Aamun Hesari kertoo työryhmän ehdottavan tiemaksua, jossa olisi vain kaksi porrasta: kaupunkiajosta veloitettaisiin 6 senttiä kilometriltä ja maaseutuajosta 3 senttiä. Maksun vastapainoksi vuotuisesta käyttömaksusta luovuttaisiin ja uusien autojen hinta laskisi tuhansia euroja autoveron keventyessä. Liikenteen kokonaisverotus pysyisi siten ennallaan, se vain painottuisi nykyistä enemmän auton käyttöön. Ajojen seuranta perustuisi gps-järjestelmään ja kokeilu aloitettaisiin jo ensi vuoden alusta.
Uutta on, ettei maksua enää markkinoida ns. ruuhkamaksuna, vaan selkeänä maksuna tien käyttämisestä. Jorma Ollilan (!) johtama työryhmä ennustaa maksun lisäävän joukkoliikenteen käyttöä sekä vähentävän hiilidioksidipäästöjä viidellä prosentilla. Sama vähennys tulisi liikenneonnettomuuksiin. Olisi kiinnostavaa tietää, miten näin tarkkoja ennustuksia on voitu tehdä asiassa, josta kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta. Ihmisten käyttäytymistä on tunnetusti vaikea ennustaa -- pk-seudulla joukkoliikenteen suosion kasvu on yllättänyt kaikki.
Pohjimmiltaan tiemaksu on aluepolitiikkaa. Sillä halutaan tasata autoilun kustannuksia maaseudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä eikä julkista liikennettä ole. Siksi pelkkä bensan hinnan nostaminen ei riitä, koska se rankaisisi suhteellisesti enemmän maalla asuvia.
Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat kiistattomia. Ehkä seuraava työryhmä voisikin pohtia, miten tasata maaseudun alhaisempia asumiskustannuksia kaupunkilaisille? Miksi asunnot maksavat kasvukeskuksissa tolkuttomasti, kun maalla samalla hinnalla saa omakotitalon? Se on niin väärin.
Ehdotetussa maksussa on useita ongelmakohtia. Kiinteä km-korvaus tasoittaisi eroja pieni- ja suuripäästöisten autojen välillä. Isojen autojen ostohinta laskisi suhteellisesti enemmän ja bensankulutuksesta johtuva ero käyttökustannuksissa pienenisi.
Toki tätä voisi kompensoida nostamalla samalla myös polttoaineen hintaa tai sitomalla km-maksu jotenkin moottorin kokoon. Pelkkää kaupunkiajoa tekevälle vanhan auton omistajalle 6 snt/km vastaa noin 30 prosentin korotusta bensan hintaan. Tiemaksu ei millään tavalla poista tai edes vähennä polttoaineen hinnan korotuspaineita tulevaisuudessakaan.
Alkuvaiheessa on tärkeintä vain saada myytyä järjestelmä kansalaisille. Vaikein osuus on saada gps-tallentimet autoihin, koska sen hyväksyminen on poliittinen päätös. Kun infrastruktuuri on olemassa, maksuja voidaan korottaa, porrastaa ruuhkien mukaan ja painottaa sähköautoja suosivaksi (eli nostaa bensan hintaa). Nämä kaikki ovat enää hienosäätöä, joka voidaan tehdä hallinnollisilla päätöksillä. Ja juuri tätä verottaja haluaa: enemmän säätönappuloita autoilun verottamiseen, jotta sitä voidaan kohdentaa paremmin ja tuottoa säätää kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.
Siksi on tärkeää käsitellä järjestelmän ongelmat ja haitat juuri nyt, ennen kuin etenemme koekäyttöä pidemmälle. Ei kannata kiinnittää liikaa huomiota alkuvaiheen hintoihin tai mainostettuun oikeudenmukaiseen verokohteluun. Kaikkia näitä on helppo muuttaa myöhemmin.
Yksi keskeinen uhkakuva liittyy yksityisyydensuojaan. Autojen sijaintitiedot on kerättävä reaaliajassa ja tallennettava tietokantaan, josta niille on helppo keksiä myöhemmin uutta käyttöä. Periaate on sama kuin matkapuhelimen käytössä -- ei siinäkään laskutus- tai sijaintitietoja säilytetä puhelimessa, vaan operaattori kerää ja hyödyntää ne saman tien.
On ihan sama, miten autotietoja nyt luvataan suojella -- kokemus on osoittanut, että ennen pitkää houkutus niiden käyttämiseksi myös muihin kohteisiin käy ylivoimaiseksi.
Ihmetystä herättää tavaton kiire, millä järjestelmää ollaan luomassa, vaikka tilastot osoittavat autoilun kääntyneen laskuun ja joukkoliikenteen suosion nousuun ilman tiemaksuakin. Ollilan mukanaolo saa epäilemään, että Suomesta halutaan taas tehdä uuden tekniikan pioneeri. Samoin kävi 15 vuotta sitten, kun Nokian ja saman Ollilan nimissä Suomi kiirehti ensimmäisenä digitelevisioon. Muistamme kaikki, miten digiboksien kanssa kävi ja miten lupaukset hienoista tv-palveluista vesittyivät yksi kerrallaan.
