Oletko huomannut, miten hankalaksi nettisurffailu on muuttunut? Jos sivustojen käytettävyys huononee tätä vauhtia, niiden käyttö alkaa vähentyä. Ennen kaikki oli paremmin.
Syitä on monia. Yksi on videoiden pakkosyöttö. Moni uutissivusto alkaa pyörittää videota lupaa kysymättä, vaikka asia on kerrottu myös tekstinä. Jos yrittää vierittää sivua alaspäin ja saada videon piiloon, se mokoma hyppää uuteen paikkaan pienempänä. Joskus videon voi sulkea, yleensä vain pysäyttää.
 |
| Uutisvideosta ei pääse eroon edes sivua vierittämällä. |
Miksi videoita pakkosyötetään? Haluavatko ihmiset oikeasti katsella minuutin videon sen sijaan, että lukisivat 10 sekunnissa mistä on kyse? Kukaan ei tunnu haluavan automaattivideoita, mutta silti uutissivustot jatkavat niiden tyrkyttämistä.
Toinen harmitus on sivujen hitaus. Miten on mahdollista, että sivut latautuvat nykyään yhtä hitaasti kuin 20 vuotta sitten, jolloin laajakaista teki vasta tuloaan ja prosessorit olivat höyrykoneita nykyisiin verrattuna? Tähän on selvä vastaus: suosittujen sivujen takana pyörii vaikka minkälaisia seurantatekniikoita ja turhia UI-härpäkkeitä pyörittäviä Javascript-kikkareita, evästeiden käsittelyä ja analytiikkaa. Lyhyenkin sivun mukana latautuu satoja rivejä koodia ja evästeitä kymmenistä ulkoisista palvelimista. Kaikki tämä kestää.
Olikin huikea kokemus käydä USA Today -lehden sivulla. Se on poistanut EU-käyttäjiltä kaiken ylimääräisen ja sivut latautuvat ajatuksen nopeudella. Kokeile itse
https://eu.usatoday.com! Sivujen käyttöliittymä on staattinen ja pelkistetty, mutta aivan riittävä. Web-designerien kikkailut ovat jänniä, mutta eivät ainakaan paranna sivujen luettavuutta saati käytettävyyttä.
 |
| USA Today European Union Experience - kiitos GDPR! |
Kävijäseurantaa ja analytiikkaa tarvitaan toki rahoittamaan "ilmaisia" palveluita, mutta nykyinen trendi on mennyt liian pitkälle. Kun käy yhdessä verkkokaupassa katsomassa jotain tuotetta, sen mainokset kummittelevat puoli vuotta kaikilla sivuilla, vaikka tavara olisi jo ostettu.
Kolmas harmin aihe onkin ilmaisten palvelujen loppuminen. Tänä keväänä moni tunnettu uutissivusto on siirtynyt maksumuurin taakse ja alkanut rajoittaa ilmaiseksi näkyvien sivujen määrää. Esimerkiksi New York Times:
 |
| New York Timesin jutut luettu. |
Erityisesti harmittaa Wiredin rajoitukset, onhan kyse ollut it-maailman trendilehdestä ja puolestapuhujasta. Nyt lehdestä on tullut oman menestyksensä uhri.
 |
| Wiredissä enää kaksi ilmaisjuttua jäljellä. |
Washington Postissa oli sama juttu, lisäksi EU-käyttäjien hinta on tietosuojan vuoksi 50 % kalliimpi kuin jenkkikäyttäjän hinta.
On ymmärrettävää, että mediat alkavat laskuttaa sisällöstä. Tätä siirtymää on odotettu jo 2000-luvun alusta lähtien. Tähän asti printtipuolen tulot ovat pystyneet subventoimaan nettipuolen tappioita, mutta nyt printti on kutistunut niin pieneksi, että webin on elätettävä itsensä tavalla tai toisella.
Saa nähdä, elättääkö. Voisin maksaa Wiredistä, Washington Postista tai New York Timesista (kotimaisten, nyt jo maksamieni lisäksi), mutta kaikista yhdessä tulisi merkittävä kustannus. Aion siis vähentää näiden medioiden lukemista. Jos muut tekevät samoin on väistämätöntä, että laatujournalismi alkaa kuihtua. Tilan ottavat harrastajien puolivillaiset blogit (kuten tämä omani, jota kirjoitan ilmaiseksi vasemmalla kädellä kun ehdin) ja valemediat, joita rahoitetaan ideologisista syistä.
