Canon julkisti tänään uuden ammattilaisrungon, 1DX:n. Äksä viittaa sekä kymmenenteen laitesukupolveen että sanaan Crossover. Uuden kameran myötä Canon hylkää APS-H-kennon, jonka kroppikerroin on ollut 1,3. Jatkossa tarjolla on vain täyden kennon ja APS-C-kennon (1,6) malleja.
Oikeastaan julkisti on turhan vahva sana. Canon ainoastaan kertoi, että tällainen kamera tulee ensi maalis-huhtikuussa. Kameran prototyyppejä on koko Euroopassa kuulemma neljä kappaletta, joten Suomessa nähtiin tänään vain Powerpoint-kalvoja tulevasta kuvauskoneesta.
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun Canon esittelee tulevan kameran puoli vuotta etukäteen. Aiemmin julkistuksen yhteydessä on ollut näyttää vähintään yksi protosarjan laite. Ilmeisesti Canon haluaa viestiä ensi vuoden budjetteja laativille lehtitaloille ja kuvatoimistoille, että tulossa on uusi huippurunko -- varatkaa rahat jo nyt. Ja kun kameroiden toimitukset alkavat keväällä, kuvaajat ehtivät sopivasti tutustua työkaluunsa ennen kesän jalkapallo- ja olympiakisoja. Laskelmoitua ja tarkkaan suunniteltua, tietenkin.
Ulkoisesti kamera on lähes täsmälleen samanlainen kuin edeltävät mallit. Jonkin verran lisää nopeutta, herkkyyttä ja muutama tekninen juttu -- siinä se. Kameran ainoa yllätys on luopuminen APS-H-kennosta. Voisiko tästä päätellä, että kamerat alkavat olla valmiita?
Teknisistä jutuista kiinnostavin on sisäänrakennettu Ethernet-liitäntä. Liitäntä itsessään ei ole uusi, sen on ennen saanut WFT-laajennuspalikalla. Uusi WFT-E6 on aiempaa pienikokoisempi ja siinä on sekä WLAN- että Bluetooth-yhteys. Aiemmin Bluetoothin on saanut vain erillisenä, epäkäytännöllisenä donglena. Ensi kertaa Canonille tulee myös erillinen gps-lisälaite. Tosin paremman toiminnallisuuden saa hankkimalla erillisen gps-laitteen ja hyödyntämällä datasiirrossa Bluetoothia.
Nähtäväksi jää, onko etsinkuva yhtä upea kuin 1Ds Mark III:ssa, vai onko se tavallista 5DM2- ja 1D Mark IV -tasoa.
Kaikki urheilukuvaajat eivät ole ilahtuneita täyden koon kennosta -- etenkään, kun megapikselimäärä on "vain" 18. Kamerassa on siis kolme miljoonaa pikseliä vähemmän kuin vuonna 2007 julkistetussa 1Ds Mark III:ssa (jossa niitä on 21 miljoonaa, samoin kuin 2008 julkistetussa täyden kennon 5D Mark II:ssa).
Verrattuna 1D Mark IV:hen pikseleitä on tullut kaksi miljoonaa lisää, mutta kun huomioidaan kroppikertoimen poistuminen, kameran "ulottuvuus" on pienentynyt. Sinänsä megapikselikilpailun loppuminen ja huomion kiinnittäminen kohinaan on mainio asia.
Alentunut megapikselimäärä lupaa loistavaa herkkyyttä, jolla Canon pääsee Nikonin tasolle (jonka malleissa megapikselimäärä on vielä alhaisempi). Herkkyyttä parantaa myös Canonin ensi kertaa täyden koon kennossa käyttämä mikrolinssitekniikka. Liki kohinaton raw-kuva 12800 ISOlla on monelle riittävä syy investoida yli 6000 euroa runkoon, jota ei nopeasti vilkaisemalla erota 10 vuotta vanhasta mallista.