Oikea -- ja itse asiassa ainoa -- tilaisuus vaikuttaa kehitykseen on juuri nyt.
Uutta on, ettei maksua enää markkinoida ns. ruuhkamaksuna, vaan selkeänä maksuna tien käyttämisestä. Jorma Ollilan (!) johtama työryhmä ennustaa maksun lisäävän joukkoliikenteen käyttöä sekä vähentävän hiilidioksidipäästöjä viidellä prosentilla. Sama vähennys tulisi liikenneonnettomuuksiin. Olisi kiinnostavaa tietää, miten näin tarkkoja ennustuksia on voitu tehdä asiassa, josta kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta. Ihmisten käyttäytymistä on tunnetusti vaikea ennustaa -- pk-seudulla joukkoliikenteen suosion kasvu on yllättänyt kaikki.
Pohjimmiltaan tiemaksu on aluepolitiikkaa. Sillä halutaan tasata autoilun kustannuksia maaseudulla, jossa etäisyydet ovat pitkiä eikä julkista liikennettä ole. Siksi pelkkä bensan hinnan nostaminen ei riitä, koska se rankaisisi suhteellisesti enemmän maalla asuvia.
Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat kiistattomia. Ehkä seuraava työryhmä voisikin pohtia, miten tasata maaseudun alhaisempia asumiskustannuksia kaupunkilaisille? Miksi asunnot maksavat kasvukeskuksissa tolkuttomasti, kun maalla samalla hinnalla saa omakotitalon? Se on niin väärin.
Ehdotetussa maksussa on useita ongelmakohtia. Kiinteä km-korvaus tasoittaisi eroja pieni- ja suuripäästöisten autojen välillä. Isojen autojen ostohinta laskisi suhteellisesti enemmän ja bensankulutuksesta johtuva ero käyttökustannuksissa pienenisi.
Toki tätä voisi kompensoida nostamalla samalla myös polttoaineen hintaa tai sitomalla km-maksu jotenkin moottorin kokoon. Pelkkää kaupunkiajoa tekevälle vanhan auton omistajalle 6 snt/km vastaa noin 30 prosentin korotusta bensan hintaan. Tiemaksu ei millään tavalla poista tai edes vähennä polttoaineen hinnan korotuspaineita tulevaisuudessakaan.
Alkuvaiheessa on tärkeintä vain saada myytyä järjestelmä kansalaisille. Vaikein osuus on saada gps-tallentimet autoihin, koska sen hyväksyminen on poliittinen päätös. Kun infrastruktuuri on olemassa, maksuja voidaan korottaa, porrastaa ruuhkien mukaan ja painottaa sähköautoja suosivaksi (eli nostaa bensan hintaa). Nämä kaikki ovat enää hienosäätöä, joka voidaan tehdä hallinnollisilla päätöksillä. Ja juuri tätä verottaja haluaa: enemmän säätönappuloita autoilun verottamiseen, jotta sitä voidaan kohdentaa paremmin ja tuottoa säätää kulloistenkin tarpeiden mukaisesti.
Siksi on tärkeää käsitellä järjestelmän ongelmat ja haitat juuri nyt, ennen kuin etenemme koekäyttöä pidemmälle. Ei kannata kiinnittää liikaa huomiota alkuvaiheen hintoihin tai mainostettuun oikeudenmukaiseen verokohteluun. Kaikkia näitä on helppo muuttaa myöhemmin.
Yksi keskeinen uhkakuva liittyy yksityisyydensuojaan. Autojen sijaintitiedot on kerättävä reaaliajassa ja tallennettava tietokantaan, josta niille on helppo keksiä myöhemmin uutta käyttöä. Periaate on sama kuin matkapuhelimen käytössä -- ei siinäkään laskutus- tai sijaintitietoja säilytetä puhelimessa, vaan operaattori kerää ja hyödyntää ne saman tien.
On ihan sama, miten autotietoja nyt luvataan suojella -- kokemus on osoittanut, että ennen pitkää houkutus niiden käyttämiseksi myös muihin kohteisiin käy ylivoimaiseksi.
Ihmetystä herättää tavaton kiire, millä järjestelmää ollaan luomassa, vaikka tilastot osoittavat autoilun kääntyneen laskuun ja joukkoliikenteen suosion nousuun ilman tiemaksuakin. Ollilan mukanaolo saa epäilemään, että Suomesta halutaan taas tehdä uuden tekniikan pioneeri. Samoin kävi 15 vuotta sitten, kun Nokian ja saman Ollilan nimissä Suomi kiirehti ensimmäisenä digitelevisioon. Muistamme kaikki, miten digiboksien kanssa kävi ja miten lupaukset hienoista tv-palveluista vesittyivät yksi kerrallaan.
