Liikenneministeri Merja Kyllönen on "hämmentynyt Jorma Ollilan työryhmän tuoreen raportin saamasta nopeasta kielteisestä julkisuudesta". Ei pitäisi olla. Kilometrivero on ollut julkisessa keskustelussa jo parin vuoden ajan (omat kirjoitukseni neljän vuoden ajalta), joten kyse ei todellakaan ole hätiköidystä tai nopeasta tyrmäyksestä.
Esityksen sisältö tiedettiin jo syyskuun alussa, jolloin ministeriö halusi vielä kieltää keskustelun ehdotuksen keskeneräisyyteen vedoten. Ainoa, mikä muuttui, oli kaupungeista perittävän kilometrin hinta. Arviointivirheen vuoksi se oli selvästi ylimitoitettu.
Missähän ministeri on aikansa viettänyt, jos nihkeä vastaanotto tulee hänelle yllätyksenä?
Harvoin kai uusia veroja on riemuiten vastaanotettu. Nyt on tosin porkkanana autoveron alentaminen, mutta useimmille uudistus tietäisi verotuksen kiristymistä, arjen vaikeutumista ja kilometrikorvauksista luopumista. Tarvitseeko siis ihmetellä, miksi vastaanotto on nuiva?
Kilometrikorvauksista joudutaan luopumaan jo senkin vuoksi, että muutenhan kilometriveron maksut menevät työantajan piikkiin ja nykyisellään työmatkakulut saa vähentää verotuksessa.
YLEn uutisessa ministeri vetoaa "sosiaaliseen elementtiin, jollaista nykyverotuksessa ei ole". Hänen mielestään kilometrivero mahdollistaa "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" verottamalla kaupunkilaisia enemmän kuin maalaisia. Oikeudenmukaisuus on nostettu uudistuksen keskeiseksi teemaksi.
Silloin unohtuu, että alueellinen tasa-arvo on vain yksi oikeudenmukaisuuden laji monien muiden joukossa -- ja vieläpä suhteellisen vähämerkityksellinen, sillä asuinpaikkaan voi itse vaikuttaa. Jos alueellista oikeudenmukaisuutta halutaan, eikö asumisen verotusta pitäisi vastaavasti keventää kaupungeissa? Onko oikein, että maalla asuminen on paljon halvempaa?
Onko se oikeudenmukaista, että kaupunkilaisia verotetaan enemmän työmatkoista? Onko oikeudenmukaista, että työssäkäyvät joutuisivat maksamaan siitä ilosta, että saavat jonottaa aamuruuhkassa Kehä I:llä? Onko oikeudenmukaista rangaista vanhempia siitä, että lapset harrastavat jääkiekkoa, ratsaastusta tai ylipäätään jotain muuta kuin tietokoneen ääressä istumista?
Ministeri esitti myös verhotun uhkauksen: jos kilometriveroa ei hyväksytä, bensan hinta "ponnahtaa arvioiden mukaan jopa eurolla per litra". Ilmeisesti tämä korotus tulisi pelkästä verosta, ei raaka-aineen kallistumisesta, mikä sekin on ennen pitkää edessä.
Ministeri Kyllöstä ei käy kateeksi. Negatiivisen julkisuuden vuoksi juuri kukaan poliitikko ei ole halunnut tukea hanketta julkisesti. Jopa vihreistä alkaa kuulua epäröintiä ja kritiikkiä. Vain Osmo Soininvaara on pysynyt jämäkästi veron takana ja lupaa ratkaista helposti kaikki sen tietosuojaongelmat.
Saapa nähdä, jaksaako ministeriö puskea vielä ensi vuodenkin vastatuuleen.
Esityksen sisältö tiedettiin jo syyskuun alussa, jolloin ministeriö halusi vielä kieltää keskustelun ehdotuksen keskeneräisyyteen vedoten. Ainoa, mikä muuttui, oli kaupungeista perittävän kilometrin hinta. Arviointivirheen vuoksi se oli selvästi ylimitoitettu.
Missähän ministeri on aikansa viettänyt, jos nihkeä vastaanotto tulee hänelle yllätyksenä?
Harvoin kai uusia veroja on riemuiten vastaanotettu. Nyt on tosin porkkanana autoveron alentaminen, mutta useimmille uudistus tietäisi verotuksen kiristymistä, arjen vaikeutumista ja kilometrikorvauksista luopumista. Tarvitseeko siis ihmetellä, miksi vastaanotto on nuiva?