Pahimmassa tapauksessa netti kutistaa ammattimaista journalismia. Some ja tahalliset vaikutusmediat lisäävat valtaansa. Netti on tehnyt karhunpalveluksen journalismille ja sitä kautta yhteiskunnille.
Viimeinen ärsyttävä asia ovat erilaiset popupit, joita saa olla kuittaamassa koko ajan pois. Onko ihan pakko tehdä sivujen käytöstä näin vaikeaa? Kun uutiskirjeisiin lisätään vielä evästekyselyt ja tietosuojapolitiikan kuittaukset, tuloksena on melkoinen kaaos. EU:n hyvää tarkoittava säädös evästeistä kertomisesta on kääntynyt päälaelleen: ärsyyntyneet käyttäjät eivät viitsi perehtyä asiaan senkään vertaa mitä aiemmin. Klik ja eroon mahdollisimman nopeasti moisesta häiritsijästä.
Ilmiö lienee tuttu jokaiselle, mutta tässä silti omakohtaisia esimerkkejä:
 |
| Etsi kuvasta varsinainen sisältö (Wired). |
 |
| CNN mainos peittää ruudun, kun on lukenut uutisen. |
 |
| Aiheena GDPR, tilaatko kirjeen? |
 |
| Erikoistarjous! 4 ilmaista numeroa. |
 |
| Can we stay in touch? Ei kiitos. |
 |
| Osataan sitä Suomessakin. |
 |
| Push-notifikaatioita tai uutiskirjeitä? Ei kiitos. |
 |
| Olet käynyt täällä aiemminkin, virallistetaanko suhde? |
 |
| Tilaa edes Uuden Suomen uutiskirje. |
Haluan vanhan webin takaisin! Sen netin kulta-ajan, jolloin vielä pystyi surffaamaan ja lukemaan sisältöä järkevästi. Mainonta ja bisnesmallit ovat pilanneet surffailukokemuksen ja ennen pitkää ne pilaavat myös tiedonhankinnan ja sivistyksen.
Jonain päivänä kerromme lapsillemme tarinoita siitä, millaisia nettisivut olivat silloin, kun netissä oli vielä asiallista luettavaa ja sitä pystyi käyttämään järkevästi.
52 kommenttia:
Selkeämpiä nuo sivustot saisivat olla. Koneella tämä netin plarailu vielä menee, mutta luurin viiden tuuman näyttö on välillä niin täynnä erilaisia lätkiä, ettei oikein muuta näe kuin sen, että laitteessa on virta päällä. Joitakin mainoksia on vaikea sulkea sormella, kun ruksi on niin pieni.
Vielä yksi kypsyttävä piirre on käyttöjärjestelmän puolipakkopäivitykset. Vanhassa versiossa voi kyllä jonkin aikaa roikkua kynsineen, mutta ennen pitkää tulee varsinkin uusien sovellusten kanssa yhteensopivuusongelmia. Mutta taidetaan Järvinen vain olla auttamatta niitä vanhan liiton miehiä. Olen kiroillut ihan samaa trendiä autoissa: tuskin semmoista hilavitkutinta tai auton tietsikan appsia on edes keksitty tai keksitään, ettei sitä olisi nykyajan autoissa vakiovarusteena. Ja ihan turha kuvitella, että saatavana olisi vain perusvarustettuja ja sitä mukaa jonkin verran edullisempia malleja. Eikä konepellin alle ole ilman teknistä manuaalia ja erikoistyökaluja enää mitään asiaa. Niin meidät raavaat rasvakourat on alennettu naisautoilijoiden tasolle: jos värkissä on pienikin vika niin eikun aja huoltomiehen tykö, varaamanasi ajankohtana parin kolmen viikon päästä.
Allekirjoitan kaiken ylläkirjoitetun semminkin koska olen ollut webissä vasta 28 vuotta
Järvisen juttu on täyttä asiaa. Olen samaa mieltä. Melkein kaikki sivut on miinoitettu seurantaskripteillä, Facebookin urkintanapeilla, Google Analyticsilla ja muilla turhakkeilla. Käytän mainosestoa (Ublock Origin) ja Noscript-laajennosta. Ilman niitä webbi on käyttökelvoton.
Kaipaan vanhoja sivuja, joissa keskityttiin olennaiseen.
Täysin samaa mieltä.
