Twiittasin aamulla uutisen, jonka mukaan sähköautoajan ensimmäinen kunnon talvi Yhdysvalloissa oli havahduttanut monet omistajat huomaamaan sähköautojen rajoitukset. Pakkasella toimintamatka putoaa reilusti siitä, mitä esitteissä luvataan, ja mitä Kalifornian auringossa saavutetaan. Uutisen mukaan (Kauppalehden suomeksi kääntämä versio) jo -7 C lämpötila (20 Fahrenheit) syö peräti 41 prosenttia akkukestosta.
Asian ei pitäisi olla yllätys, sillä kaikkien akkujen toimintakyky heikkenee pakkasella. Sähköautossa ongelmana on, että myös takalasin huurteenpoisto, istuinlämmitys, valot (tarvitaan enemmän talvella kuin kesällä) sekä sisätilalämmitys kuluttavat akkua.
Twiittini sai aikaan vilkkaan keskustelun, josta näkyi, miten ideologinen asia sähköauto tuntuu monelle olevan. Sähköauton puolustelijat keksivät kymmeniä syitä, miten akkuteknologia kehittyy ja hinnat laskevat koko ajan, samalla toimintamatkat pitenevät.
Ei se taida ihan niin mennä? Akkuteknologia ei ole kehittynyt juuri lainkaan tällä vuosituhannella. Teknologia kylläkin, mutta raju kysynnän lisäys aiheuttaisi pulaa raaka-aineesta (litium) ja nostaisi hintoja.
Sähköautojen vastustajat olivat yhtä ehdottomia. Eihän sellaisella autolla voi vetää traileria eikä ajaa Lapin hiihtokeskukseen, kun akku ei kestä. Akkukin voi räjähtää kolarissa.
Miksi sähköautot ovat monelle tunneperäinen kysymys? Eikö tekniikkaa voisi tarkastella objektiivisesti ja miettiä, mihin se sopii?
Vaikka talvi pudottaisi sähköauton toimintamatkan 200 kilometriin, etelän kaupungeissa se riittää useimmille -- etenkin jos akkua voi vielä täydentää työpaikalla tai kauppakeskuksessa. Ei sähköautojen pidäkään johtaa polttomoottorien kieltämiseen, sellainen on poliitikkojen viherpesua ja ideologista kiirehtimistä.
Annetaan sähköautojen poimia ne alhaalla riippuvat hedelmät, eikä yritetä tyhjentää koko puuta. Pakotettu nopea siirtyminen sähköautoihin ajaisi kansalaiset taloudellisiin ongelmiin oman auton hinnan romahtaessa ja kun infra ei pysyisi autojen perässä, kaikki kärsisivät esim. latauspisteiden vähyydestä ja "tankkauksen" pullonkauloista.
Mutta toki sillä toimintamatkalla ON merkitystä. Jos -7 C alentaa tehoa 41 prosenttia, miten käy -20 C tai -30 C paukkupakkasilla? Kuka haluaa ostaa auton, joka ei pakkaspäivänä toimi lainkaan?
Ongelmana on myös kiihtyvyys. Kylmä akku ei anna virtaa lämpimän tavoin. Silloin esimerkiksi ohituskiihtyvyys voi yllättää kohtalokkaasti, ellei asiaan osaa varautua.
Sähköautot toimivat paremmin, mikäli ne pääsevät yöksi lämpimään talliin tai niiden sisätiloja lämmitetään riittävästi ennen lähtöä. Onnistuu kyllä, mutta tallipaikkoja on vain harvalla ja auton lämmittäminen etukäteen syö ekologiset hyödyt.
Toinen ongelma liittyy matkan riskeihin. Pohjoisessa latauspisteitä ei koskaan tule olemaan kovin tiheästi. Jos tehot akusta häviävät kesken matkan ilman äkillisen kylmentymisen tai epätarkan mittarin vuoksi, auto jää tielle. Ja se voi olla hengenvaarallista.
Ongelmana ei ole niinkään lyhyt toimintamatka kuin sen arvaamattomat muutokset alaspäin.
Yritetään siis nähdä sähköautoilun positiiviset puolet ja tekniikan vahvuudet. Kehitetään niitä sen sijaan, että ajettaisiin ideologisista syistä sähköautoja kaikkeen käyttöön.
Asian ei pitäisi olla yllätys, sillä kaikkien akkujen toimintakyky heikkenee pakkasella. Sähköautossa ongelmana on, että myös takalasin huurteenpoisto, istuinlämmitys, valot (tarvitaan enemmän talvella kuin kesällä) sekä sisätilalämmitys kuluttavat akkua.