Kilometrikorvauksista joudutaan luopumaan jo senkin vuoksi, että muutenhan kilometriveron maksut menevät työantajan piikkiin ja nykyisellään työmatkakulut saa vähentää verotuksessa.
YLEn uutisessa ministeri vetoaa "sosiaaliseen elementtiin, jollaista nykyverotuksessa ei ole". Hänen mielestään kilometrivero mahdollistaa "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" verottamalla kaupunkilaisia enemmän kuin maalaisia. Oikeudenmukaisuus on nostettu uudistuksen keskeiseksi teemaksi.
Silloin unohtuu, että alueellinen tasa-arvo on vain yksi oikeudenmukaisuuden laji monien muiden joukossa -- ja vieläpä suhteellisen vähämerkityksellinen, sillä asuinpaikkaan voi itse vaikuttaa. Jos alueellista oikeudenmukaisuutta halutaan, eikö asumisen verotusta pitäisi vastaavasti keventää kaupungeissa? Onko oikein, että maalla asuminen on paljon halvempaa?
Onko se oikeudenmukaista, että kaupunkilaisia verotetaan enemmän työmatkoista? Onko oikeudenmukaista, että työssäkäyvät joutuisivat maksamaan siitä ilosta, että saavat jonottaa aamuruuhkassa Kehä I:llä? Onko oikeudenmukaista rangaista vanhempia siitä, että lapset harrastavat jääkiekkoa, ratsaastusta tai ylipäätään jotain muuta kuin tietokoneen ääressä istumista?
Ministeri esitti myös verhotun uhkauksen: jos kilometriveroa ei hyväksytä, bensan hinta "ponnahtaa arvioiden mukaan jopa eurolla per litra". Ilmeisesti tämä korotus tulisi pelkästä verosta, ei raaka-aineen kallistumisesta, mikä sekin on ennen pitkää edessä.
Ministeri Kyllöstä ei käy kateeksi. Negatiivisen julkisuuden vuoksi juuri kukaan poliitikko ei ole halunnut tukea hanketta julkisesti. Jopa vihreistä alkaa kuulua epäröintiä ja kritiikkiä. Vain Osmo Soininvaara on pysynyt jämäkästi veron takana ja lupaa ratkaista helposti kaikki sen tietosuojaongelmat.
Saapa nähdä, jaksaako ministeriö puskea vielä ensi vuodenkin vastatuuleen.
42 kommenttia:
Pikkuisen närästää tämä PJärvisen tapa nälviä suurinpiirtein kaikkia uudistuksia vetoamalla hämärään semantiikkaan (vrt. esim. Järvisen täysin hämärä heitto oikeudenmukaisuudesta) ja yleiseen kehitysnihilismiin (tulee paha digirosvo ja vääristelee tietokannat). Kovin halpahintaista 'argumentointia'. Harvoin, josko koskaan, saamme lukea hänen esittämistään vaihtoehtoisista ratkaisumalleista.
Tottahan se on - kriitikon osa on helppo.
Tässä asiassa en kuitenkaan näe, että Suomi olisi erityinen ongelma-alue. Ratkaiskoon asian ensimmäisinä ne, joilla on eniten autoja ja ruuhkia.
Jos Suomen nykyinen verokertymä autoilusta ei riitä, olisiko vikaa jossain muualla kuin autoilijoissa? Miten se voi riittää muissa maissa?
Tässä tulisi nyt ihan ensimmäiseksi erottaa kaksi asiaa
1. verotus
2. henkilön / auton seuranta
Veroja tarvitsemme ja jos ne päätetään kerätä ihmisten liikkumisesta, niin sitten päätetään. Verojen keräämiseksi ei kuitenkaan tarvitse paikantaa ihmisiä ja heidän liikkeitään. Kilometrit voi laskea muutenkin ihan riittävällä tarkkuudella.
Auton omistusverosta nyt ainakin pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Autovero on todella hankala sovittaa nykymaailmaan, jossa tavaran vapaa liikkuvuus on selviö. Miksi Suomessa kansalainen saisi ajaa vain täällä ostetulla autolla, josta vero on maksettu? Hölmöläisen hommaa, ja ajan kanssa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa valvoa. Rajalla pitää seisottaa tullivirkailijoita kyttäämässä, kuka ajaa minnekin rekisteröidyllä ajoneuvolla.
