maanantai 20. kesäkuuta 2022

Laitanko saunan päälle vai katsonko elokuvan suoratoistona?

Yle uutisoi tänään Aalto-yliopiston tiedon, jonka mukaan elokuvan katselu 4K-tarkkuudella mobiilidatan yli vastaa sähkönkulutukselta saunan lämmittämistä. Äkkiseltään näin suuri sähkönkulutus tuntuu epärealistiselta. Tiedetään, että digipalvelut haukkaavat yhä enemmän sähköä, mutta että elokuvan katselu vastaisi jo sähkökiukaan käyttämistä?

Tiedon takana on Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner, joka ihmettelyn jälkeen avasi laskelmaansa Twitterissä näin: "Ficom: "mobiilidata vie 220W/Gt" . Google: "4K vaatii n. 40Mbps eli 5MB/s". 5MB x 3600sek x 2h= 36GB x 220W = 7920W. Olkaa hyvä."

Manner huomioi pelkän mobiilin datasiirron. Palvelimet, runkoverkko ja katseluun käytetty laite (kuten iso televisio) tulevat tähän päälle.

Tiedetään, että mobiilidatan siirto kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin vastaavan datamäärän siirtäminen kuidussa, mutta että sähkökiukaan verran? Se tuntuu uskomattomalta.

Mobiilidatan sähkönkulutuksen arvo 220 W/Gt on vuodelta 2018. Sen jälkeen verkkotekniikat ovat kehittyneet ja varsinkin 5G on huomattavasti energiatehokkaampi kuin 4G. Mutta silti.

Yksi mahdollinen virhelähde sisältyy keskiarvon laskentaan. Mobiili tukiasema vie sähköä silloinkin, kun kaikki käyttäjät ovat nukkumassa eikä bittejä kulje lainkaan. Jos yksinkertaisesti jaetaan siirretty datamäärä kulutetulla sähköllä saadaan kyllä keskiarvo, mutta ei tietoa datasiirron tehokkuudesta. Toisin sanoen, jos 100 gigabittiä siirtyy 1 kWh:lla, se ei tarkoita että 10 gigabittiä siirtyisi 100 Wh:lla tai 1000 gigabittiä 10 kWh:lla. 

Netistä löytyy useita laskelmia Netflix-käytön energiankulutuksesta ja hiilijalanjäljestä. Ne ovat kuitenkin lähinnä kuituverkon lukuja ja huomattavasti alhaisempia kuin sähkökiukaan n. 8 kW teho. Suomalaisten kiinteähintaiset liittymät mahdollistavat suurten datamäärien siirron mobiilisti, mikä harvassa maassa olisi mahdollista.

Ehkä tätä voisi lähestyä tukiaseman näkökulmasta. Tyypillinen 4G-tukiasema toimii itse sähkökiukaan teholla, siis noin 5-10 kW. Jotta Aalto-yliopiston laskelma pitäisi paikkansa, kukin tukiasema voisi palvella vain yhtä katselijaa kerrallaan, ts. koko tukiaseman kapasiteetti olisi 4K-elokuvan vaatima 30-40 Mbps. Tämä ei selvästikään voi pitää paikkaansa. Arvelisin, että jo vanhalla 4G-tekniikalla tukiasemassa riittää tehoa vähintään kymmenen katselijan palvelemiseen. Käytännössä 4K-tarkkuuden datavirta lienee 15-30 Mbps, eli vielä alempi.

Haarukoin tätä vielä toista kautta. Kun omaan taloon ei saanut valokuitua, otin kiinteän 5G-liittymän. Se tarjoaa 350 Mbps nopeuden. Lupauksen mukaisesti kaista on kiinteä eikä hidastu käyttäjämäärien kasvaessa. Toistaiseksi lupaus näyttää pitäneen. 

Voisin laittaa suuren datalatauksen luuppiin (tai ajaa jatkuvasti nopeustestiä), jolloin pystyisin käyttämään 350 Mbit/s = 160 Gt/h. Tämän siirtäminen 220 Wh/Gt tehokkuudella aiheuttaisi operaattorille 32 kWh energiankulutuksen joka tunti. Kun vielä naapurit tekisivät saman, saisimme ajettua operaattorin konkurssiin pelkillä sähkölaskuilla. 

Tietotekniikan kasvava sähkönälkä on tärkeä aihe, jota olen itsekin käsitellyt mm. Tivin kolumnissani. Tarkkoja lukuja on vaikea saada, mutta ainakin suuruusluokan pitäisi olla oikein, jotta se ohjaisi kuluttajia kestäviin valintoihin.

Lisäys: Tästä löytyy Nokian dataa 5G:n energiankulutuksesta: Nokia 5G Energy Efficiency Revolution White Paper Tiivistettynä (s. 8) nykyisten mobiiliverkkojen kulutus 0,17 kWh/Gt, 5G:n myötä kulutus putoaa kymmenesosaan (pienissä soluissa jopa sadasosaan).

Joka tapauksessa tietotekniikan lisääntyvä sähkönkulutus on asia, johon täytyy kiinnittää huomiota. On optimistista ajatella, että kaikki virtuaalinen on ympäristön kannalta harmitonta ja vain lihatuotanto/fyysinen liikkuminen aiheuttavat päästöjä.

Lisäys 2: Kaikkien selvitysten jälkeen voisi kai tiivistää, että 4K-leffan katselu mobiilidatalla kuluttaa runsaasti sähköä -- ja valtaosa tästä sähköstä kuluu, vaikka et edes katsoisi sitä leffaa.

65 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo laskelma on pahasti pielessä. Käytännössä suoratoistoleffan katselussa lähes kaiken energian vie se telkkari. Tiedonsiirto on siihen verrattuna mitätön erä.

Anonyymi kirjoitti...

Siihen keskittymisessä paljon verkon tukiasema ja käyttäjän päätelaite sekä muut kotona olevat laitteet kuluttavat ei ole mieltä. Pitäisi ymmärtää, että siellä taustalla on todella paljon verkossa ja konesaleissa on niiden taustalla jotta päätelaitteilla ja tukiasemilla on mitään virkaa.

Totta kai niiden omien värkkien virrankulutuksella on merkitystä, mutta tekniikkaa on todella paljon taustalla joka siirtää ja prosessoi dataa mitä päätelaitteet näyttävät jokaista päätelaitetta kohden erikseen. Laitteita jotka prosessoivat ja dataa jokaista katsomista kohden koska kyse on unicast muotoisesta jaketlusta. Laitteita jotka varmistavat järjestelmiä, mahdolistavat niiden hallinnan, valvovat olosuhteita sekä huolhtivat jäähdytyksestä jne.

Hyvin harvan konesalin PUE (power usage efficency) on alle 1:n, joten olosuhteiden ylläpitämiseen menee yhtä paljon edelleen energiaa kun niiden konesalin tietokoneiden, kuormantasaimien, kytkinten, reititinten jne. virrankulutus on. Vanhojen konesalien PUE on ollut yleisesti 1.6 - 1.8. Nykyisin todelal suurissa yksiköissä vähän päälle yhden.

Myös 5G tehonkulutusta miettiessä kannattaa muistaa, että 4G pienempää solukokoa kohden on sitten enemmän 5G tukiasemia jos katetaan sama alue, joten yhden tukiaseman tehonkulutuksen tehon vertaamisen sijaan pitäisi ymmärtää verrata kokonaisuuden tehonkulutusta.

Zarr kirjoitti...

Oikeaa tutkimusta aiheesta, https://www.carbonbrief.org/factcheck-what-is-the-carbon-footprint-of-streaming-video-on-netflix/

Näiden sijaan olisin enemmän huolissani vaikkapa siitä että Saksa iloisesti starttailee hiilivoimaloitaan kun maakaasu alkaa putkessa ehtymään ja ydinvoimalat on ajettu alas.

Anonyymi kirjoitti...

Tärkeä aihe, johon tuntui olevan Aallolta/Jukalta saatavilla vain arrogantteja "olkaa hyvät" -tason kommentteja. Hyvä että tunnettu taho otti tämän puheeksi, niin saadaan selvyys ja edes hieman todenmukaisemmat lukemat näkyviin.

Elisalta löytyy tietoa vuodelta 2020 jolloin suhde oli jo 0.12 kWh/Gt mobiiliverkossa.
Kahdessa vuodessa on menty tässäkin reilusti eteenpäin, sillä sähkönkulutus ei juurikaan kasva samalla kun nopeudet nousevat.
Vuoden 2020 lukuihin ei vielä ole edes 5g nimeksikään vaikuttanut, toisin kuin nykypäivänä.

5g:n myötä suhde lienee jo alle 0.01 kWh/Gt

Tarkkaa ja todellista lukemaa ei varmaan ole tällä hetkellä saatavilla, mutta Mannerin väite on täysin absurdi, eikä ole pitänyt paikkaansa koskaan.

