Facebookilla arvioidaan olevan yli kaksi miljardia käyttäjää kaikkialla maailmassa. Se on siten suurempi kuin yksikään valtio. Tämän virtuaalivaltion diktaattorina toimii nuori Mark Zuckerberg.
Facebook on valtava rahakone, joka tuottaa miljardivoittoja. Silti Zuckerberg ei halua yhtiönsä ottavan vastuuta mistään. Hänen mielestään Facebook on vain alusta, joka mahdollistaa käyttäjien välisen toiminnan ja on käyttäjien oma asia, mitä he palvelussa tekevät.
Aiemmin ajattelin, ettei nettikirjoittelulla ole vaikutusta. Kyllä nettiin mielipiteitä mahtuu. Mutta nykyään tilanne on toinen: monelle ihmiselle netistä on tullut tärkein viestintäkanava, joillekin jopa uutislähde. Puheet ja mielipiteet eivät ole yhdentekeviä, sillä miljoonaan kertaan vahvistettuna ne muuttuvat tosiksi ja kanavoituvat teoiksi. Some ei ole enää keskustelukanava vaan yhteiskunnallinen voima, jolla voi olla pelottavia seurauksia.
Tuore uutinen kertoo, että Facebookilla oli suuri rooli Myanmarin kansanmurhan syntymisessä. Nationalistisen liikkeen kannattajat käyttivät hyödykseen ihmisten tietämättömyyttä ja masinoivat sekä valeuutisilla että vihapuheella joukkoja liikkeelle.
Zuckerberg on myöntänyt Myanmarin ongelmat todellisiksi ja sanoo yhtiön suhtautuvan asiaan vakavasti. Myanmar liittyy siten Venäjän vaalivaikuttamisen ja Trumpin Cambridge Analytica -yhteistyön jatkoksi. Vaikutamme, mutta emme ota vastuuta. Kuitenkin Facebook tulee Myanmarissa älypuhelimissa valmiiksi asennettuna (ilmeisesti diili operaattorin kanssa) ja on paikallisille internetin synonyymi.
Tietenkin Facebookilla on vaikutusta, sen mainoksilla ja kirjoituksilla myös. Eivät yhtiöt muuten käyttäisi sitä markkinointiin ja maksaisi siitä hyvästä miljardeja.
Itse asiassa somepalvelut ottavat paljonkin vastuuta. Youtube ei anna edes ladata videoita, joiden taustalla kuuluu kaupallista musiikkia. Tekijänoikeusloukkaukset poistetaan nopeasti. Kuulemma Facebook ja Youtube reagoivat välittömästi myös eläinten huonoon kohteluun. Ja itsekin olen saanut vuorokauden käyttökiellon, kun laitoin Facebookiin kuvan vanhan Hymy-lehden kannesta. Yhtiö ei suvaitse yhtään paljasta pintaa. Se loukkaa moraalia ja yhteisönormeja, joista jälkimmäiset eivät tietenkään ole mitään yhteisönormeja vaan Zuckerbergin joukkojen itsensä päättämiä asioita.
Facebook ja Youtube suojelevat kyllä Hollywoodin taloudellisia etuja, mutta eivät haluaisi puuttua toimintaan, joka vaarantaa ihmishenkiä, vaalituloksia tai yhteiskuntarauhaa.
Toki valeuutisten ja vihapuheen tunnistaminen on vaikeampaa kuin piraattisisällön, mutta onko Facebook tosissaan edes yrittänyt? Käyttäjämäärän maksimointi on sen etu, ihan sama mitä puuhaavat. Tekoäly toimii kyllä mainiosti mainoksia valitessaan ja ystäviä suositellessaan, mutta nostaa kädet pystyyn kaiken kielteisen edessä. Niinkö?
Ja viime kädessä kyseessä on Facebookin oma ongelma. Jos se ei pysty estämään lain ja hyvin tapojen vastaista toimintaa, palvelu ei voi jatkaa nykyisellään.
Facebookissa vallitsee diktaattorin oma laki, eikä yhtiö liiemmin piittaa kansallisista laeista maissa, joista se kerää rahojaan. CA-kohu sai Zuckerbergin esittämään julkisen pahoittelun eri lehdissä (hah, printtimediassa!), mutta se johtui vain pörssikurssin laskusta. Lähes 100 miljardia haihtui yhtiön arvosta. Se on puhetta, jota Zuckerberg kuuntelee.