Twiittini sai aikaan vilkkaan keskustelun, josta näkyi, miten ideologinen asia sähköauto tuntuu monelle olevan. Sähköauton puolustelijat keksivät kymmeniä syitä, miten akkuteknologia kehittyy ja hinnat laskevat koko ajan, samalla toimintamatkat pitenevät.
Ei se taida ihan niin mennä? Akkuteknologia ei ole kehittynyt juuri lainkaan tällä vuosituhannella. Teknologia kylläkin, mutta raju kysynnän lisäys aiheuttaisi pulaa raaka-aineesta (litium) ja nostaisi hintoja.
Sähköautojen vastustajat olivat yhtä ehdottomia. Eihän sellaisella autolla voi vetää traileria eikä ajaa Lapin hiihtokeskukseen, kun akku ei kestä. Akkukin voi räjähtää kolarissa.
Miksi sähköautot ovat monelle tunneperäinen kysymys? Eikö tekniikkaa voisi tarkastella objektiivisesti ja miettiä, mihin se sopii?
Vaikka talvi pudottaisi sähköauton toimintamatkan 200 kilometriin, etelän kaupungeissa se riittää useimmille -- etenkin jos akkua voi vielä täydentää työpaikalla tai kauppakeskuksessa. Ei sähköautojen pidäkään johtaa polttomoottorien kieltämiseen, sellainen on poliitikkojen viherpesua ja ideologista kiirehtimistä.
Annetaan sähköautojen poimia ne alhaalla riippuvat hedelmät, eikä yritetä tyhjentää koko puuta. Pakotettu nopea siirtyminen sähköautoihin ajaisi kansalaiset taloudellisiin ongelmiin oman auton hinnan romahtaessa ja kun infra ei pysyisi autojen perässä, kaikki kärsisivät esim. latauspisteiden vähyydestä ja "tankkauksen" pullonkauloista.
Mutta toki sillä toimintamatkalla ON merkitystä. Jos -7 C alentaa tehoa 41 prosenttia, miten käy -20 C tai -30 C paukkupakkasilla? Kuka haluaa ostaa auton, joka ei pakkaspäivänä toimi lainkaan?
Ongelmana on myös kiihtyvyys. Kylmä akku ei anna virtaa lämpimän tavoin. Silloin esimerkiksi ohituskiihtyvyys voi yllättää kohtalokkaasti, ellei asiaan osaa varautua.
Sähköautot toimivat paremmin, mikäli ne pääsevät yöksi lämpimään talliin tai niiden sisätiloja lämmitetään riittävästi ennen lähtöä. Onnistuu kyllä, mutta tallipaikkoja on vain harvalla ja auton lämmittäminen etukäteen syö ekologiset hyödyt.
Toinen ongelma liittyy matkan riskeihin. Pohjoisessa latauspisteitä ei koskaan tule olemaan kovin tiheästi. Jos tehot akusta häviävät kesken matkan ilman äkillisen kylmentymisen tai epätarkan mittarin vuoksi, auto jää tielle. Ja se voi olla hengenvaarallista.
Ongelmana ei ole niinkään lyhyt toimintamatka kuin sen arvaamattomat muutokset alaspäin.
Yritetään siis nähdä sähköautoilun positiiviset puolet ja tekniikan vahvuudet. Kehitetään niitä sen sijaan, että ajettaisiin ideologisista syistä sähköautoja kaikkeen käyttöön.
32 kommenttia:
Pidän hieman kapeakatseisena sitä että tässä vouhotetaan pelkästään akkusähköautojen lisäämisestä. Teknisiä ratkaisuja on jo olemassa millä sähköä siirtyy ajoneuvoon tiestä vähentäen akkujen tarvetta. 2 eri tyyppistä ratkaisua on jo koekäytössä ruotsissa:
Siemens eHighway jossa ajolangat tien yläpuolella. Tämä systeemi eroaa perinteisistä johdinautoista siten että automatiikka nostaa ja laskee virroittimet ja hoitaa myös sivuttaissiirron. Auto kulkee sähköllä silloin kun yläpuolella on ajolangat, muulloin käyttövoimana on akkusähkö tai polttomoottori. Tämä järjestelmä soveltuu vain raskaille ajoneuvoille ja tietä ei voi käyttää korkeisiin kuljetuksiin jos ajolangat on asennettu eli on varmasti paljon paikkoja mihin tuota järjestelmää ei ainakaan voi asentaa.
