Kun television digitalisoinnista alettiin puhua 1990-luvun jälkipuoliskolla, yksi keskeisistä perusteluista oli jakeluverkon säilyttäminen kotimaisessa hallinnassa. Jos katsojat olisivat hankkineet laajamittaisesti satelliittilautasia, jakeluverkon kontrolli olisi karannut vieraisiin käsiin. Silloin esimerkiksi hätätiedotteiden jakelu olisi vaarantunut.
Tiedämme hyvin mitä sitten tapahtui: valtio myi Digitan ulkomaille saadakseen rahaa digitalisoinnin rahoittamiseen. Globalisaation huumassa omistuksella ei äkkiä ollutkaan merkitystä. "Eivät ne lähetysmastot meiltä mihinkään karkaa - sama se, kuka ne omistaa", oli perusteluna.
Nyt takki on kääntynyt taas alkuperäiseen asentoon. Pääministeri Vanhanen sanoo, ettei valtion roolia omistajana pidä pelätä. Tietoliikenteen toimivuus kriisitilanteessa halutaan turvata ja tärkeänä keinona pidetään yhteiskunnan perustoimintojen palauttamista kotimaiseen omistukseen.
Mielenkiintoista nähdä, koskeeko tämä periaate myös radio- ja tv-verkkoa - vai onko hallituskin jo valmis myöntämään, että kriisitiedottamisen painopiste on siirtynyt nettiin.
9 kommenttia:
Olen sitä mieltä, että tietoliikenneinfrassa kansallinen päätösvalta on kannatettava asia. Minä vain pelkään, että asiassa on kyse pohjimmiltaan joiden taloudellisten toimijoiden eduksi tapahtuvasta yhteisen omaisuuden siirrosta yksityiseksi määrävälein. Kun valtio (=veronmaksajat) on kerännyt riittävän määrän omaisuutta johonkin sopivasti rajattuun ympäristöön, niin yksityistämisen tehokkuutta ja ihanuutta korostamalla se omaisuus siirretään pilkkahintaan yksityisiin taskuihin. Ja jonkin aikaa tämän jälkeen veronmaksajat laitetaan kasvattamaan samaan paikkaan uutta omaisuuspottia tulevaa yksityistämistä varten, kuten siis nyt näyttäisi olevan tietoliikenneverkkojen kanssa tapahtumassa.
Tämä sama kiertokulku näyttäisi olevan käynnissä kaiken julkisen toiminnan kanssa, tai ainakin kaiken sellaisen toiminna, jolla joku yksityinen taho uskoo pystyvänsä tienaamaan.
En pidä tärkeänä valtion perusinfran omistusta vain sen kriisiajan toimivuuden takia, koska valtiolla on käytettävissa toinenkin keino, lakien säätäminen, joka mielestäni on tähän tarkoitukseen riittävän tehokas. Tätä on teleyrityksiin käytetykin menestyksellä.
Sen sijaan yhteisen edun kannalta olisi hyvä, että valtio omistaa yritykset aloilla, joilla ei pääse syntymään yritysten välistä kilpailua. Tästä Digita on surkuhupaisa esimerkki.
Digitan takaisinostamisesta ei kuitenkaan ole mitää hyötyä, sillä sen hintaan on jo huomiotu monopoliaseman tulevaisuudessa tuoma etu, jonka veronmaksajat joutuvat siis joka tapauksessa maksamaan. Ehkä ainoa ratkaisu on, että valtio myöntää luvan ja muutenkin edistaa rinnakkaisen lähetysverkon rakentamista, mikä tuo kilpailun alalle.
Jokivaris: "Minä vain pelkään, että asiassa on kyse pohjimmiltaan joiden taloudellisten toimijoiden eduksi tapahtuvasta yhteisen omaisuuden siirrosta yksityiseksi määrävälein."
Näitä syytöksiä heiteltäessä haluaisin vielä kuulla, mikä mahtaa olla päättäjien motiivi tehdä tallaista, jotta väite saisi edes jotain uskottavuutta.
Mahdollisia motiiveja lyhyesti, ei missään erityisessä järjestyksessä:
- Lobbauksen vaikutus
- Raha
- Oman edun ja vallan tavoittelu
- Kyvyttömyys / haluttomuus oppia menneistä virheistä
En väitä että meillä olisi jokin poliitikkojen ja talouselämän salaliitto, joka tekee tätä. Kyse on ehkä valtaosaltaan siitä, että julkisen vallan päätöksiä tekevät henkilöt vastaanottavat tietyiltä tahoilta voimakasta lobbausta yksityistämisen ja julkisen sektorin tietoisen alasajon puolesta. Lobbauksessa ja eri intressiryhmien tekemässä poliittisessa vaikuttamisessa ei ole sinällään mitään pahaa, sehän kuuluu demokraattiseen prosessiin. Ongelma muodostuu siitä, että elleivät poliitikot erityisesti paneudu tämän estämiseen, niin tässä "asiantuntijoiden kuulemisessa" kuuluu parhaiten niiden tahojen ääni, joilla on eniten resursseja käytettävänään.
Lisäksi monessa asiassa vaikuttaa siltä, että meilläkin yksityistämispäätöksiä on tehty enemmänkin ideologiselta kuin pragmaattiselta pohjalta. Minä pelkään lähinnä sitä, että jos nyt lähdetään kehittämään verovaroin uutta tietoliikenneinfraa ja käännetään siltä osin kelloa takaisin, niin jossain vaiheessa tulee valtaan uusi sukupolvi, joka yksityistämisen autuuten uskoen jatkaa samaa kierrettä. Ja niin edelleen.