Toinen epäkohta on hänen väittämänsä 18 gigatavun tuntikoko, vaikka todellisuus on kaikilla palveluntarjoajilla alle 10 Gt/tunti(Netflix 7Gt/tunti). Tämä on erittäin tärkeä tieto, siihen nähden että koko hänen laskelmansa perustuvat nimenomaan videotiedoston kokoon kerrottuna kWh/Gt hinnalla.

Todellisuudessa ei juurikaan ole kuitenkaan väliä onko kyseessä iso vai pieni tiedosto.

Markus kirjoitti...

Ei itse tiedonsiirto ole ainoa asia, joka tässä kokonaisuudessa sähköä kuluttaa, tai yleensäkään luonnonvaroja.

Myöskin palvelinten tuottaminen, sekä ylläpito kuluttaa sähköä ja luonnonvaroja. Ammattimaiset palvelinlaitteet ovat muuten aika "raskasta"/"tiheää" tavaraa. Joka millimetri laitteen sisuksista on hyödynnetty. Laitteet on painavia eli niin sanotusti "täyttä tavaraa". Mutta tarkoittaa käänteisesti myös huomattavasti kotitietokonetta enemmän kalliiden ja harvinaiseksi käyvien metallien/komponenttien käyttöä. Ovat tietysti myöskin kalliita. Satatuhatta on vain näyttää per aktiivilaite. Eikä tuo koske pelkästään palvelinlaitteita vaan myös verkkolaitteita. Varavoimalaitteita yms.

Samoin infran rakentaminen, se kuitujen kaivaminen (niin koteihin kuin noihin tukiasemiinkin) maahan noh koko maapallon laajuudelta niin maat kuin meretkin viljellään muovi/metalli letkua täyteen. Palvelinsalien rakentaminen. Tukiasema-antennien sekä laitteistojen tuottaminen. Tiedä kuinka monta miljoonaa metallista "satametristä" tukiasema"häkkyrää" maapallolla on? Kaiken huoltaminen kuluttaa polttoainetta ja resursseja. Palvelinsalit vievät järkyttävät määrät sähköä, tosin tietysti myöskin palvelevat miljoonaa asiaa kerralla.

Kaikki tämä on myös hyvin lyhyellä aikaa uudelleenrakennettua. Nopeaan tahtiin tämä kaikki teknologia jyräsi sen sata vuotta aikaisemmin palvelleen tekniikan. Lankapuhelintekniikan. Kuitenkin jos asiaa ajatellaan, lankapuhelinteknologia oli jo tehty "joka torppaan" sitten se päätettiin kytkeä pois ja kuparit rullalle. Tämäkin tuhlaa luonnovaroja. Vanhan teknologian purkaminen (myös niiden 3G tukiasemien korvaaminen). Siinä on aika monta miljoonaa raskasta myrkyllistä puutolppaa koukittu maista pois pelkästään suomessa. Lankapuhelintekniikka oli myös huomattavasti luonnonvaroja säästeliäämpää kuin tämä nykyinen internet/mobiili infra. Se oli itse asiassa todella yksinkertaista, eikä tarvinnut miljoonia satametrisiä häkkyröitä pitkin planeettaa. Samoin verkkolaitteistossa ei ollut esimerkiksi palvelimia ollenkaan. Vain verkkolaitteistoa "puhelinkeskuksia".

Kun tämän KAIKEN yhteensä laskee. Se voi hyvinkin viedä sen verran energiaa kuin se saunankiuas...

Anonyymi kirjoitti...

Ominaissähkönkulutus on siis laskettu jakamalla tukiasemien energiankulutus (sis. siis myös lämmitys, valaistus ym) siirrettyjen tavujen määrällä. Viisaammat korjatkoon, mutta käsittääkseni tukiasema lähettää kantoaaltoa enemmän tai vähemmän vakioteholla, johon siirrettävän datan määrä (hyötykuorma) ei juurikaan vaikuta. Tukiaseman tiedonsiirtokapasiteetista lienee keskimäärin käytössä kohtuullisen pieni osuus, joka sitten vaikuttaa tuossa laskelmassa paljonkin.

Vähän tuntuu siltä, että tässä menee kiinteät ja muuttuvat sekaisin vähän samalla kuin vertailtaessa henkilöauton ja kunan lapinmatkan kuluja.

Ei insinööriltä saisi mennä tehot (W) ja energiat (kWh).

Anonyymi kirjoitti...

Ei insinööriltä saisi mennä tehot (W) ja energiat (kWh) sekaisin piti sanomani.

VMS kirjoitti...

Asian ydin lienee, että ylipäätään yleisradio(Broadcast)-tyyppisen materiaalin jakaminen kullekin käyttäjälle yksittäin erikseen, ei ole ekologisesti järkevää. Tässä "ekokatastrofissa" voi toki jyvittää haittavaikutuksia jakelun eri vaiheille, kuten IP-laitteisto palvelimineen, loppukäyttäjäjakelu (radio, kuitu, kaapeli ym.).

Miten tahansa laskettuna, epämuodikas "lineaari-TV"-jakelu on Broadcast-materiaalille ekologisin toimitustapa.

Jari kirjoitti...

VMS: Juuri tuo on asian ydin. Keskivertoihminen ei yksinkertaiseti ymmärrä, miten paljon dataa kuvan ja äänen siirtäminen vaatii.

Ekologisuus voi olla silti pieni ongelma verrattuna ekonomiaan. Tilausvideopelleily voi tulla kalliiksi koko yhteiskunnalle, sillä tuotettu data voitaisiin jakaa broadcastina vapaasti kaikille. Kilpailu pakottaa ahneuteen, joka tarkoittaa oikeuksien tahallista rajoittamista.

Tilausvideopelleily on vastaan kaikkia länsimaisia periaatteita, jopa niin kaukaa kun länsimaissa talous on perustunut kristinuskoon, jossa juutalaiset kielsivät siirtelemästä rahaa ilman oikeaa vastinetta. Ajateltiin että jumala oli jakanut varallisuuden, varattomia oli rangaistu synnillä. (Kirjalähde Raamatun talous, Eurell). Rahan pyytäminen tilausvideoista on tavallaan perusteetonta, sillä jakaminen ei tuota kustannuksia jakajalle, ja johtaa siis jumalan asettaman tasapainon hyljeksimiseen.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta kaikilla on oikeus tietoon. Uskoisinkin, että Euroopan pitkä rauhan aika johtui tiedon vapaasta leviämisestä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hieman ironista on se, että kun lineaaritelevisiota alettiin digitalisoida 2000-luvun alussa, yksi perustelu oli digitaalisen broadcast-jakelun energiatehokkuus. Analogiset tv-lähettimet kuluttivat moninkertaisesti enemmän sähköä kuin uudet digilähettimet. No, sitten tuli IP-jakelu ja yksilöllinen suoratoisto, jolloin sähkönkulutus räjähti.

Ei taida mobiilitukiasemissa olla juurikaan lämmitystä tai valaistusta. Pelkkiä mastoja ja vähän akkuja, yleensä. Oleellista on, ettei sähkönkulutus korreloi suoraan siirretyn datan määrään. Sähköä kuluu, vaikka kukaan ei käyttäisi palveluita.

Bittien siirto ei ole vihreää ja ilmaista. Se vaatii infrastruktuuria ja tuottaa kustannuksia, jotka jonkun täytyy maksaa. Uusista 5G-tekniikoista huolimatta hiilijalanjälki on nopeassa kasvussa ja siihen pitää kiinnittää jatkossa huomiota.

Anonyymi kirjoitti...

Asiasta ei varmasti kannata enää edes huolestua, koska tilanne on menetetty jos edes professori ei tiedä miten SI-järjestelmän suureet ja yksiköt kirjoitetaan oikein sääntöjen mukaan, mukaan lukien sanaväli.

Jorma kirjoitti...

Olen kiukutellut kun Areena pätkii tv'tä katsoessa ja syyttänyt siitä YLE'ä,mutta kysymys taitaakin olla operaattorin tukiaseman kapasiteetistä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Jos pätkimistä esiintyy iltaisin ja aamuisin, kyse on luultavasti mobiilidatan pätkimisestä, katso esim. https://bittimittari.blogspot.com/2019/11/myos-dna-4g-kyykkaa-iltaisin.html

Markus kirjoitti...

Luonnon kannalta on myös arveluttavaa, että on päällekkäisiä järjestelmiä.

Lankapuhelinverkko on kuopattu mutta tosiaan tuo Broadcasting-televisioverkko on olemassa samaan aikaan kun on tämä ip-pohjainen "energiarohmu" tekemässä kuitenkin käytännöllisesti katsoen samaa asiaa. Tuottamassa kuvaa ruudulle.

Voisi olla isossa kuvassa parempi kääriä nekin kuparit rullalle ja kuopata päällekkäinen verkko pois. Tosin kuten lankapuhelinverkko, broadcasting televisioverkko on myös todella kevyt rakenteinen. Siinäkään ei paljoa rautaa ole.