https://youtu.be/XiOuBrFC8NM
Sitten on tämä tien pintaan asennettava järjestelmä: https://youtu.be/VZNHZnyxCm8
Tuon järjestelmän esittelymateriaalissa näkyy pätkä henkilöautosta joka pystyy myös ottamaan sähköä tiestä. Ei vaadi ajolankojen asentamista tien päälle eli ehkä helpompi myydä päättäjille. Projektin virallisella nettisivulla https://eroadarlanda.com/ ainakin väitetään että lumi, vesi ja jää eivät ole ongelma. Teknisiä yksityiskohtia on tarjolla aika nihkeästi eli ei voi nettisivuston perusteella sanoa mitä maksaisi sähköistää liikennettä tuolla systeemillä
Muita järjestelmiä energian siirtämiseksi tiestä ajoneuvoon on olemassa, mm. induktiiviseen lataukseen perustuvia langattomia järjestelmiä. Nämä pystyvät toimiessaan tarjoamaan paremman käyttäjäkokemuksen kuin edellämainitut mutta näistä ei ole vielä esitelty toimivaa prototyyppiä eli sopii epäillä toimiiko ajatus käytännössä.
Juhlapuheissa puhutaan myönteisesti liikenteen sähköistämisestä mutta minkäköhänlainen lupaprosessi olisi oikeasti ottaa käyttöön esim. tuo eRoadArlanda järjestelmä vaikkapa yhden kaupungin sisällä?
Eikä sähköakkujen valmistuskaan ihan ongelmatonta ole.
Ruotsin ympäristöinstituutti IVL julkaisi 5/2017 tutkimuksen, jonka mukaan pelkästään yhden akun valmistuksessa syntyvät päästöt voivat vastata 250 000km ajelua diesel-autolla.
Eikä akkua ole siis käytetty vielä kertaakaan. Tutkimus on tietysti keskustelua herättänyt ja hyvä niin.
Asiasta kiinnostuneille linkki SVT:n ruotsinkieliseen uutiseen ->
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/elbilens-batteri-kan-vara-en-klimatvarsting
Ja itse tutkimukseen IVL:n saitilla, josta sen voi myös ladata englanninkielisenä ->
https://www.ivl.se/toppmeny/pressrum/pressmeddelanden/pressmeddelande---arkiv/2017-05-29-ny-rapport-belyser-klimatpaverkan-fran-produktionen-av-elbilsbatterier.html
Osuipa silmiini myös suomenkielinen blogi, joka asiasta kertoo varsin ymmärrettävästi ->
https://naskinen.blogspot.com/2018/11/akkuteollisuus-kasvattaa.html
Pohtimista siis riittää vakkei pakkanen paukkuisikaan ;)
Miten onnistuu peräkärry tms ja agregaatti (diesel=löpö) joka lataa akkuja ajon aikana?
Iltalehdessä oli lokakuussa 2018 juttu sähköauton akun ympäristövaikutuksista: Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen.
Esim. "Sähköauton toimintamatkoja halutaan pidetään ja se edellyttää akkutehojen lisäämistä. Jokainen akun tehoon lisätty kilowattitunti aiheuttaa 150-200 kg hiilidioksidipäästön." ja "Akun valmistus vastaa jopa 9 vuoden ajoja".
Ympäristövaikutuksia arvioitaessa pitää ottaa huomioon koko elinkaari.
TM 23/2018 mukaan sähköauton hiilijalanjälki on valtavan paljon suurempi vastaavaan bensamoottoriautoon verrattuna silloin kun autot ovat uusia. Ajoa tarvitaan esimerkkitapauksessa kolme vuotta, ennen kuin CO2-päästöt ovat tasoissa. Tästä eteenpäin ero kasvaa sähköauton hyväksi nopeasti. Suomessa, jossa verottaja pitää autojen keski-iän korkeana, sähköautojen pienemmillä päästöillä olisi merkittävää vaikutusta. Etenkin talvella, jolloin polttomoottorien päästöt ovat suurimmillaan.
Varmasti sähköautoille talvi on haasteellista. Ongelmia syntyy kaikille joiden työmatka on yli 200 km. Tällä hetkellä suurin ongelma näyttää kuitenkin olevan asenteessa. Tekniikan ammattilaisena pidän epäinsinöörimäisenä asennetta, jossa vuodesta toiseen argumentoidaan sähköautoilua vastaan samoilla vanhoilla populistisilla väitteillä. Keskustella saa, mutta sähköautojen talviongelmat on ehkä jo tiedostettu. Niiden selvittämiseksi tehdään kehitystyötä.
Akkujen koolle ei oikein voi mitään eli sähköautot jäävät vielä vuosikymmeniksi kaupunkinen sisäiseen liikenteen. Pakkaskestävyydelle ei mitään poppakonstia löydy akkuja vaan pitää lämmittää. se vaatinee jonkin polttoaineella toimivan lämmityksen.
