Otsikon lause on poimittu tuoreesta Ylen julkaisemasta vierailijablogista Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta. Haluaisin täydentää sitä näin: "Joukkoliikenne on edullista ja tehokasta kaupungeissa silloin, kun niissä on ruuhkia". Tällaisia alueita on Suomessa vähän ja niissäkin ruuhka-aika rajoittuu muutamaan tuntiin päivässä.
Suurimman osan ajasta bussit kulkevat lähes tyhjinä, kyydissään vain kourallinen ihmisiä. Se on erittäin tehotonta. Kiinteät kulut, kuten palkat ja polttoaine, juoksevat koko ajan tyhjilläkin busseilla, joten joukkoliikenne ei ole myöskään edullista. Ilman yhteiskunnan tukea se rapistuisi, kuten USA:ssa on nähty.
Suomessa joukkoliikenne toimii. Se on nähty riittävän arvokkaaksi yhteiskunnallisista ja ympäristösyistä, jotta sitä kannattaa tukea (osittain juuri autoilijoilta kerätyillä veroilla). Joukkoliikenne on myös autoilijan etu: onpahan vähemmän jonoa, kun osa käyttää ruuhka-aikaan busseja. Mutta tehokasta ja edullista? Ei.
VR on onnistunut kasvattamaan junien täyttöastetta merkittävästi hintoja laskemalla. Tampereelle ja Turkuun pääsee hyvinkin edullisesti. Mutta jos matkassa on koko perhe, juna tulee helposti autoa kalliimmaksi. Joukkoliikenne on yksityisautoa halvempaa vain, kun ajaja matkustaa autossa yksinään. Valtaosa työmatkoista on sellaisia, mutta silloin auton käyttöön voi olla muita syitä.
Juna näyttää edulliselta, koska hinta lasketaan asemalta asemalle. Liityntäliikenne asemalle ja perillä lopulliseen kohteeseen nostavat kustannuksia niin paljon, että oma auto saattaa tulla silloinkin halvemmaksi.
Kirjoittaja viittaa Hesarin tuoreeseen juttuun siitä, miten valtaosa autoilijoista ei edes ymmärrä, miten kallista oman auton pitäminen on. Varmaan niin, mutta se johtuu verotuksesta. Autoilu on kallista, koska siitä on haluttu tehdä kallista. Jokainen hallitus nostaa aina ensi töikseen bensaveroa, niin myös Rinteen juuri aloittanut hallitus.
Sitten on vielä omalle ajalle laskettava arvo. Jos julkisilla kulkien matka-aika kaksinkertaistuu, lipun hinnalla ei ole enää suurta merkitystä. Oma aika on arvokkaampaa. Se on arvokasta myös yhteiskunnalle. Yleensä lasketaan vain autoilun kustannuksia ja ohitetaan ne tehokkuushyödyt, joita autoilulla saavutetaan.
Kun julkinen liikenne toimii hyvin, sitä on ilo käyttää. Itse matkustan mielelläni metrolla Otaniemestä Helsinkiin ja käytän usein myös lähijunaa. Yhdensuuntaisen matkan hinta laski juuri 2,80 euroon, mikä tuntuu hyvin kohtuulliselta. Metron vuoroväli on arkisin 2-4 minuutia, joten junia menee yhtenään. Kukapa ei tällaista käyttäisi -- etenkin länsimetron puolella vaunuissa on hyvin tilaa?
Tämänkin joukkoliikenteen edullisuus on kyseenalaista. Länsimetron puoli on pahasti vajaakäytössä. Vaunuissa saattaa olla vain muutama matkustaja. Oletan, että määrä lisääntyy jatkossa, kun espoolaiset tottuvat metron käyttöön ja metro jatkuu nykyistä pidemmälle.
Kirjoitus alkaa pysäyttävällä lauseella "Yksityisautoilu ei ole järkevää". Yleistys on niin vahva, ettei se mitenkään voi pitää paikkaansa kaikissa tilanteissa ja tällainen asenteellisuus heittää varjon koko tekstin ylle. Yksityisautoilu on erittäin järkevää monissa tilanteissa, mutta auton ei tietenkään tarvitse kulkea bensalla eikä dieselillä. Ja juuri ilmasto näyttää olevan kirjoittajankin pääargumentti: "Mutta mikä tärkeintä, autoilu on merkittävä ympäristöhaitta".
