Eduskunnan kevätkauden avajaisista osui tänään korviini perussuomalaisten puheenvuoro. Puolue mainitsi ensimmäisenä tavoitteenaan turvata postinjakelun säilymisen. Maahanmuuton hallinta tuli listalla vasta sen jälkeen.
Postinkulku on epäilemättä tärkeää monille, mutta puolueet eivät voi mitään sille, että jaettavan postin määrä vähenee. Tämän kuvan kaappasin pari viikkoa sitten Ylen 20.30 uutisista:
Kuvaaja dramatisoi muutosta, koska sen perusteella kirjeposti näyttää loppuneen kokonaan. Mutta vaikka alaraja piirrettäisiin nollan kohdalle, kirjepostin määrä on vähentynyt oleellisesti -- noin kolmanneksella vuosien 2012-2016 välillä.
Jos minkä tahansa yrityksen liikevaihdosta katoaa kolmannes muutamassa vuodessa, yrityksen on pakko reagoida. Posti ei ole mikään poikkeus, eikä perussuomalaiset saa käyrää nousuun pelkillä puheilla. Jakelua on pakko karsia, kun jaettavaa on entistä vähemmän.
On yllättävää, että kirjepostin määrä pysyi lähes vakiona vuoteen 2012 asti. Oma kokemukseni on toisenlainen: postin määrä on vähentynyt tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi käyrän jyrkkään laskuun vuonna 2012. Voisiko syynä olla yritysten siirtyminen sähköisiin kuluttajalaskuihin? Vai loppuiko joulukorttien lähettäminen?
Kevään aikana nähdään, miten perussuomalaiset aikovat turvata postipalvelut, vaikka postin määrä vähenee koko ajan. Toinen vaihtoehto olisi sopeutua muutokseen ja hyväksyä se, että vähenevän postin aikakaudella jakelukertoja on pakko harventaa.
Postinkulku on epäilemättä tärkeää monille, mutta puolueet eivät voi mitään sille, että jaettavan postin määrä vähenee. Tämän kuvan kaappasin pari viikkoa sitten Ylen 20.30 uutisista:
 |
| Kirjepostin määrä pudonnut dramaattisesti. |
Jos minkä tahansa yrityksen liikevaihdosta katoaa kolmannes muutamassa vuodessa, yrityksen on pakko reagoida. Posti ei ole mikään poikkeus, eikä perussuomalaiset saa käyrää nousuun pelkillä puheilla. Jakelua on pakko karsia, kun jaettavaa on entistä vähemmän.
On yllättävää, että kirjepostin määrä pysyi lähes vakiona vuoteen 2012 asti. Oma kokemukseni on toisenlainen: postin määrä on vähentynyt tasaisesti koko tämän vuosituhannen ajan.
Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi käyrän jyrkkään laskuun vuonna 2012. Voisiko syynä olla yritysten siirtyminen sähköisiin kuluttajalaskuihin? Vai loppuiko joulukorttien lähettäminen?
Kevään aikana nähdään, miten perussuomalaiset aikovat turvata postipalvelut, vaikka postin määrä vähenee koko ajan. Toinen vaihtoehto olisi sopeutua muutokseen ja hyväksyä se, että vähenevän postin aikakaudella jakelukertoja on pakko harventaa.
17 kommenttia:
Kirjepostin volyymit ovat laskeneet Suomessa kansainvälisesti verrattuna hitaasti: verrattuna muihin Pohjoismaihin, Saksaan, Hollantiin ja Britanniaan osoitteellista kirjepostia lähetettiin Suomea enemmän vain Saksassa, jossa väkeäkin on huomattavasti enemmän.
Viestintäviraston raportin mukaan Suomen suurempi kirjepostivolyymi johtuu hitaammasta siirtymisestä sähköiseen laskuun. Laskutuksen sähköistymisen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 2013, ja Postin arvion mukaan vuonna 2020 sähköisten kuluttajalaskujen osuus olisi jo 75 prosenttia kaikista laskuista.
"Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi käyrän jyrkkään laskuun vuonna 2012"
Paperilaskuista alettiin periä maksu kun Maksupalvelulaki astui voimaan elokuussa 2011
Erikoista että paperilappuja pitää kiikuttaa jokaiseen kotiin joka ikinen päivä. Hyvin riittää, että laskuja ja viranomaisen viestejä tuodaan perille joka toinen tai kolmas päivä.
