Lehtialalta on kuulunut tänä syksynä vain huonoja uutisia. Lähes jokainen lehtitalo on ilmoittanut vähentävänsä henkilökuntaa. Syynä ovat lehtien laskevat levikit ja mainostulot, sekä valtion kaavailema 9 prosentin arvonlisävero. Se tekisi ison loven varsinkin lehtitilauksiin, irtonumeroiden hinnassa on aina ollut normaali alv.
Lehtien arvonlisäveron fiskaalinen merkitys on vähäinen -- sen tuotoksi on arvioitu 83 miljoonaa euroa. Todennäköisesti tuotto jää tilausten vähentyessä tätäkin pienemmäksi.
Ja ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, aikakauslehtien tilauksia uhkaa toinenkin iso muutos: puhelinmyynti halutaan kieltää. Ongelma ei ole lehdissä vaan operaattorien aggressiivisssa liittymämyynnissä, joka on poikinut runsaasti valituksia.
On huolestuttavaa, ettei valtio näe lehtialaa muuna kuin verotuloja tuottavana liiketoimintana. Lehdistöllä on aina ollut merkittävä sivistysvaikutus. Suomalaiset ovat maailman kolmanneksi aktiivisimpia sanomalehtien lukijoita. Vahvan ja monipuolisen lehdistön ansiosta suomalaiset ovat olleet muita paremmin perillä maailman tapahtumista. Ahkera lehtien seuraaminen on suomalaisen sivistyksen perusta siinä missä kehuttu koululaitoskin.
Nykyään tietämättömyys tuntuu olevan hyve. Ihmiset suorastaan ylpeilevät sillä, että ovat lopettaneet paperilehtien tilaamisen ja katsovat netistä vain uutisotsikot. Säästyy aikaa ja rahaa.
Ja tietämättömyys on todella lisääntynyt: yhä useammin keskusteluissa huomaa, etteivät ihmiset tunne ajankohtaisia asioita tai niiden taustoja. Tuloksena on amerikkalaistyylinen yhteiskunta, jossa ihmiset ovat yhä helpommin johdateltavissa erilaisiin aatteisiin. Julkisuuteen mahtuu vain yksi asia kerrallaan, lopuista päättäjät voivat sopia keskenään kenenkään piittaamatta.
Ilmaiset online-uutiset elävät otsikoiden varassa. Tiedämme kaiken eksoottisista, kummallisista ja järkyttävistä tapahtumista eri puolilta maailmaa, mutta emme tunne omaan arkipäivään vaikuttavia tekijöitä. Verkkomedia, blogit tai kansalaisjournalismi eivät korvaa oikeaa journalismia.
Ehkä on poliitikkojen omien intressien mukaista päästää kansa tietämisen tuskasta. Ainakaan en ole nähnyt yhtään kannanottoa lehdistön tulevaisuuden puolesta. Sen sijaan poliitikot haluavat sopia Yleisradion rahoituksesta, jotta "suomalainen kulttuuri, moniarvoinen ja riippumaton tiedonvälitys sekä sananvapaus" saataisiin turvattua (sitaatti soveltaen hallitusohjelmasta).
Eikö itsenäisellä ja monipuolisella lehdistöllä nähdä mitään arvoa? Vai uskovatko poliitikot että kaupallinen lehdistö pitää huolen itsestään?
Laskevia levikkimääriä ja nousevia veroja katsoessani en olisi siitä lainkaan varma.
5 kommenttia:
Ihmiset suorastaan ylpeilevät sillä, että ovat lopettaneet paperilehtien tilaamisen ja katsovat netistä vain uutisotsikot.
Mitä ylpeilemistä on siinä, että lukee Totuuden kaltaista paskaa? Valitettavan monen ihmisen maailmankuva on pekkamykkästen ja katjakettujen vääristeltyjä (tai no, mielipide-) kirjoitusten varassa. Kaikenmaailman hullutukset hiilidioksideista mihin-lie-neutraaleihin liittoihin ja kaikkialla vaanivaan rasismiin ovat seurausta huonosta lehtimiestavasta. Jos lehdistön pelastaa joku, niin se ei ole alv tai tilaajakato/kasvu vaan kunnollisen uutisoinnin palaaminen takaisin.