Somekanavista äänitorven itselleen löytäneet vetoavat sananvapauteen. Taustalla on kummallinen käsitys, että Facebookilla tai Twitterillä olisi jotain tekemistä sananvapauden kanssa. Somepalvelut ovat kaupallisia yrityksiä, joilla on oikeus valita asiakkaansa ja tehdä palvelulla mitä lystäävät. Zuckerberg on tässäkin suhteessa diktaattori. Facebook voi aivan hyvin poistaa väkivaltaa lietsovan myanmarilaisen militanttimunkin tilin. Jos se ei näin tee, yhtiö on joko vaarallisen välinpitämätön tai sitten se osoittaa hyväksyvänsä munkin toiminnan. Militanttimunkin tilin säilyttäminen ei johdu sananvapaudesta vaan on yhtiölle bisnespäätös.
Käsitys sananvapaudesta tuntuu muutenkin vääristyneeltä. Perusoikeudet eivät koskaan ole absoluuttisia. Sananvapaus ei oikeuta rikkomaan lakeja ja sisältää myös vastuun sanomisistaan.
Piilaakson kulttuurissa elää näkemys, että startupit ovat melkeinpä lakien yläpuolella. Rakenteiden rikkominen ja sääntöjen kiertäminen on vain disruptiota. Nettimaailman ei tarvitse välittää vanhasta, uusi aika tuo uudet säännöt.
Ei se niin mene. Jos somepalvelut eivät pysty ratkaisemaan ongelmiaan, viranomaisten on tehtävä se. Elleivät asialliset käyttäjät ole jo sitä ennen äänestäneet jaloillaan.
Facebook on valtava rahakone, joka tuottaa miljardivoittoja. Silti Zuckerberg ei halua yhtiönsä ottavan vastuuta mistään. Hänen mielestään Facebook on vain alusta, joka mahdollistaa käyttäjien välisen toiminnan ja on käyttäjien oma asia, mitä he palvelussa tekevät.
Aiemmin ajattelin, ettei nettikirjoittelulla ole vaikutusta. Kyllä nettiin mielipiteitä mahtuu. Mutta nykyään tilanne on toinen: monelle ihmiselle netistä on tullut tärkein viestintäkanava, joillekin jopa uutislähde. Puheet ja mielipiteet eivät ole yhdentekeviä, sillä miljoonaan kertaan vahvistettuna ne muuttuvat tosiksi ja kanavoituvat teoiksi. Some ei ole enää keskustelukanava vaan yhteiskunnallinen voima, jolla voi olla pelottavia seurauksia.
Tuore uutinen kertoo, että Facebookilla oli suuri rooli Myanmarin kansanmurhan syntymisessä. Nationalistisen liikkeen kannattajat käyttivät hyödykseen ihmisten tietämättömyyttä ja masinoivat sekä valeuutisilla että vihapuheella joukkoja liikkeelle.
Zuckerberg on myöntänyt Myanmarin ongelmat todellisiksi ja sanoo yhtiön suhtautuvan asiaan vakavasti. Myanmar liittyy siten Venäjän vaalivaikuttamisen ja Trumpin Cambridge Analytica -yhteistyön jatkoksi. Vaikutamme, mutta emme ota vastuuta. Kuitenkin Facebook tulee Myanmarissa älypuhelimissa valmiiksi asennettuna (ilmeisesti diili operaattorin kanssa) ja on paikallisille internetin synonyymi.
Tietenkin Facebookilla on vaikutusta, sen mainoksilla ja kirjoituksilla myös. Eivät yhtiöt muuten käyttäisi sitä markkinointiin ja maksaisi siitä hyvästä miljardeja.
Itse asiassa somepalvelut ottavat paljonkin vastuuta. Youtube ei anna edes ladata videoita, joiden taustalla kuuluu kaupallista musiikkia. Tekijänoikeusloukkaukset poistetaan nopeasti. Kuulemma Facebook ja Youtube reagoivat välittömästi myös eläinten huonoon kohteluun. Ja itsekin olen saanut vuorokauden käyttökiellon, kun laitoin Facebookiin kuvan vanhan Hymy-lehden kannesta. Yhtiö ei suvaitse yhtään paljasta pintaa. Se loukkaa moraalia ja yhteisönormeja, joista jälkimmäiset eivät tietenkään ole mitään yhteisönormeja vaan Zuckerbergin joukkojen itsensä päättämiä asioita.
Facebook ja Youtube suojelevat kyllä Hollywoodin taloudellisia etuja, mutta eivät haluaisi puuttua toimintaan, joka vaarantaa ihmishenkiä, vaalituloksia tai yhteiskuntarauhaa.
Toki valeuutisten ja vihapuheen tunnistaminen on vaikeampaa kuin piraattisisällön, mutta onko Facebook tosissaan edes yrittänyt? Käyttäjämäärän maksimointi on sen etu, ihan sama mitä puuhaavat. Tekoäly toimii kyllä mainiosti mainoksia valitessaan ja ystäviä suositellessaan, mutta nostaa kädet pystyyn kaiken kielteisen edessä. Niinkö?
Ja viime kädessä kyseessä on Facebookin oma ongelma. Jos se ei pysty estämään lain ja hyvin tapojen vastaista toimintaa, palvelu ei voi jatkaa nykyisellään.