Siksi kaikki mahdolliset bloggerit on syytä olla päällä.
Ongelma vielä pahenee kun on hitaan yhteyden päässä, joka on edelleen ainakin ajoittain tätä päivää ja tulee olemaan.
Missä viipyy maailman "lehtien Spotify" joka voisi lukea eri medioita sen mukaan, mitä missäkin tapahtuu? Se olisi parempi kuin näkökulman rajaaminen yhteen lehteen tai kallis monen tilauksen yhdistelmä. Kuten musiikin tekijätkin, lehdet saisivat kukin osansa kuukausimaksuista srn mukaan, mitä asiakkaat lukevat.
+1 ja littipeukku koko artikkelille. Ei mulla muuta.
Wired ja monen muun lehden lukemiseen on mainio Helmet palvelu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/RBdigitalin_lehdet_vuonna_2018(153946)
Ja täysin ilmaiseksi (no veronmaksajien tuella)
Sattumoisin, luin tänään uutta New York Timesiä paperisena versiona. Lehti on kestänyt aikaa ja ulkoasunsa puolesta se olisi voinut olla yhtä hyvin vaikka 1950-luvulta. Mikään web-sivu ei tuo samanlaista tunnetta, oli sitten GDPR tai ei! Nimeäisin sen broadcast-tunteeksi, koska kyseessä on broadcast-jakelu.
Joskus se video vielä pomppaa tekstin päälle. On siinä kiva lukea. Samoin mainokset menee usein päälle. Joskus sivun peittää joku harmaa verho jne. Tällaisia lykemisenestokeinoja on useita, mutta miksi?
Maksullisuus on selvä loikka taaksepäin. Media haluaa sitouttaa asiakkaat itseensä niin, ettei haeta vaihtoehtoisia kantoja. Maksullisuus olisi parempi, jos saisi jonkun yleislukuoikeuden useisiin medioihin samalla maksulla.
Peukku täältäkin tälle tekstille. Olen itse huomannut vältteleväni hitaasti latautuvia sivuja (esim MTV3), ja suosivani nopeasti latautuvia. Ne automaagisesti käynnistyvät videot myöskin ärsyttävät, onneksi on oppinut painamaan niistä pause-nappia heti.
Usatoday-sivujen latautuminen tuntui lähes maagisen nopealta, wow!
Pale Moon -selaimessa ei tarvitse pause-nappia painaa, jos asettaa
About:config > media.autoplay.enabled false ja media.autoplay.allowscripted false
Itse selaan nykyisin nettiä todella paljon kännykän ruudulla. Ongelma tietysti on todellinen, mutta ainakin iPhonejen safarissa on kätevä toiminto (nappi) osoitepalkin vasemmassa reunassa. Tämä muuntaa sivuston kuin sivuston kätevän pelkistetyksi ”lukutilaksi”, eli ruudulla näkyy lähinnä itse teksti yleensä jopa mukavalla fontilla ja tekstiin liittyvät kuvat. Auttaa ongelmassa paljon!
Oikein hyvä juttu Järviseltä vaikka sitten "vasurilla" kirjoitettu olisikin..;) 90-luvun lopun nettiä on ikävä, vaikka yhteysnopeudet olivat mitä olivat...
Onkohan tämä myös ikäpolvikysymys, tässähän on ehtinyt kasvaa sukupolvi, joka ei osaa haikailla sen "vanhan kunnon webin" perään kun eivät ole sitä koskaan kokeneetkaan?
Itseä (liki 70-kymppistä äijää) korpeaa kun joutuu käyttämään niin monia blokkereita, selainlisäosia etc. jotta selailu olisi edes siedettävää ja että itse sisältö pääsisi esiin. Lisänä vielä noiden lisukkeiden tuoma painolasti ja mahdolliset tietoturvariskit.
Usein sanotaan, että aika kultaa muistot, mutta tässä kyllä Järvinen ihan asiaan tarttui kuten komppaavien kommentoijienkin viesteistä voi päätellä. Puhdasta iloa! (Pjoy;)
Käytän Chromebookissa Chrome-selaimessa uBlock Originia tästä syystä. Estää mainokset, turhat sosiaalisen median nappulat ja taitaa vähän muutakin siivota siinä samalla.
Chrome Android-puhelimessa esiasennettuna oli vähän surkeampi, koska siihen ei saa kissakaan uBlockia, joten poistin koko selaimen käytöstä Samsungin puhelimessa.