En lähde väittelemään autoilun 9 % osuudesta Suomen CO2-päästöihin, en liioin joukkoliikenteen ja yksityisautoilun kustannuksista. Asuinpaikasta, perheen koosta ja työtehtävistä riippuen oman auton käyttö voi olla mitä tahansa järjettömän ja erittäin järkevän väliltä. Taajamien ulkopuolella muuta vaihtoehtoa ei edes ole, mikä Kehä III:n sisällä asuvilta viisailta usein unohtuu.
Kirjoitus osui päivään, jolloin itse ajoin Espoosta Tampereelle ja takaisin hoitamaan asioita. Ajattelin ensin mennä junalla, mutta jouduin asioimaan perillä useassa eri paikassa, sekä käymään myös naapurikunnan puolella. Julkisilla tehtävä olisi ollut erittäin hankala ja vienyt tuplasti enemmän aikaa.
Joten jätetään turhat yleistykset. Kaikenlaisia liikkumismuotoja tarvitaan jatkossakin. Uudet voimanlähteet vähentävät CO2-päästöjä ja uudenlaiset liikkumispalvelut yhdistävät eri tekniikoita, mikä hämärtää rajaa yksityis- ja joukkoliikenteen välillä.
Huomioni kiintyi kolumnin kirjoittajaan, joka esitellään Parecon Finlandin varapuheenjohtajana. Sivullaan PF kertoo olevansa "osallisuustalouden asiantuntijajärjestö", joka on erikoistunut "demokraattiseen ja ekologisesti kestävään talouteen". Sen tavoitteena on "ajaa Suomeen osallisuustalouden kokeilua."
Kirjoittajalta on julkaistu kevään aikana kolme kolumnia, jotka kaikki noudattavat samaa henkeä: "Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu", "Lihansyönnillä ei ole tulevaisuutta" ja nyt siis "Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta".
Jokainen kolumnisti kirjoittaa aiheista, jotka kokee omikseen ja joiden substanssin parhaiten tuntee. Kirjoittajan asema herättää kuitenkin kysymyksen, onko Ylen kolumni oikea kanava oman järjestön tavoitteiden edistämiseen, vaikka ne itsessään olisivat kuinka arvokkaita. Entä jos kolumnistina olisi yrityksen johtaja, joka kirjoittaisi ylimyönteisesti oman firmansa palveluista ja tavoitteista?
Oleellista on sekin, että kolumnisti käsittelee aiheitaan monipuolisesti. Jos aihe ja näkökulma ovat jokaisessa kirjoituksessa samat, herää epäily mielipidevaikuttamisesta. Sitä varten lehdessä on oma osasto, Ylellä kommentointiosuus juttujen perässä. Kolumnistin tehtävänä on käsitellä eri aiheita ja tuoda niihin uusia näkökulmia, ei edistää oman yrityksensä tai taustajoukon asiaa.
Ylellä on asemansa perusteella erityinen velvoite monipuolisuuteen. Odotan kiinnostuneena kolumnia, joka käsittelisi esimerkiksi joukkoliikennettä tai ilmastonmuutosuhkaa uudella, yllättävällä tavalla moneen kertaan kuultujen yleistysten, fraasien ja pelottelujen sijaan.
Lisätty 12.6.2019 tekstiä ja valokuvia, metrokuvat 14.6.2019.
Suurimman osan ajasta bussit kulkevat lähes tyhjinä, kyydissään vain kourallinen ihmisiä. Se on erittäin tehotonta. Kiinteät kulut, kuten palkat ja polttoaine, juoksevat koko ajan tyhjilläkin busseilla, joten joukkoliikenne ei ole myöskään edullista. Ilman yhteiskunnan tukea se rapistuisi, kuten USA:ssa on nähty.
Suomessa joukkoliikenne toimii. Se on nähty riittävän arvokkaaksi yhteiskunnallisista ja ympäristösyistä, jotta sitä kannattaa tukea (osittain juuri autoilijoilta kerätyillä veroilla). Joukkoliikenne on myös autoilijan etu: onpahan vähemmän jonoa, kun osa käyttää ruuhka-aikaan busseja. Mutta tehokasta ja edullista? Ei.
 |
| Bussi 550 Otaniemessä keskiviikkona klo 9:53. |
 |
| Bussi 111 Otaniemessä keskiviikkona klo 9:54. |
Juna näyttää edulliselta, koska hinta lasketaan asemalta asemalle. Liityntäliikenne asemalle ja perillä lopulliseen kohteeseen nostavat kustannuksia niin paljon, että oma auto saattaa tulla silloinkin halvemmaksi.
