Meidän kaikkien keskittymiskyky on katoamassa ja sillä on huolestuttavia seurauksia. Työtehtävät ja henkilökohtaisen elämän päätökset vaativat asiaan paneutumista ja kärsivällisyyttä. Jatkuva haahuilu tehtävien ja tietokoneen sovellusten tekee meistä tuuliviirejä, jotka tekevät hätiköityjä valintoja ja uskovat sitä, joka esittää kantansa riittävän raflaavasti.
Yleensä syylliseksi löydetään sosiaalinen media, mutta perinteinen media on osa samaa kehitystä. Yrityskin lukea tekstejä nettisivuilta on jatkuvaa esterataa, jossa huomiota yritetään vetää milloin mihinkin suuntaan.
Se alkaa jo sivulle tultaessa. Pitää kuitata evästebannereita ja erilaisia kyselyitä (saammeko näyttää ilmoituksia uusista artikkeleista, saammeko paikantaa, ehditkö vastata muutamaan kysymykseen...), ennen kuin pääsee lukemaan varsinaista tekstiä.
Mikä vietävän pakko julkaisijoilla on upottaa sivulle automaattisesti käynnistyvä video? Se yrittää varastaa huomion, vaikka vierailija haluaisi vain lukea tekstin. Jos uutisvideo on pakko olla, eikö se voi käynnistyä vain sitä pyytäville? Edes sivun vierittäminen ei auta, koska videoikkunaa ei saa piiloon - se vain pienenee näytön alareunaan ja päät jatkavat puhumistaan. Yritä siinä nyt sitten lukea tekstiä ja keskittyä johonkin.
Ovatko nämä automaattivideot oikeasti tehokkaita? Vangitsevatko ne käyttäjän sivulle? Kuka videoista hyötyy? Automaattivideoita on alkanut ilmestyä jopa Ylen uutissivuille.
 |
| Tämänkin uutisen video käynnistyy automaattisesti, vaikka haluaisin vain lukea tekstin. Miksi? |
Sitten on vielä mainokset. Pahimmillaan sivulla on kolmekin animaatiota tai mainosvideota, jotka kerjäävät huomiota ja yrittävät keskeyttää tekstin lukemisen.
Uutisten otsikot ja aihevalinnat ovat loputon valituksen aihe. Tämäkin vitsaus on tullut Yleen. Miksi uutisoidaan "Lähikaupasta loppui yksi tuote" kun voisi ihan hyvin kertoa, että kyse oli kissanruuasta (!). Yle ei pelaa samoilla säännöillä kaupallisten uutissivujen kanssa, joten sen otsikoidenkaan ei pitäisi pelata.
Uutisotsikot yrittävät myydä uutisia, joilla ei ole mitään relevanssia suomalaiselle lukijalle. Lasvegasilaisen osto- ja myyntiliikkeen (ei se mikään panttilainaamo ole) päähenkilön pojan kuolema yliannostukseen tuskin kiinnostaa yhtään lukijaa, kun tätä poikaa ei ole sarjassa edes näytetty. Kummastelin myös uutista ruotsinlaivalla tapahtuneesta joukkoraiskauksesta, kun tekijät olivat ilmeisesti Ruotsista eikä uhrin kansalaisuutta edes mainittu.
Keskittymistä tuhoavista mainoksista ei pääse eroon maksamalla palvelusta. Hesarin sivu avautuu kokosivun mainoksena, joka pitää kuitata pois. Animoidut mainokset yrittävät keskeyttää lukemisen ja saada ajatukset harhailemaan.
Henkilökohtaisena vastaiskuna olen pyrkinyt lisäämään perinteisten paperikirjojen lukemista. Niissä teksti pysyy sentään paikoillaan eivätkä mainokset hypi silmille, koska niitä ei yksinkertaisesti ole.
14 kommenttia:
"The medium is the message"
-- Marshall McLuhan
"Netti on vain tuotesijoittelua"
-- Anonymous
Mainostajat hehkuttaa verkkomainontaa vaikka oikeasti se ei oikein toimi.
Esim. minä kyllä boikotoin joitakin yrityksiä, brändejä ja tuotteita mainoksista johtuen.