Nyt käytän Samsungin vakioselainta Internet ja siihen on asennettu Crystal. Se toimii uBlockin tavoin ja estää niin sosiaaliset nappulat kuin mainoksetkin.
Internet on käyttökelpoinen noin jo pitkään.
Ymmärrän, että lehdet ja muut sivut osaltaan tarvitsevat mainostuloja, mutta itse ovat toisaalta tämän aiheuttaneetkin liiallisella mainonnan määrällä.
Olen täysin samaa mieltä kirjoituksen kanssa. Saisipa jotenkin automaattisesti kuitattua keksi-ilmoitukset pois.
Firefox Focus -selain Androidille tai IOS:lle auttaa hieman karsimaan turhakkeita ja ehkäisee kolmannen osapuolten urkintaa. Iphonen tai Ipadin Safarikin hyötyy Focus Browserista, koska sen asetuksissa on täppä "Safari Integration."
Automaattisia evästehyväksyjiä kyllä löytyy, esim. https://cookiesok.com/. En ole testannut, miten toimivat, mutta ilmoittakaa jos kokeilette.
Ei ehkä ihan sitä, mitä EU kuvitteli tietosuojalakeja säätäessään.
Ihan mielenkiinnosta kurkistin miten minuutin vierailu verovaroin ylläpidetyssä Yle Areenassa os:
https://areena.yle.fi/tv/suorat/yle-tv1
näkyy tietoturvaohjelmistoni kohdassa: Detailed Reports -> Private Browsing:
Total detected attemps to collect data: 176
Social networks: 0
Web analytics: 97
Ad agencies: 0
Web beacons: 79
Jonkun verran erilaisia "kikkareita" siis löytyi ja vaikka tulivat blokatuiksi niin kaikki toimii ok. Noista blokatuiksi tulleista näkee vielä halutessaan kaikki yksityiskohdat, monta on toimijaa...
OS on Win 8.1 ja selain viimeisin Firefox Quantum 60.0.1 (64-bittinen), jossa lisäosina mm. Adblock Plus, Kaspersky Protection, NoSript jne. Kaspersky on säädetty blokkaamaan Social networks ja ilmeisesti Adblock Plus hoitaa nuo Ad agencies.
Jotenkin turhauttavaa koko tää hela hoito ja "varustautuminen". Ymmärrän, että maailma ja tarpeet muuttuvat, mutta kaipaan aikoja jolloin esim. raha-asoiden hoito onnistui ongelmitta Meritan Solo-mikropalvelussa.
Onneksi tulee kesä ja pääsee korpijärvelle kalastamaan. Ilman ensimmäistäkään digilaitetta.
Itseäkin ihmetyttää, mihin Yle tarvitsee kaikki analytiikat - eihän sen tarvitse edes mainostaa.
Meritan ensimmäisessä verkkopankissa asiointiin riitti suojaamaton Telnet : -)
Sitä ennen KOPilla oli jo modeemipalvelu suorilla soittonumeroilla.
Jep, ajat ovat muuttuneet.
"Itseäkin ihmetyttää, mihin Yle tarvitsee kaikki analytiikat"
Joukkotiedotusvälineet eivät sellaistia tarvitse, koska takaisinkytkentä toteutuu kyllä vaikka sähköpostin avulla. Taikka vaikka Julkisen sanan neuvoston kautta. Toki Ylen paluukanavana on aina ollut tv-mittaritutkimus, mutta se on vapaaehtoinenjärjestelmä. Areenassa, ja yleensäkin internetissä, seuranta ei ole koskaan ollut vapaaehtoista.
Tuntuu siltä, että Ylen nettipalvelut ovat alistuneet isompien järjestelmien vallan alle. Talviolympialaisten aikaan huomasin, miten kömpelöä Ylen oli jakaa kisaohjelmaa. Ohjelmatiedot julkaisiin jokaisena päivänä erikseen, jokainen uuteen osoitteeseen. Ongelmana on se, että käyttäjä ei voi tallentaa linkkiä ohjelmaan. Olisi loogista, että kisaohjelma olisi sijainnut saman osoitteen alla, mutta ilmeisesti Ylellä ei ollut suoraan sanoen kykyä luoda sellaista www-sivua, ja julkaiseminen tapahtuu julkaisuohjelman ehdoilla.
Mutta löytyi sentään yksi sivu, johon ohjelmatiedot päivitettiin: Ylen TekstiTV:n sivu 622.
