Clas Ohlsonin hyllyllä osui silmiin mielenkiintoinen digiboksi: LA Digital T-2000. Pienikokoinen laite, josta on erikseen malli kaapeli- ja antenniverkkoihin. Hinta 99 euroa.
Erikoista laitteessa on se, että kyseessä on tallentava digiboksi ilman kiintolevyä. Levyaseman sijaan laitteessa on kaksi usb-porttia. Kun niihin kytkee usb-muistitikun tai usb-levyaseman, tallennuskapasiteetti on käytännössä rajaton ja ohjelmia voi katsoa helposti myös tietokoneella.
Niin ainakin luulin.
Ostin laitteen ja asensin sen käyttöön. Ensikokemus oli myönteinen: kovasti ovat digiboksit kehittyneet! Oletuskieli on suomi, kanavat löytyvät, tekstitykset näkyvät -- kaikki meni kuten pitikin. Usb-tikku (16 Gt) kiinni etuseinään, niin ohjelmia voi nauhoittaa lähes 10 tuntia ilman hurisevaa levyä. Ja mikä parasta, nauhoitukset ovat valmiina transport stream -tiedostossa, joten ne voi siirtää tikulla tietokoneen kiintolevylle jatkokäsittelyä varten.
Viikon käytön jälkeen kokemukset boksista ovat myönteisiä. Edes hdmi-liitännän puuttuminen ei vaivaa, sillä laite on kiinni vanhassa putkitelkkarissa ja sillä on tarkoitus vain tallentaa ohjelmia. EPG:stä kadonneet ohjelmatiedot ilmestyvät näkyviin käynnistämällä boksi uudelleen.
Mutta jokin näissä hommissa aina mättää. Jostain ihmeen syystä LA Digital tallentaa kiltisti kaikki tarpeelliset streamit (kuva, ääniraidat, dvb-tekstitys, teksti-tv), mutta poistaa niiltä pid-numerot. Lopputuloksena on .ts-tiedosto, jota yksikään katseluohjelma ei pysty näyttämään suoraan.
Kun tiedostoa yrittää katsoa esimerkiksi VLC:llä, mitään ei tapahdu. Boksi itse tunnistaa streamit ongelmitta ja katselu onnistuu hyvin (jopa YLEn tekstityksillä), mutta tietokonekäyttöä tai dvd-polttoa varten tiedostot on ensin prosessoitava standardiin mpeg- tai ts-muotoon esimerkiksi ProjectX:llä, mutta ei ole silläkään ihan helppoa. Id-numeroiden puuttuessa ProjectX luulee tiedoston sisältävän 5-6 videostreamia rinnakkain.
Digitaalisen tv-nauhoittamisen pitäisi jo olla niin vakiintunutta, että se onnistuu nappia painamalla, aivan kuten videonauhurien aikaan. Ei silloinkaan katsojalta vaadittu av-insinöörin pätevyyttä saadakseen suosikkisarjansa jaksot kaseteille hyllyyn.
Pitäisi varmaan tehdä kirja pelkästä digi-tv-tallentamisesta.
19 kommenttia:
Itse olen myöskin hämmästellyt digiboksien ongelmia, hyvin epäkäytännöllisiä käyttöliittymiä ja omituisia ratkaisuja sisällönhallinnan osalta. Lähetyttävyys ja käytettävyys ovat olleet joillain tahoilla (esim. Apple ja ISO) yksi vakavasti otettava suunnittelun perusta jo kolmisenkymmentä vuotta - mutta jostain syystä esim. ohjelmistokehityksessä tuntuu unohtuvan tuotteen varsinaiset käyttäjät lähes kokonaan (esim. Nokia).
