Joulun alla yleismediaan on palannut vanha väite, jonka mukaan 4K-tasoisen elokuvan katselu suoratoistona kuluttaa tukiasemassa yhtä paljon sähköä kuin saunominen, siis noin 10 kWh. Viimeksi tätä toisti Helsingin Sanomat (Elokuvan katsominen vastaa jopa saunan lämmitystä). Helsingin Uutiset pisti joulun alla vielä paremmaksi: sen mukaan teräväpiirtoleffan katsominen vastaa saunan lämmittämistä. Lisäksi kuvateksti väittää pöhkösti että "Striimauspalveluiden käyttäjä voi säästää pitkän pennin, jos hän on valmis pudottamaan kuvanlaatua." Kuvanlaatu ei vaikuta mitään kodin sähkönkulutukseen (paitsi 4K HDR -sisältö).
Saunarinnastus on peräisin Aalto yliopiston viime keväänä julkaisemasta analyysistä, jonka pointti oli siinä, että nettisivuista tulee yhä raskaampia, jolloin mobiilidatan käyttö lisääntyy kuin varkain. Se kuormittaa operaattorien sähkölaskua ja ympäristöä. Asialle pitäisi tehdä jotain. Itse analyysissä ei saunaa mainita, mutta STT:n uutisessa kylläkin: "Esimerkiksi kahden tunnin huippulaadukkaan 4K-resoluution elokuva mobiiliverkon kautta katsottuna kuluttaa sähköä saman verran kuin vaikka saunan lämmittäminen tai 20 kilometrin ajaminen sähköautolla."
Media tarttui kiinnostavassa aiheessa vain kiuasvertaukseen. "Elokuvan katsominen voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin saunan lämmitys" jäi elämään, vaikka aiheuttikin runsaasti keskustelua somessa ja bloggasin aiheesta itsekin. Analyysin tehnyt professori olisi voinut pehmentää sanomaa, mutta sen sijaan hän perusteli sitä yksinkertaisella jakolaskulla: 40 Mbit/s (5 Mt/s) kahden tunnin ajalta = 36 Gt siirrettyä dataa. Ficomin ilmoituksen mukaan mobiiliverkon koko kulutus vuonna 2020 oli 220 Wh/Gt. Siispä 36 gigatavun siirtämiseen vaadittiin 7920 Wh eli noin 8 kWh.
Tivi-lehti kävi kesäkuun lopussa läpi laskelman. Netflixin mukaan 4K-elokuvan bittivirta on vain 7 gigatavua tunnissa, eli kahden tunnin elokuvalta 14 gigatavua. Lisäksi Elisa ilmoitti oman verkkonsa energiatehokkuudeksi kyseisenä vuonna 120 Wh/Gt. Nykyisissä 5G-verkoissa luku on vieläkin alempi. Neljällätoista gigatavulla ja 120 wattitunnilla päästäisiin lukemaan 1,68 kWh, mikä on alle neljäsosa alkuperäisestä väitteestä.
Sekin lienee yläkanttiin. Jos halutaan tietää, paljonko 4K-elokuvan katselu oikeasti kuluttaa, pitäisi tietää paljonko tukiaseman kulutus LISÄÄNTYY kun joku liittymäasiakas katsoo elokuvaa. Oletettavasti tukiasemaverkosto vie paljon sähköä silloinkin, kun verkossa vain puhutaan (joskin puheliikenteen osuus kapasiteetista on pieni) tai kun valtaosa asiakkaista on unten mailla. Myös datan vastaanottaminen puhelimista vaatii energiaa. Tukiaseman kulutus ei putoa koskaan nollaan.
Maksimikäytöllä tukiasema vie noin 10 kW tehoa. Jos väite sähkösaunan tasosta pitäisi paikkansa, 4K-elokuvan katselun aikana kapasiteettia ei riittäisi kenellekään muulle. Jo tämä riittää osoittamaan, ettei väite voi pitää paikkansa.
Myös älypuhelin toimii tukiasemana, kun se lähettää dataa takaisin päin verkkoon. Oletetaan, että älypuhelin pystyy lähettämään nopeudella 100 Mbit/s eli 12,5 megatavua sekunnissa. Tunnissa siirtyisi 45 gigatavua, siis parikin elokuvaa. Ehkä akku hyytyisi ennen tunnin täyttymistä, mutta joka tapauksessa: jos puhelin pystyy siirtämään tällaisia datamääriä akun varassa, miten tukiasemalta samaan voisi kulua sähkökiukaan verran?