Mitä mieltä olet tästä EU:ssa kasvavasta ylläristä?
https://edri.org/eu-member-states-agree-on-monitoring-filtering-of-internet-uploads/
https://www.techdirt.com/articles/20180525/10072939912/forget-gdpr-eus-new-copyright-proposal-will-be-complete-utter-disaster-internet.shtml
Tuo on muuten todella ärsyttävä ominaisuus monella nettisivulla, etenkin uutissivustoilla että sivuille mentäessä alkaa samantien video pyörimään vaikka käyttäjä ei haluaisikaan mitää ylimääräistä tapahtuvat.
Pitääkin tutustua näihin keinoihin millä kaikki ylimääräiset haitakkeet, seurantaskriptit ja ym. omituisuus saataisiin kitkettyä pois.
Selaimessa olen käyttänyt uBlock Origin-ohjelmaa joka on auttanut todella paljon ja käytännössä poistanut kaiken turhan kauhnan sekä tehnyt netin käytöstä paljon parempaa, samoiten käytin aiemmin monen vuoden ajan Adblock (vai olisiko ollut Adblock Plus) mutta se palvelu ilmeisesti myytiin ja salakavalasti oletusasetuksilla vielä tyrkyttävät mainoksia (ellei käyttäjä itse asetuksista estä niitä).
Firefoxissakin toimii tuo aiemmin mainittu vinkki, about:config käskyllä pääsee muuttamaan parametreja ja media.autoplay.enabled pitää asettaa arvoon false
Mutta muuta en sitten tiedäkään eli tuleeko muuttaa jotain toistakin arvoa?
Kiitokset vielä tästä mainiosta blogista.
Google arpoi pitkään, estääkö videoiden automaattikäynnistykset vai ei. Mainostajat halusivat säilyttää ne, mutta ilmeisesti Google on nyt taipunut käyttäjien tahtoon. Tämän ohjeen pitäisi auttaa.
Mitä mieltä olet tästä EU:ssa kasvavasta ylläristä?
En tunne asiaa riittävän hyvin, mutta valtioiden kasvava halu säädellä ja rajoittaa nettipalveluita on huolestuttava trendi.
Tässä asiassa ymmärtääkseni Suomen kanta on esitystä vastaan. Jos tunnette MEPpejä, ottakaa yhteyttä heihin ja kysykää, miten aikovat äänestää juhannuksen alla.
Osa ongelmaa ovat trackereiden lisäksi myös frameworkit. Moni sivusto lataa jQueryä, Reactia, Angluaria ja mitä milloinkin. Pelkkää tekstiä sisältävä sivu saattaa ladata monta megaa julkaisujärjestelmän skriptejä ja dataa, jota ei edes käytetä sivun renderöintiin. Yksinkertaisetkin skriptit saattavat sisältää hirveän määrän riippuvuuksia ja kaikki ne ladataan ja käännetään, eikä ole harvinaista nähdä pelkkään kehityskäyttöön tarkoitettuja skriptiversioita tuotantosaiteilla.
Tämä kommenttisivu on vajaan megan kokoinen, jopa jäljitysskriptit blokkaamalla.
"Google arpoi pitkään, estääkö videoiden automaattikäynnistykset vai ei. Mainostajat halusivat säilyttää ne, mutta ilmeisesti Google on nyt taipunut käyttäjien tahtoon. Tämän ohjeen pitäisi auttaa."
Kokeilin. Ei toimi. Esim. Ilta-Sanomien mainosvideot käynnistyy ihan kuten ennenkin.
- Test Dummy
Toimii täällä. Vivaldia käytän.
Tämä kommenttisivu on vajaan megan kokoinen, jopa jäljitysskriptit blokkaamalla.
Minulla oli 195 000 merkkiä.
Firefoxissa estä autokäynnistys -- about:config -- media.autoplay.enabled false.
Järvisen vanhat sivut @ pjoy.fi eivät aukea enää. Siinä oli hyvä esimerkki kunnon sivuista, jollaisia toivoisin arvostettavan edelleen.
"Järvisen vanhat sivut @ pjoy.fi eivät aukea enää. Siinä oli hyvä esimerkki kunnon sivuista, jollaisia toivoisin arvostettavan edelleen."