Se että mainosta toistetaan ja toistetaan ei todellakaan saa ostamaan sitä vaan se ÄRSYTTÄÄ!!!
Esim. youtube monta kertaan olen siirtynyt muualle kesken videon kun sama paska mainos tulee minuuntin välein.
Jollain www-sivulla on joku mainos , 3 sekunnin kuluttua en muista mikä se edes oli eikä se vaikuta yhtään minun ostopäätöksiin.
Mainostoimistojen tekemisen laatu tuntuu tippuvan kokoajan, tekevät typerääkin typerämpiä mainoksia, ideat on melko huonoja ja toteutus huonoa.
Jos katson jotain mainoksia suoltavia kanavia, mainos-katkon aikana tv menee mutelle ja katselen omasta kännykästä jotain järkevämpää, jokus kun ohjelma ei jaksa tarpeeksi kiinnostaa koska jatkuvat mainoskatkot pilaavat sen, tv menee kiinni ja lähden muihin juttuihin. Välissä menee viikkoja etten edes avaa tv:tä.
Et ehkä tietoisesti muista näkemääsi mainosta, mutta se voi silti vaikuttaa toimintaasi. Mainosten ärsyttävyydestä kaikki ovat samaa mieltä, vaikka se onkin välttämätön paha. Kohdennettu mainonta, joka tuijottaa peräpeiliin ja mainostaa jo ostamiasi tuotteita, on erityisen ärsyttävää. Sitä näkee vai netissä.
Mainostamiseen käytetään kyllä määrättömästi rahaa joka päivä. Vaan lieneekö sitä tarkemmin analysoitu, kuinka paljon mainokset vaikuttavat tavan jampan tai pirkon kulutuspäätöksiin, Erityisen turhalta tuntuu nk päivittäistavaroiden mainostaminen. Niitä, kuten elintarvikkeita, kun ostetaan joka tapauksessa. Niissä muissa tuoteryhmissä oletettavasti tärkein valintaperuste on tuotteen tai brandin tuttuus, ei mahdollinen mainos. Olisi kiinnostavaa kuulla arvio siitä kuinka paljon tavaroiden hintoja voisi alentaa, jos mainostamiseen kuluvia varoja ei tarvitsisi sisällyttää hintoihin. Ei toki niin, että hintoja oikeasti alennettaisiin vaikka mainosrumba lakkaisi.
Anonyymille pitää kyllä sen verran sanoa, että mainostajaa ei kiinnosta tunnetila joka sinulle tulee, vaan sitä kiinnostaa se, että on huomattu ja se painuu muistiin. Ärsyttäminen on yksi tehokkaimpia keinoja päämäärän toteuttamiseksi. Klassisin esimerkki asiasta on "kariniemen kananpoika". Samoin päivittäistavaroiden mainostamisessa ei ole tarkoitus, että ostat sitä pesuainetta mitä siinä tarjouksena mainostetaan vaan, että yleensäkin kävelet koko kauppaan joka se vasta onkin viljelty mainoksilla ja on aikamoinen käyttäytymistieteiden psykologisen tutkimuksen tuloksena rakennettu koko lay-out. Siihen on syynsä miksi karkkihylly on siinä heti vastassa ja maitokaapit on sielä kaupan perällä. Sekä sitä karkkia on ripoteltu vähän joka paikkaan. Ne on pystyssä ja tahkoaa miljardeittain rahaa joka vuosi, joten kyllä ne jotain oikein tekee...
Eniten itseäni ärsyttää uutissivustot, ihan isojen sanoma-yhtöidenkin tuottamien lehtien sivuilla ilmiö, jossa uutisen lukeminen (kännykällä) alkaa sillä, että siinä on koko sivuston peittävä mainos. Pitää yläreunasta etsiä kolmen bakteerin kokoinen rasti, jolla sen saa pois. Tässä vaiheessa en ole edes katsonut mainosta vaan etsin vain rastia. Tämän jälkeen alkaa uutisen lukeminen, yleensä vierittämällä pikkuhiljaa alaspäin. Tässä vaiheessa alkaa ongelmat, koska se lataa seuraavia mainoksia sinne uutisen väliin. Tämä alkaa pompottamaan sivua ylös alas. Yhtäkkiä olen eri kohdassa kuin mihin vieritin. Rullailen uutista ylöspäin, että löydän sen kohdan missä olin, ellei tässä välissä paukaha taas jokin koko ruudun peittävä...