Vain operaattorit tietävät, paljonko 4K-elokuvan datasiirto kasvattaa tukiaseman kulutusta. Aalto yliopisto voisi selvittää asiaa oikeasti, eikä vain pitää kiinni alkuperäisestä laskennallisesta arvosta, joka kyllä herättelee miettimään tietotekniikan sähkönkulutusta, mutta antaa väärän kuvan asiasta. Toisaalta sähköä kuluu myös palvelinkeskuksiin ja pieni määrä myös televisioon, joka elokuvan näyttää. Näitä lukuja ei missään laskelmassa ole huomioitu. Ilmiö itsessään on todellinen. Kaikki digitaalinen ja virtuaalinen ei ole automaattisesti vihreää.
Kun asiasta nyt taas nousi keskustelua, Telian Twitter-tiimi ilmoitti oman arvionsa: https://twitter.com/teliafinland/status/1608429680889053185. Sen mukaan 4K-katselu lisää 4G-tukiaseman kulutusta noin 0,3 kWh, 5G-verkossa lisäkulutus on vielä pienempi. Näin kulutus on enää 1/30 sähkökiukaasta. Nyt aletaan olla jo järkevissä lukemissa.
Monilla sivuilla käytetään nykyään automaattisesti käynnistyvää videota. Yksittäisen videon siirto vie ehkä puoli megatavua, mutta kun uutissivuilla voi olla miljoona sivulatausta, turhaan siirtyvän datan määrä onkin jo 500 gigatavua. Ja videoita on useilla sivuilla, jolloin siirto kertautuu. Turhan sähkönkulutuksen lisäksi ne kuluttavat hermoja.
Lisäys 30.12.2022: Elisan twiitti vahvistaa Telian lukemat: "Merkittävä osa mobiiliverkon energiankulutuksesta syntyy siitä, että ylipäätään on kuuluvuus, ja videon katselu nostaa tätä peruskulutusta vain hyvin pienen määrän. Modernin 5G-teknologian kyky siirtää dataa/kulutettu energiayksikkö on merkittävästi parempi kuin vanhempien verkkosukupolvien. Vanhentuneista yhteysteknologioista, kuten 3G:stä luopuminen parantaa siten mobiiliverkon tiedonsiirtokyvykkyyttä suhteessa energiakulutukseen ja edistää siten kestävää kehitystä." - eiköhän nyt voida lopettaa tämän disinformaation levittäminen 4K-elokuvasta ja saunomisesta.
14 kommenttia:
Toki tuo alkuperäinen oli (ehkä tarkoitushakuinen) arvionti vahvasti yläkanttiin.
Mielestäni kuitenkin pelkästään kulutuksen lisääntymisen laskeminen on taas aivan liian kaunistelevaa, kyllä se verkko "tyhjäkäynnilläkin" on siellä siksi, että asiakkaiden palvelu pitää olla käytettävissä 24/7. Rehellisempi tapa laskea siirretyn datamäärän kulutus on nimenomaan laskea verkkojen koko sähkönkulutus esim. vuodessa suhteessa siirretyn datan määrään.
Puhelukäyttö on nykyään sikäli merkityksetöntä, että jos pelkkiä puheluita varten ei tarvittaisi kuin yksi verkkotekniikka, useita päällekkäisiä (2G-5G) on olemassa siksi, että datakäytön lisääntyminen vaatii kehitystä.
Jos väite on, että 4K-elokuvan striimaus kuluttaa 7920 kWh, lukua ei voi saada pelkällä jakolaskulla. Siellä on aina iso määrä pohjakulutusta, joka tulee laitteista, vaikka dataa ei siirtyisikään ja kukaan ei katsoisi elokuvia. Puhelujen lisäksi sähköä kuluttaa myös tukiaseman puhelimista vastaanottama data. Elokuvan katselussa se on hyvin vähäistä (kuittauksia vastaanotetuista datapaketeista tms).
Mainokset ne vasta hermoja ja dataa kuluttavat, jos niitä ei mainosten esto lisäosilla poista.
Mutta tise asiassa on aika pöhköä laskea pelkästään sen tukiaseman virrankulutuksen lisääntymistä jonkun leffan katsomisen aikana.
Fyysisessä verkossa, sen tukiaseman takana, monenlasia laitteita virtaa kuluttamassa. Siellä on välissä tyypillisesti L1 siirtokerroksen (DWDM), L2 (ethernet ym), L3 (IP, TCP/UDP), L4-L6 (kuormantasaimet) sisältö-palvelinten ja CDN:n edessä laskien kuluttajan päätelaitteelle yhteensä helposti parikymmentä em. datan siirtoon osallistuvia laitteita jotka eivät suinkaan ole mitään pieniä ja vähän virtaa kuluttavia kun näissä palveluissa yhteydet ovat jo reunalla vähintään ainakin 40gbps, rungossa 100gbps ja 400gbps yleistyy myös jo.
