Nikon julkisti tänään mielenkiintoisen COOLPIX S800c -kameran (pahoittelen kuvien huonoa laatua, ne on otettu iPhonella esittelytilaisuuden pöydältä -- parempia kuvia löytyy Nikonin sivulta):
Kameran erikoisuus on Android-käyttöjärjestelmä, jonka ansiosta laitteessa voi ajaa tavallisia Android-sovelluksia. Kameralla voi jopa pelata Angry Birdsiä.
Mitäs järkeä tässä sitten on? Miksi tehdä älypuhelin, jossa ei ole puhelinta? Parikin etua tulee mieleen: ensinnäkin on ihmisiä, jotka haluavat esimerkiksi tietoturvasyistä yksinkertaisen peruspuhelimen, ja silloin kamera voi olla se älykkäämpi laite.
Älypuhelinten kamerat ovat kehittyneet, mutta niissä ei ole kunnollista zoomia. Coolpix on kehittynyt pokkari, jossa on lisäksi wlan- ja Bluetooth-yhteydet, sekä mahdollisuus ladata ja ajaa Android-sovelluksia kosketusnäytöltä. Kuvakkeet ja valikot ovat samat kuin Android-puhelimissa -- jos katsoo vain näyttöä, voisi kuvitella käyttävänsä älypuhelinta. Kamerassa on myös gps, joten paikannussovelluksetkin toimivat.
Kamera on tietenkin integroitu sosiaalisen median palveluihin, joten kuvan voi jakaa suoraan kamerasta esimerkiksi Facebookiin. Ennen jakamista kuvaa voi rajata ja käsitellä, joten käyttäjä välttyy iPhonen kaltaisilta yllätyksiltä.
Itselläni heräsi ajatus tulevaisuuden kamerasta, jota käyttäjät itse kehittävät. Tähän asti kamerat ovat olleet valmistajiensa vankeja. Kun kamera on kerran saatu myytyä, valmistajan into tuoda siihen uusia ominaisuuksia firmware-päivityksillä lopahtaa. Vain pahimmat virheet korjataan päivityksillä.
Tulevaisuuden kamerassa on avoin käyttöjärjestelmä, johon kuka tahansa voi kehittää uusia ominaisuuksia. Instagramin kaltaiset sovellukset istuvat mainiosti suoraan kameraan. Uskon, että jatkossa nettiyhteydestä ja kuvien jakamisesta tulee pokkarien vakio-ominaisuus. Kuvien jakaminen on yhtä luonnollista kuin niiden ottaminen. Silloin on parempi tehdä se Androidilla kuin valmistajan omalla, suljetulla alustalla.
Eri asia sitten on, kuinka moni jatkossa kantaa erillistä kameraa. Ainakin ne, joille kuvanlaadulla on merkitystä. Nikonin uutuus kilpaileekin Nokian Pureview-tekniikan kanssa.
Kamerasta puuttuu vain puhelin, mutta lataamalla Skypen ja käyttämällä langatonta Bluetooth-headsetiä puhelutkin onnistuvat. Skype kamerassa on yhtä keinotekoinen ratkaisu kuin kamera puhelimessa, mutta makuja on monia.
Android-kameran hinta on noin 440 euroa.
Aivan ensimmäinen lajissaan Nikonin malli ei ole. Polaroid julkaisi vastaavan jo aiemmin tänä vuonna.
Nikonin toinen uutuus oli minikokoinen digikamera COOLPIX S01 (mitat 7,7x5,2x1,3 cm), jossa on 10 megapikselin kenno ja kiinteä 7,3 gigatavun muisti. Myös akku on kiinteä ja se ladataan usb-liitännän kautta. Akkukestoksi luvataan vain 190 kuvaa, millä selviää yksistä pirskeistä tai presidentinlinnan itsenäisyysjuhlista.
Minikokoiset filmikamerat olivat ihan oma tuotesegmenttinsä, mutta digiaikana yksikään valmistaja ei ole panostanut pieneen kokoon. S01 on kuin älypuhelimesta irrotettu kameramoduli, jossa on oma kosketusnäyttö ja virtalähde. Pienestä koostaan huolimatta siinä on salama ja kolminkertainen optinen zoomi (29-87 mm kinokoossa).
Kamera on niin pieni, että se kulkee huomaamattomasti frakin taskussa tai pienessäkin käsilaukussa. Aivan vakoojakameraksi siitä ei sentään ole. Vakiovärit musta, hopea ja valkoinen ovat yllätyksettömiä, mutta heleän punainen herättää välittömästi ihastusta.
Kameran kiinteä muisti tuo mieleen Kodakin DC20-mallin, jota käytin 1990-luvun jälkipuoliskolla. Siinäkin oli kiinteä yhden megatavun muisti. Siis megan, ei gigan. Muistiin mahtui noin kuusi kuvaa 492x373 pikselin resoluutiolla. Koska usb:tä ei vielä ollut, kuvat piti siirtää tietokoneeseen sarjaportin kautta. LCD-näyttö? Älä edes kysy.