Facebookissa vallitsee diktaattorin oma laki, eikä yhtiö liiemmin piittaa kansallisista laeista maissa, joista se kerää rahojaan. CA-kohu sai Zuckerbergin esittämään julkisen pahoittelun eri lehdissä (hah, printtimediassa!), mutta se johtui vain pörssikurssin laskusta. Lähes 100 miljardia haihtui yhtiön arvosta. Se on puhetta, jota Zuckerberg kuuntelee.
Somekanavista äänitorven itselleen löytäneet vetoavat sananvapauteen. Taustalla on kummallinen käsitys, että Facebookilla tai Twitterillä olisi jotain tekemistä sananvapauden kanssa. Somepalvelut ovat kaupallisia yrityksiä, joilla on oikeus valita asiakkaansa ja tehdä palvelulla mitä lystäävät. Zuckerberg on tässäkin suhteessa diktaattori. Facebook voi aivan hyvin poistaa väkivaltaa lietsovan myanmarilaisen militanttimunkin tilin. Jos se ei näin tee, yhtiö on joko vaarallisen välinpitämätön tai sitten se osoittaa hyväksyvänsä munkin toiminnan. Militanttimunkin tilin säilyttäminen ei johdu sananvapaudesta vaan on yhtiölle bisnespäätös.
Käsitys sananvapaudesta tuntuu muutenkin vääristyneeltä. Perusoikeudet eivät koskaan ole absoluuttisia. Sananvapaus ei oikeuta rikkomaan lakeja ja sisältää myös vastuun sanomisistaan.
Piilaakson kulttuurissa elää näkemys, että startupit ovat melkeinpä lakien yläpuolella. Rakenteiden rikkominen ja sääntöjen kiertäminen on vain disruptiota. Nettimaailman ei tarvitse välittää vanhasta, uusi aika tuo uudet säännöt.
Ei se niin mene. Jos somepalvelut eivät pysty ratkaisemaan ongelmiaan, viranomaisten on tehtävä se. Elleivät asialliset käyttäjät ole jo sitä ennen äänestäneet jaloillaan.
43 kommenttia:
Miksi Facebookin hyvän puolet eivät ylitä uutiskynnystä?
Facebookin hyvistä puolista on kirjoitettu kymmenen vuotta. Someen suhtauduttiin alussa erittäin positiivisesti. Kukaan ei silloin nähnyt, minkälaisiin ongelmiin se voisi johtaa.
Sitten olisi hyvä, jos kirjoittaja referoisi näitä lähteitä. Saataisiin vertaileva kirjoitus somen hyvistä ja huonoista puolista.
En kirjoittanut analyysiä somesta enkä puntaroinut sen hyviä ja huonoja puolia. Tämän blogipostauksen aiheena oli ajankohtainen ongelma.
Olen ollut Facebookissa 30.9.2007 lähtien ja tästä blogista löytyy Facebook-tagilla 46 tekstiä esim. tämä vuodelta 2010.
Kyllä vapaus on niin tärkeää, että Facebookin toimintaa ei saa estää. Lisäksi Facebook on ns. supistinen yritys eli sen toiminta tukee suoraan Superälyn syntymistä.
Facebook, Twitter ym. estävät sanavapautta sensuroimalla sisältöä jollain ns. väärien mielipiteiden kieltämisellä.
Hillary Clinton oli myös kaikella tavalla vaikuttamassa eli käytti Facebookin ym. keräämää tietoa. Ja on sotateollisuuden ja Saudi-Arabian haukka.
Eivätkö kaupungin kadutkin ole alustoja kaikelle mitä kaduilla tapahtuu? Jos joku pahoinpitelee toisen tällä "alustalla", pitäisikö kaupungin joutua vastuuseen?
Kaupunki onkin vastuussa. Sen on varmistettava asukkaidensa turvallisuus ja otettava asia huomioon jo kaupunkisuunnittelussa.
Tässä teille anonyymeille niitä "vääriä" mielipiteitä:
Pride-kulkueessa marssinut sotilas ja kaksi muuta suomalaista kertovat, miltä tuntuu joutua verkkovihan kohteeksi
Juttu on valitettavasti maksumuurin takana, mutta voinette päätellä sen sisällön. Verkkoviha johtaa tappouhkauksiin ja vuosia kestävään perustuslain vastaiseen häirintään ja uhkailuun.
Enpä vaan ole vielä nähnyt kaupunkia syytettävän kaduilla tapahtuneista pahoinpitelyistä tai ahdistelutapaukksista.
Järviseltä hyvä kirjoitus ja analyysi. On hyvä piirre, että blogisti osaa suhtautua kiihkottomasti ja asiantuntevasti ongelmaan, joka periaatteessa koskee jokaista, joka internettiä käyttää. Järvinen on aina parhaimmillaan turvallisuuskysymyksissä.