Sähkäauton ongelma on se että se on sekä huono että kallis. Sitä on vaikea myydä. Varmasti löytyy käyttökohteita jos ajon hinta on tärkeämpi kuin pääoman. vaikkapa bussit ja postinjakelu
Moni lämmittää myös polttomoottoriautoa. On kaikenlaista lohkolämmitintä. Itse en lämmitä, omassa autossa ei ole edes lohkolämmitintä koska auton lämmittäminen on kyseenalaista.
Miksi sähköauto olisi "huono ja kallis"?
Kaikki sähköautokirjoitukset tuntuvat olevan lähinnä kahdesta näkökulmasta kirjoitettu: Vastustajat ovat lapista tai muusta erämaasta, jossa ajetaan satoja kilometrejä päivässä. Puolestapuhujat ovat taasen ovat "nurmijärveltä", siinä merkityksessä kun Vanhasen aikana puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä. Ts. Taajama-alueella, omakotitalossa asuvia perheitä, joiden on helppo ladata auto joka yö omassa pihassa.
Kokonaan on unohdettu ne autoilijat, jotka asuvat kaupungissa ja joiden autoille ei ole nimettyjä paikkoja. Kyllähän sähköauto olisi tälläiselle urbaanille henkilölle suurimpaan osaan käyttötarpeista ihan OK, vaan se lataaminen. Se ei onnistu siellä kadunvarsiparkissa. Ja kuinkas sitten kun tulee ne kansanvaelluspäivät: joulu, pääsiäinen, juhannus, yms. Haluatko sinä olla juuri se, jolle jää mustapekka käteen kun parin tunnin ajon jälkeen akku on vähissä ja huoltoasemalla on tunnin jono lataamaan? Latausvuoron odotuksen jälkeen vielä toinen tunti kun autoa ladataan seuraavaa parin tunnin ajomatkaa varten?
Uskon, että sähköautot ovat hyvä ratkaisu norjan malliin: kakkos- tai kolmosautoksi, polttomoottoriauton lisäksi, käytettäväksi siihen suurimpaan osaan päivittäisestä liikkumisesta mihin se sopii (jos on parkkipaikka jne). Mutta kun sitten ovat nämä vaativammat käyttötapaukset, joiden tarve ei poistu.
Lisäksi tietysti vielä kaikki kustannuskysymykset: kuinka monta sataa euroa kuukaudessa olet valmis maksamaan enemmän veroja siitä ilosta, että yhteiskunta alkaa rakentamaan kadunvarsiin latauspisteitä? Kuinka monia kymmeniä/satoja euroja kuukaudessa olet valmis maksamaan lisää sähkön perusmaksua, jotta verkkoinfra päivitetään vastaamaan vaadittavaa kulutusta? Meillä suomessahan menee tosi hyvin ja kaikilla joiden kanssa olen keskustellut, tuntuu jäävän joka kuukausi satoja euroja käyttämättä kun ei tiedä mitä sillä kaikella rikkaudella tekisi. (<-- sarkasmia )
Petteri, tiedätkö miksi lohkolämmitintä edes käytetään?
Jos sanot että jotta se jaksaa lähteä käyntiin niin ei mennyt oikein (moottoriöljystä ja akusta kiinni lähteekö).
Jos sanot jotta auto lämpiäisi sisältä nopeammin ettei autossa olisi kylmä ihmisillä olet väärässä, sitä varten on sisätilanlämmitin.
Lohkolämmitin on siksi että moottori ja katalysaattori lämpiäisivät nopeammin jolloin PÄÄSTÖT PIENEE HUOMATTAVASTI! ja nimenomaan hiukkaspäästöt
Sähköautokeskustelu on kummallisen polarisoitunutta. Sähköauto on joko ihan paras tai ihan paska. Siinä ei ole mitään ongelmia tai siinä ei ole mitään hyvää.
Hybridikuskina mielipiteeni ei ole näin mustavalkoinen.
Verrataanpa 100 000;- teslaa ja 25 000;- hyrysysyäni. Kummankin toimintamatka 800 kilometriä rauhallisesti ajaen. Tesla latautuu tunnissa pikalaturilla melkein täyteen kapasiteettiinsä. hybridini vaatii kaksi (2) minuuttia tankkaukseen ihan täyteen kapasiteettiinsa. Ja bensa-asemia on aika tiuhasti teiden varsilla. ja niillä asemilla on aina useampia mittareita - odottaa ei enimmäkseen tarvi viittä minuuttia kauempaa.
Pakkanen vaikuttaa sähköauton toimintamatkaan tämäntalvisten uutisten mukaan varsin paljon. Bensakonetta ei paljon pakkanen hetkauta, polttoaineen lämpöarvo ei muutu ja auto lämpiää hukkalämmöllä.