Toisaalta ilman verotusta valtio ei saa tuloja. Ottakoon verot ajetuista kilometreistä, eikö auton omistamisesta. Vanhassa järjestelmässä verottaja pelaa yhteen vakiintuneiden automaantuojien kanssa estääkseen vapaan kilpailun autoalalla. Äkkiä nyt museoon se ikiaikainen jäänne autovero. Nykyään on paljon muita keinoja kantaa verotaakkaa liikenteestä.
Iso kysymys on myös se, miksi autoilua pitää verottaa.
Halutaanko, että autoilu maksaa aiheuttamansa kustannukset (teiden rakentaminen ja ylläpito, onnettomuudet, päästöt) vai pitääkö autoilun tuottaa rahaa koko yhteiskunnan tarpeisiin.
Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen tuottaa sitä lisäarvoa, josta muut verot kerätään. Liikkumisen vaikeuttaminen tai sen kustannusten nosto vähentää tuottavuutta ja palveluiden kysyntää ts. juuri sitä, josta muut verotuotot kerätään.
Mitä kalliimmaksi kauppareissut tulevat, sitä enemmän ihmiset turvautuvat (ulkomaisiin) verkkokauppoihin ja sitä vähemmän ihmisiä työllistetään muilla oheispalveluilla. Liikkumisen kustannuksia pitäisi päinvastoin laskea, se tekisi monet nyt kannattamattomat liikeideat kannattavaksi ja työllistäisi ihmisiä, mikä hyödyttäisi verotuloina koko yhteiskuntaa.
Eräs tunnettu hollantilainen liikennesuunnittelija (Hans Monderman) sanoi, että hän ei halua rajoittaa millaisen auton kukin saa ostaa, mutta ei myöskään ymmärrä, miksi valtion tulee ratkaista ongelmat, joita autoilijoiden valinnat aiheuttavat. Vapaa rajoittamaton yksityisautoilu ei tietenkään ole kenenkään etu. Siksi auto on oiva kohde rajoituksille, maksuille ja ohjaukselle. Minä ainakaan en keksi parempaa kohdetta verottaa.
Autoilua ja muuta liikennettä verotetaan luonnollisesti siksi, että se on mahdollista ja valtio tarvitsee tuloja. Liikenne on yksi harvoista verotuskohteista, joita ei voi siirtää muualle veron kiertämiseksi.
Suomessa asuva tarvitsee autoa, joten veroa on pakko maksaa. Uudessa järjestelmässä on hyvä puoli se, että vero perustuu ajettuun matkaan. Tämä on omiaan vähentämään turhaa ajoa. Nyt auton voi kohta ostaa maksamatta hankintaveroa. Kukin voi vaikuttaa omaan verotaakkaansa punnitsemalla tarkemmin, milloin ratin taakse istuu. Liikenteessä on muitakin vaihtoehtoja.
Ettekö ole huomanneet mistä Kyllönen on kotoisin.
Kyseessä on ihan perinteinen siltarumpupolitiikka.
Nyt kupataan rahat Hesalaisilta ja siirretään lappiin.
Ihan vanhat politiikan juonet. Punamulta aikana eläneiden pitäisi muistaa....
Kyllä tässä kirjoituksessa ollaan tärkeän ongelman äärellä. Avain sana on tuo 'oikeudenmukaisuus' ja se mitä se politiikassa käytännössä tarkoittaa.
Se tarkoittaa loputonta eturyhmäpolitikointia ja tulonsiirtoja. Yritetään 'korjata' ihmisten haluista ja tarpeista markkinoilla luonnollisesti syntynyttä tilannetta.
Hajallaan asuminen on tehotonta ja siksi kallista. Jos maalla asuminen tehdään keinotekoisesti halvaksi, niin koko yhteiskunta muuttuu tehottomaksi, mutta 'oikeudenmukaiseksi' jonkun mielestä.
Autoilusta kerätään Suomessa huomattavasti enemmän veroja kuin teiden rakentamiseen tai muuhun autoilun tarvitsemaan infraan tarvitaan. Tämä on fakta ja tilanne lienee syntynyt pikkuhiljaa. On ollut paljon helpompaa korottaa pari prosenttia bensaveroa kuin kansalaisten tuloveroa. Homma menee huomaamattomammin niin.