Jos tuo käyrä jatkaa samaa suuntaa, on selvä että kirjeiden jakelua on dramaattisesti harvennettava. Muita vaihtoehtoja on valtion tuki ja kirjeiden hintojen nosto, joista jälkimmäinen ennestään kiihdyttää kirjeiden määrän laskua. Sinänsä veikeää että valtion tukea vaaditaan ihan kaikkeen - sekä uuden teknologian edistämiseen että kuten tässä tapauksessa vanhentuneen teknologian ylläpitämiseen.
Hieman haisee lähestyvät kuntavaalit tuossa Persujen postinjakeluhuolessa. Ja täytyy kyllä sanoa, että on äänestäjälläkin asiat aika hyvin jos suurin murhe on se tuleeko mainokset ja ne muutamat yhä vähenevät paperilaskut/viranomaispostit postilaatikkoon 5 vai kolme kertaa viikossa.
Posti ilmoitti noin viikko sitten yritysasiakkaailleen, että se rupeaa perimään omien paperilaskujensa lähettämisestä paperilaskulisää. Edes omien laskujen jakelu ei ilmeisesti ole enää kannattavaa...
Tällä hetkellä perinteisiä laskuja ei tule, ovessa on mainoskielto, eikä tilattuja tavaroita edes yritetä toimittaa. Realistinen postin jakaluväli on kerran viikossa.
Nykysysteemi nyt on ainakin täysin järjetön. Vähenevää postia pitäisi jakaa viitenä päivänä viikossa siten, että se on kannattavaa liiketoimintaa. Jakajien määrää ei voi vähentää samaa tahtia kirjeiden vähenemisen kanssa, koska jakelualueet eivät pienene vaikka posti väheneekin.
Kaupungeissa, joissa päivälehti toimitetaan aamuisin lehtien omana jakeluna, kirje- ja aikakauslehtien jakeluun riittää hyvin kolme kertaa viikossa. Kirjepostin jakeluun riittäisi tietysti maaseudullakin kolme päivää, mutta mutta siellä posti jakaa myös päivälehdet. Ja jos ne jaettaisiin vain kolmasti viikossa, tietäisi se monen lehden loppua. Kannattaa huomata, että moni 'isokin' lehti (HS,TS, Aamulehti) jaetaan osin postin mukana keskipäivän tienoilla.
Selvää tietysti sekin, että paperilehtien levikki pienenee muutenkin.
Iso tekijä paperisen tiedonvälityksen vähenemisen kiihtymiseen on hinnoittelu. Korkeampi hinta vähentää kysyntää- vähentynyt kysyntä aiheuttaa kustannuspaineita jne.
Postin kirjemaksun taikka lehtien toimitusmaksujen nousukäyrä on ollut myrkkyä Postin asiakasyritysten kannalta ja on pakottanut hakemaan kilpailevia vaihtoehtoja Postin rinnalle.
Se mihin Itella-Postin keräämät postitoiminnan voitot ovat menneet jo yli kymmenen vuoden ajan on luettavissa tämän viikon Suomen Kuvalehdestä. Jos 700 miljoonan investoinnit logistiikka bisneksiin on rahoitettu lähtökohtaisesti postitoiminnan tuotoilla, niin viimeisinä vuosina ed. bisnesten tappiotkin, 170 miljoonaa,on maksatettu suomalaisilla kuluttajien kokonneina postikustannuksina...
"Posti ilmoitti noin viikko sitten yritysasiakkaailleen, että se rupeaa perimään omien paperilaskujensa lähettämisestä paperilaskulisää. Edes omien laskujen jakelu ei ilmeisesti ole enää kannattavaa..."
Tietysti maksaa enemmän, jos lähettää posti-Jannen viemään kirjettä kuin laskun lähettäminen sähköisesti. Pitäisi olla selvää jokaiselle.