Yksityisyydensuojan rikkomukset ja huoli kasvavasta urkinnasta eivät suinkaan koske pelkästään rekistöröityneitä Facebookin käyttäjiä. Ristiinlinkittäminen, skriptit ja monilla nettisisivuilla löytyvät some-kuvakkeet kuuntelevat ja seuraavat kaikkia sivuilla käyviä. Profilointia parhaiten maksavalle.
Zuckerbergin imperiumi on nyt vaakalaudalla, mistä on osoituksena hänen yllättävä tukensa GDPR-asetukselle kaikkialla maailmassa.
CEO says Facebook will impose new EU privacy rules “everywhere”
Onionilla on kuvaava video. Kuin suoraan Zuckin maailmasta. Kuvattu 2012.
The Power Of Selling Out: Your Customers As Political Capital - Onion Talks
Odotan seuraavaksi analyysiä Youtuben konttorin tapauksesta, jossa tubettaja pettyneenä mainostulojensa leikkaukseen päättää tehdä jotain peruuttamatonta.
Turha naulita pelkkää Facebookia, Google ja myös kotimaiset yhtiöt tekevät ihan samaa. Some-yhtiöillä ja Googlella on siihen muita paremmat mahdollisuudet, mutta tahtotila on kaikilla sama. Data on arvokasta.
Videoilla oli ollut yhdeksän miljoonaa katsojakertaa, kun Youtube katkoi mainostulot. Mahtoi tehdä ison loven ansioihin.
Youtube käy tavisten videoihin käsiksi, kun pari suurinta nimeä on hölmöillyt. Mainostajat ovat Youtuben asiakkaita, joten tämän ymmärtää.
"Miksi Facebookin hyvän puolet eivät ylitä uutiskynnystä?"
FB == Virtuaalinen Idoottiparkki. Siellähän ovat hyvässä järjestyksessä.
"Miksi Facebookin hyvän puolet eivät ylitä uutiskynnystä?"
Vähän kuin vaimonhakkaajapaitainen väkivaltainen perheenisä, joka on "helvetin hyvä työmies".
Ei Fesellä ole mitään "hyviä puolia" kuluttajan (joka on tuote) näkökulmasta. Kaikki hyöty on aidan toisella saamapuolella. Yritykset, mainostajat ja Zuckin lähipiiri itse hyötyvät -- kaikki muut ajavat itseään entistä syvempään yöhön käyttämällä feseä ja jakamalla sen streameja.
Some-sovellusten suhteen pitäisi tehdä kuten esim. pankkipalveluiden kohdalla. Eli peruspankkipalveluthan ovat jokaisen oikeus verkkopankkeineen yms.
Samalla tavalla pitäisi määritellä some-sovellukset. Ne olisivat jokaisen saatavilla, vaikkei suostuisikaan sovelluksen kehittäjän vaatimiin suostumuksiin tiedonkeruuseen, tietojen edelleen välittämiseen ja myyntiin. Nykyäänhän jos et suostu em. ehtoihin, et voi käyttää sovellusta tai palveluita lainkaan. Ilmaisinkohan nyt asian selvästi, siis voisi käyttää palveluita mutta jäisi kokonaan tiedonkeruun ulkopuolelle.
Yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut eivät ole ilmaisia kuten some. Ilmaista palvelua ei voi velvoittaa mihinkään, varsinkaan kansallisella lainsäädännöllä kun yritys on toisesta maasta. Verkkopankki tuli velvoitteen piiriin vasta viime vuonna, eikä sekään tarjoa palveluaan ilmaiseksi.
Moni maksaisi muutaman euron kuussa, jottei tietoja kerättäisi.
Eurooppalaisen käyttäjän arvo on nyt n. 36 euroa /vuosi. Kasvanut joka vuosi. Kuinka moni haluaisi maksaa Facebookille vuosimaksua? Ja Googlen maksu olisi vielä tuntuvasti korkeampi.
K- ja S-ryhmän bonuskorteista voi päätellä, että ihmiset antavat tietonsa jo pientä alennusta vastaan.
Niinpä, ilmaisuuden kirous. Aikoinaan olisi pitänyt lailla kieltää ilmaiset tietokoneohjelmat ja palvelut. Nyt ymmärrrettäisiin paremmin että kaikella ON hintansa.
"...olisi pitänyt lailla kieltää ilmaiset tietokoneohjelmat ja palvelut."
On olemassa aivan vilpittömiä, urkintavapaita tietokoneohjelmia ja käyttöjärjestelmiä. Ongelmana ei ole ilmaisuus, vaan se, että ohjelmaa ajetaan jonkun muun omistamassa tietokoneessa (palvelimella) tai ajetaan omalla koneella ohjelmia, joiden koodi ei ole tiedossa (proprietary) tai muokattavissa vapaasti (closed source).
