Keskusrikospoliisi tyrmää Lex Nokian?

Kaksi päivää sitten useissa lehdissä oli otsikko "Keskusrikospoliisi tyrmää Lex Nokian". Alkuperäinen haastattelu julkaistiin Suomenmaa-lehdessä, josta muut sitten kopioivat juttunsa. KRP:n kielteiselle kannalle annettiin julkisuudessa suuri painoarvo.

Mitä mieltä KRP oikeasti on laista? Saman päivän (11.2.2009) Yleisradion Ajantasa-aamuohjelmassa haastateltiin lehtikommentin antanutta KRP:n Tero Kurenmaata. Ohjelma on kuultavissa viikon ajan osoitteessa http://areena.yle.fi/toista?id=1838599. Kurenmaan haastattelu on ohjelman ensimmäinen aihe.

Seuraavassa sanatarkka kuvaus haastattelun lopusta, joten päättele itse:

Toimittaja: Oletteko te sitä mieltä, että Lex Nokia on turha? Että sitä ei pitäisi tehdä?

Kurenmaa: Ei, ei me sitä mieltä olla että se on turha. Kokonaisuutena sinänsä kannatettava. Kyllä yhteisötilaajalla pitää olla tommoinen mahdollisuus jollain tavalla kontrolloida niitä välineitä mitkä työntekijöille annetaan. Ei me sitä sinansä kokonaisuutena vastusteta. Ja ymmärretään hyvin se että tämmöisten yrityssalaisuuksien suojia... niin kyllä yrityksellä on tärkeä intressi pystyä niitä suojelemaan ja sitten tarvittaessa myöskin kontrolloimaan miten niitä yrityssalaisuuksia käsitellään. Sinänsä tavoite ja tarkoitus on oikein hyvä. Tietysti jotkin tämmöiset keinot niin askarruttaa, kun ne on ollut poliisille niin vaikeita saada esitutkintaviranomaisille, niin miten ne sitten näin helposti ollaan valmiita laajentamaan ihan yksityisille tahoillekin, niin se tietysti on meitä askarruttanut ja eiköhän sitä nyt ole jo perustuslakivaliokuntaakin tietysti jonkun verran pyöritelty.

Toimittaja: Voisiko poliisilta jäädä jokin oleellinen tieto saamatta, jonka yritys pystyisi saamaan mutta josta se ei välttämättä haluaisi kertoa, jos siis nyt edetään niin että Lex Nokia tulee?

Kurenmaa: Joo, näähän on asianomistajarikoksia monet tämmöiset yrityssalaisuuksiin liittyvät rikokset jollonka yritys pystyy niitä sitten jatkossa selvittämään itse, mikä on niille tietysti tärkeätäkin eikä niiden tarvitse siitä mitään rikosilmoitusta tarvitse edes tehdä, mutta taustalla on tietysti ollut että ne pystyisivät haarukoimaan itse että onko sitä tietoa vuotanut ja sen jälkeen antamaan poliisille esitutkintaan koko paketin, kun se on haarukoitunut johonkin tiettyyn kohteeseen ja poliisi sitten hoitaisi sen lopullisen esitutkinnan. Siltä osin kun kyse on asianomistajarikoksesta kyse niin koskaanhan niitten ei tarvitse tänne rikosprosessiin edetä.

Toimittaja: Eli siis tietoa voisi jäädä saamatta?

Kurenmaa: Kyllä ne silloin voi jäädä saamatta. Ne jää silloin vain yrityksen tietoon.

Oma johtopäätökseni haastattelusta on, ettei KRP suinkaan "tyrmää" urkintalakia, vaan pitää sitä jopa kannatettavana. Sen sijaan Kurenmaata selvästi harmittaa se vastustus, jota poliisi on kohdannut halutessaan itselleen samanlaisia oikeuksia tunnistetietojen käyttöön. Ja se onkin hyvin ymmärrettävää.