Kirjoittaja viittaa Hesarin tuoreeseen juttuun siitä, miten valtaosa autoilijoista ei edes ymmärrä, miten kallista oman auton pitäminen on. Varmaan niin, mutta se johtuu verotuksesta. Autoilu on kallista, koska siitä on haluttu tehdä kallista. Jokainen hallitus nostaa aina ensi töikseen bensaveroa, niin myös Rinteen juuri aloittanut hallitus.
Sitten on vielä omalle ajalle laskettava arvo. Jos julkisilla kulkien matka-aika kaksinkertaistuu, lipun hinnalla ei ole enää suurta merkitystä. Oma aika on arvokkaampaa. Se on arvokasta myös yhteiskunnalle. Yleensä lasketaan vain autoilun kustannuksia ja ohitetaan ne tehokkuushyödyt, joita autoilulla saavutetaan.
Kun julkinen liikenne toimii hyvin, sitä on ilo käyttää. Itse matkustan mielelläni metrolla Otaniemestä Helsinkiin ja käytän usein myös lähijunaa. Yhdensuuntaisen matkan hinta laski juuri 2,80 euroon, mikä tuntuu hyvin kohtuulliselta. Metron vuoroväli on arkisin 2-4 minuutia, joten junia menee yhtenään. Kukapa ei tällaista käyttäisi -- etenkin länsimetron puolella vaunuissa on hyvin tilaa?
 |
| Länsimetro Espoosta Helsinkiin perjantaina 14.6.2019 klo 14 |
 |
| Länsimetro Helsingistä Espooseen perjantaina 14.6.2019 klo 18 |
Kirjoitus alkaa pysäyttävällä lauseella "Yksityisautoilu ei ole järkevää". Yleistys on niin vahva, ettei se mitenkään voi pitää paikkaansa kaikissa tilanteissa ja tällainen asenteellisuus heittää varjon koko tekstin ylle. Yksityisautoilu on erittäin järkevää monissa tilanteissa, mutta auton ei tietenkään tarvitse kulkea bensalla eikä dieselillä. Ja juuri ilmasto näyttää olevan kirjoittajankin pääargumentti: "Mutta mikä tärkeintä, autoilu on merkittävä ympäristöhaitta".
En lähde väittelemään autoilun 9 % osuudesta Suomen CO2-päästöihin, en liioin joukkoliikenteen ja yksityisautoilun kustannuksista. Asuinpaikasta, perheen koosta ja työtehtävistä riippuen oman auton käyttö voi olla mitä tahansa järjettömän ja erittäin järkevän väliltä. Taajamien ulkopuolella muuta vaihtoehtoa ei edes ole, mikä Kehä III:n sisällä asuvilta viisailta usein unohtuu.
Kirjoitus osui päivään, jolloin itse ajoin Espoosta Tampereelle ja takaisin hoitamaan asioita. Ajattelin ensin mennä junalla, mutta jouduin asioimaan perillä useassa eri paikassa, sekä käymään myös naapurikunnan puolella. Julkisilla tehtävä olisi ollut erittäin hankala ja vienyt tuplasti enemmän aikaa.
Joten jätetään turhat yleistykset. Kaikenlaisia liikkumismuotoja tarvitaan jatkossakin. Uudet voimanlähteet vähentävät CO2-päästöjä ja uudenlaiset liikkumispalvelut yhdistävät eri tekniikoita, mikä hämärtää rajaa yksityis- ja joukkoliikenteen välillä.
Huomioni kiintyi kolumnin kirjoittajaan, joka esitellään Parecon Finlandin varapuheenjohtajana. Sivullaan PF kertoo olevansa "osallisuustalouden asiantuntijajärjestö", joka on erikoistunut "demokraattiseen ja ekologisesti kestävään talouteen". Sen tavoitteena on "ajaa Suomeen osallisuustalouden kokeilua."