Käyttämällä pilvipalveluita tai SaaSSia luovutat koneesi ja tietojesi hallinnan kolmannelle osapuolelle. Ajamalla kaiken omalla koneella vältät sudenkuopat. Selaimessa kannattaa käyttää mainostenestoa (esimerkiksi Ublock Origin) ja Noscript-laajennosta.
Ota tietokoneesi haltuun ja asenna GNU/Linux tai FreeBSD/OpenBSD. Käytä 'free as in free speech' vapaita ohjelmistoja (libre tai FLOSS).
Suomenkielinen sivusto kokoaa keinoja, joilla yksityisyydensuojaansa voi varjella.
Yksityisyydensuoja.fi
Pikaopas suojautumiseen
Ilman mainontaa Internet olisi kokolailla ankea paikka. Kaikki olisi jäänyt kehittämättä rahanpuutteen takia. Ilman mainosrahaa kukaan ei olisi sijoittanut mihinkään mitään. Datakeskuksia ei olisi rakennettu ja Internet kaaapeleita ei olisi vedetty. Internet olisi jäänyt yliopistojen verkoksi.
Facebook ja kaikki Amerikan huipputeknologia yritykset ovat sota- ja vakoilu yrityksiä.
https://www.nytimes.com/2018/04/04/technology/google-letter-ceo-pentagon-project.html
Ilman mainosrahaa kukaan ei olisi sijoittanut mihinkään mitään
No jaa, perinteinen media syntyi ja kukoisti tilausmaksujen ja mainosten yhdistelmällä. Sama malli olisi varmaan toiminut netissäkin, mutta lopputulos olisi toki hyvin erilainen kuin nykyinen netti.
"Datakeskuksia ei olisi rakennettu ja Internet-kaapeleita ei olisi vedetty. Internet olisi jäänyt yliopistojen verkoksi."
Ilman liittovaltion rahoitusta, valtion rahoittamaa tutkimusta ja valtion asettamia tavoitteita ja standardointia internetistä saati WWW:stä ei olisi tullut menestystarinaa. Valtion tuki oli ensiarvoisen tärkeää silloin, kun internet ei ollut vielä markkinavetoinen. Internet on akatemian lahja maailmalle. Samoin WWW, joka kehitettiin CERNissä eurorahoituksella. Internetin backbonet on rakennettu veronmaksajien rahoilla.
Yritysmaailman tavoitteena oli alusta alkaen kahlita Internet omilla suljetuilla järjestelmillään. Muistaako kukaan AOL:ää tai Compuserveä? Microsoftin Bill Gatesilla oli erilainen visio tiedon supervaltatiestä vielä 1995. Siinä Internet olisi ollut yhtä kuin MSN, Microsoftin oma kaupallinen ja suljettu portaali. Jos IBM ja HP olisivat saaneet päättää, ei edes protokollasta olisi ollut yksimielisyyttä (TCP/IP, OSI). Onneksi säästyimme Internetin balkanisoinnilta, epästandardeilta ja muuratuilta puutarhoilta.
Internetin kohtalo olisi muistuttanut 1800-luvun rautatieverkostoa Yhdysvalloissa.
"In many ways, this private vision harked back not to the original federal highway system but to the first transit system that criss-crossed the nation's land--the railroads. And in fact, that historical legacy gives some sense of what a privately designed (if not always privately funded) system would have looked like. In the 1840s and 1850s, the first large railways were built, usually with incompatible track widths where trains entering the same city could not switch directly to another company's rail track. This was not accidental but a deliberate strategy by merchants sponsoring one railroad to avoid having another company (usually sponsored by merchants in a rival city) siphon off freight. It would take decades before the gauges of different train companies were all standardized and freight could be easily transferred from line-to-line for longer distances. Even as such standardization was achieved by the 1880s, giant railroad companies sought to create competing railway systems that could control enough territory to control the flow and pricing of significant portions of freight against competing systems, becoming the first major oligopolies in the US economy."
How the Federal Government Created the Internet, and How the Internet is Threatened by The Government's Withdrawal
Mainosrahotteinen Internet tuli vasta sitten, kun infrastruktuuri oli jo suunniteltu ja tehty. Mainosrahoitus tai "ad revenue" on silti eri asia kuin salamyhkäinen tietolouhinta ja kaupankäynti kansalaisten datalla, urkinnasta ja vakoilusta puhumattakaan. Miinoittamalla sivunsa kolmansien osapuolten skripteillä ja analytiikalla on paras keino vieraannuttaa käyttäjä mainostajien tavoitteista ja liiketoimintamallista. Harva vastustaa asiallisia mainoksia, jos ne on toteutettu läpinäkyvästi ja sivukohtaisesti, eikä niitä ladata jostain vierailta spammiservereiltä.