IP-verkkojen ongelmana on myöskin jatkuva uudistustahti. 2G tuli vain muutamakymmentä vuotta sitten ja nyt se on jo ikivanha. 3G verkkoja puretaan jo. On tullut 4G (tosin käyttänyt samaa rautaa kuin 3G:kin), mutta nyt jo asennetaan 5G:tä joka taas tarvitsee uuden raudan. Tämä jatkuva raudan tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jatkuva raudan vaihtaminen globaalisti myöskin kuluttaa mittavat määrät energiaa.

Lankapuhelinverkko ja broadcasting-televisioverkko olivat hyvin staattisia ja "pysyviä" tähän nähden. Raudan palveluaika oli todella pitkä. Softaa näissä oikeastaan edes ollut.

Anonyymi kirjoitti...

Ongelma ei ole IP-verkon vaan se, että IP-verkkoa käyttävät järjestelmät on edelleen tehty typerästi unicastia käyttäen.

Lähetetään sama sisältö joka ikistä katsojaa kohden erikseen palvelimilta lähtien läpi koko verkon. Sen sijaan, että käytettäisiin jo 30v sitten kehitettyä Multicastia.

Broadcast ei ole järkevä ja sovelias jakelutapa kuin 'viimeisellä maililla' IP-verkossa samalla tavalla kun perinteisen Radion ja TV:n kanssa on, koska lähetystapa varaa sitten kaistaa niiltäkin jotka sitä lähetystä eivät seuraa.

Mutta multicast säästää resursseja koska lähettäjä lähettää lähetystä ja verkossa oleva palvelu (RP) pitää kirjaa saatavilla olevista lähetteistä ja mainostaa vain niiden saatavuutta, mutta ei välitä itse sisältöä ennen kuin joku päätelaite sen tilaa, jonka jälkeen verkko alkaa monistaa sitä clientin suuntaan. Mikäli joku toinen päätelaite sillä samalla suunnalla tilaa myös samaa sisältöä, niin sitä varten ei tarvitse kuin alkaa monistaa sisältöä verkon topologian mukaan lähimmästä paikasta clienttiä.

Multicastin tuomat säästöt lähetyksen tarvitsemassa kapasiteettivaatimuksissa kaiken raudan ja tietoliikennekapasiteetin ym. suhteen valtavan paljon pienemmät kun nykyisessä tavassa toimia jossa jokaista kastsojaa/kuulijaa kohden lähetetään aina uudestaan ja uudestaan.

Nykyisin Multicastin tuki on verkkolaiteissa jo varsin hyvin toimiva, mutta sen käyttö on ollut vähäistä siksi että se vaatii koko alalla toimijoilta panostusta opettelemista asioiden tekemiseen toisella tavalla. Verkkoihin tarvitaan lisää uutta konfigurointia jonkin verran, mutta enin osa työtä pitäisi tehdä ohjelmistojen osalta lähetys ja vastaanottopäässä.

Multicastin kanssa ei tarvitse siirtyä takaisin kuitenkaan lineaariaikaan, lähetyksen multicast ryhmiä voi luoda dynaamisesti pienin aikavälein ajastetusti, niin että vaikka 5 minuutin välein alkaa uusi ryhmä, jolloin lähetteitä tarvitaan 12 per tunti yhden sijasta, lisäksi puskuroimialla välimuisteilla päätelaitteissa tai ainakih lähempänä päätelaitteita voidaan lisäksi vielä pidentää lähetyspuolen kuormitusta aivan kuten nyt tehdään CDN:ä käyttämällä.

Mutta siis lyhyesti, IP-verkko ei ole syyllinen siihen, että sitä on pitkään käytetty hölmösti vain siksi, että ei ole haluttu ryhtyä tekemään asioita paremmin koska on oltu laiskoja opettelemaan ja olemaan hieman enemmän kaukaa viisas kun on tähän asti oltu.

Ilmeisesti tähänkin muutokseen tarvitaan käytännön pakko ennen kuin kiinnostus ryhtyä ratkaisemaan asiaa oikeasti syntyy.

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja jos niitä Multicast lähetysryhmiä per lähete halutaan niin voidaan tehdä minuutin välein, jolloin tuntiin tulee niitä 60. Sekin on tuhansia kertoja vähemmän kun nyt jokaista katsojaa varten erikseen lähetteen monistaminen lähettäjältä asti.

Anonyymi kirjoitti...

Tehonkulutusta voidaan vähentää myös siirtymällä vähemmän virtaa kuluttaviin suoritinarkkitehtuureihin.

Intel/AMD x86 pohjaisten palvelimien virrankulutus on noin 4-5 kertaa suurempaa kun vastaavan laskentatehon ARM prosessorit. Jatkossa myös RISC-V tullee tarjoamaan vastaavan tehoedun.

x86:n arkkitehtuurista on vaikea, ellei mahdotonta, saada yhtä energiatehokasta johtuen sen monimutkaisemmasta vaihtelevan määrän tavuja vaativasta käskykannasta jonka seurauksena siihen tarvitaan enemmän puolijohteita, branchprediction on vaikeampaa ja josta sitten seuraa että rinnakkaistuvuus vaikeampaa tehdä, tarvitsee enemmän puolijohteita jne.

x86:n taru alkaa olla vähitellen kääntymässä iltaan. Se ei toiki tarkoita, että sille tehtyjä ohjelmistoja ei enää voisi ajaa, mutta sitä tehdään ehkä enemmän emuloituna muilla prosessoreilla jatkossa ja se koodi mikä ei ole legacy x86:sta voidaan ajaa paljon energiatehokkaammilla prosessoreilla.

Ei ole vaikea ymmärtää miksi Intel investoi RISC-V:n, se on sille keino varautua ARM:n väistämättömään nousuun.

Markus kirjoitti...

Hauskinta on, että tämä ei ole ensimmäinen maailman-aika kun RISC oli se juttu.

Aikoinaan oli työasemakoneet erikseen ja ne itse asiassa oli aika hienojakin laitteita. PC:t oli tuolloin vasta DOS-lastenkengissään. Windows oli vielä täysi raakile (3.0). Samaan aikaan oli graafisia UNIX-työasemia, jotka pyöritti 3D videota ruudulla mennen tullen.

Firmat kuitenkin alkoivat säästämään ja vaihtoi työasemakoneet PC-laitteistoihin ja siten CISC tuli valtavirraksi pitkäksi aikaa. Niin tehokkaasti, että RISC julistettiin jo lähes kuolleeksi. Silicon Graphicsit, CRAY:t, SUN:t sun muut vanavedessä. Aikaisempien aikojen jättiläisfirmoja kaatui kuin heinää.

Tuli valtava taantumus. Palattiin yhtäkkiä graafisesta ajasta DOS-aikaan ja siitä pikkuhiljaa kehitys kehittyi takaisin graafiseen aikaan. Hauskaa, että ensimmäiset Voodoo kortit oli olevinaan iso juttu kun toivat 3D:n PC-koneisiin ja kuitenkin jo vuosia aikaisemmin oli työasemakoneita jotka osasivat 3D:tä paljon paremmin kuin mikään voodoo koskaan.

Sitten taas tapahtui jotain. RISC ei kuollutkaan. Se oli vain horroksessa. Käytettynä lähinnä kelloissa ja taskulaskimissa ja tuli kännykät. Kännyköissähän RISC oli omiaan kun kulutti paljon vähemmän virtaa. Itse asiassa jopa olemattomasti. Sitten tuli evoluution seuraava askel. Älypuhelimet ja tabletit. Ja nyt kiitos Applen, ollaan taas jopa työasemakoneissa takaisin RISC-ajassa (M-suorittimet). Nyt alkaa RISC:iä näkyä todenteolla myös palvelinpuolella. Tosin onhan viritelmiä jo aikaisemminkin ollut (pleikkari kolmosista tehtyjä palvelinfarmeja).

Eiköhän tuo Windows-maailmakin vielä joku päivä löydä herätyksensä. Tietotekniikka vie vain nykyisin niin valtavasti energiaa, että jokainen kikka on pakko ottaa käyttöön, että saadaan yksikön virrankulutusta aisoihin. Aikoinaan plasmatelevisiot kiellettiin kun veivät paljon sähköä suhteessa sen ajan kuvaputki ja LCD-televisioihin. Nyt ollaan uudelleen ja paljon pahemmassa tilanteessa. Tavallinen PC-laitekin tarvitsee jo 700 watin virtalähdettä. Prosessorien TDP:t on jo suurempia kuin tuon plasmatelevision. Apple on siinä asiassa nyt edistyksellinen, että kaikesta mainosjargonistaan huolimatta suunta on oikea! Apple keskittyy nimenomaan saamaan mahdollisimman paljon asioita aikaiseksi mahdollisimman pienellä TDP:llä. Tulokset on hyvin vakuuttavia ja kriittisin osa prosessia oli siirtyminen takaisin "muinaiseen" RISC-käskykantaan.

Markus kirjoitti...