Kirjoittajalta on julkaistu kevään aikana kolme kolumnia, jotka kaikki noudattavat samaa henkeä: "Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu", "Lihansyönnillä ei ole tulevaisuutta" ja nyt siis "Suomen on päästävä irti autoriippuvuudesta".
Jokainen kolumnisti kirjoittaa aiheista, jotka kokee omikseen ja joiden substanssin parhaiten tuntee. Kirjoittajan asema herättää kuitenkin kysymyksen, onko Ylen kolumni oikea kanava oman järjestön tavoitteiden edistämiseen, vaikka ne itsessään olisivat kuinka arvokkaita. Entä jos kolumnistina olisi yrityksen johtaja, joka kirjoittaisi ylimyönteisesti oman firmansa palveluista ja tavoitteista?
Oleellista on sekin, että kolumnisti käsittelee aiheitaan monipuolisesti. Jos aihe ja näkökulma ovat jokaisessa kirjoituksessa samat, herää epäily mielipidevaikuttamisesta. Sitä varten lehdessä on oma osasto, Ylellä kommentointiosuus juttujen perässä. Kolumnistin tehtävänä on käsitellä eri aiheita ja tuoda niihin uusia näkökulmia, ei edistää oman yrityksensä tai taustajoukon asiaa.
Ylellä on asemansa perusteella erityinen velvoite monipuolisuuteen. Odotan kiinnostuneena kolumnia, joka käsittelisi esimerkiksi joukkoliikennettä tai ilmastonmuutosuhkaa uudella, yllättävällä tavalla moneen kertaan kuultujen yleistysten, fraasien ja pelottelujen sijaan.
Lisätty 12.6.2019 tekstiä ja valokuvia, metrokuvat 14.6.2019.
Jälkikirjoitus
Ko. kolumnista Twitterissä käyttämäni sanavalinta aiheutti pienen viestitulvan, lähes 100 000 näyttökertaa vuorokaudessa. Olen toiminut yli 30 vuotta saman lehden kolumnistina ja näen, että kolumnisti on lehden ja lukijoiden palveluksessa. Hänen tehtävänään on käsitellä eri aiheita aloilta, jotka hän tuntee. Kolumnia ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi vaikutuskanavaksi, ei edes hyväksi koetun asian puolesta. Tilaajan ja kolumnistin kesken voidaan toki sopia toisinkin.
Hymy-lehdessä on pitkään ollut Timo Soinin kolumni, aluksi puoluejohtajan ja sittemmin ulkoministerin roolissa. En ole vähään aikaan käynyt parturissa joten en tiedä, vieläkö Soini kirjoittaa jäätyään pois politiikasta. Olisin kokenut kielteisesti, jos Soini olisi käyttänyt kolumniaan perussuomalaisten asioiden edistämiseen, vaikka heitä luultavasti olikin lehden lukijoissa.
Monet Twitter-kommentoijat eivät säästelleet sanojaan eivätkä ivaansa, kun kokivat jonkun väheksyvän ilmastonmuutosta. Jos ilmastonmuutoksen paikalle olisi vaihtanut maahanmuuton, kyse olisi voinut olla persuista ja kansallismielisistä (uhkaukset jäivät sentään puuttumaan). Molemmat laidat kokevat puolustavansa tärkeää asiaa, Suomen tulevaisuutta, ja tekevät sen intohimoisesti.
Aloin tutkia aktiivisten kommentoijien itsestään kirjoittamia kuvauksia ja poimin sieltä seuraavia termejä: äärioikeisoasiantuntija, hiljalleen veganisoituva miesoletettu, lesbian, ilmastoahdistunut kolmas simpanssi, ultraliberaali, sekularisti, vihervassaripiraatti, ilmastoahdistunut lukiolainen, yrittää olla feministi [mies], environmental activist, pyöräliikenteen Hannu Karpo ja genuiini fillarikommutisti, also a die-hard leftie, architect he/him, leftist feminist. Pronoun: HE/HIM, kulttuurimarxisti, Cis-bisexual. politically left-wing/liberal green/pirate, punavihreäsuvakki ja landespede fillarikommunisti, "vihreyttä, feminismiä ja fillarikommunismia" [mies].
