keskiviikko 13. marraskuuta 2024

Huono käytettävyys arjessa ärsyttää

Yhä useammin mieleen nousee kysymys: olenko tulossa vanhaksi vai onko maailma oikeasti muuttumassa yhä vaikeammaksi käyttää? Miksi monet arjen tilanteet saavat sormen suuhun ja aiheuttavat noloja tilanteita? Luulisi, että automaattien ja itsepalvelun lisääntyessä kaikesta tulisi yhä helppokäyttöisempää, onhan kyseessä ihan oma tieteenala, jota nykyään opetetaan mm. insinööreille (itsekin suoritin yhden kurssin TTKK:lla tämän vuosituhannen alussa).

Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon, mutta aloitetaan kahvikoneista. Hotellien aamiaishuoneissa tuntuu olevan joka kerta eri laite, jonka toimintaa joutuu pähkäilemään. Mitä painiketta pitää painaa? Täytyykö painiketta pitää pohjassa vai riittääkö kertapainallus? 

Mistä napista saan kupin täyteen? Ja mitä tuo oikean reunan hana tekee?

Osaisitko itse sanoa, mistä painikkeesta pitää painaa, jotta kupin saa täyteen, mutta ei vuotamaan yli? Periaatteessa tämä pitäisi pystyä toteuttamaan selkeästi, asiahan on erittäin yksinkertainen.

Kahviautomaatit ovat ihan oma lukunsa. Tässä yksi pahimmista, mihin olen törmännyt:

Käsittämätön kahviautomaatti.

Tässä automaatissa on kaksi paikkaa, mihin mukin voi asettaa. Mikään ei kuitenkaan kerro, kumpi on oikea. Maksuohjekaan ei pidä paikkaansa, sillä jostain syystä ohje neuvoo näyttämään lähimaksukorttia tai puhelinta uudelleen maksun jälkeen. Yläkuvan hammaspyöräanimaatio on hauska, ehkä insinöörin tuotekehitysbudjetti kului kokonaan siihen?

Ja nyt sä sen vasta kerrot?

"Kahvit ja kaakaot vasemmalta, vesi oikealta. Siirrä kuppia vasemmalle." - Miksei tätä voi merkitä jo laitteen kylkeen? Lähimaksun kolmas kohta "Näytä Kortti Uudelleen" herättää ihmetystä.

Vielä kahviautomaattia yksinkertaisemmatkin laitteet voivat tuottaa hämmennystä, varsinkin jos päästää teollisen muotoilijan asialle. Miten tätä hanaa pitäisi käyttää? Painetaanko sitä, käännetäänkö, mistä säädetään veden lämpötilaa?

Miten tämä hana toimii??

Ei voi tietää, onko näissä valokenno-ohjaus, vai pitääkö hanan päältä painaa.Jos on valokenno, se ei aina tunnu toimivan, joten vettä ei tule vaikka käden veisi oikeaan kohtaan. 

Vessoista puheenollen: luulisi, että vessasymbolien esittäminen olisi maailman selkein ja yksinkertaisin asia. Mutta vielä mitä.

Katso tarkkaan, kumpi on oikea.

Miksei symboleista voi tehdä riittävän isoja ja selkeitä? Ketä hyödyttävät taiteellisen pelkistetyt kuvat, joiden välillä saa arpoa kumpi on kumpi? Entä jos on hämärää tai on ottanut jo muutaman lasin viiniä?

Tai stten arkkitehti on ajatellut jotain hienoa, mikä ei itselle avaudu, kuten Kauppakeskus Triplan alakerrassa.

Mikähän idea tässä on?

Sitten on ovia, joista ei ehkä tarkoituksellakaan tiedä, kumpaan sukupuoleen se viittaa. 

Miehille vai naisille?

Epäilen, että tässä arkkitehti on tavoitellut unisex-vessaa, mutta jos niin on, miksei sitä merkitä sanallisesti? Nyt asiakas jää pohtimaan, mitä tämä symboli tarkoittaa.

Vielä yksi hämmentävä tapaus:

Mikä vessa on W?

Naisten vessasta ei ole kyse, koska vieressä on lisää ovia:

Monta vaihtoehtoa, mutta mikä on oikea vessan ovi?

Lopuksi vielä bonuskuva ohjaimesta, josta on vaikea tietää, kummassa asennossa virtakytkin on ON ja kummassa OFF. Kuva on vanha, mutta näitä on edelleen käytössä, törmäsin tällaiseen muutama viikko sitten. Piti oikein muistella, miten päin se olikaan - ja tietenkin muistin väärin. 

ON vai OFF?