Autojen kulutus tulee mitä ilmeisimmin pienenemään varsin radikaalisti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tulee sähköautoja, hydridejä, ladattavia hydridejä, sekä generaattoriautoja, joissa sähkömoottori hoitaa liikkumiseen ja sitä vain ladataan polttomoottorilla. Tästä syystä polttoaineveroa on pakko nostaa rajusti, jos polttoaineen kulutukseen perustuva verotus halutaan pitää samalla tasolla kuin nyt.
Petteri Järvisen kritiikissä on yksi heikko kohta. Hän ei kerro, mistä autoilusta kerättävät miljardit saataisiin, jos niitä ei enää kerry autoilusta. Korotettaisiinko tuloveroa vai mitä tehtäisiin? Järvinen on sen verran fiksu kaveri, että hän tuskin ehdottaa verojen keräämistä "rikkailta".
Sinänsä Petteri Järvisen kritiikki on asiallista. Kamalan kalliilta ja monimutkaiselta Ollilan ja Kyllösen systeemi näyttää. Lisäksi Järvinen nostaa pöydälle aika hyvin myös sen seikan, että ei autoilu ole yksinomaan pahasta. Sillä on myös hyviä vaikutuksia.
Auton "tarve" on kovin suhteellista. 54 prosenttia helsinkiläisten talouksista on autottomia.
"Autoilusta kerätään Suomessa huomattavasti enemmän veroja kuin teiden rakentamiseen tai muuhun autoilun tarvitsemaan infraan tarvitaan."
Tämä on ihan luonnollista. Et kai olettanut, että koiraverolla siivotaan ulosteet nurmikoilta tai viinaverolla hoidetaan juopot? Todellisuudessa kaikki menee aina yhteiseen kassaan, josta allokoidaan rahaa hallituksen päätösten mukaisesti.
Ei kukaan voi itse määritellä, mihin maksamansa verot käytetään. Ehkä tämä kuitenkin pitäisi tuoda esille hieman virallisemmin, kuten esimerkiksi Britteinsaarilla, jossa Vehicle Excise Duty (kansan suussa Road Tax, 'tievero') on vuodesta 1937 ollut aivan tavallinen yleisvero, jota ei korvamerkitä tienpitoon.
Tämän asian tiedostaminen helpottaa suuresti, sillä autoveron, ajoneuvoveron tai kilometritaksan maksamisvelvollisuus ei tietenkään merkitse tienkäyttäjän suurempaa omistusoikeutta tiehen.
Infrastruktuuri on tehty kaikille käyttäjille: jalankulkijoille, pyöräilijöille, skoottereille ja moottoripyörille -- autojen lisäksi.
F1nn3m4n: Jos Suomi loppuu Kehä III:een, mihin maahan kuuluvat esim. Ilomantsi, Loimaa ja Ähtäri? Muutamaa suurinta kaupunkia lukuunottamatta julkiset liikennevälineet ovat tuttuja ainoastaan televisiosta.
"nykyisellään työmatkakulut saa vähentää verotuksessa."
Eikös tuo mene niin, että matkakuluja ei vain katsota veronalaiseksi tuloksi. Tavallaan niitä ei saa siis takaisin vaan ne laskevat veronalaisen tulon määrää.
Eli matkoista hyvitetään vain hyvin pieni osa puhumattakaan käytetystä ajasta. Kuitenkin niistä matkoista verotetaan vielä esim. polttoaineverot jos ajaa omalla autolla.
Liikkumisen lisäverottaminen tulee vähentämään "taloudellista toimeliaisuutta" ja kurjistamaan varsinkin pienten yritysten toimintaa. Pitäisin sitä aivan selvänä.
Tietysti Suomessa on alueita, joissa oma auto on välttämätön. Monet näkyvät kuitenkin mieltävän autoilun subjektiiviseksi oikeudeksi varsinaisesta tarpeesta riippumatta.
Eikö olisi helpompaa ja halvempaa hyödyntää olemassa olevaa järjestelmää eli vuotuista katsastusta.
Miksi ihmeessä pitäisi tietää TARKASTI missä ajokilometrit ovat kertyneet? Kyllähän verotusta voisi silti viilata mielinmäärin "tasapuolisemmaksi"
"'Suomessa asuva tarvitsee autoa, joten veroa on pakko maksaa.'
Näköjään ei tarvitse, jos pitää paikkansa ettei ministeri Kyllösellä ole ajokorttia."