Totta. Tämän kesän pelasti pesistulokset.fi. (Ethän klikkaa superpesis.fi -sivulle, joka on uudempi tekele.)
http://www.pesistulokset.fi/cgi-bin/tilastot/lista2.py
Puuhaan myös itse retrosivuja osoitteessa
http://www.ohjelmakartta.fi/
Tämä bloggerin sivu, jolle tämäkin kommentti tulee kai näkyviin. Oli mun tarkkijen teknisesten mittausten mukaan: ~1.2 megaa tiedonsiirtoa (pakattuna) ja ~2.2 megaa purettuna.
Onneksi Korpelan sivut toimii vielä: http://jkorpela.fi/ Pakko vaan todeta, että toiset osaa tehdä toimivia web-sivuja ja toiset ei. Pisteet menee Korpelalle.
Onhan sitä webin sijasta vielä se vaihtoehto, että lataat jokaisen palvelun oman sovelluksen puhelimeen ja käytät sitten sitä. Samalla se kyttää menojasi kellon ympäri ja valvoo mitä muita sovelluksia käytät, missä käytät puhelinta, milloin heräät, milloin nukut, missä nukut, missä vietät päivät, millaisia valokuvia otat, kuuntelee mikrofonia ja kuvaa salavideoita, etc. - Onko tämä sitten parempi kuin web-selain?
Petterin screenshoteissa ei näykynyt mielestäni nopeasti katsottuna yhtään popuppia, joka pakkotyrkyttää palvelun omaa appia.
Hyvä blogijulkaisu, allekirjoitan myös täysin. Yksi lisäys häiritseviin tekijöihin on sivun yläosaan aukeavat ison kevytpeitteen kokoiset kuvamainokset. Niiden lataaminen yleensä vie kauemman aikaa kun sivun lataaminen, ja juuri kun on päässyt sivulla kiinnostavaan kohtaan, pomppaa sivu alaspäin kun se turhanpäiväinen mainoskuva on latautunut.
Asensin Ublockin, ja nythän jopa http://www.kp24.fi paikallislehden sivua voi selata ilman että verenpaine nousee.
"Asensin Ublockin, ja nythän jopa http://www.kp24.fi paikallislehden sivua voi selata ilman että verenpaine nousee."
Asenna myös Noscript-laajennos.
Paikallislehtesi sivulla on skriptejä, jotka suoltavat mainoksia. Esimerkiksi tassa.fi, joka on Adforen palvelu kohdennettuun mobiilimainontaan yrityksille ja mediataloille
Kannattaa tutustua lisäosaan nimeltä Tampermonkey (1) tai halutessaan sitä hieman vanhempaan vain Firefoxin jo pitkään saatavilla olevaan lisäosaan Greasemonkey:n (2) Näihin ns. userscript managereihin on tehty iso joukko monenlaisia ja varsin hyödyllisiä skriptejä.
1) https://tampermonkey.net
2) https://en.m.wikipedia.org/wiki/Greasemonkey
Ideana näissä lisäosissa on se, että niiden skriptien otsikon kommenttien sisäisiin kenttiin määritellään säännöllisillä lauseilla (regex) millä sivuilla surffatessa skriptit ovat aktiivisia ja sitten tyypillisesti itse skriptillä (JavaScriptiä) manipuloidaan sivun ilmentymää HTML DOM (3) kautta.
3) https://www.w3schools.com/js/js_htmldom.asp
Sivun elementtejä ja asioita joita ei voi poistaa sivulta tai piilottaa näkyvistä tai muuttaa joksikin toiseksi näillä skripteillä, ei juuri ole. Lisäosan käyttäjällä on yhtä hyvät mahdollisuudet vaikuttaa näytettyyn sisältöön kun sivun tuottajallakin.
Skripteillä voi myös korjata anti-adblockerien ongelmia, ohittaa artikkelien lukurajoituksia ja mitä nyt niiden ohjelmoija(t) keksivätkin tehdä. Ne ovat erittäin tehokkaita välineitä osaavista käsissä selaimissa olevan kehittäjätilan kanssa käytettynä.
Olen itse käyttänyt Greasemonkeytä ja siinä skriptejä jo -06 lähtien ja se, sekä jokunen itse omia tarpeita vasten tekemiäni userskriptien asentaminen on aina aivan ensimmäinen toimi selainta omaan käyttöni johonkin koneeseen asentaessa.