Nohjuuh ymmärsitte kuvion. Aika yleistä nykyisin.
Videoiden ja SOME-upotteiden suurin ongelma on se, että tulevaisuuden historia-arkistointi tulee kärsimään asiasta valtavasti. Nykyaikanen journalismi on sikäli laadutonta, että se ei ota tulevaisuutta mitenkään huomioon.
Twitter vaihtui X:ksi ja on nähtävillä, että ne uutiset joita on jotain miljoonia, joihin on twitteriin viittattu, tulee muuttumaan kauttaaltaan kelvottomaksi uutiseksi, koska se itse twitter-postaus tavalla tai toisella tulee myöhemmin katoamaan.
Sama koskee Petterin mainitsemia videoita. Uutinen voi löytyäkin kahdenkymmenen vuoden päästä niin kuin vanhat sanomalehdetkin löytyy arkistosta sadankin vuoden takaa. Mutta sitä videota ei joko ole enää tai sitä ei saa auki ja siten se kaikki ympäröivä uutisointi voi olla täysin kelvotonta. Asia on kerrottu siinä videossa.
Eli tulevaisuuden lapset ja historiantutkijat perivät itsellensä kansakunnat, jotka on hajonneita ja korviaan myöten velkaantuneita mutta eivät voi edes tutkia mistä asia johtui, kun tiedon tallennuskin on ollut kelvotonta. Henkilökohtaisena vastaiskuna olen päättänyt, että en näihin ainakaan enää kolikkoakaan rahaa tuhlaa. Käytän yleisradion palvelua jossa on ne samat uutiset kuin muuallakin, ilman lepattavia mainoksia ja muuta klikkiotsikko roskaa. Se riittää (ja siitä joutuu kuitenkin maksamaan).
Uutisten selailu alkoi tappaa työtehokkuuden. Teksti-TV-sovellus tarjoaa nykyisin tarpeeksi informaatiota. Juttelu kahvitauolla yleensä paljastaa jos tapahtuu jotain merkittävää. YLE voisi alkaa tehdä eron uutisten ja tapahtumien välille.
@Markus
Nohjuuh ymmärsitte kuvion. Aika yleistä nykyisin.
Ei, en ymmärtänyt miksi sinun muka pitää olla käyttämättä selainta tai mobilisovelluksia, johon et voi asentaa mainostenesto lisäosaa (ad-blocker). Käytä selainta mihin saat mainoksenesto-lisäosan ja jätä mainoksista kärsiminen muille.
Mobiililaiteisiin on pitkään ollut selaimia, joihin sen voi ottaa käyttöön tai joissa se on jopa sisään rakennettuna.
Eikä vain Andoidiin vaan myös mobile Safariin voi myös asentaa laajennuksia, joiden joukossa on mainoksenesto-lisäosia. Ne toimivat varsin hyvin, myös youtubessa vaikka Google vähän välillä keksikin, miten saa ohitettua eston ja jonka jälkeen muutamassa päivässä lisäosa päivittyy ja mainokset evät enää pääse läpi.
Kissa ja hiiri leikki jatkuu jo ties kuinka monetta vuotta, mutta ehkä 99% vuoden päivistä mainoksia ei tarvitse katsella edes youtubessa. Muualla niitä ei tarvitse katsella 100% vuodessa.
Youtuben kanssa joskus (<10/v) joutuu tyhjentämään selaimen välimuistin, että esto toimii oikein, muita ongelmia ei ole ollut viiden viimeisen vuoden aikana.
iPhone & iPad pitää olla 64bit versioita, eli kaikki nykyisin vielä Apple tukemat versiot, 32bit vanhat jo tuesta poistuneet eivät lisäosia selaimissa tukeneet. Ja lisäosista joutuu hieman maksamaan sovelluskaupassa, jotta sovellus päivittyy itse ja estosääntöjen osalta.