No miksi ihmeessä blogisti takertuu Kyllösen omaan valintaan? Ei Kekkosellakaan ollut korttia milloinkaan. Oma äitini on istunut vain pelkääjän paikalla autossa, jota isäni kuljettaa. Riittää varmaan, jos kuski on maksuvelvollinen. Pitäisikö jo matkustajistakin periä veroa? Se vasta hölmöä olisi, koska mitä enemmän autossa on kyytiläisiä, sitä vähemmän kuljetustarve vie resursseja.
Olen melko varma, että Kyllösenkin taloudessa on henkilöauto, jota mahdollisesti ajaa joku muu -- ehkä aviomies. En ole tarkistanut asiaa, enkä tiedä onko ministeri edes aviossa tai asuuko yhteistaloudessa kenenkään kanssa.
Ministereillä taitaa olla oikeus edustusautoon ja kuljettajaan. Tämän edun oikeutus ei mielestäni kuulu autoverosta kertovaan ketjuun enää millään lailla.
Miksi pitäisi maksaa lisämaksua jos joutuu ajamaan ruuhkassa.
"F1nn3m4n kirjoitti...
Monet näkyvät kuitenkin mieltävän autoilun subjektiiviseksi oikeudeksi varsinaisesta tarpeesta riippumatta."
Kuka tahansa muu kuin julma fasisti pitää autoilua oikeutena. Autoilusta aiheutuvat haitat muille pitää toki korvata. Yhteiskunnan muutkin kulut pitää jotenkin kattaa. Autoilun verotus voi olla oikea tapa kerätä siihen rahaa.
"Kuka tahansa muu kuin julma fasisti pitää autoilua oikeutena."
Oikeus autoiluun on olemassa, mutta tämä oikeus ei saa nousta muita liikkumismuotoja tärkeämmäksi niin, että kokonaisuus köyhtyy tai yksipuolistuu. Teitä ja muuta infrastruktuuria ei rakenneta tai ylläpidetä yksinomaan autoilijoille, eikä autokeskeisyys saisi edes olla nykyaikaisen liikennesuunnittelun lähtökohta.
Esimerkiksi painostus teiden leventämiseen tai kapasiteetin kasvattamiseen saattaa olla kova, mutta jokaiseen resurssinhamuamisvaatimukseen ei ole pakko suostua. Kaistojen lisäys harvoin johtaa kestävään helpotukseen. Lisäkapasiteetilla on taipumus täyttyä.
Ei voida ajatella, että vaikkapa jalankulkijat, pyöräilijät, skootteristit tai motoristit olisivat alisteisia tienkäyttäjäryhmiä. Rakennetun ympäristön pitää tukea monimuotoisuutta.
Kaupunkien keskustojen risteyksiä ja luontaisesti kylämäisiä aukioita on usein parempi asettaa yhteiskäyttöön, jossa tie jaetaan. Tätä lähestymistapaa suosii tasaisesti alaa ja tietoisuutta valtaava yhteisen tilan koulukunta (englanniksi 'shared space', kehittäjänä hollantilainen Hans Monderman).
Koulukunnan periaatteiden mukaisesti rakennetussa maisemassa on luovuttu kokonaan liikennevaloista ja valtaosasta liikennemerkkejä. Sen sijaan korostetaan tienkäyttäjien yhteistoimintaa, vuorovaikutusta ja katsekontaktia. Tämä on paluu kauas aikaan, jolloin etuajo-oikeutta tai kevyen ja raskaamman liikenteen erottamista ei ollut vielä säädelty lailla tai rakenteellisesti.
Autoilu on oikeus siinä missä muutkin yksilön valinnat. Yhtä lailla oikeuksia ovat kävely ja pyöräily. Kaikkia liikkumisen muotoja pitää tukea.
Autoilijoiden pitää maksaa aiheuttamansa haitat, mutta tätä ei voi viedä äärimmäisyyksiin. Eihän polkupyöräilijöiltäkään vaadita pyöräteiden maksua.
Lisäksi haittakeskustelussa unohtuu autoilun hyödyt. Paljonko se, että ihmiset liikkuvat asioille, toisensa luokse ja työpaikoille, hyödyttää yhteiskuntaa ja tuottaa verotuloja? Olisiko yhteiskunta parempi, jos paheksuttava autoilu loppuisi kokonaan?
Tuo kilometriveron on pakko tulla kaiken päälle, koska ajokortin ajaminen jää yhä useammalta suorittamatta. Vähemmän potentiaalisia autoilijoita.
Autojen energiankulutus pienenee kokoajan, joten polttoainevero pienenee.