Kannattaa tutustua, katsoa mailia toisten tekemisistä skripteistä ja kokeilla sitten omien skriptien tekemistä, ei se niin vaikeaa ole kun ensiksi voi vaikuttaa. Ja siten kun sillä jonkun ikävän kiusan korjaa, niin siitä hyötyy ainakin seuraavaan sivuston isoon päivitykseen asti. Joten pienestä vaivasta etsiä jonkun tekemä valmis skripti, muokata siitä tai tehdä itse alusta asti hyötyy usein vuosia eteenpäin.
Sen verran vielä, että kannattaa aina lukea läpi ennen asennusta ja katsoa läpi, ettei skripti tee mitään hämärää. Turvallisinta on käyttää vain ns. standalone skriptejä, jotka eivät siis lataile skriptejä muualta ja tukeudu niihin. Koskaan ei voi olla varma jos sellaisen viittauksen mukana tulisi haittakoodia, joka suoritetaan selaimessa käyttäjän oikeuksilla.
ps. Bloggeri hylki taas kerran HTML A-tägejä, yritin kolmella selaimella ja linkit html-syntaksin mukaan täysin OK.
Edelliseen vielä sen verran, että Tampermonkey ei ole (enää) täysin avointa koodia, mutta Violentmonkey https://violentmonkey.github.io/about/ on avoin. Tuki eri selaimille ja ei ole aivan yhtä hyvä kuin Tampermonkeyllä, mutta muuten se on ilmeisesti varsin hyvä.
Bloggeri hylki taas kerran HTML A-tägejä, yritin kolmella selaimella ja linkit html-syntaksin mukaan täysin OK
Millä tavalla hylkii?
Laitan tähän käsin kirjoittaen klassisen A-tägin ja se toimii: www.hs.fi.
@Petteri
Tuossa linkki kahteen ekaan kappaleeseen kuten ne kirjoitin ensin näytteeksi
https://pastebin.com/7NDu1vCZ
ja sitten yritin lähettää Anonyyminä iPadin Safarilla (uusin iOS & selain), sen jälkeen Mäkin safarilla (El Capitan & päivitetty viimeisest softat eilen) ja viimeiseksi sitten vielä Chromium (ei Chrome) selaimella jossa ei ole mitään lisäosia tai estoja.
Blogger valittaa seuraavaa
https://imgur.com/a/FXsYGBa
En edes yritä tägejä nyt, jotta saan tämä läpi.
Kiinnostavaa. Kokeilin copy/paste tekstiisi Pastebinistä ja se antaa tosiaan virheilmoituksen.
Kirjoitin saman omalta näppäimistöltä ja se toimii.
Liittyisikö jotenkin merkkikoodaukseen?
Jos sivun tekijöillä onkin samanlainen tavoite kuin kauppakeskuksilla: saada asiakas viipymään mahdollisimman pitkään.
Tässä on kunnostautunut ainakin www.toyota.fi. Siellä joutuu viipymään aika pitkään, jos haluaa saada selville esimerkiksi automallin tekniset tiedot. Kaikenlaisia fiilistelykuvia kyllä tulee joka suunnasta. Lisäksi asiakas voi "rakentaa" oman auton.
Ehkä haluavat vähitellen totuttaa asiakkaat siihen, että auto ostetaan fiilis- eikä faktapohjalta.
@Petteri
Liittyisikö jotenkin merkkikoodaukseen?
Periaatteessa kai voisi ja hyvä idea tarkistaa. Mutta se teksti ihan OK kunnossa, skandit ovat on ISO-8859-1 eikä UTF-8 merkistöä, mutta eihän niitä HTML A-tägeissä ole.
Tässä vaiheessa vaikuttaa minusta aika selvältä bugilta bloggerissa, jos nyt ei muuten niin ainakin näytetyn virheilmoituksen osalta vähintään. Se on niin harhaanjohtava.
"Jos sivun tekijöillä onkin samanlainen tavoite kuin kauppakeskuksilla: saada asiakas viipymään mahdollisimman pitkään."
World Wide Web muistuttaa jo Matrix-elokuvan virtuaalimaailmaa jossa ihmiset ovat 24/7. Aivan kuin elokuvassa, uuden jumalan käsitemaailma on tavalliselle käyttäjälle tuntematon. Asiaan perehtyneemmätkin puhuvat "www-sivuista", joka on vanhentunut termi. Webbiä ei ole todellakaan suunniteltu sellaiseksi, millaiseksi se on akateemisen alkuperän jälkeen muodostunut. Netscape ja Microsoft aloittivat kehityksen kohti palveluiden ja sovellusten verkkoa vuonna 1995.