Chromen käyttäjille Google yrittää tehdä mainosten estämisestä jatkuvasti yhä vain hankalampaa, mutta kun ei käytä Chromea sivustoihin joilla on mainoksia niin mainoksia tarvitse katsella. Myös DigiTV:stä saa käyttämällä Pi-holea proxyna saa pois mainokset jotka ei ole itse ohjelmavirrassa.
Minulla ei olisi mitään pientä määrää silmille hyppimätöntä liiaksi häiritemättömiä mainoksia vastaan -- sellaisia kun ne olivat aikanaan perinteisen analogisen TV:n aikana, mutta nykyistä mainostulvaa en suostu katsomaan se on täysin varmaa. Jos liiallisia mainoksia ei voi saada pois, olen jätän sen sivuston ja sisällön käyttämättä.
Aloin huvikseni keräillä YLE:n uutisista klikkiotsikoita, niitä on nyt jo satoja, eikä siihen kauan ole mennyt. Olen erittäin pettynyt julkisrahoitteisen YLE:n siirtymisestä kaupallisten medioiden tapaan "uutisoida" asioista. "Suomalaiset rakensivat massiivisen puolustusketjun - nyt sen on valloittanut Suomen ehkä kiehtovin eläin." En halua maksaa 163 euroa vuodessa siitä, että minun on klikattava uudestaan nähdäkseni mikä eläin se on. Käsittämätöntä. Muistan Atso Almilan kysyneen syytä tällaiseen Twitterissä ja sai YLE:ltä vastauksen: "Meidän on kilpailtava kaupallisten medioiden kanssa." Johon Almila vastasi: "Sitähän teidän juuri ei tarvitse tehdä." Joka ainoa klikkiotsikko jää klikkaamatta ja muutenkin YLE:n sivuilla viettämäni aika jää nykyään minimiin. Areenassa kun painat videon tauolle katsellaksesi jotakin yksityiskohtaa, yläreuna täyttyy katseluehdotuksista. Tätä ei harrasta edes Youtube. Elokuvan yläkulmassa näkyvä himmennetty kanavalogo - mitä YLE tietenkin myös harrastaa - ei kuulu elokuvaan, joka minusta on visuaalinen (taide)teos. Sama kuin kaikkien Ateneumin maalausten yläkulmassa olisi Ateneumin logo tai sinfoniakonsertissa soitettaisiin koko esityksen ajan hiljaa taustalla jotakin tunnaria. Ainuttakaan mainosten keskeyttämää elokuvaa en ole vuosiin enää suostunut katsomaan.
Ainakin Firefoxissa saa mainokset kiitettävästi piiloon mistä tahansa, myös Tubesta. Noscript on myös hyödyllinen esim evästekyselyiden vaimentaja. Katselen paljon Tubea ja minulla on siellä kanavakin. Välillä on tullut mieleen oikeasti alkaa maksaakin siitä sisällöstä, mutta kun luin, että Googlen emoyhtiö teki viime vuonna kolmessa kuukaudessa voittoa n20 miljardia dollaria (mm. minua vakoilemalla), niin antaa olla.
Automaattisesti käynnistyvät viedot ovat olleet itselleni suuri mysteeri (ja iso ärsytyksen aihe).
Haluaisin ihan aidosti tietää, ilman mitään takaa-ajatusta, miksi videoiden pitää käynnistyä automaattisesti?
Kaupallisella nettisivulla syy on ehkä siinä, että saadaan kävijä pysähtymään ja pysymään sivulla. Tekemässä mitä? Katsomassa videota. Miten se videon katsominen tuottaa enemmän tuloja? Onko kyse siitä, että tilasto näyttää kävijöiden olevan sivulla X minuuttia, jolloin voidaan sanoa, että "meillä kannattaa mainostaa, mainoksesi saa niin ja noin paljon näkyvyyttä" (toisinsanoen pelkkä pseudotiedettä)?
Ylen nettisivulla homma menee vielä mystisemmäksi. Kuten todettua, Ylen ei tarvitse kilpailla klikeistä, enkä tiedä mitä ekstraa Yleläinen saa siitä, että kävijä jäisi tollottamaan uutissivun videota. Oma teoriani on, että joku konsultti/mainosmies/nettisivukehittäjä on saanut myytyä Ylelle ajatuksen automaattisesti käynnistyvistä videoista, jotka sitten parantaa tilastoja, joiden perusteella... niin mitä? Perustellaan Yle-veron kasvutarvetta?