Itse kirjoittelen nämäkin tekstit Applen Macbook Pro M1 suorittimella eli risc-prosessorilla ja mikään laite ei ole ihastuttavampi. Tuuletinta en ole koskaan kuullut käyvän ja akusta menee työpäivän aikana alle puolet. Ei tarvitse raahata laturia mukana suurimpana osana aikaa. Silti kuitenkin nopea. MacOS on ihan sama MacOS kuin intel-laitteillakin ja rosetta toimii todella hyvin ja käy aikojen kuluessa aina tarpeettomammaksi kun natiiveja sovelluksia tulee aina vain enemmän.

Aikaisemmassa tismalleen ulkokuoriltaan samannäköisessä Intel-laitteessa tuuletin hurisi jatkuvasti ja akku kesti 1/3 osa tämän akusta.

Tässä asiassa apple on enemmän kuin oikeassa ja todellinen edelläkävijä. Energiansäästössä.

Zarr kirjoitti...

Tehonkulutusta voidaan vähentää myös siirtymällä vähemmän virtaa kuluttaviin suoritinarkkitehtuureihin.

Tietoliikenneverkon elementeissä ei pyöri tosiaankaan mitkään x86-palvelinraudat tiettyjä erikoistapauksia eli virtuaalireitittimiä lukuunottamatta, mutta näiden kapasiteetit jää korkeintaan muutamiin gigabitteihin niin ei niillä massatarjontaa tehdä.

Kun paketti lähtee palvelimelta jossain Akamain konesalissa ja päätyy aikanaan kuluttajan kännykkään, niin siinä matkalla se ei ole mennyt varmasti yhdenkään x86-palvelimen läpi. Okei, jos liittymään on bundlattu joku palomuuripalvelu mikä vaatii vähän enemmän käsittelyä, niin sitten ehkä, mutta kyllä se itse pakettien liikuttelu menee ASICeilla alusta loppuun. Ei operaattorit huvikseen sähkölaskuja maksele siitä että se 400G core toteutettaisiin jollain palvelinraudalla...

Multicast toimii tasan siinä livetelkkarissa ja sellaistahan IPTV-ratkaisut käyttääkin, mutta streamauksessa jossa 10 miljoonaa ihmistä katselee kaikki omia leffojaan ja ryntäävät vessaan ja jääkaapille eri hetkinä ei todellakaan toimi. Livenä lähetettävässä tapauksessa tyyliin urheilulähetyksissä voisi toimiakin, koska siinä kaikki seuraavat yhtä ja samaa samassa tahdissa.

Anonyymi kirjoitti...

Tietoliikenneverkon elementeissä ei pyöri tosiaankaan mitkään x86-palvelinraudat tiettyjä erikoistapauksia eli virtuaalireitittimiä lukuunottamatta, mutta näiden kapasiteetit jää korkeintaan muutamiin gigabitteihin niin ei niillä massatarjontaa tehdä.

Tietoliikenneverkkoa ne datacenter-kytkimetkin ovat, Cisco on käyttänyt pitkään (2011 -lähtien) Nexus -kytkimissä Xeon prossuja, samoin Citrixin ADC:t (kuormatasaimia) ovat Xeoneilla tehty. eli kyllä x86 pohjaisia laitteita on paljon myös verkossa. Mutta PowerPC ja MIPS pohjaisia RISC suorittimia reitittimissä ja kytkimissä kaikilla kolmella isoimmalla Juniper, Cisco ja Arista.Storage palvelimet on myös edelleen x86:ia. Samoin myös osassa isompia palomuureja on x86.sta edelleen aika paljon, toki siellä niin kuin kuormantasaimissa Caviumin tms. kryptokiihdyttinkorteilla terästettynä. Datacenterissä x86 on vielä valtias ja sieltä se materiaali matkaan lähtee kun sitä sisällön katsoja katsoo.

Pilvipalveluissa AWS jonkin aika jo tarjonnut Graviton sarjan ARM suorittimilla palveluita ja ne on hinnoiteltu hieman edullisemmaksi kun x86 suorttimia käyttävät, mutta enin osa on edelleen x86:lla. Microsoft Azure ARM pohjainsena on vasta Public Review vaiheessa Huhtikuusta lähtien. Google CCS on edelleen x86:sta valtaosiltaan ja ARM:ia vasta aloitellaan. Facebook, Instagram, jne. käytännössä kaikki vielä x86:sta, samoin kuin Youtube.

Välimatkalla tietoliikenteern rungossa tilanne on se, että ne on eninmäkseen ollut PowerPC, MIPS ja vähitellen ARM yleistymässä.

Mutta todennäköisyys, että tavara mitä Yle-Areenasta tai joistain sisältöpalvelusta katsot, ettei se kulkisi yhdenkään x86:n läpi on tällä hetkellä vielä aika vähäinen. Jatkossa tilanne varmasti muuttuu, mutta siihen menee vielä vuosia ja tapahtuu vasta vähitellen isommisa päivityksissä ja laitteiden elinkaarien loppuessa.

Anonyymi kirjoitti...

Yllä olevat kommentit tietoliikenne laitteista ovat enterprise luokan laitteita, ei mitään kuluttajille ja PKT yrityksille myytäviä ritsoja. Niissä ei toki x86:la ole löytynyt sitten -90 luvun lopun kun satunnaisisa ISDN reittimissä ym. oli myös 80186 prossuja.

Zarr kirjoitti...

Tietoliikenneverkkoa ne datacenter-kytkimetkin ovat, Cisco on käyttänyt pitkään (2011 -lähtien) Nexus -kytkimissä Xeon prossuja, samoin Citrixin ADC:t (kuormatasaimia) ovat Xeoneilla tehty. eli kyllä x86 pohjaisia laitteita on paljon myös verkossa

Joo, mutta management plane on sitten asia erikseen. Ei nuo osallistu siihen datan välitykseen. Siksi sanoinkin että ei se paketti ole x86-prossulla toteutetun logiikan läpi mennyt. Se että se x86:lla pyörivä käyttis käy tönäisemässä linjakortilla olevaa chippiä kun konfiguraatiota muutetaan ei hirveästi siihen itse datanvälitykseen vaikuta.

J kirjoitti...

Kyllä tietokoneet ovat sähkönsä ansainneet, moninkertaisesti.

Anonyymi kirjoitti...

oo, mutta management plane on sitten asia erikseen. Ei nuo osallistu siihen datan välitykseen. Siksi sanoinkin että ei se paketti ole x86-prossulla toteutetun logiikan läpi mennyt. Se että se x86:lla pyörivä käyttis käy tönäisemässä linjakortilla olevaa chippiä kun konfiguraatiota muutetaan ei hirveästi siihen itse datanvälitykseen vaikuta.


Mutta kun käytännössä aina kun välissä on dedikoituja kuormatasaimia kuten Citrix ADC tai F5 purkki, samoin kuin HAproxy (Linux) tai Pound (FreeBSD) reverse-proxy ja jotka purkaa SSL/TLS:n ja toimittaa WAF:n virkaa niin ei sitä pelkästään dataplanella hoideta. Kyse ei ole pelkästä managementp-planesta. Jos olisi niin miksi DC-kytkimissä on dual 8-core tai 16-core Xeoneja ihan vain huvin vuoksi, teraisia SSD levyjä ja +64G muistia.

Palveluiden edessä (edge) on käytännössä aina tilatietoisia palomuureja, seuraavalla kerroksella on reverse-proxyjä ja niiden takana sovellus-, tietokanta- ja mediapalvelimia sekä näiden takana storagea. Välissä on toki L2 ja/tai multilayer (L3) kytkimiä, reitittimiä jne. Cloudflare on tuonut ARM64 pohjaisia palveluita 2018 lähtien, mutta se on ollut edelläkävijä monella muullakin alueella.

Siirtoverkossa (DWDM), reititinverkoissa ja mobiiliverkossa ei tietty ole x86:ia varmaan kun hallintapalvelimissa, ehkä laitteiden management-planessa kuten mainitsit ja työasemissa vielä enemmistä. En osaa sanoa mitä arkkitehtuureja mobiilipuolen tukiasemissa, kontrollereissa ja coressa sitten nykyisin on en ollut niiden kanssa pitkään aikaan tekemisissä. Langattoman verkon kontrollerit on yleisesti vielä x86 pohjaisia mm. Ciscolla jotka on kustomoituja UCS servereitä joita Flexconn tekee niille. HP/Aruba puolesta en ole varma mitä ne on, enkä joistain täällä harvemmin nähdyistä.

Mutta kun toimiva kokonaisuus että sisältä sieltä CDN:n levyltä kuluttajan päätelaitteeseen päätyy on välissä monenlaiasta laitetta ja osa sulatetuista laitteista on viitisentoista vuotta käyttänyt hyvin paljon Intelin Xeonia, Broadcomin ja Intelin 10g kortteja niin tuskin niitä nyt tässä ihan viime aikoina on poiskaan keritty kaikkia vielä vaihtaa.

Multicast toimii tasan siinä livetelkkarissa ja sellaistahan IPTV-ratkaisut käyttääkin, mutta streamauksessa jossa 10 miljoonaa ihmistä katselee kaikki omia leffojaan ja ryntäävät vessaan ja jääkaapille eri hetkinä ei todellakaan toimi. Livenä lähetettävässä tapauksessa tyyliin urheilulähetyksissä voisi toimiakin, koska siinä kaikki seuraavat yhtä ja samaa samassa tahdissa.