Yhä useampi nuori ei sijoita autoonsa sellaisia summia kuin aiemmat sukupolvet, joten autoveron tuotto laskee.
Käytövoimavero voi hieman nousta, mutta sekin vie aikaa, koska autojen uusiutuminen on hidasta.
Uskoisin, että siinä vaiheessa kun muutaman satasen autoon pitäisi sijoittaa muutama tonni paikannuslaitteen hankkimiseen ja paikoilleen asentamiseen niin minä kyllä harkitsisin vakavasti oman auton romuttamista.
Väittäisin, tuon perusteella, että liikenteestä saatava tulo tulee radikaalisti pienemään ja se vaikuttaa merkittävästi myös suomalaiseen yhetiskuntaan
"Koulukunnan periaatteiden mukaisesti rakennetussa maisemassa on luovuttu kokonaan liikennevaloista ja valtaosasta liikennemerkkejä. Sen sijaan korostetaan tienkäyttäjien yhteistoimintaa, vuorovaikutusta ja katsekontaktia."
Vähän kuulostaa joltain paluu menneisyyteen hippiaattelta.
Järjestelmän periatteena on siis, että "Liikenne kulkee hitaammin ja suuronnettomuuksien vähenee rajusti"
Tältä pohjalta voi hyvinkin epäillä liikenteen tehokkuutta. Toisaalta taas ehkä Suomen hevoselle löytyisi taas käyttöä ja Suomi voisi olla liikenteen hitech maa ja vaihtotase olisi vuolaana ylijäämäinen ;)
"Vähän kuulostaa joltain paluu menneisyyteen hippiaattelta."
Shared space -koulukunta syntyi Hollannissa Hans Mondermanin aloitteesta. Mallin mukaisesti suunniteltuja risteyksiä ja paikallisia keskuksia on Alankomaissa, Saksassa, Britteinsaarilla ja Ruotsissa.
Kaupunkeja tai keskuksia, joissa shared space -konseptia on käytetty ovat muun muassa Drachten (Laweiplein), Bohmte, Poynton, Lontoo, Norrköping ja West Palm Beach.
Mondermanilla oli 30 vuoden kokemus liikennesuunnittelusta ja hän teki tänä aikana yli sata projektia. Yhdelläkään hänen suunnittelemallaan kadulla ei ole ollut vakavaa onnettomuutta.
http://www.nytimes.com/2005/01/22/international/europe/22monderman.html
"Järjestelmän periatteena on siis, että "Liikenne kulkee hitaammin ja suuronnettomuuksien vähenee rajusti""
Shared space -periaatteen mukaisesti suunnitelluissa risteyksissä ja kaduilla matka-ajat ovat yleensä lyhentyneet, turvallisuus parantunut ja kansalaisten tyytyväisyys, aktiviteettitaso ja liiketoiminta elpynyt.
"Autoilijoiden pitää maksaa aiheuttamansa haitat, mutta tätä ei voi viedä äärimmäisyyksiin. Eihän polkupyöräilijöiltäkään vaadita pyöräteiden maksua."
Paras tapa ohjata ihmiset takaisin auton rattiin on tietysti vaatia kaikilta samanlaista panosta. Kukaan ei viitsi pyöräillä, jos pyöräily on yhtä kallista ja hankalaa kuin autoilu. Tätä "solidaarisuuden" vääristynyttä argumenttia käytetään aina silloin, kun autoilijoilla on oikeasti peitelty halu tai tarkoitus estää tai kieltää muilta tienkäyttäjiltä pääsy "omistamalleen" infrastruktuurille vetoamalla samalla epämääräisesti "turvallisuuteen".
Oikea turvallisuus syntyy siitä, että kaikki tienkäyttäjät ovat samassa asemassa ajoradalla. Tämä vaatii yhteistyötä, varovaisuutta ja toisen tienkäyttäjän kunnioittamista.
Suomi on harvaan asuttu maa, jossa ihmisiä ja tavaroita tulee liikuttaa paikasta toiseen. Kun liikkumisen hintaa nostetaan, se pitää saada tavaroiden tai palveluiden hinnassa takaisin -> kaikki kallistuu. Suomalaisten ostovoima pienenee ja suomessa tehtyjen tuotteiden hintakilpailukyky heikkenee.
Tuohon lisäksi rikkidirektiivin kulut jne, niin eipä suomessa kohta kannata enää tehdä mitään.