Jo. laitteissa olevien optisten modulien joiden kautta liikenne kulkee ja jotka ovat näiden laitteiden linjakorteilla yhteenlaskettu virrankulutus käynnissä ollessa ylittää varsin helposti keskimääräisen käyttäjän katsomiseen käyttämän päätelaitteen kuluttaman sähkötehon, siitä huolimatta että uudet laitteet ovan yhä useammin EEE kykyisiä ja se on käytössä.
Sen laskeminen mikä on tai olisi todellinen pelkästään yhden katsotun 4K tms. elokuvan kuluttama virrankulutus muuten idlenä olevan koko em. kiinteän verkon osuuden ja tukiaseman läpi samoin kun sen mikä on kunkin yksittäisen katsojan tuoma lisä-kulutus on melko mahdottomia muuten kuin karkeasti arvioida koska ei sellaisen mittaamiseen ei olla laitteissa varauduttu.
Ja se mitattu määrä jos sellaiseen laitteet kykenisivät, niin sisältöjä jaetaan useista konesaleista joihin on useita reittejä verkossa. Reitti verkon kautta muuttuu aina kun palveluntuottajan järjestelmä ohjaa dynaamisesti liikennettä eri konesaleihin kuormaa tasatakseen tai kun jossain sähkön ja/tai jäähdytyksen hinta on edullisempi kun toisaalla, on tarvetta siirtää kuormaa konesalista toiseen huoltojen ym. vuoksi.Reitti muuttuu myös ainakin väliaikaisesti kun verkossa tehdään huoltoja tai kierretään häiriöitä..
Yhtä yleispätevää sähkönkulutuksen lukemaa tai arvoa jonkun elokuvan katsomiselle on aika vaikea minusta saada ja korkeintaan jonkun suuntaa antavan arvo välin johon yleensä kulutus asettuu. Se mikä on varmaa on se, että yhden yksittäisen luvun esittäjä on varmasti väärässä, koska ei ymmärrä riittävästi käytännösä verkon ja sen kautta tuotettujen palveluiden dynaamisesa luonteesta.
Totta, yhden elokuvan katselun sähkönkulutusta ei ole järkevää edes yrittää mitata, koska liikkuvia osia on niin paljon. On kuitenkin kiinnostavaa verrata eroja sen välillä, siirretäänkö viimeinen maili ilmateitse vai kuidussa. Onko mobiilidatan suosiminen ympäristösyistä järkevää? Tähän asti mobiilia on suosittu Suomessa, mutta tänä vuonna kotiin tulevat valokuidut ovat vihdoin alkaneet kiinnostaa operaattoreita ja tarjontaa on nyt paljon.
Tätä taustaa vasten olisi kiinnostavaa tietää mobiilidatan vs. kiinteän verkon jakeluteiden energiatehokkuuden erot. Paljonko tukiasema kuluttaa nyt aamuyöllä klo 4.45 kun liikenne on minimissään? Onko n. 10 kW huipputeho käytössä ilta-aikaan, kun liikenne on tapissa? Traficomin tiedotteen mukaan ero kuituverkkoon olisi vain 2,3-kertainen, mikä tuntuu yllättävän pieneltä. Tosin tässä luvussa on mukana koko verkkoinfra, ei pelkästään viimeistä mailia.
Toivottavasti keskustelu jatkuu. Aalto yliopisto voisi oikeasti tutkia asiaa.
Isolle osalle kuluttajista kuitu ei ole mikään vaihtoehto kun sitä ei ole saatavilla.
Kyllä kuitu saataisiin joka paikkaan, jos operaattorit sitä oikeasti haluaisivat
Kyllä kuitu saataisiin joka paikkaan, jos operaattorit sitä oikeasti haluaisivat
Operaattorit kyllä yhä useammin haluaisivat jos sillä voi tehdä hyvää bisnestä. Kuidun rakentaminen maksaa ja investoinnin takaisinmaksuaika ei saisi olla liian pitkä sekä epävarma, että sillä ehtisi tehdä tulosta sen jälkeen.
Kyllä kuitua saa jos olet valmis maksamaan rakentamisen etukäteen joko kokonaan tai ainakin hyvin etupainotteisesti sekä sen lisäksi maksat sitten liittymän käytöstä riittävästi. Moni vain ei ole siihen valmis, todelliset töineen, laitteineen ja niiden tarvitsemine infrakuluineen kustannukset kaavoitetulla ja rakennetulla alueella voivat helposti yllättää.
Toinen asia on sitten se, että vaikka yksi tai kaksi asiakasta olisi valmis maksamaan jossain OKT alueella kuidusta ja sen rakentamisesta. Niin rakentamista tehdään sieltä missä on suurin tarve ja eninten tuottoa odotettavissa lyhyellä aikajänteellä.