Eikö internetin kaupallinen valtaaminen alkanut pian hyperteksijärjestelmän, eli www:n yleistymisen jälkeen? 90-luvun lopulla alettiin kilpailla ns. portaaleista. Jo vuosituhannen vaihteessa keskusteltiin keskusteluryhmien ongelmista ja siitä, onko suomalaisilla yhtiöillä velvollisuus moderoida verkkosivullaan käytyjä keskusteluja.
Vielä 1980-luvulla netti perustui avoimiin protokolliin. Esimerkkinä suomalainen IRC. Kuka tahansa saattoi perustaa oman palvelimen. Suuryhtiöitä ei tähän tarvittu.
Vaikka WWW helpotti ratkaisevasti internetin käyttöä, se piilotti tekniikan. Käyttäjä ei enää tiennyt, miten tieto kulkee ja missä sitä varastoidaan.
Selaimiin kehitettiin yhä enemmän helpottavia ja viihdyttäviä toimitoja. Tämän kehityksen tärkein alkuunpanija oli Internet Explorer. Sosiaalisen median syntyyn vaikutti ratkaisevasti juuri Web 2.0.
Ilman patenttivapaata Internetiä, "verkkojen verkkoa", ja yleistä avointa standardia meillä olisi joukko keskenään kilpailevia, epäyhteensopivia päätelaitteita ja kaapeli-TV:n kaltaisia bokseja.
Itse asiassa Yhdysvalloissa verkkojätit yrittävät kääntää kelloa takaisin priorisoidulla liikenteellään, verkkoneutraliteetin vastaisella kampanjallaan ja muutenkin pyrkimällä eriarvoistamaan datavirtaa maksajan tai sisällön mukaan. Netistä halutaan taas TV, johon ostetaan kanavia.
Muistaako kukaan enää Miniteliä tai TeleSampoa?
Tai sitten kaikki pirauttaisivat purkkeihin kuten BBS:n kultakautena oli tapana.
Mainonta on vapaan Internetin tukipylväs. Ilman mainontaa Internet kuihtuisi. Ei olisi startuppeja eikä mitään muutakaan. Ilman palvelinten ja kuidun suurmassatuotantoa; kaikki olisi niin kallista, ettei siihen olisi kellään varaa. Internetin halpuudesta saamme kiittää kiinalaisia ja suurmassatuotantoa.
Tänä viikonloppuna on muuten vielä katsottavissa <"Do You Trust This Computer?" dokumentti, jonka katseluoikeuden kustantaa Elon Musk.
Pääaihe on AI ja siihen liittyvät uhkat, mutta myös tässä kirjoituksessa olleet asiat ovat keskeisesti esillä.
Elon Musk on pelle ja pelkuri. Musk pelkää omaa varjoaan. Ihmisen täytyy voittaa pelkonsa (kuoleman pelko), että voi elää. Pelkureiden varoituksia ei tule hyväksyä.
45 Euroa/kk on täysillä bonuksilla sen S-kortin tuotto. Vuositasolla yli 500 Euroa, joten näyttää @petteri jenkit olevan vielä dekadilla perässä. Tämän lisäksi kortiton Lidl ei vertailukoreissa pärjää paremmin kuin S-ryhmä, joten ilmeisesti Bonus-järjstelmästä on molemminpuolista hyötyä?
Tämä kortti tai kuponkien leikkaaminen on yleismaailmallista puuhaa kaikkialla maailmassa, koska yksittäiset pienet yritykset eivät pysty tarjoamaan alennusta niin paljon kun luottokorttiyhtiöt tarjoavat keskittämisetuja. Tämä on karu fakta, joka pitää vain myöntää.
Firmojen tunnus/salasana on useiden kyselyjen mukaan saatavilla keikkein edullisimmin käyttäjiltä.
GDPR-laki on kyllä syntynyt näiden amerikkalaisjättien toiminnan seurauksena ja hyvästä syystä.
Tuosta diktatuurista vielä: On se kumma, kun yksi mies pystyy kehittämään sellaisen palvelun. Mutta niinhän teki myös Steve Jobs, Bill Gates, Linus Torvalds ja Elon Musk.
Tosin (Wikipedian mukaan) Zuckerberg ei keksinyt systeemiään itse, vaan viimeisteli valmiin järjestelmän ja julkisti sen. Jos tehtäisiin vertailu maailman monimutkaisimmista järjestelmistä, niin Facebook olisi ykkössijoilla. Siksi en ihmettele, vaikkei Zuckerberg pystyisikään opettamaan järjestelmäälle hienovaraista etiikkaa. Etenkin kun nuo suljetut järjestelmät on luonteeltaan sotkuisia.
10-20 vuoden päästä Facebookille löytyy varmasti kilpailija, jossa ainakin back end on toteutettu turvallisesti. Eli avoimilla standardeilla ja salattuna.