Ja jos siitä on mahdollista hyötyä, niin aina löytyy se yksityinen taho, joka tämän puolesta puhuu, ja on valmiina keräämään tilanteen hedelmät omiin taskuihinsa.
Perusinfrastruktuurin omistaminen olisi hyvä asia. Kun asiat tehdään riittävän matalalla tasolla, siihen ei tarvita kovinkaan suurta organisaatiota.
Peruskuituverkko, josta operaattorit voivat ostaa valopolkuja, ei vaadi suurta virastoa ympärilleen. Internet Exchange-solmut toimivat maailmalla pienellä työvoimalla.
Digitan 380 henkeä kuulostaa hiukan ylimiehitykseltä mutta lienee siivottavissa.
"Jos katsojat olisivat hankkineet laajamittaisesti satelliittilautasia, jakeluverkon kontrolli olisi karannut vieraisiin käsiin. Silloin esimerkiksi hätätiedotteiden jakelu olisi vaarantunut."
Kyllä todellinen syy oli kilpailun pelko. Satelliittijakeluhan on vain parantanut lähetysten kattavuutta ja siis myös hätätiedotusten jakelua. Ennen
kuin Ylen(kin) kanavat 2005 tulivat sat. jakeluun yhtiöllä oli kaikki munat yhdessä (Digitan) korissa.
Kilpailun pelko taitaa vaikuttaa edelleen, muuten on vaikea ymmärtää miksi Digitan huoltokatkojen aikana myös kaapeliverkon kotimaiset kanavat pimenevät - paitsi satelliitista tuleva Nelonen HD. Päiväsaikaan sattuvat katkot eivät varmaankaan monia häiritse, mutta entä odottamattomat maaverkon häiriöt ja hätätiedotusten välitys silloin. Miten nopeasti kaapeliyhtiö voi vaihtaa signaalilähteeksi satelliitin vai estääkö Ylen pikkumaisuus sen kokonaan. Pari vuotta sitten Ruotsissa maaverkon digilähetykset pimenivät, mutta ei se kaapeliin mitään vaikuttanut kun satelliitti on joko pää- tai ainakin varasignaalin lähde.
Kilpailun lisäämiseksi ei ole järkevää rakentaa päällekkäisiä verkkoja vaan huolehtia siitä että eri jakelutavat ovat samalla viivalla myös Ylen ohjelmien suhteen. Tällä voi olla se seuraus että moni (kaapelin ulkopuolinen) taloyhtiö siirtyy kokonaan sat. vastaanottoon. Kun sitten maksullisetkin kanavat tilataan satelliittioperaattorilta Plus-TV ja Digita kärsivät. Siis kaikin puolin toivottava tilanne :)
Knoppitietona tähän voisi mainita että Raisiossa Suomen ainoa kunnallinen tv-kanava lähettää seuraavia tiedotuksia:
* Kaikki valtuuston kokoukset suorana lähetyksenä
* Tapahtumailmoituksia
* Aukioloaikoja (esim terveydenhuolto)
* Virastojen tiedotteita ja virallisia ilmoituksia
* Koulujen ja päiväkotien ruokalistat
* Koululaisten tekemä Vaisaaren uutiset
Digitaalisuus vaaransi hankkeen: Laitteisto tuli maksamaan 30 000 euroa. Kuinkahan moni paikallis-tv-asema suljettiin digitoinnin yhteydessä.
Lähteet:
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-07-03,104:2:469986,1:0:0:0:0:0:
http://www.raisio.fi/raistied/2000/rt6_00/tuula.html
http://www.mediamonitori.fi/index.php/arkisto/131-raisio-kanava-jatkuu-digitaalisena
"Digitaalisuus vaaransi hankkeen: Laitteisto tuli maksamaan 30 000 euroa. Kuinkahan moni paikallis-tv-asema suljettiin digitoinnin yhteydessä."
Sarjassamme digi-tv:n aiheuttamat tarpeettomat kustannukset. Lähetysverkon digitalisointi ja jonkun paikallisen kaapelikanavan näkyvyys eivät liity toisiinsa mitenkään. Turku TV näkyy edelleen analogisena. Ilmeisesti Raisiossa operoiva DNA on tässä asiassa ahdasmielisempi kuin Turun Kaapeli-TV.
"Ilmeisesti Raisiossa operoiva DNA on tässä asiassa ahdasmielisempi kuin Turun Kaapeli-TV."
Niin. Kahden eri lähetystekniikan vastaanottaminenkin vaatii avaramielisyyttä, mutta monimuotoisuus voi olla ihan hyvä asia.
En pidä tärkeänä valtion perusinfran omistusta vain sen kriisiajan toimivuuden takia, koska valtiolla on käytettävissa toinenkin keino, lakien säätäminen, joka mielestäni on tähän tarkoitukseen riittävän tehokas.
Niin, lakihan sen panee kunnolla konffatun ja satunaisen salasanan taakse laitetun vehkeen ruotuun?
Tottahan ihmeessä kuka tahansa laki säädettynä avaa laiteensa ja kopauttaa otsan kolme kertaa lattiaan?
Entäs jos ei? MIkä on valtion varasuunnitelma? CDMA savumerkit?
Lähetä kommentti