Asiasta on järkevintä ajatella niin, että operaattorit kiinnostuvat sitten kuitujen vetämisestä enemmän ajan myötä sinne mihin niitä on nyt vaikeampi saada kunhan ne nyt ensin saavat tehdyksi ne mistä ensin saa enemmän rahaa ja nopeammin.
Kuidut kun ne on kerran hyvin vedetty ja päätetty ovat kestävä investointi. Käyttöikä helposti +30v. Toimivat luotettavasti kunhan ei joku kaivinkoneella tms. niitä riko ja huolloksi riittää yleensä vain päiden putsaus ja joskus häntäkuitujen vaihto laitteita vaihtaessa. Samat kuidut jotka -80 luvun lopussa oli silloin käytössä hidas 10 mbps ethernetille toimii vielä hyvin 10 gbit ja usein myös vielä 40 ja 100 gigaisinakin.
Disclaimer: En ole operaattorilla töissä (enää, kauan sitten olin mutta en Suomessa), mutta olen ollut tekemisissä koko uran ajan kuitujen ym. muiden yhteysmuotojen kanssa, joskus myös niiden rakennuttamiseen osallisena myös Suomessa, ja verkon suunnittelun sekä akttivilaitteiden kanssa +35v.
Monet luulee että kun kuidut on vedetty ja asiakkaan päätelaite laitetty toimimaan, niin tarvii vain laskujen lähetellä.
Kyllä tarvii lähetellä myös karhuja ja sulkea liittymiä.
asiakaspalvelun ihmetellä miksi käyttäjän itse ostama päätelaite ei toimita tai miksi asiakkaan oma wifi-purkkin läpi ei tulekaan luvattua 1000Mbs.
Puhumattakaan kaikesta infrasta esim. dns, dhcp, monitorointi, reititys (bgp), kytkinten/reitittimien korjauas/päivitys yms.
Kuten jo kommentointiinkin niin kaivinkoneet katkoo kuituja joka viikko ja kesäisi voi salamakin katkoa eikä ilkivaltakaan ole harvinaista.
Jos et uskoniin ei muuta kuin rahaa tiskiin ja ryhdy operaattoriksi, Traficomille lupa-anomus sisään ja rahoitusta järjestämään. Ehkä kannattaa ensin lukea Petterin kirjoittama kirja "Jippii" vaikkei se olekaan opas kuin ruveta operaattoriksi.
Tuossa Hesarin artikkelissa mainitaan näin: "Suunnilleen saman verran (0,1 kWh) sähköä vie pöytätietokone. Kannettava tietokone selviää jo huomattavasti vähemmällä virrankulutuksella"
Jos koneet ovat samantehoiset ja näytöt yhtä suuret, onko tosiaan niin, että läppärin virrankulutus on huomattavasti pienempi. Vierastan läppäreiden näppäimistöä ja sekin rassaa, että koneen tullessa vaihtoikään myös näyttö hylätään. Pöytäkoneella sama näyttö kestää hyvin ainakin kahden keskusyksikön iän.
Ei tänne kuitua saa halvalla. Kyllähän sitä saa kun tarpeeksi maksaa mutta kyllä joku 100 000 euroa on aika paljon, kun 4G:lläkin pärjää.
Tavallinen pöytätietokone vie noin 50 W toimistokäytössä. Pelikoneet ovat sitten asia erikseen. Sähkönkulutus nousee myös kuormitettaessa, esim. kuvankäsittelyssä tai jos auki on suuri määrä selaimen sivuja. Silloin kulutus voi hetkellisesti tuplaantua, mikä kuuluu ennen pitkää myös tuulettimen voimakkaampana äänenä. Lisäksi tulee monitori, sekin noin 30-60 W näytön koosta ja tekniikasta riippuen.
Läppärit vievät selvästi vähemmän sähköä, koska niiden pitää toimia akulla. Läppäreissä on vähävirtaiset mobiiliprosessorit ja muutenkin tehokkaampi sähkönsäästöautomatiikka. Toisaalta niissä on sisäinen näyttö, joka vie osansa.
Mikäs tällainen neljäkelvin-elokuva on?
4K-tarkkuus (UHD) 3840x2160 on tosiaan cool.
Vähintään 65" näyttö pitää olla, jotta tarkkuus näkyisi. Elokuvalevyillä ero on yllättävän pieni. 4K HDR -elokuvissa sitten parempi kuvan dynamiikka: lisää valoa, mutta OLED-televisioissa myös selvästi isompi sähkönkulutus.
Moni ei saa kuitua millään.
http://tietsikka.blogspot.com/2023/01/kuitu-vai-4g5g.html
Lähetä kommentti