45 Euroa/kk on täysillä bonuksilla sen S-kortin tuotto. Vuositasolla yli 500 Euroa
Riippuu varmaan perheen koosta ja ostosten määrästä.
joten ilmeisesti Bonus-järjstelmästä on molemminpuolista hyötyä?
Entä jos bonuksia ei olisi, mutta sama määrä siirrettäisiin alennuksina hintoihin? Lisäksi tietojärjestelmät, hallinnointi- ym. kulut poistuisivat. Bonus-ohjelmien ylläpito maksaa.
Todellinen hyötyjä bonus-järjestelmässä on kauppias, joka sillä varjolla kerää arvokkaat tiedot kuluttajilta.
Bonuksissa on toinen ongelma: ne rajoittavat kilpailua. Suomessa kaupan ala on poikkeuksellisen keskittynyttä kahteen suureen keskusliikkeeseen. Ne voivat määrätä mm. tuottajahinnat. Se ei ole minkään muun kuin kaupan oma etu.
Nyt kun Amazon tulee, niin saadaan kilpailua. Kyllä elintarvikepuolellakin on kilpailua. Helposti unohdetaan ravintolat ja muut syöttölät. Ei elintarvikekauppa ole ainoa, joka myy ruokaa. Lisäksi suomalaiset matkustavat ulkomaille ja syövät siellä; eli elintarvikeissakin on kilpailua. Jonkun verran tilataan ruokaa myös suoraan ulkomailta.
https://www.youtube.com/watch?v=O-k8r1yDKEQ
@Petteri, eikös Lidlin pitäisi olla silloin 5 - 10% edullisempi aina hintakorivertailussa? Yritysten on pakko seurata mikä käy kaupaksi, jo ihan hävikin takiakin, joten bonus-systeemi ei siinä paljoa maksa.
S-ryhmän bonuskortti on myös hyvä sijoitus, joka tuottaa 20% tuoton sijoitetulle pääomalle.
900 Euroa kuussa on toki yksittäiselle ihmiselle paljon, mutta normaali 4 henkinen perhe pääsee tuohon melko helposti kun siinä on muutakin kuin ruoka.
Bonukset eivät rajoita kilpailua vaan tuovat siihen yhden ansainta ja hyötymislogiikan lisää, mutta keskittyminen rajoittaa kilpailua, joka Suomessa johtuu ruokakaupassa pitkälti siitä, että suomalaisten makutottumukset rajoittavat kilpailua.
Samoin maatalous yms politiikkaa Suomessa tehdään korporaatioiden ehdoilla. Suomessa on EUn suurimmat maataloustuet, jotka maksaa Suomi itse. Tuottajahinnat Suomessa ovat Euroopan alhaisimmat, mutta eihän kaupat osta raaka-aineita vaan elintarviketehtaat.
Kaksi vahvaa keskusliikettä saa tehtaat tiukoille, mutta vientihän ei ole kiellettyä, mutta aika huonosti hoidettua vaikka Ruotsiin verrattuna.
Globalisaatio keskittää myös. PC kauppa on tällä hetkellä HPn, Lenovon ja Dellin käsissä. Lenovo hankki hiljan Fujitsun PCt itselleen. Me olemme kohta tuolla rintamalla kahden tai yhden toimittajan oligopolissa.
Myynnin seurantaan ei bonuskorttia tarvita, sitä varten on kassa- ja toiminnanohjausjärjestelmät.
Globalisaatio keskittää toisilla, mutta lisää kilpailua toisilla aloilla. Suomessa ainoa lisäys on ollut Lidlin tulo. Bonuksen kertyminen muustakin kuin ruokakaupasta hämärtää hintavertailuja ja sitoo asiakasta. Onhan se nyt selvää, ettei kauppa näitä järjestelmiä kuluttajan edun vuoksi kehitä vaan omansa.
Kyllä ruokaa saa muualtakin.
https://www.matsmart.fi/
Olen pohdiskellut mm. Uuden Suomen Puheenvuoron toimintaa siitä näkökulmasta kuinka yksinvaltaisesti heillä loppujen lopuksi on oikeus antaa porttikieltoja ja sulkea ihmisiä palveluista varsin pienten näkemyserojen ja nyanssien perusteella.
Kysymyshän on ennen kaikkea ihmisten yhdenvertaisuudesta. Kun palvelu on käyttäjälle maksuton ja avoinna kenelle tahansa niin ihmisiä ei voi kohdella mielivaltaisesti ja poistaa millä perusteella tahansa. Lainkäyttökoneiston pitäisi pystyä puuttumaan siihen yhtä lailla kuin se pystyy puuttumaan ihmisten syrjintään ja eriarvoiseen kohteluun reaalielämässäkin.