Tuleva suomi.fi portaali vähentää tulevaisuudessa kirjeitä vielä ennestäänkin. Ei siis pelkästään yksityiset yritykset ole vähentänyt radikaalisti kirjepostia. Myös valtionhallinto suurena postin käyttäjänä on vuodesta toiseen vähentänyt kirjepostin määrää - jopa kelan palautuskuoret ovat nykyisin maksullisia ja jemmassa kun aikaisemmin hommat hoidettiin ilmaiskuorin postin välityksellä. Niin no ne asiat hoidetaan nekin nykyisin pääasiallisesti kelan sivustolla. No suomi.fi sivuston julkisen avaamisen jälkeen, valtio ei lähetä kirjeitä enää ollenkaan. Tämä on tietysti myrkkyä postille.
Hyvin menee viimeiset kotimaan joulukortit tuli tammikuun puolessa välissä. Yksi Vantaalta pojalleni pari viikkoa ennen joulua lähetetty joulupaketti palautui tällä viikolla takaisin Vantaalle tiedolla ettei voitu toimittaa koska ei ollut noudettu postista - vaikee noutaa kun ei tietoa paketista tullut ;) Paketissa oikeat osoitteet. Nyt sitten tädin pitäisi lunastaa postipaketti postista postimaksun (kun toimitettu takaisin lähettäjälle) hinnalla, jotta voisi lähettää paketin uudelleen. Luottamus Postiin on mennyt, käymme nyt tuleva viikonloppuna hakemassa paketin pojalle...ajetaan 400 km edestakaisin.
Tuo YLEn graafi on vastuuton: alaraja on 600 miljoonassa koska se nyt vaan palvelee parhaiten draamaa hamuavaa toimittajaa.
Nopeasti kuvaa vilkaiseva pääsee käsitykseen, että lähetettyjen kirjeiden määrä lähenee nollaa.
Jos viiden miljoonan väki lähettelee 600 miljoonaa kirjettä, ei vielä pitäisi panikoitiua. Ainakaan sen takia, että postia on liian vähän.
"Nopeasti kuvaa vilkaiseva pääsee käsitykseen, että lähetettyjen kirjeiden määrä lähenee nollaa"
Aivan oikein. Tuo on se tyypillinen tapa, kun halutaan luoda tietynlainen mielikuva katsojalle.
Toki kirjemäärän lasku on iso, noin 30 % 15 vuodessa. Lehtienkin jakelumäärä on pudonnut, mutta pakettien puolestaan lisääntynyt. Järkevämpää olisikin esittää, millaisia ovat jakelun kokonaismuutokset ja lisäksi millaisia ovat tuotot/kulut eri jakelutuotteissa.
Kirjeiden jakelulle riittää mielestäni kolme päivää viikossa hyvin, mutta lehdille se ei taida riittää.
Minäpä alan kirjeenvaihtoon itseni kanssa. Sehän on kuin päiväkirjaa pitäisi, paitsi että samalla pääsee testaamaan postin kulkua ja miksei sitäkin, miten sitä käsitellään. Testaan lähettää KÄTEISTÄ rahaakin itselleni, katsotaan miten käy.
Olisi mielenkiintoista, jos blogisti ottaisi selvää ja kirjoittaisi siitä, miten posteja tutkitaan, etenkin kansainvälisiä lähetyksiä. Millaisin laittein sisältöä tutkitaan? Pakettilähetyksissä jollain tavalla kyetään tutkimaan paketin sisältämä aine. Ei pelkästään se, onko se nestettä vaan myös se, mitä nestettä se on. Sama tietysti kiinteissä aineissa. Myös Suomen sisäistä kirjepostia tarkkaillaan huolella, tästä on kokemuksia mm. kun postitse lähetettiin vierailulle unohtunut lääkeresepti.
Taidan olla ainoa, joka ei koe turvallisuuden lisääntyvän moisesta kansalaisten lähetysten tutkimisesta vaan pidän sitä ahdistavana. Mieluummin eläisin riskialttiimmassa yhteiskunnassa. Jos joku esimerkiksi on niin typerä, että haluaa tuhota itsensä käyttämällä huumeita, niin antaa mennä vain. Miksi ihmisiä pitää yrittää suojella kontrollin avulla, vaikka parempiakin keinoja auttaa on olemassa?