Lisämaksu ruuhkassa ajamisesta on perusteltu ainakin siten, että se vähentäisi ruuhkia.
On hyvä muistaa että autoilu on nykyään tuloveron tasoa oleva tulonlähde valtiolle. Sillä ei ole enää mitään tekemistä autoilun aiheuttamien kustannusten, teiden rakentamisen tai minkään muunkaan kanssa. Kannattaa uhrata minuutti ajatukselle kun katsoo seuraavaa palkkaliuskaa.
Jos lähdetään siitä että liikkumisen verotus muuttuu km-pohjaiseksi, se voidaan tehdä suoraan auton km-mittarin avulla. Sitä voidaan arvioverottaa kuten nyt tehdään pääomatulojen osalta, sen voi helposti hoitaa katsastuksen yhteydessä tai järjestää bensa-asemille kirjausmahdollisuus tarkennusta varten kesken verovuoden.
Se että luoraan satojen miljoonien kuluautomaatti, jonka kustannukset tulevat joka vuosi nousemaan, järjestelmän takia on aivan älytöntä. Varsinkin jos sillä on tarkoitus kattaa PR-mielessä "ruuhkat" (joita Suomessa ei ole) ja ennenkaikkea todellisuudessa maaseudun "pitkät etäisyydet".
Joku toimittaja voisi laskea kuinka paljon pienempi vero olisi, jos se tehdään keep-it-simple menetelmällä eikä tällä nyt ehdotetulla kampaviinerien ylensyöntisokerihumala-ehdotuksella.
Lisämaksu ruuhkassa ajamisesta on perusteltu ainakin siten, että se vähentäisi ruuhkia.
Vain, jos ruuhkassa ajamiselle on vaihtoehto. Työmatkoille harvemmin on. Silloin ruuhkamaksusta tulee vain tapa kerätä lisää rahaa.
Sitten, kun ihmiset äänestävät jaloillansa ja siirtyvät joukkoliikenteeseen, mopoihin, sähköpyöriin jne, niin valtion verokarhu ruuvaa aina vaan verotusta kireämälle, kun kassavaje uhkaa. Ihan kuin nyt sähkövero, makeisvero ja alkoholivero. Kaikkea kolmea nostetaan lisää vuoden vaihteessa. Vaikka tekopyhä tarkoitus oli hillitä kulutusta ja näin onkin oletusten mukaisesti käynyt, mutta samalla valtion kassavaje kiihtynyt.
Stadin Eka
Ymmärtääkseni myös polttoainevero nousee vuoden alusta.
Mitäs ostitte niitä vähän kuluttavia autoja.
Hinnan noustessa tuotteen kysyntä laskee, oli sitten vaikka ruuhkassa ajamisesta. Ihmiset keksivät keinoja: joukkoliikenteen, kimppakyydit, työaikojen muuttamisen. Nyt hinta määräytyy lähinnä vain ajan perusteella. Jos siihen pantaisiin rahakomponentti, ruuhkat voisivat lyhentyä ja siis ajassa mitattava hinta pimentyä.
Toki asiaan voisi olla muitakin ratkaisuja, kuten erityismaksulliset tiet tai kaistat, joita voisi käyttää halutessaan. Tämän esitetyn mallin yleinen filosofia ei taida olla kovin markkinalähtöinen vaan rahastaminen
"Hinnan noustessa tuotteen kysyntä laskee, oli sitten vaikka ruuhkassa ajamisesta."
Liikenne kasvaa, jos kapasiteettia (tieverkkoa) lisätään ja sen käyttö koetaan edulliseksi. Paras tapa vähentää ruuhkia olisi paradoksaalisesti kaventaa tai purkaa teitä ja nostaa ajamisen kustannuksia.
Pelkkä joukkoliikenteen kehittäminen ei riitä, koska yksityisautoilu koetaan niin paljon parempana vaihtoehtona, jos tieverkko vetää hyvin.
En tiedä kuulunko vähemmistöön mutta itse liikun pääkaupunkiseudulla sen mukaan mikä on kokonaisuudessa järkevintä ottaen huomioon niin ajan, hinnan kuin helppouden.
Näissä mielipiteissä unohdetaan usein se, että joukkoliikenteen valtaosa käyttää näitä samoja teitä kuin yksityisautoilukin. Muutakin joukkoliikennettä on ja niissä on kohtuullisen suuri volyymi, mutta ne soveltuvat vain tietyn pienen joukon käyttöön (l. jos asuu reitin varrella) ja ne ovat kalliita toteuttaa.