Jos kuski nuukailee tai hölmöilee, eikä lataa/tankkaa ajoissa ja matkaa katkeaa sähkön/bensan loppumiseen, tesla roudataan latauspisteeseen hinausautolla - halpaa kuin saippua? Bensa-autoilijalle Tiepalvelu/taksi/tms. toimittaa jerrykannulla bensaa, että pääsee mittarille - kallistako?
Saako muuten teslaan "jerryakkua" - vai miten varaudutaan latauksen loppumiseen. Pieni, viiden litran jerrykannu ei paljon tilaa vie takakontissa ja sillä saa ajomatkaa 100 kilometriä. Jos olet yksin liikkeellä ja tesla hyytyy sadan metrin päähän latauspisteestä niin siinähän olet. Ei parin tonnin autoa kukaan yksin työnnä.
Nykytknologialla ja nyky infraan sopisi sähköauto 200 kilometrin akulla ja range extender-moottorilla. Päivittäisajot sähköllä, mummolaan, muumimaailmaan, särkänniemeen ja mökille sähkölle & bensalla.
Hybridivaikuttaja.
"Petteri, tiedätkö miksi lohkolämmitintä edes käytetään?"
Joo, tiedän - kylmänä moottori kuluttaa enemmän polttoainetta ja palaa epäpuhtaammin. Toisaalta moottorin lämmittäminen ulkona vaatii energiaa. Tästä oli joskus vuosia sitten laskelma Tekniikan Maailmassa. Lopputulos oli, että sähkönkulutus suunnilleen nollaa autolta säästyneen polttoaineen. Hiukkaspäästöjä ei jutussa muistaakseni huomioitu.
Wikipedian mukaan "Moottorilämmittimen käyttö helpottaa kylmäkäynnistystä ja vähentää moottorin kulumista, pakokaasupäästöjä sekä polttoaineenkulutusta". Dieselin hiukkaspäästöistä ei puhuta mitään. Itselläni on bensakone.
"Lisäksi tietysti vielä kaikki kustannuskysymykset: kuinka monta sataa euroa kuukaudessa olet valmis maksamaan enemmän veroja siitä ilosta, että yhteiskunta alkaa rakentamaan kadunvarsiin latauspisteitä? "
Ei sähköauto ole mikään tie sosialismiin. En yhtään epäile etteikö kaupallisia latauspisteitä tule vähän joka kaupan ja parkkihallin yhteyteen.
https://mvlehti.net/2019/01/21/tekoalyjumala/
Parahin HDMI
En epäile, etteikö latauspisteitä tule paikkoihin joissa se on latauspisteen rakentajalle taloudellisesti kannattavaa. Kuten esimerkiksi kauppakeskuksiin jne. Se ei edelleenkään poista sitä tosiasiaa, että varsinkin helsingissä on paljon autoilijoita, joiden autoille ei ole muuta kuin kadunvarsipaikka.
ja ilmaista lounasta ei ole. Latauspaikka maksaa. Sen tekeminen vaatii työtä, joka maksaa. Siihen tarvitaan infraa (kaapeleita, olemassa olevaa sähköverkkoa pitää vahvistaa, jne jne). Kaikki maksaa. Ilmaista lounasta ei ole. Viime kädessä sinä, kuluttaja, maksat kaiken tuon ekstran tavalla tai toisella.
Keskusteluun päästöttömästä tieliikenteestä pitäisi huomioida mielestäni myös vetyautot. Eli sähköautot joissa on oma "voimala" mukana, nestemäistä vetyä tankkiin josta polttokennon jälkeen tuloksena pelkkää vettä. Tankkaaminen sujuu tankkauspisteellä muutamassa minuutissa 500 km matkalle (Toyota Mirai), eikä erillisiä latauspisteitä tarvitsisi ripotella joka paikkaan. Autot ovat tosin vielä kalliimpia kuin ladattavat sähköautot. Ongelma tietysti ympäristön kannalta sama kuin ladattavilla sähköautoilla; se millä energialla vety tuotetetaan.
https://www.youtube.com/watch?v=eLoM67rUnwo
Hoidetaan kullakin tekniikalla se mitä sillä parhaiten voi hoitaa. Jalkaisin jokainen kulkee pienet matkat. Polkupyörällä vähän pidemmät. Sähköautoilla vielä vähän enemmän. Polttomoottoriautolla loput. Noin yleisesti ottaen.
Sähköautoa ei voi tuputtaa joka lähtöön kun siitä ei vielä siihen ole.