"Jos joku esimerkiksi on niin typerä, että haluaa tuhota itsensä käyttämällä huumeita, niin antaa mennä vain"
Tämä toimisi ehkä, jos se käyttäjä käyttäisi yksin keskellä erämaata eikä vaikuttaisi koskaan mitenkään yhdenkään muun ihmisen elämään. Valitettavasti elämme toistemme kanssa yhteisöissä, joissa vaikutetaan jatkuvasti ympärillä oleviin ihmisiin. Silloin monikin asia lakkaa olemasta yksityisasioita. On fiksumpaa koettaa puuttua huumeiden saatavuuteen kuin rangaista samaa huumeiden käyttäjää tuhat kertaa omaisuus ja väkivaltarikoksista.
Noin muuten olen samaa mieltä: kontrollointi ahdistaa. Toki ymmärrän, että postin tulee selvittää jonkin verran pakettien sisältöjä, ettei esimerkiksi palava neste ole sellaista, joka leimahtaa liekkeihin kun paketti kuljetetaan lentokoneella. Vai onko se niin, että jos joku haluaa pudottaa lentokoneen, niin siitä vain?
"Jos minkä tahansa yrityksen liikevaihdosta katoaa kolmannes muutamassa vuodessa, yrityksen on pakko reagoida. Posti ei ole mikään poikkeus, eikä perussuomalaiset saa käyrää nousuun pelkillä puheilla. Jakelua on pakko karsia, kun jaettavaa on entistä vähemmän"
Kirjeposti muodostaa postin liikevaihdosta ehkä kuudesosan. Ei kirjepostin pohjalta voi sanoa vielä kauheasti siitä, miten postin kokonaisliikevaihto kehittyy. Kirjepostin liikevaihto on ehkä 300 miljoonaa euroa vuodessa, josta siitäkin vain osa on jakeluvelvoitteista, ja konsernin kokonaisliikevaihto on noin 1,7 miljardia euroa vuodessa.
Samaan aikaan kun lyhyen matkan kirjeposti on vähentynyt, on verkkokaupan kasvu ja globalisaatio muutenkin johtanut siihen, että pitkän matkan pakettipostin määrät ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Postin liikevaihto on vuoden 2016 alusta lähtien alentunut noin 5 prosentilla sen myytyä Baltian toimintojaan, mutta kokonaisuudessaan postin liikevaihto on 2010-luvun ajan pysynyt suunnilleen paikallaan (vuoroin vähän nousten, välillä vähän laskien).
"Olisi kiinnostavaa tietää, mikä käänsi käyrän jyrkkään laskuun vuonna 2012. Voisiko syynä olla yritysten siirtyminen sähköisiin kuluttajalaskuihin? Vai loppuiko joulukorttien lähettäminen?"
Taustalla on monenlaisia syitä. Kirjepostin vähenemä koostuu pienistä puroista. On syytä muistaa, että julkinen sektori on ollut ja on yhä yksi suurimmista postittajista. Esim. Kela postittaa miljoonittain kirjepostia edelleen. Mutta esim. verottaja on vähentänyt kirjepostin määrää mahdollistamalla sähköisen verokorttitietojen siirtämisen, mikä ennen ei ollut sallittua, ja tekemällä vuodesta 2006 alkaen veroehdotuksen, jonka kehityttyä enää kaikki eivät postittele niin paljoa paperia verottajalle kuin ennen, vaan aika moni palauttaa veroilmoituksen sähköisesti, ja moni ei palata enää mitään kuorta.
Yrityspuoli vähensi kyllä jossain kohtaa myös joulukorttien lähettelyä. Vaikkei moni firma ole lähettänyt joulukortteja koskaan, tai viime vuosina korkeintaan vain tärkeimmille yhteistyökumppaneilleen, joulun alla firmat julkaisevat lehdissä nykyään ilmoituksia, että ovat lahjoittaneet joulukorttirahat johonkin hyväntekeväisyyteen. Tyypillisen firman kohdalla asiaa koskeva lehti-ilmoitus lienee kalliimpi kuin mitä firma on edeltävinä vuosina joulukortteihin rahaa laittanut... yksityiset ihmiset sen sijaan lähettävät kortteja vielä suhteellisen aktiivisesti, joskin nuoremmat ihmiset lähettävät niitä vanhempaa väestöä vähemmän, eli väestön ikääntyessä vuosittainen korttimäärä varmaan pikkuhiljaa laskee.
Lähetä kommentti