En ihan ymmärrä, miksi ihmisten pitää kertoa oma pronomininsa (he/him tai she/her). Onko sillä jotain merkitystä Twitter-viestien lukemiseen tai tulkintaan? Eikö nettikeskustelun tavoitteena ole pikemminkin hämärtää sukupuolen merkitystä kuin korostaa sitä? Liittyykö sukupuolinen suuntautuminen (lesbian, cis-bisexual) jotenkin viestien lukemiseen?
Sen ymmärrän, että kun itseään vihervassaripiraatti fillarikommunistiksi kutsuvat ultraliberaalit ottavat Twitterissä yhteen kansallismielisten perussuomalaisten lihaasyövien heteromiesten kanssa tuloksena on.... melkoinen sotku, jossa asenteet vain jyrkkenevät entisestään.
"Alle kilometrin taksimatkoja tekivät eniten keskustan Esko Kiviranta (7) ja Mikko Kärnä (7). Olen tullut Helsinkiin tekemään töitä enkä kävelemään, sanoi Mikko Kärnä".
Näytätte hienoa esimerkkiä! Eihän meillä kansalaisilla ole koskaan kiire töihin, vaikka me maksamme teidänkin palkkanne.
Jälkikirjoitus 2
Uusi Suomi kertoi vasta aloittaneiden kansanedustajien käyttäneen takseihin jo 46 000 euroa. Lyhimmät matka olivat vain muutama sata metriä. Kansanedustajat, jotka nostavat bensaveroa, painostavat käyttämään joukkoliikennettä ja pyöräilemään, ovat itse niin kiireisiä, etteivät ehdi kävellä edes Helsingin sisällä."Alle kilometrin taksimatkoja tekivät eniten keskustan Esko Kiviranta (7) ja Mikko Kärnä (7). Olen tullut Helsinkiin tekemään töitä enkä kävelemään, sanoi Mikko Kärnä".
Näytätte hienoa esimerkkiä! Eihän meillä kansalaisilla ole koskaan kiire töihin, vaikka me maksamme teidänkin palkkanne.
10 kommenttia:
Medialla tuntuu olevan legitiimi oikeus vaatia yleisöiltään, miten mistäkin asiasta kuuluu ajatella ja puhua. Tässä roolissaan se valitsee huomiomme kohteiksi aina sopivia hyvesignaloijia, joista kaikkein uskomattomin on eräs kehitysvammainen, jonka ymmärryskyky esitellään parhaaksi mahdolliseksi.
Voiko joku Thunbergin kaltainen ilmiö tarkoittaa muuta kuin että suurin osa ihmisistä on jo suggeroitu ajattelukyvyttömiksi? Sen oletuksen pohjalta ainakin media näyttää toimivan.
Siis minun pitäisi siirtyä oman auton käytöstä linja-auton käyttöön vai?
Vasta kuusankoski poltti aika monta autonromua joka vastaa varmaan minun päästöjä 1000 vuoden ajalta.
Kuka kompensoi ajanhukan ? Omalla autolla 20min ja linjautolla 50min yhteen suuntaan.
Kauppa on 3.5km päässä , talvella on pakkasta -30C, vettäkin sataa usein sekä tulee suuresti.
Kuka keksii miksi omalla autolla on mukavempi kulkea?
Keskustelu yksityisautoilusta vs. joukkoliikenne tuppaa olemaan varsin laadutonta puolin ja toisin. Ja monesti koko vastakkainasettelu on turhaa, monissa perheessä kun löytyy molempien käyttäjiä, jopa niiden sekakäyttäjiä.
Itse asun muutaman sadan metrin päässä vilkkaasti liikennöidystä bussireitistä. Työmatkani oli 1,5 kilometriä, useimmiten tein sen polkupyörällä, kovimpina pakkaspäivinä bussilla. Mutta matkat Oulun keskustaan olen tehnyt kesäaika poislukien lähes pelkästään bussilla. Saman reitin varrella (jälleen pieni kävelymatka mukaan lukien) ovat vaimon työpaikka ja tyttären koulu. Jos reilun kilometrin kauppareissu sateella ja pakkasella ahdistaa, niin keskustaan pääsee bussilla näppärästi, ja valikoimakin on laajempi kuin lähikaupassa (jota toki muuten suosin). Pakottavaa tarvetta auton hankkimiseen ei siis ole ollut, eikä sellaista löydy. Mutta melko pienikin työtehtäviin tai asuinpaikkaan liittyvä muutos voisi muuttaa tilannetta radikaalisti, joten en kuvittelekaan omia ratkaisujani yleispäteviksi.
