistamisen kustannukset tulevat, joita pitää tehdä näiden tulevien datakeskus hankkeiden vuoksi? Minusta näiden rahoitus pitäisi tulla niiden liittymien tarvitsijoiden kukkarosta eikä niin, että ne peritään siirtomaksuina ja sähköveroina kaikilta meiltä kähyttäjiltä.
Kuten jutun lopulla todetaan, niin tuotetun sähkön hinta tulee vaihtelemaan jatkossakin ja vaihtoehtoja sähkön hinnan kiinnittämiseen kiinteillä sopimuksilla. Yhä merkittävämpi osa sähkön kokonaishinnasta tulee olemaan siirtohinta.
Huttusen puheet verkon kehittämisestä ja Esa Vakkilaisen kommentti siitä, että sähkön tuotanto kyllä skaalautuu, eli tuotantoa rakennetaan kun on tarvetta. Liityntäpaikkojen joihin paljon sähköä käyttävät voidaan liittää ei ole kovin montaa.
Minusta sähkön kuluttajien kannalta siten olennaista olisi saada päättäjät tekemään päätöksiä, jolla sähköverkon merkittävän laajentamisen ja datakeskusten sähköverkkoon tarvittavien uusien suurteohliitymien kustannukset kohdennetaan näiden tarvitsijoille eikä laiteta näitä meidän kaikkien muiden maksettavaksi.
... jatko
Tiktokkia varten ei ehkä ole tulossa niin valtavia tekoälyä varten rakennettavia datakeskuksia kun OpenAI, Meta, Amazon ja Muskin xAI projektit ovat. Helmikuussa kun xAI julkaisi Grok version 3, niin sen julkaisusta saa käsityksen minkä kokoluokan datakeskuksista sen osalta on kyse.
Muskin video on X-palvelussa, Lex Fridmaiin video on Youtubessa. Molemmat on aika pitkiä.
- Grok3 Launch - suora linkki alkuun, hissimusiikin ohi.
- Lex Fridman video tekoälyn megaklustereista
Liitin nämä videot tähän siksi, että asiasta kiinnostuneille voisi tulla parempi ymmärrys siitä minkä kokoisista datakeskuksisia maailmalla on jo nyt tehty viime vuosina ja minkä kokoisia on tekeillä. Grok3 opettamiseen käytetty datakeskus oli valtava.
Kun datakeskukset vielä muutamia vuosia sitten olivat 15-20 MW sähkötehoa käyttäviä, niin parin viime vuoden mittaan ne ovat kasvaneet 140-150 MW ja suurimmat mitä nyt mm. Musk tekee Memphikseen on 2.2 GW eli 2200 MW, eli 65% kakista kolmesta Olkiluodon voimalan yksikköjen maksimi tehosta.
Käynnissä on todella kova kilpailu siitä kuka ehtii ensimmäisenä kehittää AGI, koska ensimmäisenä sen kehittävä tulee saamaan valtavan etulyönti aseman muihin nähden.
Kiinalaisten omista hankkeista on paljon vähemmän tietoa kun mitä em. firmojen projekteista on julkisuuteen tullut.
Onko joku datakeskus jossain päin maailmaa lyhyellä varoitusajalla lopettanut?
Ei varmaankaan, mutta datakeskusten buumi on vasta alkamassa ja siinä voi tapahtua padel-ilmiö: yhtäkkiä kapasiteettia onkin liikaa, ympäristöarvot tai sähkön hinta voivat yllättää jne. Lähinnä ajattelin kuitenkin poliittisia muutoksia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Yandexin toiminta loppui Mäntsälässä, mutta Nebius löytyi jatkajaksi eivätkä kuntalaiset joutuneet palelemaan.
Kiinassa on kuulemma hirvittävästi tyhjiä datakeskuksia. Kuulemma investoivat hirveästi siihen ja nyt on maa sitten täynnä tyhjiä datakeskuksia. Ovat kuulemma vuokranneet niitä ihan ilmaiseksi. Suomeen tuleva datakeskus selittyy varmaan pitkälle juuri siitä syystä, että se halutaan EU sääntelyn sisäpuolelle.
Jos asuisin omakotitalossa ottaisin tällaisen kellariin:
https://www.sunbit.fi/
Kuka tietää mitä siellä neljän seinän sisällä oikeasti on ja kuka kontrolloi?
"Entä jos datakeskus lopettaa ja sen hukkalämmön varassa elänyt asuinalue jää ilman kaukolämpöä?"
Tästähän on jo esimerkki, kun Yandexin Mäntsälän datakeskuksesta katkaistiin sähköt ja Mäntsälän piti vaihtaa tilapäisesti lämmönlähdettä
Tahtooko Tiktok Suomeen jotta pääsee käyttämään Nvidian GPU:ja jotka ovat vientikiellossa Kiinaan?
Lähetä kommentti