Samaa minäkin uskoin, kun ostin Stockalta aikanaan ko. rakkineen varustettuna Fujitsu-Siemensin kiintolevyllä, joka maahantuojankin mukaan oli yhteensopimaton. Kaiken kaikkiaan olen päätynyt siihen, että kaikenmerkkisiin digibokseihin sopii hyvin soveltaa tätä Octaviuksen erinomaista käyttöohjetta: http://octavius1.wordpress.com/2008/06/16/topfield-kayttoohjeet/
No, Applen tietokoneiden käytettävyydestä voi olla monta mieltä. Aikoinaan Apple esim. mainosti, että hiiressä saa olla vain yksi painike, koska ihminen luonnostaan osoittaa yhdellä sormella. Niin vain kävi, että hiiren kakkospainike osoittautui aivan ylivoimaiseksi ja Applekin omaksui sen lopulta. Eräät muutkin Applen keksinnöt ovat olleet enemmän markkinointijippoja kuin oikeasti hyviä tai käytettäviä.
Puhelimissa iPhone on kertaluokkaa parempi kuin Nokian insinöörimallit. Apple on lähtenyt tyhjältä pöydältä, ilman vanhaa painolastia, ja oivaltanut mistä 2000-luvun puhelimessa on kyse.
Alkuperäisen blogipostauksen tapauksessa kyse ei kuitenkaan ole käytettävyydestä vaan standardin soveltamisesta. Sanottakoon vielä, että digi-tv-käyttöön kannattaa valita mikä tahansa muu ratkaisu kuin Mac ja Elgato.
Topfieldin "käyttöohje" oli hauska, mutta heikosti perusteltu. Jos laitteen kanssa on ongelmia, vika ei välttämättä ole digiboksissa. Topfieldin laitteita on yleensä pidetty toimivina. Hurjaa rahastustahan se oli, mutta silti ihmiset maksoivat. Onneksi digisiirtymä sattui nousukauden huipulle eikä esim. nykyisen laman aikaan.
Digi-tv:lle oikea ratkaisu on Saunavisio / Elisa Viihde -tyyppinen palvelu. Toimii kuin junan vessa, wanha Topfield ei ole ollut käytössä pariin vuoteen.
En itseasiassa edes tiedä montako näppäintä tässä Applen Mighty Mousessa on mutta käytän edelleen vain yhtä. OS X ja OS X sovellukset eivät edellytä useamman hiirinäppäimen käyttämistä.
Applen kommentit on aika helppo lukea rivien välistä, osa pitää paikkaansa ja osalla taas ostetaan aikaa (esimerkiksi 3rd party sovellukset iPhoneen -- kyllähän ne sieltä tulivat kuten jokainen olettikin ja millä rytinällä..).
Ostin vähän aikaa sitten TM:n ja MikroPC:n ylistämän Maximum 8000. Voi se olla paras boksi mutta hyväksi sitä ei voi kyllä haukkua. Käyttöliittymä on epälooginen, pari nauhoitusta on jo epäonnistunut ja EPG:stä ei voi tehdä toistuvaa nauhoitusta.
Näistä Petterin Appleen liittyvistä kommenteista tulee väistämättä mieleen wanhat hyvät ajat. Ilmeisesti jotkut asiat vaan eivät koskaan muutu.
"Macintoshin hiiressä on tunnetusti vain yksi painike. Heti alusta alkaen painike tuntui minusta liian jäykältä."
"Olisin mielelläni verrannut Macin nopeutta Windowsiin, mutta tämä ei ollut mielekästä, sillä testi-Mac oli luonnollisesti nopea."
"Hitaammilla laitteilla Mac vaikuttaa nopeammalta, koska se päivittää kuvaruutuaan nopeammin kuin vastaava PC- ja Windows-yhdistelmä."
-- Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991
Ja lisää Petterin legendaarisia kommentteja.
Ensimmäisten Mac-hiirien (niiden neliskanttisten) painike oli *todella* jäykkä ja aiheutti käyttäjille terveysoireita, jotka ymmärrettiin vasta myöhemmin. Kuvittele itse miltä tuntuisi, jos hiirtä pitäisi klikkaamisen sijaan painaa.
Hiiren kakkospainikkeen voi korvata pitämällä samanaikaisesti vasemmalla kädellä yhtä näppäimistön painiketta pohjassa. Toimii, mutta on kömpelöä yhdellä kädellä käytettävään kakkospainikkeeseen verrattuna.
