keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Vielä yksi pankkihuijauksen uhri - miltä tuntuu menettää säästönsä?

Sain eilen yhteydenoton taas uudelta pankkihuijauksen uhrilta. Hän ei halunnut tapaustaan julkisuuteen, joten en erittele sitä tarkemmin. Tällä kertaa kyse oli kuitenkin puhelinhuijareista, joista toinen soitti ensin vieraan pankin nimissä ja sitten toinen oman pankin "turvaosastolta". Vakuuttavalla suomenkielisellä esiintymisellä he saivat uhrin kuittaamaan rahansiirtoja ja menettämään eläkeläiselle suuren, viisinumeroisen summan rahaa siirtona toiseen EU-maahan.

Luultavasti soittajat ovat samoja kuin taannoin poliisihuijauksista kiinni saadut. Tuntuu ihmeelliseltä, että kaikista varoituksista huolimatta ihmiset menevät halpaan. Mutta soittajat ovat ammattilaisia ja esiintyvät vakuuttavasti. He jopa lavastavat taustalle ääniä ja tapahtumia, jotka tukevat heidän tarinaansa.

Uskon, että melkein kuka tahansa voisi mennä lankaan, eikä vika ole iäkkäissä ihmisissä. Nuoremmat uskovat, kun lapsi lähettää Whatsappissa viestin ja kertoo puhelimensa kärsineen vesivahingon tai vahingoittuneen muusta syystä. 

Joku menee tähänkin huijaukseen.

On helppo nauraa hyväuskoisuudelle, kun niistä lukee netistä tai median uutisista, mutta kohdalle osuessaan tilanne on toinen.

Hymy hyytyy, jos rikollinen saa tilin tyhjennettyä ja otettua vielä limiitin täydeltä lainaa. Pankki toteaa, että vika on asiakkaassa, eikä aio korvata mitään. Asianajaja olisi kallis ja oikeudenkäynnin kuluriski hurjan suuri. Tiedät olevasi yksin pankkia vastaan, rahasi menettäneenä. Tiedät myös, ettei poliisi saa nettirikollisia kiinni. Tilanne on erittäin ahdistava.

Rahaliikenteen siirtämistä seteleistä pankkiin perusteltiin paremmalla turvallisuudella. Vaihtoehtoa sähköiselle itsepalvelulle ei enää anneta. Nyt näyttää siltä, että digitaalisessa muodossa on omat riskinsä.

Rikoksen uhrilla on vähän auttajia. Rikosuhripäivystys voi lohduttaa ja korvauskiistan voi viedä Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan (www.fine.fi) arvioitavaksi. Se antaa suosituksen, jota pankki yleensä noudattaa. FINE arvioi, onko uhri ollut tavallisen vai törkeän huolimaton. Joskus kyse voi olla muutamasta huijausviestin sanasta.

Vika on tietenkin rikollisessa, ei uhrissa. Myös uhrin on noudatettava huolellisuutta verkkopankkia käyttäessään. Mutta miten korkealle tämä raja asetetaan. Kuinka paljon ihmisen pitää osata torjua ammattimaisia huijareita? Mitä voi edellyttää lapsilta, aikuisilta tai vanhuksilta?

Ruotsissa korkein oikeus antoi toissa vuonna päätöksen pankkien korvausvastuusta. Pääsääntö on, että pankki korvaa vahingon uhrille. Jos uhri on ollut törkeän huolimaton, hänen oma vastuunsa voi nousta 12 000 kruunuun asti (noin 1200 euroa). 

Konekäännös viimeisestä kappaleesta: "- Tässä on kyse erittäin taitavista huijareista. Tavallisten ihmisten valmistautuneisuudelle, epäluuloisille ja asiantunteville on rajansa. Pankeilla on myös suuri vastuu siinä, että ne eivät ole onnistuneet luomaan riittävän turvallisia järjestelmiä."

Yhdysvalloissa New Yorkin yleinen syyttäjä on haastanut Citibankin oikeuteen, koska tämä ei ole pystynyt suojelemaan asiakkaitaan hakkereilta ja huijareilta. Kuulostaa kovin tutulta: "The lawsuit argues that New York customers lost millions of dollars — in some cases their entire lifesavings — to scammers and hackers because of Citi’s weak security and anti-fraud measures. According to the NY AG, Citi does not do enough to prevent unauthorized account takeovers, illegally refuses to reimburse fraud victims and “misleads” customers about their rights after their accounts are hacked."