Multicast on vain tapa jaella ja soveltuu kyllä muuhunkin kun lineaariin kun se laitetaan sopimaan sillä tavalla kun sitä on käytetty hotellijärjestelmissä.

Mikään ei pakota käyttämään kiinteitä streameja, yhtä hyvin voi tehdä joko sovelluksen tai vaikka web-palvelun kautta niin, että streamia tilaavia kerätään ryhmään joka käynnistyy sen minuutin välein. Pitkästymisen välttämiseksi voidaan näyttää mainoksia tulevista ohjelmista tai vastaavaa eikä tarvitse katsella vain tiimalasia. Sen jälkeen kun ryhmälähetys alkaa, niin sovellus puskuroi sisältöä levylle päätelaitteessa, voit käydä rauhassa jääkaapilla tai vaikak jatkaa vaikka seuraavana päivänä katselua. Kyse on vain siitä, että sisältöä näytettävään ohjelmaan tehdään hieman lisää ominaisuuksia.
Pelkällä VLC:lä ei tarvitse yrittää pärjätä.

Toimii ihan OK, olen kokeillut itse ja tiedän, että sitä on käytetty mm. hotelleissa. Ja niistä ensimmäisistä kokeiluista joita itse tein on jo reilusti 25v aikaa.

J kirjoitti...

Sähköä ei kannata säästää. Sähköä tulee käyttää niin kauan kuin sen marginaalinen tuotto = marginaalinen kustannus. Tämä takaa optimaalisen käytön yhteiskunnan kannalta. Mitään ei ole säästää jos sen käyttäminen on kannattavaa.
Maailmassa on paljon sähkön käyttöä jossa ei ole mitään järkeä.

Jari kirjoitti...

Mitään ei ole säästää jos sen käyttäminen on kannattavaa.

Markkinatalouden ongelma on siinä, että päätöksenteko painottuu kuluttajatasolle eli yksilön tasolle, eikä taloutta nähdä yhteiskunnan kannalta kokonaisuutena. Taajuudet ja jopa broadcast-toiminta on myyty kaupallisille toimijoille, jotka toimivat kuluttajien ehdoilla. Olisi vaikea luoda mitään uutta kollektiivista tiedonvälitystapaa individualistisessa maailmassa, johon tässäkin keskustelussa ḿainittu "vessatauko" osoittaa.

J kirjoitti...

Ei markkinataloudelle ole aikuisten oikeasti vaihtoehtoa. Sellainen tilanne että tietokoneiden sähkönkäyttö supistettaisiin johtaisi vain tehottomuuteen taloudessa. Tietokoneiden käyttämä energia esim. käytettäisiin sanomalehtien tuotantoon, joka on todella järjetöntä.

Jari kirjoitti...

On totta että markkinatalous vähentää päästöjä tietyillä osa-alueella. Paperin painaminen on kallista sekä kuluttajalle, että ympäristölle. Lisäksi kuluttajat haluavat maksaa ekologisesta vaihtoehdosta.

On silti väärin väittää, että markkinataloudessa olisi jokin mekanismi joka johtaa koko järjestelmän ekologisuuteen. Myöskään komentotalous ei maksimoi paperintuotantoa. Tilastojen perusteella näyttää, että kuluttaminen on selvästi enemmän epäekologista kuin ekologista.

J kirjoitti...

Ei kai kukaan väitä että markkinataloudessa olisi jokin ekologinen mekanismi. Ekologisuus onnistuu vain ympäristöfasismissa joka on totalitaarinen järjestelmä. Markkintalous vain tekee hinnoille sen, että kauppa onnistuu. Sillä ei ole mitään inhimillisellen järjelle olevia muita tavoitteita. Ekologisuus ei onnistu markkkinataloudessa koska, kulutus vain siirtyy muualle ja samoin tuotanto. Mitään vaihtoehtoa ei markkinoille kuitenkaan ole. En ole itse löytänyt sellaista joka oikeasti toimisi. Erilaisilla lajeille sopii erilaiset talousmallit. Globaalitotalitaarinen tekoäly voisi kyetä ohjaamaan taloutta ilman markkinoita mutta silloin ihminen kyllä häviäisi lajina.

Anonyymi kirjoitti...

Tietokoneista ja verkosta ei tarvitse luopua, mutta niiden teknistä ja loogista rakennetta (toimintaa) muuttamalla niistä saadaan paljon energiatehokkaampia kun ne ovat yleisesti tähän asti olleet. Myös muuttamalla sitä miten palveluja tehdään ja tuotetaan voidaan saada merkittävästi lisää säästöjä.

Meidän järjetöntä käyttää johonkin laskentaan sähkötehoa +200W tehoa per prosessori kun sama suorituskyky saadaan nykyisin noin 50W prosessoriarkkitehtuurin muutoksella. Siitä on kyse x86:stä ARM/RISC-V siirtymisessä joka on jo alkanut muutamia vuosia sitten ja tapahtuu tämän vuosikymmenen kuluessa.

Palvelinpuolella siirtymä on itsestään selvä ja tulee tapahtumaan kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina, koska vastaava teho mikä käytetään laitteen toimintaan joudutaan käytännössä aina käyttämään palvelinten ja konesalitilan jäähdytykseen. Käytetyn tehon kasvaessa ja energian hinnan noustessa kyse on taloudellisesti järkevästä muutoksesta ja isot toimijat ovat aloittaneet vähittäisen muutoksen muutamia vuosia sitten. x86 palvelimia tulee olemaan jatkossakin, mutta niiden osuus koko määrästä vähenee, jäljelle jää pieni määrä kunnes sitten sitä ei enää tarvita fyysisinä palvelimina vaan se tarve voidaan tyydyttää erillisellä emulatioilla tai kokonaisilla virtuaalikoneilla, joiden tehonkäyttöä voidaan paremmin hallita ja pitää käynnissä vain tarvittaessa.

Muutos tapahtuu helpoimmasta päästä vaikeampaan. Helpointa on vaihtaa niitä koneita, joissa ei ajeta suoraan asiakkaan itsensä asentamia ohjelmia vaan jotka tuottavat verkko- ja infrastuktuurin palveluja.

Asiakkaiden tarpeissa muutos saadaan aikaan hinnoittelemalla energiatehokkaampi edullisemmaksi ja energiasyöpöt kalliimmaksi. Amazon on tehnyt tätä jo Graviton2 palvelinten ja palveluiden hinnoittelussa. Graviton3 julkaistiin keväällä ja on tulossa laajemmin, sen suorituskyvystä saa käsityksen julkaistuista testeistä.

Googlella on oma ARM64 prosessori kehitteillä samoin Microsoftilla on tehnyt yhteistyötä Samsungin kanssa, mutta Qualcommin ostettua Nuvian siirtyy kuulemma sen käyttöön ja tuon sen Azureen jonkin ajan päästä. Preview vaiheessa se on tarjolla vain Linux koneilla. Windows Server tullee sitten kun x86 emulaatio on siinä kunnossa, että omat vakio-ohjelmistot ja kehitysvälineet on kaikki hyvin toimivia ja kolmansien osapuolien ohjelmia voidaan alkaa portata natiiviksi.

Työasemissa ja läppäreissä Apple on pisimmällä ARM64 siirtymässä tässä vaiheessa, mutta muut seuraavat perässä kunhan Microsoft, DELL, HP, Lenovo yms. saavat aikaan suorituskyvyltään vastaavia kun nykyiset x86 aikaiseksi. Siihen voi mennä vielä mm. piiripulan vuoksi muutamia vuosia, mutta siitä tavalliselle kuluttajille näkyvä muutos alkaa vasta käytännössä näkyä mainoksissa jne.

Myytävien PC-koneiden tehoa on jo rajoitettu mm. Kaliforniassa muutama vuosi sitten lainsäädäntöllä, joka rajoittaa suurimpaan osaan käyttäjiä kohdistuvien laitteideen tehonkulutusta.

Muutamien vuosien päästä x86 alkaa marginalisoitua. Sille käy kuin vanhoille Windowseille ja MS-DOS:lle. Aika ajaa ohi ja käyttäjät eivät sitä isommin kaipaa, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

ps. Minulla ei ole taloudellisia sidoksia tässä mainittuihin valmistajiin tai tahoihin.

J kirjoitti...

Tämä aika jona ihminen on mitta joka tapauksessa päättyy kohta.
http://jpoli.blogspot.com/2022/06/elamaa-tekoalyn-kanssa.html

J kirjoitti...

Tietokoneita ei kannata syyllistää. Perinnetv:ssä on se ongelma ettei sieltä tule sellaista sisältöä kuin katsoja haluaa. Perinnemedia ei ole kovinkaan tehokas jos sitä ei katsota. Energian kulutus on valtavaa niitä muutamaa luddiittia kohden.

Jari kirjoitti...