Applen tuotteissa on ollut muitakin kummallisuuksia, kun design on mennyt käytettävyyden edelle. Kaikki kunnia Applelle sen omista (ja muilta kopioiduista) ideoista, mutta mikään yritys ei ole erehtymätön.
Toinen anonyymin lainauksista viittasi tilanteeseen, jossa maahantuoja oli toimittanut kokeiluun uusimman ja tehokkaimman Macin. Vastaavaa teho-PC:tä ei ollut silloin käytettävissäni, joten nopeusvertailuja ei voinut tehdä.
Kolmannen lainauksen taustaa en enää muista, joten en voi kommentoida.
Keskustelu on mennyt käytettävyyteen, joka on epäilemättä tärkeä asia. Se ei kuitenkaan ollut LA Digitalin kritiikin syy. Boksin käytettävyys on samaa tasoa muiden kanssa. Ongelmat johtuivat tavasta hallita transport streamien sisältöä, ja se on puhdasta tekniikkaa.
Ensimmäisten Mac-hiirien (niiden neliskanttisten) painike oli *todella* jäykkä ja aiheutti käyttäjille terveysoireita, jotka ymmärrettiin vasta myöhemmin. Kuvittele itse miltä tuntuisi, jos hiirtä pitäisi klikkaamisen sijaan painaa.
Itse olen käyttänyt Macia vuodesta 1986 asti ja en ikinä törmännyt hiireen, jossa olisi liian jäykkä nappi. Mahtaisikohan tuosta löytyä jostain artikkeleita, jossa todetaan, että tuo Applen hiiren jäykkyys aiheutti terveyshaittoja? (Itse olen kyllä sitä mieltä, että Applen hiiret ovat *aina*
olleet todella huonoja)
Toisekseen muistelisin, että sinä arvioit tuossa artikkelissasi Macia, jossa ei ollut sitä *ensimmäistä* hiirtä. Olisikohan tuon artikkelin kohteena ollut joku Macintosh IIfx(?), jossa hiiri oli tämän näköinen:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Apple_desktop_mouse.jpg
Ja se ensimmäinen taas näytti tältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Apple_Macintosh_Plus_mouse.jpg
Applen tuotteissa on ollut muitakin kummallisuuksia, kun design on mennyt käytettävyyden edelle. Kaikki kunnia Applelle sen omista (ja muilta kopioiduista) ideoista, mutta mikään yritys ei ole erehtymätön.
Olen kanssasi samaa mieltä. Toisaalta sitten, onko Applen kilpailijat onnistuneet tuottamaan paremmin käytettäviä tuotteita?
Toinen anonyymin lainauksista viittasi tilanteeseen, jossa maahantuoja oli toimittanut kokeiluun uusimman ja tehokkaimman Macin. Vastaavaa teho-PC:tä ei ollut silloin käytettävissäni, joten nopeusvertailuja ei voinut tehdä.
Jos näin, miksi ilmaisit asian seuraavasti: "Olisin mielelläni verrannut Macin nopeutta Windowsiin, mutta tämä ei ollut mielekästä, sillä testi-Mac oli luonnollisesti nopea."
Eikö oikea virke olisi ollut: "Olisin mielelläni verranut Macin nopeutta Windowsiin, mutta valitettavasti käytössäni ei ollut artikkelin kirjoittamishetkellä vastaavaa teho-pc:tä"
Käsittääkseni näillä virkkeillä on eroa. Artikkelissasi olevan virke antaa ymmärtää, että et tehnyt tehovertailua, koska Mac oli nopea. Olisitko tehnyt siis vertailun, jos Mac olisi ollut hidas?
Kolmannen lainauksen taustaa en enää muista, joten en voi kommentoida.
Kovin omituinen lainaus se onkin...
* * *
Minkä vuoksi et suosittele Macia ja Elgatoa digi-tv käyttöön? Itse olen kerran kokeillut kys. yhdistelmää ja noin nopeasti vaikutti ihan pätevältä. Itse en tiedä digi-tv tekniikasta hölkäsen pöläystäkään, joten olisi kiva jos jaksaisit avata mikä tuossa on sellaista, että kys. yhdistelmää ei kannata hankkia.
