Kirja nro 36 Tekoäly ja minä ilmestyy elokuussa

Blogin päivittäminen on jäänyt vähemmälle, koska kaikki ylimääräinen aika (ja vähän enemmänkin) on mennyt 36. kirjani tekemiseen. Nyt käsikirjoitus on lähtemässä kustantajalle ja se julkaistaan elokuussa 2023. Jatkossa on taas enemmän aikaa myös blogin päivittämiseen.

Olen jo 15 vuoden ajan puhunut esityksissäni ihmisen kyvystä oppia uutta ja toisaalta urautumisen helppoudesta. Olen saanut ajatuksistani hyvää palautetta, joten viime vuonna päätin koota ne kirjaksi. Siihen tuli vähän muutakin, mutta nyt Tekoäly ja minä on vihdoin valmis. 

Tekoäly ja minä Tammen syksyn 2023 kirjaluettelossa.

Kuten nimikin vihjaa, kyse ei ole niinkään tekoälyn tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Sivuan kyllä niitäkin kirjassa, mutta enemmän tilaa saavat aiheet, joilla ihminen pystyy säilyttämään oman kilpailukykynsä tekoälyn rinnalla. Ja tietenkin pohdin kirjassa myös tulevaisuuden tekoälyn rajoja ja uhkakuvia. Ne kuuluvat pakostakin kirjaan, vaikka tekoälyn ammattilaiset inhoavat Skynet-rinnastuksia.

Avainsana on oppiminen. Kun nykyisin puhutaan tekoälystä, puhutaan yleensä koneoppimisesta. Olemme saaneet yhteiskunnalta lahjaksi maksuttoman koulutuksen, nyt on meidän vuoromme antaa takaisin pitämällä huolta omasta oppimisesta. Kone oppii yhä nopeammin ja tehokkaammin, meidän ihmisten on pyrittävä samaan.

Kirjan tavoitteena on myös antaa toivoa. Uusinkaan generatiivinen tekoäly ei tuhoa työpaikkoja pysyvästi. Maailmanlopun ennusteet ovat aina ennenkin osoittautuneet turhiksi. Ihmistä tarvitaan uudesta tekniikasta huolimatta. Tekoäly on työkalu, ei ihmisen korvaaja. Ammatit muuttuvat, mutta työ säilyy. Työ luo työtä. Ihmistä tarvitaan aina! 

Kehotan kaikkia laventamaan omaa ajatteluaan ja välttämään urautumista. Kirjassa noudatan omia neuvojani, sen verran kirja poikkeaa aiemmista teoksistani. Mukavuusalueilta poistuminen on teettänyt runsaasti työtä, mikä on ollut erittäin mielenkiintoista. Olen päässyt perehtymään uusiin aiheisiin ja hankkinut lukuisia lähdeteoksia.

Lähdeteoksia kirjani aiheista.

Kirjapino kuvastaa eroa vanhan ja uuden maailman välillä. Perinteinen tapa hankkia tietoa ja levittää sitä on lukea ja kirjoittaa kirjoja. Se on pahuksen työlästä ja hidasta. Omaan projektiini kului 15 kuukautta. 

Toinen tapa on panna älypuhelin jalustalle ja alkaa puhua videolle. Ennakkovalmisteluksi riittää muutaman Youtube-videon katselu ja vahva usko "do your own research!" -ajatteluun. Näin syntyvät videot vaikuttavat ihmisten ajatteluun ja ohjaavat heitä salaliittoteorioihin. Tämä on tietenkin ääriesimerkki - Youtubessa on paljon korkeatasoisia luentoja ja opetusvideoita, joita olen itsekin hyödyntänyt. Nyt kuitenkin trendinä tuntuu olevan se, että tietoa haetaan videoita katsomalla ja lukeminen tuntuu kovin vanhanaikaiselta.

Se ei pidä paikkaansa. Video on vahva viestintäväline, mutta sillä on myös helppo valehdella. Videolla oleviin asioihin ei voi tehdä omia muistiinpanoja eikä niihin voi viitata jälkikäteen. Kuten kuvassakin näkyy, olen merkinnyt joihinkin kirjoihin tärkeitä kohtia post-it-lapuilla, jotta tieto löytyy myöhemminkin helposti.

Kirja on hidas tuottaa ja hidas lukea - juuri siksi se on arvokasta ja luotettavaa. Siksi kirja säilyy jatkossakin, vaikka juuri nyt tietokirjojen myyntiluvut ovat selvässä laskussa.

Monet kuuntelevat kirjoja kuulokkeilla. Myös Tekoäly ja minä julkaistaan äänikirjana ja e-kirjana.