Ekologisuus onnistuu vain ympäristöfasismissa joka on totalitaarinen järjestelmä.

Ekologisuus ja demokratia eivät ole ristiriidassa, ainakaan käsitetasolla. Päinvastoin, enemmistö ei halua ympäristökatastrofia, mutta ailahteleva diktaattori saattaa haluta. Euroopassa demokratia toimii paremmin ja ympäristöongelmia on vähiten. Mutta käytännön demokratiassa yksilöt ajattelevat _myös_ omaa etuaan, eikä päätöksiä voida sovittaa tasa-arvoisesti. Silloin vallitsee kilpailu yksilöiden kesken eli juurikin markkinatalous.

Tekoälystä olisi kieltämättä apua sovittamaan mielipiteitä, eli vähentämään tarvetta kilpailulle.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kai kukaan väitä että markkinataloudessa olisi jokin ekologinen mekanismi.

Markkinatalouta ohjaa ensisijaisesti egologinen mekanismi.

Ekologisuus onnistuu vain ympäristöfasismissa joka on totalitaarinen järjestelmä. Markkintalous vain tekee hinnoille sen, että kauppa onnistuu. Sillä ei ole mitään inhimillisellen järjelle olevia muita tavoitteita. Ekologisuus ei onnistu markkkinataloudessa koska, kulutus vain siirtyy muualle ja samoin tuotanto. Mitään vaihtoehtoa ei markkinoille kuitenkaan ole. En ole itse löytänyt sellaista joka oikeasti toimisi. Erilaisilla lajeille sopii erilaiset talousmallit. Globaalitotalitaarinen tekoäly voisi kyetä ohjaamaan taloutta ilman markkinoita mutta silloin ihminen kyllä häviäisi lajina.

Markkinatalouden asteissa on eroja, kyse ei ole mistään on/off joko-on-tai-ei-markkinatalous. Markkinatalous tarkoittaa kysynnän ja tarjonnan perustuvaa hinnoittelua ja myös voiton tavoitteua. Mutta se ei edellytä, että olisi sallittava täysin sääntelemätön kapitalismi, jossa vahvin voittaa aina ja jo saavutettua monopolistista aseman voimaa käytetään vipuvartena vapaasti muille toimialoille tunkeutumiseen ja siellä monopolistisen aseman tavoitteluun. Markkinatalouteen kuuluu se, että pyritään säilyttämään terve kilpailu ja pyritään kitkemään epäterveet tavat ja kilpailu. Vapaata makkinataloutta ei pidä rinnastaa eikä sekoittaa vapaaseen kapitalismiin.

Markkinatalous oppii ja sopeutuu kyllä, joskus hitaasti mutta yleensä aina pakon edessä viimein. Koska käytännössä suljetussa ekosysteemissä jollainen tämä planeetta on tulee väistämättä kasvun rajat vastaan. Kyse ei ole siitä tuleeko ne ehkä vaan aivan varmasti tulee, kyse on vain ajasta joka siihen kuluu.

Markkinataloudessa on ongelmansa, mutta se on kuitenkin toimivin järjestelmä tähän asti kokeilluista kertyneiden kokemusten perusteella.

Kannattaa katsoa Youtubesta jo edesmenneen professori Al Bartlett'in video - Arithmetic, Population and Energy.

Video on talletettu jo noin 20v sitten ja jotkut asiat joista hän puhuu pitää muistaa suhteuttaa aikaan kun video on talletettu. Mutta laskelmat ja päätelmät, joita hän tekee ovat edelleen täysion oikeita ja päteviä.

Hän luennoi sitä vuosikymmeniä Boulderin ylipistossa, linkattu video on paras laadultaan. Hänen puheitaan ja lyhyitä kommentejaan on Youtubessa useita, mutta myös hänen haastattelunsa työstä jota hän teki ensimmäisen atomipommin luoneessa Manhattan projektissa.

Jos ette ole katsoneet tuota videota se kannattaa ehdottomasti katsoa ja kuunnella. Opitte tunnissa miten nopeasti laskette onko poliitikkojen ja median kirjoittamissa arvioissa jonkun kasvussa mitään järkeä vai ei.

Ja sen lisäksi lasekaan nopeasti päässä monta vuotta pääoman kasvu kaksinkertaistaa pääoman tai käänteisesti millä prosentilla pääoman kaksinkertaistuu jne. Sen osaamisesta on teille välitöntä hyötyä kun vertailette lainoja ja takainmaksuaikoja.

Samaa taitoa voi käyttää neuvotellessa lainasta yhtä hyvin kun sijoituksesta tai vaikka siihen kuinka montako vuotta tietyn prosentin inflaatio syö ostovoimasta puolet jne.

Jos puheen seuraaminen on hankalaa, niin laittakaa tekstitys päälle se toimii hyvin videossa.

Jari kirjoitti...

Perinnetv:ssä on se ongelma ettei sieltä tule sellaista sisältöä kuin katsoja haluaa.

Tekoälyä voisi käyttää (ja varmasti käytetäänkin) siihen, että tehdään kaikille mieluista lineaarista televisio-ohjelmaa. Televisio oli jo 1990-luvulla varsin interaktiivista: Luettiin katsojien fakseja, pelattiin pelejä puhelimella, spekuloitiin katsojalukuja jne. Idea digi-tv:n paluukanavista sai alkunsa ilmeisesti tästä ilmiöstä, mutta tekniikka ei ole interaktiivisuuden edellytys ja broadcastia voisi kehittää tekoälyn avulla. Se olisi minusta tavoittelemisen arvoista.

Jari kirjoitti...

Itseasiassa interaktiivisuus oli usein ehto sille, että televisio-ohjelma sai katsojia. Tämä on lähellä toimivan demokratian toimintamallia, jossa kaikki mielipiteet sovitetaan yhteen. Euroopassa televisio lienee ollut merkittävä tekijä estämään sotia ja väkivaltaa. Televisiota käytetään esimerkiksi Pohjois-Koreassa diktatuurin tukemiseen, mutta tällöin ei puhuta interaktiivisuudesta.

J kirjoitti...

Kyllä lineaaritv elää viimeisiä vuosiaan. Muutama vuosi niin sitä ei enää ole.

J kirjoitti...

Itse olen ns. ilmastosatanisti. Laitan päälle molemmat, useamman television, useita tietokoneita, ilmastoinnin ja saunan yhtä aika päälle. Lisäksi laitan vielä uunin että saadaan energia kulumaan.

Lähde mukaan Ilmastosatanistiseen liikkeeseen!
http://jpoli.blogspot.com/2022/06/ilmastosatanistinen-kansanliike.html

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen ns. ilmastosatanisti. Laitan päälle molemmat, useamman television, useita tietokoneita, ilmastoinnin ja saunan yhtä aika päälle. Lisäksi laitan vielä uunin että saadaan energia kulumaan.

...


Kommentti kuulostaa lähinnä kiukuttelulta, jota kuulee 5v ikäiseltä lapselta, sen tasolle jääneeltä tai sille taantuneelta. Suosittelen ammattiavun hakemista, ellei kyse ollut pelkästä yrityksestä ärsyttää ja trollata tekeytymällä ääliöksi.

Markus kirjoitti...

Onnea ilmastosatanistille syksyn sähkölaskuja odotellen. En kyllä ymmärrä, mitä tuolla mitenkään voisi voittaa? Näytelmällä ei ole katselijoita.

Eiköhän kuitenkin ollut jokin älytön trolli.

Anonyymi kirjoitti...

" En kyllä ymmärrä, mitä tuolla mitenkään voisi voittaa? "

Luonnollinen reaktio ihmiseltä kun ei tiedä tai kompetenssi riitä järkevään keskusteluun on vaieta tai kysyä asiasta, jotta hän ymmärtäisi paremmin -- siis oppisi.

Heikkoa itseluottamusta ja -tuntoa trolli pönkittää esittämällä jotain täysin järjetöntä jonka vain hänellä (muka) on varaa ja osaamista. Sen tarkoituksena hakea huomiota ja ihailua muiden taholta -- luullen, että niin tapahtuisi, vaikka useimmat ihmiset näkevät bluffin läpi ja lähinnä tuntevat myötähäpeää tai säälin tunteita trollaajaa kohtaan.

Trollin etsimä hyöty on huomio, jota hän edellisen kaltaisilla kommenteilla muilta hakee. Se on se "voitto" mitä hän haki, Markus.

Trollilla on yleensä paha olla ja torjuu itse aiheuttamiensa ongelmien syyt projisoiden ne muihin, mikä oikeuttaa sitten käytöksen käydä pissimässä muiden muroihin (keskusteluihin) koska kun hänellä on paha olla niin se on väärin jos muilla menee paremmin. Väliin sönköttäminen ja järkevän keskustelun sekoittaminen palvelee sitä tarkoitusperää ja samalla tuo huomiota häneen, siksi Trolli sitä tekee.