Mahtaisikohan tuosta löytyä jostain artikkeleita, jossa todetaan, että tuo Applen hiiren jäykkyys aiheutti terveyshaittoja?
Noihin aikoihin alettiin puhua hiirikäden rasittumisesta ja jännetuppitulehduksista. Sen tarkemmin en enää muista lähes 20 vuoden takaisia juttuja.
En muutenkaan panisi paljon painoa lauseille, jotka on irrotettu vanhasta jutusta ilman asiayhteyttä. Tämän päivän koneet ovat jotain aivan muuta, niin pc- kuin mac-puolella.
Olen kanssasi samaa mieltä. Toisaalta sitten, onko Applen kilpailijat onnistuneet tuottamaan paremmin käytettäviä tuotteita?
Ei tietenkään, kaikki erehtyvät ja tekevät välillä huonoja ratkaisuja. Kukaan ei väitäkään, että pc tai windows olisi erityisen hyvä käytettävyydeltään (siitä huolimatta, että Microsoft on ollut käytettävyysTESTAUKSEN edelläkävijä 1990-luvun alusta lähtien).
Sen sijaan Maciä pidetään ylivertaisena tässä suhteessa, mikä on kummallista. Esimerkiksi levykkeen poistaminen asemasta vetämällä se hiirellä roskakoriin ei ollut mitenkään intuitiivista saati fiksua. Mutta nämä ovat vanhoja syntejä, puolin ja toisin.
Minkä vuoksi et suosittele Macia ja Elgatoa digi-tv käyttöön?
Itselläni on Mac Mini, mutta ei ko. sovitinta. Olen selvitellyt asiaa kaverin puolesta ja analysoinut hänen lähettämiään tallenteita. Elgato tallentaa ohjelman kanavakohtaisena transport streamina, jolloin siinä menee niin ohjelmaopas kuin teksti-tv:kin, sekä kaikki äänikanavat ja tekstitykset. Lopputuloksena on tiedosto, joka vie tuplasti enemmän levytilaa kuin jos mukana olisi vain tarvittavat palat streamista.
Tekniikan Maailman äskettäinen Mac-juttu (13/2009 s. 41) luetteli Elgaton ongelmia: ajastettu tallennus voi jäädä turhaan päälle, kanavien vaihto saattaa jumiuttaa koko EyeTV-sovelluksen ja ajoittain vaihto kanavanipusta toiseen sujuu tuskastuttavan hitaasti. Lisäksi mainittiin, ettei EyeTV nykyisellään toimi FrontRow'n kautta. Näistä itselläni ei kuitenkaan ole kokemusta, joten siteeraan vain lehden tekstiä.
PC:ssä DVB Viewer -ohjelman saa toimimaan digi-tv-korttien kanssa käytännössä pomminvarmasti. Itselläni on se neljässä eri pc:ssä. Vain maksukanavien kanssa on joskus ollut ongelmia.
Noihin aikoihin alettiin puhua hiirikäden rasittumisesta ja jännetuppitulehduksista. Sen tarkemmin en enää muista lähes 20 vuoden takaisia juttuja.
Kyllä, noihin aikoihin puhuttiin yleisesti hiirikäden rasittumisesta! Siitä johtopäätös, että Applen joku tietty hiirimalli aiheuttaa terveysoireita käyttäjille johtuen liian jäykästä napista kertonee ehkä enemmän ennakkoasenteesta testin tekijältä(?)
En muutenkaan panisi paljon painoa lauseille, jotka on irrotettu vanhasta jutusta ilman asiayhteyttä.
Sen vuoksi on kiva, että kykenisit niitä avaamaan. Vielä(kään) tosin en ymmärrä noita kirjoittamasia virkkeitä, vaikka niitä yritätkin avata. Ilmeisesti artikkeliin tuli virkkeitä, joiden asiasisältö oli eri kuin mitä olit päässäsi ajatellut. Tämän kuvan saan kun niitä nyt yrität avata.