Ostinpa sähköscootterin. 1990€. 50 km/h ja 60 km yhdellä latauksella. Hyvin pelaa lumitiellä :D Katsellaan sitten keväällä enemmän. Maksaakohan latauskerta 12 senttiä. Jätän kävelemisen pois kauppareissuille, sillä se vie aikaa ja lihasvoimaa.
"Ongelma tietysti ympäristön kannalta sama kuin ladattavilla sähköautoilla; se millä energialla vety tuotetetaan."
Huonon hyötysuhteen takia ongelma on pahempi kuin sähköautoilla:
https://www.taxpayer.net/energy-natural-resources/the-amazing-waste-hydrogen-fuel-cell-funding/
"Huonon hyötysuhteen takia ongelma on pahempi kuin sähköautoilla"
Tottahan se on. Esimerkiksi Kokkolassa toimiva vetytehdas tuottaa tislatusta vedestä vetyä ja happea elektrolyysi-menetelmällä joka vaatii mittavasti sähköenergiaa. Vety maksaa n. 10€/kg ja sillä pääsee n.100km (Tiedot Toyotalta), eli suurinpiirtein samalla hinnalla kuin bensa-autolla Suomessa. Tosin bensan hinnassa on puolet valmisteveroa, eli käytännössä vety on selvästi kalliimpaa kuin bensa.
Täyssähköautojen ja plug-in hybrien jatkuva myynnin kasvu aiheuttaa siis valtiolle verotulojen menetystä kasvavaan tahtiin. Vaikka em. mainittujen autojen myynti on vielä melko vähäistä niin kuitenkin tilastojen mukaan niiden määrä näyttäisi kaksinkertaistuvan joka vuosi (2018 on mukana). Saapa nähdä mikä on politiikkojen ratkaisu kassavajeen täyttämiseksi.
Jos tuo linkki pitää paikkansa niin vedyn jakelu on vähintäänkin yhtä iso ongelma kuin sen tuottaminen. Emme tule näkemään vetyasemien verkostoa:
" Because of hydrogen’s extremely low volumetric energy density, it requires roughly 22 compressed hydrogen tube trailers** to deliver the same amount of energy as a single gasoline tanker.11 Pipeline delivery is not much better: for example, to transport hydrogen 865 miles, an input of 1.5kg of hydrogen is required for just 1kg of hydrogen to reach the destination.12 Furthermore, hydrogen’s chemical properties cause pipelines to be more prone to fracturing, making transport even more expensive and potentially dangerous."
" Because of hydrogen’s extremely low volumetric energy density, it requires roughly 22 compressed hydrogen tube trailers** to deliver the same amount of energy as a single gasoline tanker.11 Pipeline delivery is not much better: for example, to transport hydrogen 865 miles, an input of 1.5kg of hydrogen is required for just 1kg of hydrogen to reach the destination.12 Furthermore, hydrogen’s chemical properties cause pipelines to be more prone to fracturing, making transport even more expensive and potentially dangerous."
Tuohon artikkeliin ja siinä esiintyviin laskelmiin en osaa ottaa kantaa sen kummemmin, mutta tietysti väite siitä että vedystä osa katoaa putkisto-siirrossa ihmetyttää. Mihin se katoaa?
Muutenhan vedyn kuljettaminen ei ole mikään ongelma. Koko ajanhan sitä kuljetetaan tuotanto laitoksilta esim. lannoiteteollisuuden ja öljynjalostuksen tarpeisiin. Vety on luokiteltu kuljetuksissa luokkkaan 2 (kaasut) vaaralausekkeella "erittäin helposti syttyvä kaasu" kuten on nestekaasutkin (propaani tai butaani) joita taas käytetään todella moniin käyttötarkoituksiin ja kuljetetaan maanteitse suomessakin runsaasti, seka pulloissa että bulkkina.
Valmiin vedyn toimittaminen tuotantolaitokselta jakeluasemalle ei ole sen kummempaa kuin bensan toimittaminen jalostamolta jakeluasemalle. Kustannuspuoli on taas eriasia ja se että tuleeko vetyautoilusta koskaan varteenotettavaa tekijää sähköautoilulle. Kuluttajien kannalta olisi kuitenkin hyvä että sähkölle olisi joku varteenotettava vaihtoehto.
Entä jos vety tuotettaisiin aurinko- ja tuulienergialla jossain missä aurinko paistaa ja tuulee koko ajan, jonka jälkeen se siirrettäisiin kaasutankkerilla ( polttokenno käyttöisellä, tietysti!) kohdemaahan jossa se kuljetetaan (polttokenno) jakeluasemille ,josta kuluttajat tankaavat sen autoihinsa. Koko prosessin päästöt vain pelkkää vesihöryä!