Se mikä trollia yleensä eniten harmittaa on se, että hän ei saa huomiota muiden taholta ja myös se, että toiset näkevät överiksi vedetyn lapsellisen bluffin läpi, ei reagoi mitenkään ja sitten vielä joku keittiöpsykologi vääntää rautalangasta muille mikä hänen motiivinsa oli ja mikä ikävintä että se onkin niin totta vaikka sitä ei haluasi itselleen myöntää

Markus kirjoitti...

Sääli, että tämä menee tällaiseksi pelleilyksi. Itse aihe kuitenkin on erittäin tärkeä.

Tietotekniikan sähkönkulutus on iso asia aikana, kun ympäri eurooppaa joudutaan miettimään, miten sitä energiaa yleensäkään riittää. Ensimmäistä kertaa --- ehkä koskaan, jopa Suomessakin joudutaan miettimään riittääkö täällä sähköä ensi talveksi. On huolestuttavaa lukea jo nyt "valmistelevia" uutisia, jonkinlaisista kiertävistä sähkökatkoista.

On selvää, että euroopassa on tehty menneisyydessä valtavasti huonoja päätöksiä. Energiariippuvuus Venäjästä ja vihreä siirtymä vähän ylioptimistisesti. Vanha on tuhottu käyttökelvottomaksi jo ennen kuin tiedetään, toimiiko uusi ensinkään.

Molemmat asiat pissaa kintuille nyt samanaikaisesti. Päälle vielä, Suomi meni ostamaan ydinvoimalan Ranskalaisilta. Voimalan, joka voisi olla meidän pelastus - Jos se nyt herranen aika olisi tilattu jostain, joka osaa ydinvoimaloita tehdä. Eli teoriassa meillä voisi olla asiat kunnossa, jos tuo päätös olisi ollut toisenlainen. Nyt eletään veitsi kurkulla. Ei kovin lupaavalta näytä kun samanlaiset voimalat on Ranskassa itsessäänkin suurissa ongelmissa ja jopa Kiinalaiset on yllätetty. Sielä se on sammuksissa Kiinassakin.

Tässä kokonaisuudessa, vain massat voivat auttaa ja silloin se jokainen "kymmenen wattia" minkä yksittäinen henkilö voisi kulutuksesta nipistää näkyy satojen miljoonien ihmisten massassa todenteolla.

Jari kirjoitti...

Tässä kokonaisuudessa, vain massat voivat auttaa ja silloin se jokainen "kymmenen wattia" minkä yksittäinen henkilö voisi kulutuksesta nipistää näkyy satojen miljoonien ihmisten massassa todenteolla.

Minusta on ideologista ajattelua, että eettinen kuluttaminen ratkaisisi ongelman. Toki ihmiset punnitsevat valintojaan yhteiskunnan kannalta, mutta massojen kuluttaminen on kokonaisuudessaan epärationaalista ja hämärää. Suomessa ollaan totuttu siihen, että asiat on paperilla ja kirjapainotaidon kehittämisestä lähtien talous on ollut jotenkin seurattavissa. Nyt individualismia kannattavat tahot tarjoavat ratkaisuksi mystiikkaa. En itsekään kannata komentotaloutta, mutta markkinatalouden ongelmista pitää voida puhua.

Jari kirjoitti...

Pahinta nettipalveluissa ja tietoverkoissa on niiden abstrakti luonne. Kuluttaja ei osta watteja (tai oikeammin wattitunteja) vaan palvelua. Kulutus ja hyvinvointi ovat niin sidoksissa toisiinsa, että jos haluat vähentää kulutusta, sinun pitää vähentää hyvinvointiasi.

PS. Tämän keskustelun avanneessa Ylen jutussa mainittiin, että Ylen sivusto toimii Akamain ekologisilla palvelimilla. Se on lohdullista, että yksityiseltä yhtiöltä voi ostaa vähän kestävämpää palvelua.

Anonyymi kirjoitti...

Tässä kokonaisuudessa, vain massat voivat auttaa ja silloin se jokainen "kymmenen wattia" minkä yksittäinen henkilö voisi kulutuksesta nipistää näkyy satojen miljoonien ihmisten massassa todenteolla.

Motivan tutkija laski vuonna 2007 Digisiirtymän aikaan, että silloisten varhaisen vaiheen digiboksien yhteenlaskettu virrankulutus olisi noin 380 GWh/v.

Pienistä energian kulutus puroista muodostuu yhdessä isoja kultus virtoja kun niiden määrä on suuri, käyttö lähes ympärivuorokautisesti jatkuvaa kuten se oli digiboksien ja televisoiden valmiustilassa.

Digiboksit ovat jo eninmäkseen historiaa ja jäljellä olevien uudempien mallien samoin kuin TV:N valmiustilan virranulutukset on merkittävästi pienemmät nykyisin, koska niitä on rajoitettu EU:n direktiiveillä 2011 alkaen lähes vuosi vuodelta kiristyen.

Yhtä suurta pudotusta tuskin olisi tapahtunut ilman pakottavaa sääntelyä. Tällä osa-alueella tuloksia on jo saavutettu ja se todistaa ettei yrittäminen ole ollut turhaa.

Jotain vastavaa tarvittaisiin verkkoihin, päätelaitteisiin ja palvelinkeskuksiin energiatehokkuuden parantamiseksi niissä.

Tietoisuuden lisäämisellä asiasta on merkitystä ja että energiamerkinnöin tehdään näkyväksi palvelun tai laitteen energiatehokkuus.

Mitäpä jos mobiililiittymän laskun mukana pitäisi seurata käytetyn datamäärän mukaan arvoitu käytetyn energian kokonaismäärä vaikka sitten olisikin rajoittamattomalla datalla oleva liittymä, operaattorin järjestelmien energialuokka ja näiden vertailu pitäisi olla mahdllista liittymiä hankkiessa?

Heikommasta energiatehokkuudsta haluttaisiin kannustaa pois tekemällä siitä kalliimpaa käyttää ja tuottaa. Verotuksella jos ei muulla.

Osmo kirjoitti...

Tässä ei juuri pohdita kuinka reaalista 4G elokuvan katso mobiiliverkon läpi on. Ei ainakaan 4G verkkoa ole tarkoitettu siihen. Suomalaisten keskimääräinen mobiilidata asukasta kohden on 48 GT/kk. Siis se kulutuksella 0.17 kWh/GT merkitsisi n. 8 kWh/kk. Koko vuodessa tämä yhteensä olisi n 540 GWh. Suomen kokoaiskulustus on n. 85 TWh eli mobiilidata veisi alle prosentin. Suanat vievät n.3 TWh eli vajaa 4 % tai kuusi kertaa sen, mitä mobiilidata.

Itse olen käyttänyt viime vuosina keskimäärin 28 GT/kk eli vajaa 5 kWh/kk. Tämä vastaa n. päivän sähkönkulutusta.

Mitä tulee tuohon digiboksijuttuun. Siin mainitut arvot olivat n. tuplasti sen, mitä itse aikanaan mittasin eli valmiustila 15 W, käyttö 41 W, kun omat oli valmiustila 7 W, päällä 18 W, kovalevy pyörimässä 24 W (Medion 4400). Yleensäkään tuollaiset koko maata koskevat luvut eivät sano mitään, ellei niitä suhteuta jononkin. Tuolla niidenkin lukemalla kyse olisi n. 0.5 % kokonaiskulutuksesta ja oikeasti puolet. Lisäksi eihän edes niitä kaikki ostaneet, joten ehkä kyse oli 0.1 %:sta.

Anonyymi kirjoitti...

Digibokseja myytiin yli 10v melkoinen määrä. Huippuvuonna 2007 yli 400000, jolloin penetraatio oli finnpanelin mukaan 88%, tv-lupaa sinä vuonna oli 1 916 256 kpl, todellinen laitemäärä tuona vuonna kun Helmikuun jälkeen ei näkynyt analogisia kanavia tietysti penetraatio tutkimuksessa ilmoitettua suurempi luvattoman katselun vuoksi. Kotitalouksia Suomessa on reipas 2.4 miljoonaa.

Digivastaanottimet TV:ssä alkoivat yleistyä uusissa malleissa vasta 2010, joten boksitonta vaihtoehtoa ei taviksille ollut. Virittelijät sitten erikseen mediapc kortti tai USB pulikalla kaikkien näiden päälle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maanpäälliset_digitaalitelevisiolähetykset_Suomessa#cite_note-26
https://fi.wikipedia.org/wiki/Televisiomaksu
https://www.finnpanel.fi/lataukset/tv_20080311.pdf

Eli niiden huonosti toimivien digihärpäkkeiden energiankulutus ei ollut ihan marginaalista, siitä huolimatta jos Motivan tutkijan kulutuslukemat olivat jonkin verran yläkanttii, mahdollisesti siksi että ne olivat varhaisten vuosituhannen vaihteen laitteiden kulutustietoja, joita hän oli käyttänyt.

Osmo kirjoitti...

Tuossa jutussa puhuttiin nimenomaan tallentavista bokseista ja kulutukset laskettu sen mukaan. Tavallisia bokseja muutoin toki paljon. Vuonna 2007 myytiin digikatastrofin konkretisoituessa 1,3 miljoonaa digiboksia.