Vipukytkimen toisessa asennossa näkyy vihreä, toisessa punainen. Pitäisi vain muistaa, kumpi niistä tarkoittaa käyttöä. Oliko se nyt niin, että kuvassa näkyvä "merkkivalo" ON-kohdassa tarkoitti, että ohjain on pois päältä?

--

Tällä sivulla on vain muutamia esimerkkejä arjen surkeasta käytettävyydestä. Joko insinöörin ajatus on katkennut tai teollinen muotoilija on unohtanut, että designia tärkeämpää on tuotteen helppokäyttöisyys.

Olen tietenkin epäreilu. Jokaisesta kategoriasta löytyy myös hyviä esimerkkejä, joissa käyttäjän ei tarvitse arvailla eikä nolostua. Ehkä kokoan niistä esimerkkien gallerian johonkin toiseen blogikirjoitukseen.

5 kommenttia:

Olavi Koskela kirjoitti...

Oikealla asialla olet. Jokaisesta koneesta tai laitteesta, jonka toiminnasta tai ohjeista ei saa tavallisilla hoksottimilla tolkkua, tulisi laittaa suora- ja selväsanainen reklamaatio valmistajalle - jos vain jaksaisi ja ehtisi. Oma lukunsa ovat koneella käännetyt, oikolukemattomat ja yleensä huonosti piirrettyjä kaavioita sisältävät kokoamisohjeet, joihin törmää jo huonekaluostosten jälkipuinneissa.

Zarr kirjoitti...

Autot ja kosketusnäytöt.

Minä haluan säätää lämpötilaa tai vaihtaa radiokanavaa tai kytkeä istuinlämmittimen päälle ilman että pitää siirtää katse tiestä. Ja ei, puheohjaus ei ole ratkaisu.

Onneksi tähän on herätty ja pahimmat ylilyönnit näyttävät poistuvan.

Anonyymi kirjoitti...

Helsingissä on kaupunginkirjastoon tullut tulostimet/skannerit, joita kukaan ei osaa käyttää, ei edes henkilökunta. Kallion kirjastossa selasin asiakaspalvelijan kanssa yhdessä tulostimen oheen laadittua monisivuista MAPPIA, jossa oli ohjeita. Kuka alkaa selata mappia kun pitäisi parilla painalluksella saada simppeli skannaus tehtyä? Aivan erityiseksi ongelmaksi muodostui useamman sivun skannaaminen samaan PDF-tiedostoon. Ei onnistunut, ei asiakaspalvelijan kanssa pähkäilemällä eikä muutenkaan. Samanlainen kone myös Vallilan kirjastossa, joten toimipaikan vaihtaminen ei auta.

Tulostaminen on aivan oma lukunsa tätä "palvelua", sillä toimenpiteeseen sisältyvän maksutapahtuman (0,40e/sivu) takia tulostaminen on ulkoistettu jollekin "palvelun"tarjoajalle, jonka sivulla pitää kirjautua asiakkaaksi ja saada PIN-koodi tulostamista varten. Vasta sitten pääsee tulostamaan. Silti en tulostimella ymmärtänyt, milloin ja mihin PIN pitää kirjoittaa. Arvatkaa, muistanko seuraavalla kerralla, mikä PIN-koodini olikaan? Joudun siis jokaisessa prosessin vaiheessa pyytämään apua henkilökunnalta, joka ei aina osaa neuvoa. En syytä heitä. Aivan käsittämätöntä scheissea koko tsydeemi.

Terv. Liisa

Anonyymi kirjoitti...

Nuo vessasymbolit on huvittavia, kun yksittäisestä symbolista ei voi päätellä sen merkitystä, vaan sitä pitää verrata toiseen symboliin ja löytää niiden erot. Voisi jotenkuten toimia, jos symbolit ovat vierekkäin ja erot ovat selkeät.

Tyypillisesti käy niin, että suunnittelijan työpöydällä symbolit näyttävät selkeiltä ja erottuvilta (siinähän ne ovat luultavasti olleet vierekkäin), mutta tilanne on täysin eri, kun symbolit laitetaan todelliseen ympäristöönsä. Niin ikään suunnittelija ei ehkä ole ymmärtänyt, kuinka pieniä symboleista tulee ja kuinka huono valaistus tilassa on.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hyviä pointteja. Hämärän lisäksi ravinolassa katsoja saattaa olla väsynyt ja ehkä muutaman olut/viinilasin jo nauttinut, mikä korostaa entisestään selkeyden vaatimusta. Mutta onneksi päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy, laitan kuvia niistä toiseen kirjoitukseen.