Kukaan ei omista internetiä, eikä kukaan omista ihmisiä.
Kaduilla saa kulkea jokainen, netissäkin saa kulkea kuka tahansa.
Kadulla saa sanoa minkä tahansa mielipiteen, mutta netissä ei näytä sama onnistuvan.
Ei kukaan tule kadulla kohkaamaan poliisista sanoitpa käytännössä mitä tahansa.
Jos ei pohdita asiaa edes rikosnäkökulmasta vaan pelkästään yhdenvertaisuuden, liikkumisvapauden, mielipiteenvapauden, julkaisuvapauden ym. näkökulmasta niin ongelmia on FB:n ja muiden yksityisyritysten osalta vaikka kuinka.
FB ja vaikkapa vain Uusi Suomikin käyttävät valtaa joka on mitä suurimmassa määärin julkista. Täysin viranomaisvaltaan rinnastuvaa.
Lainsäädäntö puuttuu kuitenkin kokonaan.
Valvonta puuttuu kokonaan.
Pitäisi olla viranomainen jolla on oikeus puuttua netissä toimivien yhtiöiden toimintaan, kehoituksin, varoituksin, uhkasakoin, määräaikaisin ja lopullisin sulkemisin, jne.
FB ei omista internetiä kuten ei kukaan muukaan.
Internet pitäisi olla valtioiden omistuksessa ja valvonnassa ja ne päättävät kuka saa tehdä ja mitä ja mistä seuraa mitäkin.
Tai sitten kokonaan yksityiseksi ja maksulliseksi tai vaikka kokonaan kiinni.
Tässä vain joitakin ajatuksia.
FB ja vaikkapa vain Uusi Suomikin käyttävät valtaa joka on mitä suurimmassa määärin julkista. Täysin viranomaisvaltaan rinnastuvaa.
FB ja US ovat ilmaisia nettipalveluita, jotka elävät mainoksilla. Niillä ei ole mitään velvollisuuksia "asiakkaitaan" kohtaan (paitsi tietoturvasta huolehtiminen).
Niillä on oikeus valita "asiakkaansa" ja tekstit, joita julkaisevat. Jos tämä ei jollekin kelpaa, voi vapaasti vaihtaa johonkin toiseen foorumiin.
Kiitos kommentista Petteri. Juuri esimerkiksi tämä usein kuultu "oikeus valita asiakkaansa" on mielestäni kaikkea muuta kuin selvää. Eritoten silloin että kyse on ilmaispalveluista. Kaupallisellakaan puolella esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt, operaattorit jne eivät voi kieltäytyä millä tahansa perusteella koska kyse on peruspalveluista. Ainoastaan esimerkiksi luottohäiriö tms. objektiivinen syy kelpaa.
Ilmaispalveluissa on vaikea keksiä mitään objektiivista syytä kieltäytymiselle ilman että se on lähtökohtaisesti syrjintää.
Monet ilmaispalvelut ovat jo pitkään olleet pankki-, puhelin- ym. peruspalveluihin rinnastuvia.
Itse näen niin päin että yksityisillä ei ole mitään velvollisuutta tarjota ilmaispalveluita mutta jos ne niitä tarjovat niillä ei ole oikeutta valikoida asiakkaitaan.
Miltä kuulostaisi jos esimerkiksi kaupunginkirjastot alkaisivat valitsemaan asiakkaansa? Väärä ulkonäkö, väärä mielipide, väärä kävelytyyli, jonkun kirjastotädin mielestä - kirjastokortti pois.
Ehkä joku juristi voisi ottaa kantaa asiaan?
Oleellista varmaan on, milloin nettipalvelu muuttuu riittävän merkittäväksi. Pitäisikö Hommafoorumin hyväksyä jäseniksi kaikki halukkaat ja sallia heidän kirjoittaa mitä haluavat? Vai koskisiko se vain yrityksiä?
Medioilla on oma sananvapautensa. Niillä on oikeus päättää, mitä ne julkaisevat ja mitä eivät. Niillä on oikeus poistaa kirjoituksia, eikä se loukkaa käyttäjien sananvapautta. Nettijulkaisuilla on vastuu, vaikka ne eivät olisikaan varsinaisia verkkolehtiä. Tämä koskee myös Facebookia.
Mitä sääntöjä nettipalveluiden ylipäätään pitää noudattaa? Facebook noudattaa omia "yhteisönormejaan" jotka tuomitsevat esim. paljaan rinnan näyttämisen, mutta monet muut asiat ovat sallittuja. Nämä normit tulevat suoraan jenkkikulttuurista.
Ilmainen nettipalvelu ei tunne asiakkaitaan. Vaikka se poistaisi yhden, tämä voi liittyä saman tien takaisin uudella tunnuksella. Siksi "asiakkaiden" syrjiminen on käytännössä vaikeaa.
Lähetä kommentti