Coolpixissä sellainen tietenkin on, lävistäjä 2,5 tuumaa ja pikseleitä 230 000. Kameralla saa myös 720p-videota. Hinta noin 170 euroa.
Todellinen namupala kameraksi!
 |
| Nikon COOLPIX S800 -kameran käyttöjärjestelmänä on Android 2.3. |
 |
| Android-älypuhelin ilman puhelinta. |
Älypuhelinten kamerat ovat kehittyneet, mutta niissä ei ole kunnollista zoomia. Coolpix on kehittynyt pokkari, jossa on lisäksi wlan- ja Bluetooth-yhteydet, sekä mahdollisuus ladata ja ajaa Android-sovelluksia kosketusnäytöltä. Kuvakkeet ja valikot ovat samat kuin Android-puhelimissa -- jos katsoo vain näyttöä, voisi kuvitella käyttävänsä älypuhelinta. Kamerassa on myös gps, joten paikannussovelluksetkin toimivat.
Kamera on tietenkin integroitu sosiaalisen median palveluihin, joten kuvan voi jakaa suoraan kamerasta esimerkiksi Facebookiin. Ennen jakamista kuvaa voi rajata ja käsitellä, joten käyttäjä välttyy iPhonen kaltaisilta yllätyksiltä.
Itselläni heräsi ajatus tulevaisuuden kamerasta, jota käyttäjät itse kehittävät. Tähän asti kamerat ovat olleet valmistajiensa vankeja. Kun kamera on kerran saatu myytyä, valmistajan into tuoda siihen uusia ominaisuuksia firmware-päivityksillä lopahtaa. Vain pahimmat virheet korjataan päivityksillä.
Tulevaisuuden kamerassa on avoin käyttöjärjestelmä, johon kuka tahansa voi kehittää uusia ominaisuuksia. Instagramin kaltaiset sovellukset istuvat mainiosti suoraan kameraan. Uskon, että jatkossa nettiyhteydestä ja kuvien jakamisesta tulee pokkarien vakio-ominaisuus. Kuvien jakaminen on yhtä luonnollista kuin niiden ottaminen. Silloin on parempi tehdä se Androidilla kuin valmistajan omalla, suljetulla alustalla.
Eri asia sitten on, kuinka moni jatkossa kantaa erillistä kameraa. Ainakin ne, joille kuvanlaadulla on merkitystä. Nikonin uutuus kilpaileekin Nokian Pureview-tekniikan kanssa.
Kamerasta puuttuu vain puhelin, mutta lataamalla Skypen ja käyttämällä langatonta Bluetooth-headsetiä puhelutkin onnistuvat. Skype kamerassa on yhtä keinotekoinen ratkaisu kuin kamera puhelimessa, mutta makuja on monia.
Android-kameran hinta on noin 440 euroa.
Aivan ensimmäinen lajissaan Nikonin malli ei ole. Polaroid julkaisi vastaavan jo aiemmin tänä vuonna.
Nikonin toinen uutuus oli minikokoinen digikamera COOLPIX S01 (mitat 7,7x5,2x1,3 cm), jossa on 10 megapikselin kenno ja kiinteä 7,3 gigatavun muisti. Myös akku on kiinteä ja se ladataan usb-liitännän kautta. Akkukestoksi luvataan vain 190 kuvaa, millä selviää yksistä pirskeistä tai presidentinlinnan itsenäisyysjuhlista.
Minikokoiset filmikamerat olivat ihan oma tuotesegmenttinsä, mutta digiaikana yksikään valmistaja ei ole panostanut pieneen kokoon. S01 on kuin älypuhelimesta irrotettu kameramoduli, jossa on oma kosketusnäyttö ja virtalähde. Pienestä koostaan huolimatta siinä on salama ja kolminkertainen optinen zoomi (29-87 mm kinokoossa).
Kamera on niin pieni, että se kulkee huomaamattomasti frakin taskussa tai pienessäkin käsilaukussa. Aivan vakoojakameraksi siitä ei sentään ole. Vakiovärit musta, hopea ja valkoinen ovat yllätyksettömiä, mutta heleän punainen herättää välittömästi ihastusta.
 |
| Nikon COOLPIX S01: minikameran paluu. |
Coolpixissä sellainen tietenkin on, lävistäjä 2,5 tuumaa ja pikseleitä 230 000. Kameralla saa myös 720p-videota. Hinta noin 170 euroa.
Todellinen namupala kameraksi!
10 kommenttia:
Tuo kommentti ettei kameroita ole voinut kehittää ei pidä paikkaansa ainakaan Canonin osalta. CHDK lienee tuttu. Vaimon vuosikausia vanhaan Ixukseen on saanut sitä kautta esim. RAW-kuvien tallennusta ja ison kasan manuaalisäätöjä. Ja toki voi pelatakin...Mutta esim. liikkeentunnistus on tosi kätevä tietyissä tilanteissa. Myrskybongarit rakastavat CHDK:ta yleisesti, tuolla kun saa ne komeimmat salamakuvat helposti.