Ja vielä: "For example, in October 2021 a New Yorker had $40,000 stolen from her retirement savings account after being tricked by a text message purporting to be from Citi but was actually from a scammer who changed her password and transferred money."

CNN:n uutisen mukaan pankkihuijauksissa on koettu parissa vuodessa "industry-wide surge". Se on havaittu myös Suomessa. Kaikki pankit etsivät nyt ratkaisua miten tasapainoilla palvelun ja toisaalta asiakkaan suojelun sekä valvonnan kustannusten keskellä.

Lisäys 8.2.2024: Tämän uhrin tarina avattuna nyt Ilta-Sanomissa.

Lisäys 18.11.2024: Tämän uhrin kohdalla tapaus päättyi onnellisesti. Poliisi sai pysäytettyä rahat Puolassa ja uhri sai 37 000 euron menetyksen takaisin 40 euroa lukuunottamatta, se oli ehkä pidetty Puolassa jonkinlaisena palvelumaksuna. Sen sijaan uhrin nimissä tehdyt yli 8000 euron luottokorttitappiot jäivät uhrin itsensä maksettaviksi. Uhri kiitteli poliisissa varsinkin Veronikaa, joka oli hoitanut tapausta sinnikkäästi. Samaa hän ei voinut sanoa pankista.

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei, yksi uhri lisää, onnellinen loppu.

Itse menin kanssa halpaan reilu vuosi sitten, tuli linkki jossa pyydettin jotain korjausta Danske Bankin tietoihin. No aamulla juuri heränneenä en miettinyt vaan laitoin tunnukset.

Tämä oli perjantai, no seuraavana lauantaina yritin maksaa kortilla, niin ei toiminut. Soitin sulkupalveluun ja kertoivat, että suljettu, epäilyttävää toimintaa havaittu. No paskat housussa odottamaan maanantaita, että pääsi konttoriin. Maanantai aamuna tuli Telialta palvelun arvointipyyntö joten soitin Telian palveluun jossa todettiin että minun tunnuksilla oli avattu 3kpl 5G yhteyttä n. 30€/kpl, eli 90€/kk, pyysin sulkemaan ne heti. Pankkikonttorissa helpotus kun Danske Bankin turvasysteemi oli toiminut, mitään ei ollut lähtenyt tililtä.

Mutta sitten taistelu Telian kanssa, laskuttivat 180€ kahden kuukauden 3kpl 5G liittymästä. Sanoivat, että eivät voi poistaa liittymiä kun heidän tutkinta on kesken. Littymistä joita ei voitu käyttää koska ne oli heti suljettu.

Tein reklamaation, ei vastausta 3kk, otin yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Vasta kun kuluttajaneuvonta oli yhteydessä Teliaan sieltä otettiin yhteyttä ja palautettiin 173€.

Eli opetus, myös puhelinliittymät ovat vaarassa. Näistä voi saada valtavia laskuja.

izaa kirjoitti...

Odotellaan sitä hetkeä kun soittajan ääni on vielä oman lapsen ääni ja puhelu tulee lapsen numerosta. Ei mene kauaa.

XamiX kirjoitti...

Omalta lapseltaan voi aina kysyä jotain mitä ei mikään tekoäly tiedä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuossa on Ruotsissa oikea asenne. Suomessa asiakas olisi kokonaan vastuussa ollessa törkeän huolimaton, ja jopa muutenkin. Lisäksi törkeä huolimattomuus on tulkinnanvarainen käsite. Joskus siksi on katsottu, ettei kotiin tultuaan ole tarkastanut, että lompakko on tallella. En koskaan elämässäni ole tehnyt niin.

Osmo kirjoitti...

Kuluttajalla on tikka vastuu tilistään, mutta kolmansia osapuolia se ei koske. Tunnistuksen hyväksyjä ottaa riskin siitä, että tunniste on väärä. Jos joku väärinkäyttää sinen tunnuksia tai vaikka henkkaria ja tekee sopimuksia, et yksinkertaisesti niissä sopimusosapuoli.