Luin tuon kyseisen artikkelin tuolloin vuonna yksi ja kaksi ja se sattui aika hyvin painumaan mieleen johtuen (mielestäni) varsin kovasta negatiivisesta ennakkoasenteesta testattavaan tuotteeseen.
Sen sijaan Maciä pidetään ylivertaisena tässä suhteessa, mikä on kummallista. Esimerkiksi levykkeen poistaminen asemasta vetämällä se hiirellä roskakoriin ei ollut mitenkään intuitiivista saati fiksua. Mutta nämä ovat vanhoja syntejä, puolin ja toisin.
Vuonna 1991 oli markkinoilla Microsoftilta Windows 3.0 ja Applelta System 7. Kyllä minä uskaltaisin väittää, että System 7 oli *käytettävyydeltään* ylivertainen Windows 3.0:seen verrattuna, siitäkin huolimatta että *yksi* mahdollinen tapa levykkeen poistoon oli vetää se roskakoriin. Jollekin toiselle loogisempi tapa olisi ollut ottaa valikosta vaihtoehto "eject disk".
Uskaltaisin väittää, että Windows 3.0 piti sisällään selkeästi useampia käytettävyysmokia kuin System 7.
Nykyisinhän tuo ero on kaventunut aika lailla. Lienee makukysymys, kuka nyt mistäkin pitää.
Tekniikan Maailman äskettäinen Mac-juttu (13/2009 s. 41) luetteli Elgaton ongelmia: ajastettu tallennus voi jäädä turhaan päälle, kanavien vaihto saattaa jumiuttaa koko EyeTV-sovelluksen ja ajoittain vaihto kanavanipusta toiseen sujuu tuskastuttavan hitaasti. Lisäksi mainittiin, ettei EyeTV nykyisellään toimi FrontRow'n kautta. Näistä itselläni ei kuitenkaan ole kokemusta, joten siteeraan vain lehden tekstiä.
Kiitos!
Olen käyttänyt Elgaton EyeTV-sovellusta usealla Macilla parin TerraTec-sovittimen kanssa kolmen-neljän vuoden ajan. Voin kertoa yhden käyttäjän kokemuksena, että en tunnista noita edellä mainittuja TM:n kuvaamia ongelmia. Minusta EyeTV on ollut luotettava ja stabiili.
EyeTV:n joissakin versioissa on kyllä vuosien varrella ollut bugeja, mutta ne on varsin hyvin korjattu. Ratkaisun kategorinen tuomitseminen varsinkin ilman omia kokemuksia ei mielestäni ole asiallista.
EyeTV tarjoaa mahdollisuuksia muuntaa talletetut ohjelmat runsaaseen valikoimaan muita formaatteja. Talletettu ohjelma vie perusmuodossaan kyllä varsin runsaasti tilaa, mutta minua itseäni se on harvoin oikeasti haitannut.
Mac-käyttäjille sanoisin, että EyeTV on ainakin minun kokemukseni mukaan hyvin toimiva ratkaisu, ei sitä kannata pelätä. Itselläni on ollut vain TerraTecin sovittimia, ja niitäkään en pidä huonoina. Kokonaiskäytettävyys on minusta ollut hyvä.
Nykyisin käytän silti itse pääasiassa TVkaistaa, joka on mielestäni esimerkki siitä, mihin suuntaan koko touhun tulisi kehittyä. Vaikka streamien laatu ei olekaan päätä huimaava, niin joustavuus hakkaa kaikki digiboksit ja muut viritykset mennen tullen.
EyeTV tarjoaa mahdollisuuksia muuntaa talletetut ohjelmat runsaaseen valikoimaan muita formaatteja.
Saako siitä ulos mpeg2-tiedoston niin, että YLEn tekstitykset olisivat jotenkin mukana tai niin, että lopputuloksen voisi polttaa (teksteineen) dvd-levylle? Nämä kai ovat ne kriittiset kohdat.
Tallennuksen siirtäminen kodista operaattorille (ja pilvipalveluksi) pitäisi olla pikku juttu, mutta tekijänoikeudellisesti se kääntää koko homman ylösalaisin. Tässä suhteessa laki on tosiaan vanhan liiton ajalta.
anonyymille:
Uskaltaisin väittää, että Windows 3.0 piti sisällään selkeästi useampia käytettävyysmokia kuin System 7.