Tästä siis puhutaan: http://chdk.wikia.com/wiki/CHDK
Samoin kannattaa tutustua Magic Lanteriin joka tuo CHDK:n tapaa uusia ominaisuuksia kameroihin. Varmaan tulee jossain vaiheessa Järvisen Mark kolmoseenkin.
Linkki unohtui: http://www.magiclantern.fm/
Onhan näitä virityksiä -- aikoinaan Kodakin kameraan sai emulaattorilla jopa Pacman-pelin :-)
Omatekoiset romit kuitenkin epävirallisia ja niiden asentaminen vaatii teknistä osaamista. Standardi Android-alusta muuttaa oleellisesti tilannetta.
Toivottavasti Androidkin alkaa ottamaan kamerat vakavasti. Kamera API:lla ei pysty asettamaan monia perusasioita kuten suljinaikaa. Rajoittaa hieman niin valokuvaamista kuin appsien tekemistä.
Näyttää selvästi kamerat ja puhelimet lähestyvän toisiaan. Pureview'n digizoom on kännyköiden tapa lähestyä tätä zoom-ongelmaa. Kameravalmistajat taas ovat tuoneet WiFi-kameroita. Tämä on yksi askel lisää tähän suuntaan.
Milloinkohan alkaa tulla kameroita 3G-yhteyksillä. Kameroitahan usein käytetään paikoissa, joissa ei ole WLAN:ia. Toisissa tilanteissa voisi olla hyvä saada kuvat heti jakoon. Voisi kuvitella, että nykyisessä nopeassa nettijulkaisujen maailmassa olisi käyttöä ihan järjestelmäkameralla, jonka kuvat menisivät heti toimitukseen.
WiFi-ominasuuden saa lähes kaikkiin kameroihin Eye-Fi-kortilla. Toki käyttö on vähän kömpelömpää, kun kamerassa ei ole tähän sopivaa käyttöliittymää. (Lähetettävät kuvat voi valita suojaamalle ne). Kuviin pääsee käsiksi myös puhelimella.
Minuakin on hieman ihmetyttänyt, miksi pieniä kameroita ei ole tehty. Paksuutta ja painoa lukuun ottamatta nyky-Ixukset eivät ole pienempiä kuin alkuperäinen APS-Ixus vuodelta 1996. Digissä kuitenkin olisi enemmän mahdollisuuksia pieneen kokoon, kun se ei ole sidottu mihinkään filmityyppiin, joka määrittelisi koon. Kiinteä akku toki tuntuu aika oudolta, mutta eihän tuo kellekään kai pääkamera olisi.
On kertynyt tuhottomasti kuvia, joista ei oikein tiedä, missä ja koska ne on otettu. Jospa kamerassa voisi tuoreeltaan liittää kuviin tekstin/puheen. Onhan puhelin/evernote aika hyvä, mutta puhelimesta puuttuu laukaisupainike ja kuvan laatu ei sisäkuvauksessa ole riittävä.
Tuo puhekommentin jättäminen oli Canonin kameroissa viitisen vuotta sitten, mutta on sittemmin poistettu. En ymmärrä miten et tiedä milloin kuvat on otettu. Eikö kamerasi kello ole ajassa? Uusilla kameroilla saa kuvaan kohteiden nimet. Sijaintiin on erilaisia GPS-ratkaisuja, mutta jos ajan tietää ja kuvasta saa jotain selvää, ei se sijainti kuvaajalle voi olla ongelma.
Jos digikuvat säilyttää kuten perinteiset paperikuvat "isossa kenkälaatikossa", ei niistä saa sen paremmin selvää kuin paperikuvistakaan.
Digikuvauksen ja varsinkin kasvavan kuvamäärän a-ja-o on niiden hallinta ja järjellinen organisointi. Se ei vaadi loppuen lopuksi paljoa kun homman saa käyntiin ja muistaa tehdä sitä aina kuvausten jälkeen.
Moni ajattelee että fiksu tapa on perinteinen, retro-henkinen hierarkinen hakemistopuu mutta käytännössä paras hommaan on työkalu, jossa kuvat saa luokiteltua moniulotteisesti ja tarkemmin. Avainsanoja ja mitä kuvista haluaa löytää kannattaa hiukan miettiä ennenkuin ryhtyy toimeen.
Adobe Lightroom ja Apple Aperture ovat tunnettuja, ns. paremman luokan ohjelmia tähän hommaan mutta toki muitakin löytyy.
Jos valokuvauksesta puhutaan pitkällä tähtäimellä niin:
* Kun ei ollut kameroita, tarvittiin muotokuvamaalareita.
* Kun valokuvaaminen oli hankalaa ja kallista, tarvittiin ammattivalokuvaajia.
* Kun videokuvaaminen oli hankalaa ja kallista, tarvittiin kameramiehiä, valomiehiä, mikrofonin kannattajia.
Nyt tv-ohjelmaa tehdään BB-talossa ja Google-autolla, jossa viimeinen kohta alkaa olla mennyttä aikaa.
Lähetä kommentti