Toisaalta moni liioittelee auton tarvetta ja valittelee "autoilijan päänmenoksi" tehtyjä liikennejärjestelyjä - autolla pitäisi päästä aina lähes oven viereen. Oulussa on kuitenkin esim. maanalainen parkkihalli, josta lähes kaikki keskustassa on pienen kävelymatkan säteellä. Entä jos ostaa jonkin ison kodinkoneen? Ei niitä ole vuosiin myyty keskustassa ja Gigantistakin se televisio tai jääkaappi tulee näppärimmin kotiin kuljetusliikkeen kuskaamana ja asentamana. Ja monesti se auton näppäryys tulee pitkälle siitä, että suuri osa ihmisistä tulee muilla kulkupeleillä. Jos kaikki tulisivat johonkin kesätapahtumaan omalla autolla, niin parkkipaikkojen kanssa oltaisiin kusessa. Eikä niitä kannattaisi jonkin harvakseltaan järjestettävän tapahtuman vuoksi rakentaakaan.
On joitakin tilanteita, joissa olisin kaivannut omaa autoa. Olisi mukava vähän laajentaa kotimaan matkailua koskettamaan paikkoja, joihin ei ole kunnollista joukkoliikennettä tarjolla. Ehkä tämä tulee vastaan siinä vaiheessa, kun (ja jos) tulee mahdolliseksi vuokrata robottiautoja - ajatus pitkän matkan ajamisesta autolla kun on minusta erittäin vastenmielinen, eihän siinä voi edes lukea kirjoja samalla. Ne äänikirjat kun eivät ole meille kaikille sopiva ratkaisu, kuten eivät ole joukkoliikenne tai yksityisautoilukaan ;)
"Jos kaikki tulisivat johonkin kesätapahtumaan omalla autolla, niin parkkipaikkojen kanssa oltaisiin kusessa. Eikä niitä kannattaisi jonkin harvakseltaan järjestettävän tapahtuman vuoksi rakentaakaan."
Niin tehdän silti. Maaseudun kesäteattereihin kaikki saapuvat omilla autoillaan. EU:n maaseuturahastosta tuetaan kesäteatteritoimintaa, ja parkkipaikat rakennetaan kyseisen rahaston avustuksella. :)
Itseäni häiritsee vastakkainasettelun lisäksi autoiluun liittyvät kaksoistandardit. Kun kyse on joukkoliikenteestä, niin ihmisten ajalle lasketaan arvo silloin kun se sopii joukkoliikenteen puolustamiseen. Esimerkiksi pisararataa yritetään saada näyttämään kannattavalta investoinnilta laskemalla ajansäästölle hintaa.
Kuitenkaan kaikissa niissä tapauksissa kun aikaa tuhlataan isolta joukolta tavallisia autonkäyttäjiä, ei se ole minkään arvoista.
Helsinkiläisenä nyt vain helsinkiläisiä esimerkkejä:
- lasketaan pääväylien nopeusrajoituksia kymmenella kilometrillä tunnissa. Paljonko tuossa kuluu ihmisiltä aikaa hukkaan
- hämeentien sulkeminen muilta kuin joukkoliikennevälineiltä ja polkupyöriltä. Ei varmasti laskettu ajanhukkaa mukaan
Samoin helsinki tähtää hiilineutraaliksi. Silti liikennettä kokoajan hidastetaan tarkoituksenmukaisesti. Sen kerran kun joudun kaupunkialueella autoilemaan, on keskikulutus jossain 12-13 litran paikkeilla (minulla ei ole varaa uuteen, taloidelliseen autoon). Maantiellä pääsee nopeudesta riippuen 7-8 litran tienoolle.
Edelleen hämeentien sulkemiseen. Harmillisesti en enää löytänyt laskelmiani, mutta kun jokunen tuhatta (vai oliko kymmentätuhatta) autoa per päivä ajaa muutaman kilometrin enemmän, koska pitää kiertää sörnäisten rantatietä, siitä tulee aika pahuksen monta sataa litraa ylimääräisesti poltettua polttoainetta ja hiilidioksidipäästöä per päivä. Kumma että autoilijoiden kiusaamisessa näillä ei ole merkitystä, vaikka muuten huudellaankin hiilidioksidien perään.