Hei, te ylen klikkiotsikoiden, automaattisesti alkavien videoiden ihmettelijät, jne. ette ole selvästi oivaltaneet, että vaikka YLE ei elä mainostuloilla niin se käy kilpailua muiden mediatalojen kanssa medianäkyvyydestä, jota mitataan yleisesti kävijämäärillä, sivulatauksilla ja sillä kuinka kauan silmäparit viipyvät sivustolla.
YLE ei kilpaile siitä, että sen sivuilla kukaan saa mainos näkyvyyttä — koska pois lukien heidän omien sisältöjen puffeja ja viittauksia muihin sivustoihin mainostilaa sieltä ei voi ostaa.
Niin siitä huolimatta kukapa muu sen kissan hännän nostaisi kun kissa itse l. YLE haluaa osoittaa sen rahoittajille
A) olevansa sille kerätyn YLE-veron arvoinen, ettei heikkoa medianäkyvyyttä (vähäisiä kävijämääriä) käytetä sitä vastaan ja vaadita tulojen leikkaamista.
B) YLE palkkaa tekijöitä työmarkkinoilta siinä kun muutkin mediatalot ja sen on oltava haluttu paikka tehdä uraa jotta se saisi haluamaansa osaavaa työvoimaa olemalla kiinnostava työpaikka.
C) Työvoimaa kulkee molempiin suuntiin ja YLE:n tulee mainosrahoitteisista mediataloissa väkeä joka tuo omat ideansa ja tapansa mukanaan, sieltä ne mallit hankkia näkyvyyttä tulevat taloon. Ja jänkäävät, että ”ei me voida sellaista tehdä, kun se ei ole meidän perinteinen tapa toimia…” väki jää vähemmistöön kun ei ole ehdottaa miten muuten sitä näkyvyyttä sitten saisi nostettua kun muut käy kilpaa klikkiotsikoilla ja oma näkyvyys ei nouse.
Muitakin syitä varmasti hetken lisää miettimällä voi löytää, mutta nuo nyt ovat ne aivan ilmeisimmät.
Edellisestä ei pidä päätellä, että pitäisin kehitystä ja muodostunutta ilmiötä positiivisena — ei en pidä, päinvastoin.
Asian syiden ymmärtäminen ei siis tarkoita sitä, että samalla hyväksyisi asian pa pitäisi sitä toivottavana.
Ja edellä olevaan sen verran lisäyksenä.
Kaipaan sitä aikaa kun YLE ei vielä ollut niin huomiotalouden* näkyvyyden kiiman riivaama mikä siitä on viimeisen kymmenen vuoden mittaan tullut.
*) ks. J. Sarasvuo
Ja että se YLE yhä olisi enemmän vanhan itsensä ja myös enemmän oman pitkäaikaisen esikuvansa BBC:n kaltainen talo, joka jättää jokaiseen pintailmiöön höyrähtämisen omaan arvoonsa ja osaa valita harkitummin sisältöä, jättäen klikkiotsikoinin pois.
Se, että YLE ei tuota osaa tehdä ja yrittää kisata kaupallisen median kanssa kertoo selkesästi siitä, että YLE:llä organisaationa on itsetunto ja -arvo kateissa, joka sillä oli vielä vuosikymmen sitten ja sitä edeltävinä vuosikymmen sitten selkeästi olivat. Nyt tästä on vielä häivähdys Ylen ykkösellä kuultavissa, mutta muualta sitä ei enää YLE:llä ole löydettävissä.
Ymmärrän toki miksi YLE kokee, että heidän on meneteltävä kuten muut. On vain sääli, että ansaintalogiikka on se mitä se on - ja että rahoituksesta päättävät näkevät vain materiaaliset "arvot". Jos ajattelen pelkästään omaa suhtautumistani, YLE ampuu itseään jalkaan, koska tuo touhu vähentää asiointiani siellä. Mutta enemmistöä tuo ei haittaa ja hehän saavat mitä tilaavat.
Ainakin Firefoxissa voi tubevideoiden autokäynnistyksen estää. En tiedä tehoaako se kaikilla muilla sivuilla.
Lähetä kommentti