Esimerkiksi Helsingin joukkoliikenteen suunnittelussa tuntuu tällä hetkellä olevan focus siinä että se kattaisi kaikki. Samaan aikaan unohdetaan että joukkoliikennettä käytettäisiin enemmän, jos se olisi toimivampaa mm. käyttöliittymän (1-2-3-nappulat, seriously?) ja ruuhka-ajan kapasiteetin osalta (ohi ajavat, täpötäydet bussit eivät houkuttele käyttämään jos työmatkaan menee +-30 min aika).
"'Suomessa asuva tarvitsee autoa, joten veroa on pakko maksaa.'
Näköjään ei tarvitse, jos pitää paikkansa ettei ministeri Kyllösellä ole ajokorttia."
Petteri Järvinenkin on mennyt huhumyllyn ansaan. Kyllösellä on ollut ajokortti vuodesta 1995.
Petteri Järvinenkin on mennyt huhumyllyn ansaan. Kyllösellä on ollut ajokortti vuodesta 1995.
Totta, siksi poistinkin virheellisen kommenttini kun kuulin Kyllösen televisiossa kertovan ajokortistaan. En vain huomannut, että joku oli siteerannut sitä toisessa kommentissa.
Levitin oikeaa tietoa myös Facebookissa ja erityisesti sille luotettavana pitämälleni henkilölle, jolta väite ajokortittomuudesta oli peräisin.
Pitäisi aina varmistaa netistä luettujen väitteiden todenperäisyys. Aina.
Kyllösellähän ei pelkästään ole ollut ajokorttia jo lähes 20 vuotta, vaan hän on myös aiemmissa töissään ajanut erittäin paljon. Kyllönen on siis kokenut kuljettaja.
Sinänsä jännää, kuinka tällaiset täysin käsittämättömät huhut lähtevät liitämään. Tämä ajokorttiasia nyt vielä on varsin selvä. Kyllösellä joko on ajokortti tai sitten ei. Tässä tapauksessa Kyllösen oli helppo korjata väärä väite. Mutta mietitääntä jotain abstraktimpaa asiaa. Kuinka vaikeaa silloin onkaan korjata väärinkäsityksiä.
"Iso kysymys on myös se, miksi autoilua pitää verottaa."
Tämä se minuakin ihmetyttää. Haavisto vaalikeskusteluissa tokaisi, että jostainhan ne veroeurot on otettava. Miksei sitten saatanallisen pahasta autoilusta?
No kyse oli homosta ja vielä vihreästä sellaisesta, joten idioottimaisen lausunnon sieltä suusta ymmärtää. Itse olen samaa mieltä Järvisen kanssa, että liika on liikaa. Autoilun vähentäminen ei voi olla mikään helvetin itseisarvo, vaan kyllä sen verotuksen tehtävä on kustantaa haitat ja nykyisestä olisi varaa sekä syytä laskea.
"No kyse oli homosta ja vielä vihreästä sellaisesta, joten idioottimaisen lausunnon sieltä suusta ymmärtää."
Tällaisen kommentin jälkeen tekee mieli oksentaa. Sanoo mitä hyvänsä, en halua kuulla enempää. Please.
Oksenna pois. Ei se totuus silti siitä muuksi muutu. Toiset ei vaan kestä raakoja faktoja. Eikä varsinkaan sitä että jollakulla on rohkeutta sanoa asiat suoraan. Poliittinen korrektius vaan on sumuttanut todellisuuden niin monen käsityskyvyltä.
"Ei se totuus silti siitä muuksi muutu. Toiset ei vaan kestä raakoja faktoja."
Sanomasi toimii vain hyvänä karkottimena ja estää kuuntelemasta, jos sinulla ehkä olisi mahdollisesti jotain viestittävää. Lausumasi sonta vain kertoo kaiken olennaisimman sinusta, eikä mitään asiasta, varsinkaan Haavistosta.
"Lausumasi sonta vain kertoo kaiken olennaisimman sinusta, eikä mitään asiasta, varsinkaan Haavistosta."
Kiistätkö Haaviston sitten olevan homo tai peräti vihreä? Kumma kun ainakin vaalien aikaan tuo oli ihan hyvin tiedossa olevassa suhteessa. Mittä se ylipäätään sinua liikuttaa? Oletko kenties Haaviston nykyinen kumppani tai jotain?
Lähetä kommentti