Jne jne.
Tietöiden epäsuorista kustannuksista on kirjoitettu mm. https://www.verkkouutiset.fi/yle-tietoiden-aiheuttamat-ruuhkat-maksavat-kymmenia-miljoonia-matkustajille-ja-yrittajille. Hesarissa oli Mechelinintien remontin aikoihin juttu aiheesta, mutta sitä en nyt löytänyt.
Jos lähdetään laskemaan vaikkapa nopeusrajoituksia keskikaupungilla 40 km/h -> 30 km/h, se ei olekaan ihan niin yksinkertainen laskutoimitus kuin voisi päätellä. Jos mukaan laskee liikennevaloissa tai muuten risteyksissä käytetyn ajan, niin matkan kesto voi lisääntyä selvästi vähemmän kuin pelkistä nopeusrajoituksista voisi päätellä. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että esim. liikennevalojen syklit ovat järkevästi toteutetut.
@anonyymi
"Jos mukaan laskee liikennevaloissa tai muuten risteyksissä käytetyn ajan, niin matkan kesto voi lisääntyä selvästi vähemmän kuin pelkistä nopeusrajoituksista voisi päätellä."
Nopeusrajoitus toimii päinvastoin: alhaisemmalla nopeudella liikennevuo vetää paremmin, kiihdytykset ja jarrutukset vähelevät, ja lopputulemana valoissa joutuukin odottamaan vähemmän aikaa. Valoihin kannattaa muutenkin mennä rullaten.
Nopeuden alentaminen on paras keino nostaa turvallisuutta ja vähentää päästöjä. Valoihin tyhjäkäynnillä seisomaan ei ole kenelläkään kiire. Hitaammin ehtii paremmin.
Hyvä havainto haja-asutusalueiden yksityisautoilusta, jonka vähentäminen on toissijaista taajamiin verrattuna. Ajosuoritteiden määrää pitää saada alas suurissa asutuskeskuksissa, joissa yleisin ajettu automatka on alle 7 km.
Podcast:
Antti ja Joona keskustelevat autoista, niiden haitoista ja paremman liikennöinnin rakentamisesta.
Hei Petteri. Kiitos, että arvostettuna tietokirjailijana otat kantaa Ylen sisältöön. Mielestäni Ylen pitäisi julkisrahoitteisena toimijana, josta jokainen veronmaksaja JOUTUU maksamaan, keskittyä faktojen esille tuomiseen neutraalisti. Mielestäni uutisten tehtävä on nimenomaan kertoa tosiasiat ihmisille, että jokainen voi sitten tehdä omat päätelmänsä. Tietenkin sekin on uutinen, että "taho x on asiasta y mieltä z", ja se pitääkin kertoa, mutta sen mielipiteen esittäminen faktana "uutisissa" on puolueellista uutisointia, ellei jopa propagandaa. Mielestäni tämä tässä käsitelty kolumni, joka kuitenkin on selvästi Ylen tukemana esitetty Ylen uutissivuilla, menee epämiellyttävän lähelle puolueellista uutisointia.
Ja jos nyt kuitenkin otan hiukan kantaa ilmastonmuutokseenkin: se on selvä, että jotain pitäisi tehdä. Siksi on mielestäni edesvastuutonta, että suurin energia ja raha käytetään siihen, että yritetään mennä läpi harmaan kiven, eli lopettaa yksityisautoilu polttomoottoreilla. Kuten on jo nähty, siitä on tuloksena vain lihava riita, ja kaikki energia menee tappeluun. Kuvitellaan vaikka että Intiassa lähdettäisiin ilmastonmuutosta torjumaan sillä, että listitään kaikki lehmät. Ei menisi läpi. Ja jos kaikki energia ja raha yritetään käyttää pyhien lehmien likvidointiin ja vain siihen, maailma tuhoutuu, koska se ei onnistu. Pitää aloittaa jostain helpommasta, ja tehdä ensin kaikki muu voitava, ja jos ei sekään millään auta, niin sitten voidaan alkaa tappelemaan pyhistä lehmistä.
Itsekin olen valmis tinkimään kaikesta muusta paitsi autoista (ja moottoripyöristä), ja olen tinkinytkin.
Lähetä kommentti