Musiikilla menee hyvin

Tuomas Enbusken mainiossa radio-ohjelmassa oli 23.12.2010 keskustelijoina DA Onlinen viestintäjohtaja Jussi Lähde sekä perheyritysten liiton toimitusjohtaja, ex-pääministeri Matti Vanhanen. Aiheena oli lobbaus.

Vanhasen kommentit ohjelman loppupuolella tarttuivat korvaani: "Taiteilijat ovat erittäin taitavia ja voimakkaita lobbareita... Kaikki tekijänoikeuksiin liittyvät asiat ovat eräitä lobatuimpia Suomessa." Syynä Vanhasen kommentteihin oli Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Perkiön ehdotus, jonka mukaan ammattitaiteilijan kotiin tekemä tilaustyö pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin.

Teoston vuosikertomus vuodelta 2009 tukee Vanhasen mielipidettä alan lobbausvoimasta. Sivulla viisi kerrotaan mm. kulttuurikummi-hankkeesta: "Keväällä 2009 käynnistyi Teostossa hanke, jonka myötä jokainen istuva kansanedustaja saa henkilökohtaiseksi kulttuurikummikseen oman vaalipiirinsä alueella työskentelevän musiikintekijän. Kummit pitävät yhteyttä kukin omaan edustajaansa, ja lisäksi järjestetään kansanedustajien ja kummien yhteistapaamisia ympäri Suomea." - Aika omaperäinen lobbaustapa, josta ehkä muutkin alat voisivat ottaa oppia.

Niin ikään sivulta viisi käy ilmi, miten Teoston Suomesta perimät esityskorvaukset ovat kasvaneet 35,0:sta 40,3:een miljoonaan euroon vuosina 2005-2009. Kasvua on ollut joka vuosi -- myös vuonna 2009, jolloin moni muu ala syöksyi alaspäin jopa kymmeniä prosentteja. Luvuista voi tehdä sen johtopäätöksen, että musiikkia käytetään entistä enemmän, ja se näkyy myös tekijöiden kukkarossa. Niin pitää ollakin.

Musiikkiala valittaa levymyynnin romahtaneen piratismin seurauksena. Ja nyt vielä hyvitysmaksukin on romahtanut. On se niin väärin.

Vai onko? Ylen uutiset kertoi joulun alla musiikin nettikaupan tuplaantuneen. "Nettimusiikin myynti paikkaa nyt ensimmäistä kertaa lähes kokonaan loven, jonka fyysisten levyjen myynnin lasku aiheuttaa", sanotaan uutisessa. IFPI Finlandin omista tilastoista käy ilmi, että tammi-marraskuussa 2010 digitaalisen myynin arvo on kasvanut 3,6 miljoonasta 7,0 miljoonaan euroon eli 91 %. Jos tulkitsen tilastoja oikein, cd-levyjen myynti on kasvanut 4,1 %, vaikka myynnin arvo onkin pudonnut -13 %. Musiikkivideoissa on pudotusta sekä määrissä (-7,7 %) että euroissa (-25 %).

Paljon puhuttu piratismi ei näytä tappaneen myöskään elokuvia, sillä tänä vuonna elokuvissa käy niin paljon ihmisiä, että vastaavia lukemia on nähty viimeksi 1960-luvulla.

Teoston vuosikertomuksesta löytyy kiinnostavia detaljeja. Sivulla 11 kerrotaan, miten Teosto tilitti viime vuonna 21,3 miljoonaa euroa kotimaisille ja 20,3 miljoonaa euroa ulkomaisille tekijöille. Suomessa esitetystä musiikista siis lähes puolet oli ulkomaisten tekemää. Jos hyvitysmaksu olisi aidosti korvausta musiikin kopioinnista, sen tuotosta puolet pitäisi jakaa ulkomaille (todellisuudessa enemmänkin, sillä aktiivisimpia kopioijia ovat nuoret ja heidän musiikistaan enemmistö on ulkomaista).

Sivulla 11 kuvataan uutta käytäntöä, jonka mukaan valtio maksaa 0,4 miljoonaa euroa korvauksia kirjastosta lainatusta musiikista ja nuoteista. Samalla myös kirjailijat alkoivat ensi kertaa saada korvauksia todellisten lainausmäärien mukaan. Jos kirjastoista lainatun musiikin kopiointia käytetään perusteluna hyvitysmaksun laajentamiselle on syytä muistaa, että lainauksista on juuri alettu maksaa korvauksia toista kautta.

Sivulla 12 kerrotaan, että Teoston teostietokantaan ilmoitettiin 27 400 uutta sävelteosta. Viiden miljoonan asukkaan maassa luku on huiman suuri ja antaa ymmärtää, että säveltäminen on melkeinpä liukuhihnatyötä.

Nämä faktat on hyvä pitää mielessä kun lobbaaja seuraavan kerran valittaa lehdessä, miten huonosti artisteja kohdellaan Suomessa.

On selvää, että tarjonnan määrän lähestyessä ääretöntä edes monopoli ei pysty loputtomiin pitämään hintoja entisellä tasolla. Uusi tekniikka on madaltanut alalle tulemisen kynnystä, mikä johtaa siihen, että tekijöitä on yhtä enemmän. Kakku kasvaa hitaammin kuin syöjien määrä. Toisaalta harvat huiput erottuvat massasta entistä paremmin, jolloin heidän tulonsa kasvavat tähtitieteellisiksi. Sekin jättää muille tekijöille entistä pienemmän palan.

Sama ilmiö näkyy myös kirjallisella puolella. Moni tunnettu, oikea ja lahjakas kirjailija, joutuu nykyään kirjoittamaan blogia ilmaiseksi ja saa olla tyytyväinen, että tulee lainkaan huomatuksi. Ennen lehdet olisivat maksaneet samoista teksteistä mukavia summia. Toistaalta harvat menestyskirjailijat, kuten vaikka Sofi Oksanen ja Stieg Larsson, ovat ennennäkemättömiä megamenestyksiä, joille tulvii rahaa ovista ja ikkunoista.

Tätä on olla sisällöntekijä nykymaailmassa.