Tuohon artikkeliin ja siinä esiintyviin laskelmiin en osaa ottaa kantaa sen kummemmin, mutta tietysti väite siitä että vedystä osa katoaa putkisto-siirrossa ihmetyttää. Mihin se katoaa?
Vety on vain yhden protonin ja elektronin kokoinen. Se livahtaa läpi eli vuotaa käytännössä mistä tahansa. Vastaavan ilmiön voi nähdä vaikka vappupalloissa, joista helium vuotaa pihalle (Helium on kaksi protonia).
Tutkimusta parempaan säilyttämiseen on menossa, esim. https://newatlas.com/new-polymer-stores-hydrogen-safely/46686/
"Vety on vain yhden protonin ja elektronin kokoinen. Se livahtaa läpi eli vuotaa käytännössä mistä tahansa. Vastaavan ilmiön voi nähdä vaikka vappupalloissa, joista helium vuotaa pihalle"
Toimiessani valvontatehtävissä ADR-logistiikan parissa, niin siellä liikkui mm. vetyä pulloissa. Ei sitä logistiikka ketjussa mihinkään kadonnut, vaan asiakas sai saman määrän tuotetta mitä oli tilannut ja minkä täyttämö oli pulloon pakannut. Jos ketjun aikana olisi vuoto havaittu niin kuljetustehtävä olisi pysäytetty ja ryhdytty turvaohjekortin mukaisiin toimenpiteisiin.
Sekä vety että helium varastoidaan ja kuljetetaan nestemäisessä muodossa, joten ilmapallo vertaus ei siihen sovellu.
Toimiessani valvontatehtävissä ADR-logistiikan parissa, niin siellä liikkui mm. vetyä pulloissa. Ei sitä logistiikka ketjussa mihinkään kadonnut, vaan asiakas sai saman määrän tuotetta mitä oli tilannut ja minkä täyttämö oli pulloon pakannut. Jos ketjun aikana olisi vuoto havaittu niin kuljetustehtävä olisi pysäytetty ja ryhdytty turvaohjekortin mukaisiin toimenpiteisiin.
Nestemäistäkin vetyä vuotaa yleensä noin prosentin verran päivässä.
Ref esim. https://www.sciencedirect.com/topics/engineering/liquid-hydrogen
Näissä keskusteluissa on hyvä muistaa, että sähköauto ON valovuosia polttomoottoriautoa edellä. Sähkömoottorissa ON tehoa ja vääntöä enemmän kuin missään dieselissä konsanaan. Sähkömoottori ON erittäin yksinkertainen kapine, jossa on valtava teho-hyötysuhde. Sähkömoottori yksinkertaisuutensa ja pienuutensa vuoksi SÄÄSTÄÄ valtavasti luonnonvaroja. Säästää myös huoltokustannuksissa. Sähkömoottori ON aivan taatusti tulevaisuus. Siis täytyy muistaa, että sähkömoottorit liikuttaa jo junat ja laivatkin. Eihän edes dieselveturissa ole dieselmoottoria, joka pyöriä pyörittää. Sähkömoottori niissäkin on, diesel vain pyörittää generaattoria, joka sähkön moottoriin tuo. Eli kyllä sähkömoottori pystyy paloautoa tai peräkärryä liikuttamaan, kun se JUNAAKIN pystyy liikuttamaan!!
Sähköauton rakentaminen sinällään säästää luonnonvaroja, kun muutoin auto on ihan samanlainen kuin mikä tahansa muu auto, mutta konepellin alunen on tyhjä. Kaikki se mitä sielä polttomoottoriautossa on, ei tarvitse tehdä, eikä siten niihin isoihin osiin kuluttaa luonnonvaroja.
Sähköautossa on siis vain yksi ja ainoa ongelma. Miten saada se sähkö siihen muutoin niin nerokkaaseen moottoriin? Ainoa huono puoli sähköautossa on siihen käyttöön oikeastaan täysin kelvoton nykyinen akkuteknologia. Junassahan ja laivoissa ongelma on ratkaistu generaattoreilla tai ajolangoilla.
Kun tämä yksi ja ainoa ongelma ratkeaa. Polttomoottoreilla ei ole enää missään muodossa mitään virkaa. Tulevat katoamaan todella nopeasti.