Markus kirjoitti...

Eihän pankit missään vaiheessa valehdellut, kun sanoivat, että sähköinen rahansiirto parantaa turvallisuutta. He vain eivät muistaneet mainita, että se tarkoitti Pankkien itsensä turvallisuutta ja tappioiden minimointia. Mutta fysiikan peruslaki on, että jotain pitää jättää taakse. Ei ole pelkkää voittoa olemassakaan vaan joidenkuiden pitää sitten ottaa taakka harteilleen ja se taho on asiakkaat.

Hersyvän hauska sanonta on se muinainen Jyrki Kataisen sanonta "Me tienataan tällä". Monet kansalaiset uskoivat, että se tarkoitti Suomea tai Suomen kansaa mutta ihminen on harhainen otus kun on sitä hyväuskoisuutta. Eiköhän Katainen tarkoittanut ihan kirjaimellisesti ja tarkoitti heitä ihan itseään.

Tämä digitaalinen internet-maailma on tavallisille ihmisille täysi painajainen. Työpaikat on mennyt. Palvelut on mennyt. Tietoturva loistaa poissaolollaan, koska firmat luistelee omasta vastuustaan. Kaiken kärsijänä on se tavallinen asiakas. Some on tuhonnut kaiken alkeellisenkin lasten ja nuorten elämästä. Ei osata pariutua eikä paritella. Ei osata ystävystyä. Sosiaaliset taidot on samat kuin pesukoneella.

Parasta ihmiskunnalle olisi jos koko internet räjäytettäisiin pois olemasta ja palattaisiin takaisin ysärille. Pankkikortilla maksetaan ostokset ja joka kylässä on palvelut tiskillä asioidessa. Asiointi tehdään lomakkeilla. Siis internetin ideahan oli nimenomaan siirtää palvelut pois tiskeiltä, jotta siis taas kerran firmat ja valtio säästää.

Suomen valtio on kaikessa suhteessa hyvin tekopyhä. Hyvä esimerkki oli taannoinen asia siitä, että valtion ja lainsäädännön näkökulmasta ihmisellä ei ole mikään pakko olla henkilöllisyystodistusta. Mutta tuo laki ei ole ihmisiä varten, vaan valtiota varten. Jos valtio pakottaisi kaikille olemaan henkilöllisyystodistuksen, silloin valtion pitäisi se järjestää ja maksaa. Kuten Virossa esimerkiksi. Mutta kun sitä ei suoraan pakoteta, valtio voi täysin vetäytyä vastuusta. Kuitenkin oikeassa elämässä täällä ei voi elää eikä asioida ilman sitä henkilöllisyytodistusta. Se laki ei koske niitä firmoja ja asiointitahoja. Näin ollen ihmiset on pakotettu asioimaan satojen kilometrien päähän lähimpään poliisin yliruuhkaiseen palvelupisteeseen, mihin pitäisi sormenjälkiään jostain syystä jätellä jatkuvasti ja jos ei ihmisiä nappaa asiaa tehdä niin omapa on ongelmansa. Eli ihmiset käytännössä on heitetty ihan susille. Toinen esimerkki vastuunvältelystä on tuo asunto-osake siirto asia. Ensin tehdään hömpötysjärjestelmä jota kukaan ei ole halunnut eikä pyytänyt. Sitten pakotetaan ihmiset jatkuvasti sakoista ja sanktioista muistutellen lähettelemään arvokkaita osakekirjoja maailman epäluotettavimman postilaitoksen välityksellä rekisteröitäväksi ja heti perään on uutisissa että koko systeemi on täydessä kaaoksessa ja tukossa.

Hei onnea kaikille muuten sinne vuoteen 2032 kun kaikkien ajokortit vanhenee yhdellä kertaa siinä ja heti! Sekin sellainen sopimus mitä on jälkikäteen yksipuolisesti vain muuteltu.