Totuutta joutuu lukemaan rivien välistä ymmärtääkseen, mitä tarkoitetaan. Äärioikeistoa löytyy joka nurkan takaa, suvaitsemattomuus putoaa taivaan lailla niskaan ja valtion taloudenpito perustuu pikaliimaan. Englannissa keltainen lehdistö nostaa valtakunnan keulakuvien seksuaaliset suuntautumiset puheeksi - entä härmässä? Toimituskunta istuu peukalo ahterissa varomasta loukkaamasta "kansakunnan arvojohtajaa", joka kuitenkin samaan aikaan itse vaatii muita hyväksymään oman kaappinsa sisällön. Eikö luottamuksen pitäisi tulla lukijoilta eikä poliitikoilta?
Olen samaa mieltä että lehtiä pitäisi lukea, mutta Suomessa on aikakauslehdet liian kalliita - jotain 9 euroa per kappale. Mikä järki niitä lukea kun uudelta mantereelta saa sisällöltäänkin parempia lehtiä huomattavasti halvemmalla. Mielestäni lehdet ovat vaan liian kallita ja useissa harhaosumissa, mitä olen tilannut, on vain jotain "top 10 puistoa venäjällä". Esim. Hesaria ei voi tilata sen monopolisuuden takia, mutta onneksi Suomessa on muita hyviä sanomalehtiä kuten vaikka Karjalainen tai Ilkka.
Miksi lehtien paperilaadut ovat kalliimpia kun riittäisi paljon edullisempikin vaihtoehto.
Mielestäni myös lehtitalojen on syytä katsoa peiliin.
Analogisten paperilehtien vanhana suurkuluttajana jaan huolesi lehdistön surkastumisesta ja jopa katoamisesta. Mutta en ole aivan samaa mieltä nykytilanteen syistä.
Peiliin pitäsi katsoa niin lehtien toimitusten kuin omistajienkin.
Ensinnäkin tuote eli lehden toimituksellinen sisältö on tasaiseen tahtiin heikentynyt.
Ennen asiallisina tunnetut lehdetkin suoltavat nykyään sensaatioita, iltaryönätyylisiä "kohuja" ja uutisten ja asioiden peilaamista julkkisten kautta.
Toisekseen vallan vahtikoirat ovat muuttuneet osin politiikan sylikoiriksi, osin vallanhamuajiksi ja käyytäjiksi. Eli toimittajat ajavat estotta omia agendojaan uutisiksi vaivoin peitellyillä mielipidekirjoituksillaan.
Ja sitten ne säästöt ja irtisanomiset. Lehtien omistus on ketjuuntunut ja tämä näkyy myös sisällössä.
Kilpailussa netin kanssa lehtien vahvuutena voisi olla paikallisuus, omat näkökulmat sekä perehtyminen ja taustoitus. Mutta nyt julkaistaankin konsernin kaikkiin lehtiin leviäviä yleisjuttuja sekä netistä copy-pastettuja pikauutisia.
Viime vuosina lehtien omistajille on ollut tärkeintä saada firmasta irti kaksinumeroisia tuottolukuja ja sen myötä isot osingot. Ja tämä on tehty kuluja karsimalla eli toimituksia ohentamalla.
Sopivasti osui silmiini uutinen: eduskunnan hevosväki ei halua nostaa arpajaisveroa 9,5:stä 12:een prosenttiin koska sen pelätään vievän alan työpaikkoja: http://www.hs.fi/politiikka/Eduskunnan+hevosv%C3%A4ki+ei+halua+nostaa+arpajaisveroa/a1305549439411
Hevosille riittää eduskunnassa tukea, mahtaako riittää toimittajille?
Pitääkö vedonlyöntibisnestä suojella? Entä jos nostaisi sen veron vaikka kaksinkertaiseksi?
No toisaalta miksi juuri tilattujen lehtien ALV pitäisi olla 0%? Eikö sitten samaan nollakantaan pitäisi liittää kaikki muukin "yleishyödyllinen", mutta kaupallisesti tuotettu materiaali/palvelut, kuten esim maksu-tv tai tv-maksu?
Lähetä kommentti