Akateeminen maailma on ollut kiinnostunut semanttisesta webistä, joka olisi ollut parempi malli, koska sillä webiä olisi standardisoitu ja tehty avoimeksi.
@Petteri @Anonyymi
Huoh, eihän tuolla ongelmalla ole mitään tekemistä merikstökoodauksen kanssa. Vaan siitä, että tekstissä ei ole käytetty tupla lainausmerkkejä. Eli " vaan on käytetty ” merkkiä, joka ei siis todellakaan ole normaali chr 34 double quote.
HTML tagit toimii, pastebinissä olevassa tekstissä EI ole ehjiä HTML tageja.
eihän tuolla ongelmalla ole mitään tekemistä merikstökoodauksen kanssa
Syynä on nimenomaan merkistökoodaus: lainausmerkit näyttävät ulkoisesti lähes samoilta, mutta käyttävät eri numerokoodia.
@Sami Lehtinen @Petteri
No ne lainausmerkit ovat niitä, mitä Applen iPad näppäimistöstä tulee kun sillä kirjoittaa, sillähän minä niitä ensin kirjoitin. Kun sillä en saanut lähetettyä niin, sitten kopioin AirDropilla ne siitä läppäriin Notes ohjelman kautta ja siitä Safariin ja vielä kerran Chromiumiin.
Vasta nyt kun suurennan tätä tekstiä tässä ruudulla huomattavasti niin eron huomaa, mutta ei todellakaan ole helppo huomata eroa.
Älkää kysykö minulta miksi Apple on tehnyt kyseisen vaihdon " -> ", en todellakaan ymmärrä sen järkevyyttä.
Pikainen googlaus toi tällaisen: https://apple.stackexchange.com/questions/299505/ios-11-default-quotation-mark-changed-to-and.
@Petteri
OK, hyvä vinkki. Näköjään pitämällä sormea kirjoittaessa lainausmerkkin ja heittomerkin kohdalla pidempään, näkee eri vaihtoehdot, mutta eroja niiden välillä on todella vaikea huomata pienessä tekstissä ja vaikea valita siksi oikea.
Huvittaa, tai oikeammin ärsyttää, että kehtaavat kutsua ominaisuutta smart quote ominaisuudeksi, mutta eivät sitten vaivaudu lisäämään älyä sen verran että tunnistaisi html tägejä kirjoittaessa valita oikean merkin vaikka muuten kyllä ennakoidaan ja korjaillaan kirjoitettua tekstiä.
Googlellekin olisi triviaali muutos vaihtaa oikea merkki lennossa lomaketta vastaanotettaessa, regex & replace ts. yksi lyhyt koodirivi softaan lisää, mutta eivät vaivaudu tekemään käyttäjien, erityisesti Applen laitteiden, elämästä helpompaa ja hämärän virheilmoituksen näyttäminen palvelee ilmeisesti omaa bisnestä paremmin kun voi perustella, että käytä Android laitetta niin ongelmaa ei ole.
Kiitokset joka tapauksessa asian syyn selvittämisestä sinulle ja Samille, kun en jaksanut itse heksaeditoria koneella kaivaa, tässä iPadissa sitä mulla ei ainakaan vielä olekaan.
Aina oppii itsekin uutta. Eihän näistä kukaan voi pysyä perillä, kun muuttavat asioita koko ajan. Tämäkin smart quote -juttu tullut kaikessa hiljaisuudessa iOS 11 mukana.
How to geek -- turn off smart punctuation
Olen itsekin törmännyt tähän "jännään" uuteen ominaisuuteen. Tagit menivät minullakin rikki. Ihmettelin pitkään kun Ipadilla ei onnistunut.
Jostain syystä jenkeissä arvostetaan ns. curly quotes -lainausmerkkejä. 'Dumb quotes' on kai liian kirjoituskonemainen.
Quotation marks in English
Petteri, tuo ylempänä mainitsemasi automaattinen evästehyväksyjä CookiesOK ei ole toiminnassa. Mitähän muita vastaavia on olemassa, ovatko vaarattomia?
pesistulokset.fi on kieltämättä kyllä erinomainen ja täydellinen! Pahoin pelkään että sitäkin lähdetään muutaman vuoden päästä uudistamaan graafiseksi ja näyttäväksi.
Lähetä kommentti