Suomi on kaikessa suhteessa erinomainen rikollisten pesäke koska tässä entisessä juhlitussa pohjolan japanissa ei enää toimi alkeellisetkaan asiat. Se johtuu siitä kun suomessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalla on säästetty kaikki hengiltä. Ihan kaikki ja kaikkialta. Kellään ei ole mitään vastuuta mistään.

Anonyymi kirjoitti...

Whatup-viesti huijaus on helppo todeta huijaukseksi kun sopii turvasanan lapsensa kanssa ja laittaa hänet ymmärtämään että turvasanasta ei kerrota kenellekään mitään.

Jos tosiaan tulisi soitto lapsen äänellä niin tosiaan kysymällä oikeita kysymyksiä pystyy todentamaan että huijari vai ei.

"Mikä värinen naapurin mersu on?" Tekoäly ei osaa sanoa että naapurissa on sininen volvo. Tai "Tule heti kotiin, mummo tulee käymään" (ei se haudasta tule).

izaa kirjoitti...

Niinpä, mutta ei spontaanissa puhelussa 80 vuotiaalla tule mieleen kysellä naapurin Mersun väriä. Päästetäänhän ihmisiä kotiinkin esittämällä poliisia jne. Huijaukset yleistyvät ja muuttavat muotoaan.

Ja aina voi soittaa takaisin toki

Milla kirjoitti...

Suurin osa ihmisistä liian hyväuskoisia ja menevät kaiken näköisiin huijauksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Erittäin hyvä artikkeli jälleen sinulta.

PL kirjoitti...

Luulisi useimpien vanhempien ymmärtävän että puhelinnumeroa ei tarvitse vaihtaa puhelimen rikkoutumisen vuoksi. SIM-kortin asentaminen uuteen puhelimeen ratkaisee ongelman. Sitten on asia erikseen jos SIM-kortti rikkoutuu, mutta niin taitaa käydä varsin harvoin.

petrip kirjoitti...

tuollainen automaatti maksimi vastuu on aivan dorka. Make sopii Kalen kanssa että kale jymättää kymppitonnin ja Make sitten tekee rikosilmoituksen ja pankki maksaa omavastuun ylittävän osana ja saalis nostetaan jollain tavalla käteisellä ja jaetaan

Kyllä ihmisillä pitää olla vastuu tekemisistää, korkeintaan pankki voisi tarjota palvelua jossa rahohen siirto vaatii jonkinmoisia tarkastuksia

Zarr kirjoitti...

Nyt kun tuo IS:n juttu kertoo yksityiskohdat niin mieleen tulee että jos Nordea kerran oli tuon jo flagannutkin epäilyttäväksi niin miksi eivät sitten blokanneet siirtoa?

Se toisessa viestissä ehdottamani ratkaisu että rahastojen ja osakkeiden lisäksi myös säästötileille asetettaisiin rajoitus että varojen noston voi sopia aikaisintaan 2 pankkipäivän päähän auttaisi kummasti. Toki käyttötilitkin olisivat edelleen vaarassa, mutta summat olisivat merkittävästi pienempiä. Jos ehdottomasti tarvitsisi ison läjän rahaa säästötililtä hetijustnyt, niin voisi sitten soittaa pankin asiakaspalveluun että siirtäkää vain ne tililtä. Ja silloin pankin henkilökunta voisi ainakin kysyä että mihinkäs tällainen kiire on ja jos asiakas alkaa selittää esim. että lapsi hukkasi puhelimensa ja tarttee äkkiä rahaa että niin, oiskohan huijaus...

J kirjoitti...

Huijauksia on liikkeellä ja paljon.
http://jpoli.blogspot.com/2024/02/verkkohuijaus-danske-bank.html

Petteri Järvinen kirjoitti...

Käsittääkseni Nordea ei havainnut tyhjentäviä tilisiirtoja (olisi pitänyt) vaan yritti ottaa yhteyttä outojen luottokorttiveloitusten vuoksi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Juuri tulleen lehdistötiedotteen mukaan Nordea alkaa tarjota säästötiliä, jossa on korkeampi korko ja pakollinen kolmen vuorokauden viive - Ruotsissa! Toivottavasti tulee myös Suomeen ja muillekin pankeille. Ehdotukseni turvallisuuden parantamisesta alkavat vihdoin mennä läpi.