Entä miten käy Mark IV:lle, joka säilyy myynnissä jatkossakin? Kuka maksaa 4300 euroa kamerasta tietäen, että keväällä tulee parempi malli? Hintaeroa on pari tonnia, mutta tämän sarjan laitteet on tarkoitettu käyttäjille, joille hinta on korkeintaan toissijainen tekijä.
Me harrastajat ja puoliammattilaiset jäämme odottamaan 5D Mark III:sta. Olisiko liian rohkeaa toivoa, että siinä olisi sama 18 megapikselin kenno? Luultavasti olisi.
3 kommenttia:
Valmiiksi kehitetyltä tuotteelta vaikuttaa, eikä ammattilaisrunkoihin tarvitakaan mitään hymyntunnistuksia tai lelukameramoodeja.
Jos lähdetään siitä olettamuksesta, että pikselien määrä kameroissa on jo pitkään ollut vähintäänkin riittävä, niin täydenkoon kenno ei mielestäni mitenkään pitäisi olla rajoittava tekijä esim. urheilukuvauksessa. Täydenkoon kennosta saa kuvaa rajaamalla tarkalleen samanlaisen kuvan kuin pienemmissä kennoissa, mutta toisinpäin se ei onnistu. Canon 1Dx vastaa kuitenkin 11 megapikselin APS-C kameraa jos kuvaa rajataan sille tasolle.
Vähentämällä ”turhien” pikselien määrää saadaan kuitenkin paljon muita etuja. Tärkeimmät lienee kuvatiedostojen koon pieneneminen joka on itseisarvo sinänsä, sekä se että vähäisempi pikselimäärä mahdollistaa paremmat sarjakuvausominaisuudet kun prosessointi kamerassa helpottuu. Usein kuulee väitettävän, että kovalevytila on halpaa, eivätkä suuret kuvatiedostot näin tuota ongelmia. Rahallisesti se ei ongelma varmasti olekaan, mutta 50 Mb kokoiset kuvatiedostot ovat kuitenkin käytännössä hankalia esim. varmistuksien kannalta.
Hieman korjausta vaatii yleinen väite, että pikselien lisäys kennolle tuottaisi kuviin enemmän kohinaa. Jos oletetaan, että samaa fyysistä kokoa olevat kennot ovat laadultaan muuten samanarvoiset, mutta toiseen on mahdutettu enemmän pikseleitä, niin kohinaa on käytännössä molemmissa yhtä paljon. Kennon saama valomäärä = kennon fyysinen koko ja tämä määrää ensisijaisesti kohinan määrän, ei megapikselit. Toki on niin, että pikselitasolla suurempi pikselitiheys kohisee enemmän, koska jokainen yksittäinen pikseli vastaanottaa vähemmän valotehoa joka näin lisää virheitä (=kohinaa), mutta avainsanana tässä on nimenomaan pikselitaso. Käytännön kannalta pikselitason kohinalla ei ole merkitystä, koska eri kameroista saatavat kuvat interpoloidaan loppukäyttöön samankokoisiksi. Enemmän pikseleitä sisältävän kameran kuvaa pienennetään enemmän. Kuvakokoa pienennettäessä pienenee myös kohina.
Lähes kaikki filmeissä ammattilaisilla esiintyvät kamerat ovat nykyisin Nikon´eita. Nikon + laukullinen lisälaseja oli silläkin Lehtikuvan tyypillä, joka talvella kävi täällä ottamassa satakunta kuvaa meikäläisen vaatimattomasta persoonasta Sanoman maakuntalehtiin. Onko Canon jotenkin pudonnut kelkasta?
http://www.canonrumors.com/images/canikon.jpg
Ainakin tuolla on niin mustaa Nikonia kuin valkoista Canonia vielä pari vuotta sitten.
Linssit kuitenkin uudistuvat harvakseltaan ja kehitys on hitaampaa. Ei kai noissa vielä(kään) ole muuta niin merkitsevää eroa kuin uskonlahko?
Lähetä kommentti