Kyllä digiviritin alkoi olla normi jo 2006, tosin kaapeliin käyvä hieman myöhemmin. Vuonna 2008 myytiin ennätysmäärä TV:itä, yli puoli miljoonaa. Myynti jäi pysyvästi korkeammalle tasolle ilmeisesti, koska taulu-TV:itä on niin helppo ostaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kodin digitekniikka -kirjassa (2007) testasin kolme perusmallista digisovitinta, kulutukset 6-10 W (valmiustila) ja 10-15 W (normikäyttö). Silloin arvioitiin, että digisovittimet kuluttavat 3,7 % Suomen kotitalouksien käyttämästä sähköstä.

Laskelmat vanhenivat nopeasti, kun litteiden taulutelevisioiden hinnat laskivat ja moni vaihtoi putkitöllön sellaiseen. Digiviritin oli sisäänrakennettuna, joten kokonaiskulutus luultavasti putosi.

Anonyymi kirjoitti...

G.fast on vaiettu kuoliaaksi mobiilidatan luvatussa maassa. Telia lopetti ADSL:n ja tilalle tuli ideaali-olosuhteissa äärettömän nopea 4G-modeemi-reititin, joka käytännössä...no jaa... . Vaihdoin operaattoria ja nyt bitit virtaavat tietsikkaani ja telkkariini luurin kautta.

Tyhmä kirjoitti...

Jos leffan katsominen kuluttaa saunanlämmityksen verran, niin kukahan sen sähkön maksaa? Mun 17,90€/kk mobiilitiedonsiirron hinnalla ei monta saunaa päivittäin lämmitetä.

J kirjoitti...

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa 5G on ainut oikea ratkaisu. Vaikka kuitu on käytössä energiatehokas niin sen kaivaminen ja muut jutut vie kyllä sen verran energiaa, että se käytännössä varmaankin kuluttaa enemmän energiaa kuin 5G.

J kirjoitti...

Amerikassa ilmastosatanismi etenee.
http://jpoli.blogspot.com/2022/06/ilmastosatanismi-etenee_30.html

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kuidun tehokas käyttöikä on kymmeniä vuosia, ehkä satakin. Mobiilitukiasemia joudutaan rakentamaan koko ajan lisää ja uusimaan, ne vaativat akut ja paljon muuta tekniikkaa. Sitä paitsi mobiilitukiasemat eivät toimi ilman kuitua, koska ne tarvitsevat liittymän runkoverkkoon. Itsenäistä mobiilidataa ei ole (paitsi ehkä wifin ad-hoc-verkot).

Jari kirjoitti...

Mun 17,90€/kk mobiilitiedonsiirron hinnalla ei monta saunaa päivittäin lämmitetä.

Joka tapauksessa 200 euroa vuodessa on valtavasti rahaa vastaanottimen toiminnasta. Perinteisen television tyypillinen kulutus on aina ollut 100 watin kieppeillä, joilloin vuotuinen katselu jää muutamaan euroon. Lisäksi televisio toimii oivallisena lämmönlähteenäkin, vaikka se ei löylyjä tarjoakaan.

Anonyymi kirjoitti...

Sitä paitsi mobiilitukiasemat eivät toimi ilman kuitua

Kyllä voidaan mobile backhaul tehdä myös langattomasti (tiettyyn rajaan asti), ja on tehtykin jo kauan aikaa. Ei niihin kesyttömien korpien tukiasemiin ole kuituja vedetty, kun sähkökin on riittänyt.

J kirjoitti...

Kyllä se kuitu monessa paikassa maksaa hirveästi. Kymmeniä tuhansia euroja ja samalla saa 5G:n muutamalla eurolla. Kuitu ei vaan ole realistinen monessa paikassa eikä sitä edes saa kaikkialla vaikka maksaisi sen kymmenentuhatta euroa. Siihen tulee vielä normaalit kuukausimaksut jotka ovat vähintään yhtä kalliita kuin 5G.

Kuidulla on samanlaiset huoltokulut kuin kaikella muullakin tekniikalla. Ilmaseksi se siellä maanalla pelaa vaan tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa.

Anonyymi kirjoitti...

Kuidulla on samanlaiset huoltokulut kuin kaikella muullakin tekniikalla. Ilmaseksi se siellä maanalla pelaa vaan tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa.

Höpö,höpö, meillä on töissä useita pitkiä SM kuituja pitkin kaupunkia, jotka on kaivettu ja asennettu 1989-1990 ja ne toimivat erittäin hyvin nyt 40gbps nopeuksilla, 100gbps ei olla näitä vielä ehditty päivittää. Ainoa harmi käytössä on FC liitännät paneelissa, kun niitä ei ole päivitetty ja tehty uudestaan vaan ovat alkuperäiset. Kulut, liittimet ja paneelit on kehittyneet paljon siitä mitä ne oli kauan sitten, mutta vanhatkin toimivat hyvin kun vain hankkii tarvittavat kytkentäkuidut. Mitään huoltokuluja ei ole ollut sen lisäksi kun on putsattu päitä kun on vaihdettu laitteita päissä, nopeuden nostamiseksi.

Toimimattomuutta on aiheuttanut ainoastaan varomattomat kaivinkoneen käyttäjät 30v aikana muutaman kerran, joillakin väleillä.

J kirjoitti...

Kyllähän ne kaivurivahinkotgin ovat kuluja.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä voidaan mobile backhaul tehdä myös langattomasti (tiettyyn rajaan asti), ja on tehtykin jo kauan aikaa. Ei niihin kesyttömien korpien tukiasemiin ole kuituja vedetty, kun sähkökin on riittänyt.

Kyllä on tehty mutta sateen, lumisateen, hiekan ja siitepölyn isoina määrinä ilmassa, suuri ilman kosteus ja tuuli rannikoilla, lintu ja hyönyeisparvien valmennus ja lämpötilan vaihtelu vaikuttaa antennien toimintaan ja ajoittain aiheuttaa toimimattomuutta. Laser yhteyksiäkin on käytetty mikroaaltolinkkien tavoin, mutta ne kärsivät samoista ongelmista vähintään yhtä paljon. Toimivat hyvällä kelillä ja huonolla usein heikosti.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän ne kaivurivahinkotgin ovat kuluja.

Jotka peritään maksaa vahingon aiheuttajalta sivukuluineen.

Anonyymi kirjoitti...

Perhanan tekstinkorjaus ja pieni fontti näissä puhelimissa.

J kirjoitti...

Kuidun saatavuus on kuitenkin rajoitettu joka tapauksessa. Ei tänne saa kuitua halvalla. Varman maksaisi sen satatuhatta euroa jos vedettäisiin. 5G on tulossa kuitenkin. Itse olen pärjännyt 4G kun en pelaa verkossa.

Anonyymi kirjoitti...

Kuidun rakentamisessa se kuitu ja tarvikkeet on itse asiassa edullisin osa. Työn teettäminen se kallein osa. Työn kustannuksen osuutta nostaa merkittävästi jos joudutaan kajoamaan jo rakennettuun infrastuktuuriin kaivamalla ja korjaamalla sitten jäljet.

Kun työ voidaan tehdä jo olemassa oleviin asennusputkiin ja kaivoihin, niin se pudottaa hintaa merkittävästi tai vastaavasti jos asennus voidaan tehdä maalla pitkinä vetoina helppoon maastoon. Kun maasto ei ole kalliota tai erittäin isoja kiviä sisältävää vaikeuttamassa, niin asennus voidaan tehdä nopeasti. Mutta jos maastoa ei käydä arvoioimassa ja tarjous tehdään sokkona niin hinnoittelu tietysti tehdään hankalamman mukana varsinkin jos kilpailua ei käytännössä ole.

Kun kuidun vedättää alihankkijalla operaattori, joka toimii taloudellista voittoa tavoitellen, niin sen on pysyttävä kuolettamaan rakentamisen kustannukset järkevällä aikajänteellä niin, että sen pääomaa ei sitoudu investointiin pitkäksi aikaa ja sillä voi tehdä sen jälkeen voittoa.

Suomessa kuitujen asennusta maaseudulla en ole nähnyt tehtävän erillisillä tarkoitusta varten tehdyillä koneilla kuten sitä on tehty muualla vaan täällä olen nähnyt vain monitoimikauhoilla varustettuja kaivureita työtä tekemässä. Voi olla, että asennusmäärät Suomessa ovat sen verran vähäisiä että tänne ei ole syntynyt erikoistuneita yrityksiä parempine väineineen.

Youtubessa on videoita laitteiden käytöstä vaikka kuinka, lisää löytyy "fiber mole ploughing" hakutermillä. Samoilla laitteilla asennetaan myös sähkökaapeleita.

Kyse ei ole mistään uutuudesta, näitä on ollut olemassa jo ainakin -90 luvulta lähtien. Itse näin niitä vuosituhannen vaihteessa isossa projektissa, jossa käytössä oli satoja näitä yhtä aikaa eri puolilla maata.