Sähköautohan on sinällään jo yhtä vanha keksintö kuin auto yleensäkin. Ainahan autoalalla on haaveltu polttomoottoreista luopumista ja niiden korvaamista paljon yksinkertaisemmalla ja halvemmalla jo myös toistasataa vuotta vanhalla keksinnöllä, eli sähkömoottorilla. Yhtä kauan kun autoja on ollut, on autonvalmistajat myös ollut kyvykkäitä tekemään sähköautoja. Ennen lithium-akun keksimistä vain on ollut tämä yksi ongelma. Mikään ei ole saanut tarpeeksi tehoa siihen moottoriin tien päällä. Samaan aikaan junat on jo kauan ollut sähköistetty, ajokankojen avulla. Mukana olevan poltto”aineen” ensimmäinen ongelma aina on ollut avaruusraketeistakin tuttu, mitä enemmän polttoainetta, sitä enemmän se painaa ja sitä enemmän tarvitaan taasen polttoainetta sen kuljettamiseen. Polttomoottoriauton paras piirre on, että itse polttoaine painaa isossakin tankissa alle sata kiloa, ja moottori parisataa kiloa päälle kaikkineen. Sähköautossa taasen akut painavat ihan julmetusti mutta moottori(t) ei niinkään.
Lithium-akku on ensimmäinen teknologia mikä auttavasti on ratkaissut tätä sähköntoimitus-ongelmaa, mutta ei todellakaan sekään vielä kovin kummonen. Teho-ongelma normaalioloissa on henkilöauto-koossa ratkaistu. Talvella sekään ei toimi. Luonnonvarat planeetalla ei mitenkään riitä. Samoin niiden saaminen on valtava kuormitus ympäristölle. Akut myös kestää liian vähän aikaa käytössä, joten auton rungon suomalaisen elinkaaren aikana, siihen pitäisi vaihtaa kolme kertaa akut???
Sitten vielä se suurin ongelma. ”Tankkaamisen nopeus”. Polttomoottoriauton saa tankattua viidessä minuutissa. Kaasuauton kymmenessä. Sähköauton tankkaamisessa meneekin sitten tunteja. Tuo on täysin mahdotonta. Ei ne tilanteet aina ole töistä kotio (järeiden)töpseleiden ääreen. Ei voi olla niin, että auton tankkaamisen vuoksi pitää olla aina paikka, että ihmisen pitää yöpyä jossain. Spontaani järkevän ajan tankkausmahis yksinkertaisesti puuttuu. Eli tilanne missä simppelisti vain UNOHDAT tankata auton. Eli liittää sen töpselin vaikka kiireen tai unohduksen vuoksi. Auto sitten jää siihen? Ei mitään järkeä.
Palaamme siis edelleen sadanvuoden takaisen ongelman pariin. Mistä se sähkö siihen autoon...
"Eihän edes dieselveturissa ole dieselmoottoria, joka pyöriä pyörittää. Sähkömoottori niissäkin on, diesel vain pyörittää generaattoria, joka sähkön moottoriin tuo":
Sitä kutsutaan dieselsähköiseksi voimansiirroksi. Järjestelmää tarvitaan, koska dieselin olemattoman alakierrosväännön voimin monituhat tonnista junaa ei saisi liikkeelle. Kyllä se dieselveturi on niin kauan kun siellä dieselkone tuottaa energian.
Sähkömoottori ei itsessään ole moottori vaan voimansiirtolaite joka muuttaa sähköenergian mekaaniseksi energiaksi. Kun polttomoottori tuottaa itse energiansa niin täyssähköauto vaatii ulkoisen energian lähteen jolla akut ladataan. Akkuhin ladattu energia siirretään sähköisen voimansiirron kautta pyöriin. Se millä latausenergia tuotetaan on taas toinen asia.
Kyllä oikeita diesel-vetureita on olemassa. Niissä on yleensä joku momentinmuunnin tai muu vaihteistosysteemi.
"In Finland, over 200 Finnish-built VR class Dv12 and Dr14 diesel–hydraulics with Voith transmissions have been continuously used since the early 1960s. All units of Dr14 class and most units of Dv12 class are still in service. VR has abandoned some weak-conditioned units of 2700 series Dv12s."
Tätä olen miettinytkin kun olen harkinnut sähköauton hankkimista. Olin arvellutkin ettei akku kestä samaan malliin pakkasella. Mitä jos auto sammuu, niin onkohan apukäynnistys mahdollinen missä vain.
Meidän auton akku meni aivan pilalle talvella. Kyseessä toki vanha autokin. Meillä on kaksi, joten toinen ollut käytössä ja sillä pärjätty. Tuo toinen auto seisoo tuossa, akku pitäisi vaihtaa ja sitten lähtee myyntiin.
Talvi on ollut haastava meidänkin autolle, oli lähellä ettei pitänyt apukäynnistystä hankkia viime viikolla. Lähti onneksi käytiin. Kaikkea näiden kanssa sattuukin. On kyllä kurjaa, mutta minkäs näille voi..
Lähetä kommentti