Uskaltaisin olla samaa mieltä.
EyeTV ei tietääkseni vieläkään tarjoa mahdollisuutta polttaa tekstityksiä DVD:lle. Itse en ole ominaisuutta kovasti kaivannut, olen poltellut alkuperäiset tallenteet sellaisenaan talteen DVD:lle, jos joskus on ollut tarvis.
Simo Potinkara on tehnyt ilmaisen iTV2DVD-nimisen ohjelman, joka osaa tehdä EyeTV:n tallenteesta DVD:n tekstityksineen. Ohjelma tukee myös useiden digiboksien talletusmuotoja:
http://users.tkk.fi/spotinka/itv2dvd/
iTV2DVD olikin mainio ja selvisi DVB-teksteistä kunnialla. Jopa LA Digitalin tallennukset siirtyivät dvd-levylle ongelmitta. Vastaavaa ohjelmaa en ole nähnyt Windowsille. Tarvittiin suomalainen kokoamaan valmiista palikoista ohjelma, joka palvelee suomalaisia tv-katsojia. Kuka tekisi vastaavan palveluksen Windows-käyttäjille?
Tarkoitatko siis, että iTV2DVD:llä voi hoitaa juuri nuo ongelmat, joita alunperin kritisoit tämän LA Digitalin kohdalla?
Kyseinen boksi kiinnostaisi modulaarisuutensa vuoksi jonkin verran, jos sen tallenteita voisi hyödyntää myös tietokoneilla.
Ainakin eilen kokeilemani Neiti Marple (TV 1, DVB-tekstit) siirtyi hienosti usb-tikulla LA Digitalista dvd-levyksi Macin ja ohjelman avulla.
Itse boksi näyttää hukkaavan välillä EPG-tiedot, mutta löytää ne takaisin buuttauksen jälkeen.
Nyt on syytä varoittaa laitteen käyttäjiä: se on tuhonnut itseltäni jo kaksi usb-tikkua (16 Gt). Ensin luulin, että olin poistanut tikun huolimattomasti kesken tallennuksen. Mutta kun sama toistui toisella tikulla pari viikkoa myöhemmin, kyse ei voi olla enää sattumasta.
Kaikesta päätellen laitteen softassa on bugi, joka ohjaa kirjoituksen vahingossa tikun kirjanpitoalueelle. Tuloksena on tikku, jota mikään laite ei enää tunnista. Kaikki tikulla olleet tiedostot on menetetty ja tikku pitää formatoida uudelleen.
Puistattaa ajatellakin, mitä moinen vahinko saisi aikaan 500 gigatavun usb-kiintolevyllä!
Ostin tuon La digital 2000 boksin just 69e Clash ohlsonilta,ja aivan näppärä laite,tallentaa suoraan ulkoselle levylle tai tikulle.
*.ts tiedostot näkyy suoraan media player classic:lla ihme kyllä ei tällä winukan normi playerillä.
Kääntö dvd:lle onnistuu alta 10minuutissa,PVA strumento kääntää parissa minuutissa mpeg normi muotoon(nehän näkyy millä vaan) ja osasta kanavia ainakin osaa pätkiä mainokset pois automaattisesti, Nero visionilla dvd luonti+poltto kestää pari minsaa siihen perään,ja silläkin voi pätkiä vielä mainoksia ym jos on tarvetta.
Uudemmat La Digitalin mallit esim. DVB-2201TC (hybridiversio joka käy sekä antenniin että kaapeliin) kyllä tallentaa sellaisessa muodossa että ne on suoraan tietokoneella katsottavissa, ei mitään ongelmia. Tosin tätäkään mallia ei ehkä enää tehdä, nyt La Digitalilla on sisäiselle kovolle tallentavat mallit. Oman boksin ehdin onneksi ostaa ennenkuin valmistus lopetettiin ja korvattiin noilla sisäisillä kovoilla olevilla malleilla.
Lähetä kommentti