Oikea -- ja itse asiassa ainoa -- tilaisuus vaikuttaa kehitykseen on juuri nyt.
28 kommenttia:
Minusta sinulla jäi huomiotta yksi iso porukka, johon minä kuuluun eli me juuri PK-seudun ulkopuolella asuvat. Minun työmatkani on noin 40km päivässä eli tiemaksua tuli 2,4 euroa päivässä. Se on minulle puhdasta lisäkustannusta, koska minulla on jo se auto ostettuna seuraavaksi kolmeksi vuodeksi eteenpäin.
Meille julkinen liikenne ei ole vaihtoehto, koska sitä ei käytännössä ole. Tietenkin voin ajaa lähimmälle asemalle ja jatkaa siitä bussilla, mikä ei luultavammin vähennä kustannuksia minun osaltani lainkaan.
Sinänsä tällaisella päätöksellä ihmiset saadaan harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja kuin omalla autolla ajamista ja näissä ruuhkissa istuvana tiedän, että jotain asialle tulisi tehdä.
Hei,
Tuli mieleen kun sanoit, että polttoaineen hinnan korotuksella ei voi "suosia" maalaisia.
Entäs jos polttoainevero olisi asemilla joiden postinumero on "harvaan asutulla" alueella.
Tällöin tulee sama porrastus kuin 3snt/6snt. Ja ei tarvitse kehittää mitään suuria systeemejä...
Toki tämä ei auta niihin "ruuhkiin"...
hoppsan... =)
Jäi pois sana pienempi lauseesta: "Entäs jos polttoainevero olisi asemilla joiden postinumero on "harvaan asutulla" alueella."
Eli piti sanomani:" Entäs jos polttoainevero olisi pienempi asemilla, joiden postinumero on "harvaan asutulla" alueella.
Julkisen liikenteen toimivuus riippuu täysin siitä, missä asut ja missä työpaikkasi on. Päätöksiä tekevät asuvat ja työskentelevät keskustassa, joten heillä on tässä näköharhaa.
Lisäksi on väärin katsoa vain työmatkoja; autoa tarvitaan myös ostoksiin ja lasten kuljettamiseen harrastuksiin ym. Miten hyvin julkinen liikenne toimii niissä?
Pääkaupunkiseudulla hyvin harvan täytyy viedä lasta harrastuksiin. Jos lapsi pitää harrastuksestaan hän menee sinne julkisilla ja ihan yksin. Ja kyllä hän pystyy kuljettamaan pelivehkeet mukanaan. Jos lapsi täytyy viedä harrastukseen, pitää kysyä itseltään - miksi?
Päästäisitkö esim. 10-v tytön yksin ratsastamaan, tallien vieressä ei ole bussipysäkkejä? Miten 15-v poika kuljettaisi jääkiekkovarusteensa tai raahaisi sellon mukanaan?
Toki voihan sitä istua illat kotonakin tietokoneen ääressä.
"Pääkaupunkiseudulla hyvin harvan täytyy viedä lasta harrastuksiin. Jos lapsi pitää harrastuksestaan hän menee sinne julkisilla ja ihan yksin. Ja kyllä hän pystyy kuljettamaan pelivehkeet mukanaan. Jos lapsi täytyy viedä harrastukseen, pitää kysyä itseltään - miksi?"
No ihan ajan takia kuljetamme lasta harrastukseen. Kun harjoituksia on 5 kertaa viikossa niin käytännössä pitää hakea että ehtii tehdä läksytkin. Toki teemme sen kimppakuljetuksena.
Mutta toki pitää kysyä "miksi".
Jokaisen joka varta vasten muuttaa harvaan asutulle alueelle mutta on vaikkapa kaupungissa töissä kannattaa myös kysyä "miksi". Elämä on priorisointia.
miten tämä yritetään teknisesti saada toimivaksi? Eihän kukaan suostu pitämään laitteita päällä ja velivenäläiset antaa mustanpörssin laitteillaan ihan omia koordinaatteja sen verran kun tarvitsee.
Uutisoinnissa ei ole mitään mainintaa siitä, kuinka kaksipyöräisiä kohdellaan. Jokaiseen skootteriinkin ajonseurantalaite?
En periaatteessa voi hyväksyä tosiaikaista seurantajärjestelmää, jonka tuottamaa dataa voidaan käyttää summittaisesti kaupallisiin ja tiedustelutarkoituksiin eniten maksavalle taholle.
Sinänsä on jo aika päästä eroon autoverosta, koska se asettaa tullimuurin Suomen rajalle.
Toihan pitäisi toteuttaa niin, että uusi verotus koskisi vain uusia autoja, joissa on valmiina gps-syseemit. Vanhoista autoista vastaavat verot on maksettu jo ostettaessa ja niistä maksettaisiin vanhan systeemin mukaista vuosittaista veroa. Luultavasti olisi myös syytä sallia ilman gps-paikannusta olevien autojen myynti uuden systeemin rinnalla jonkun aikaa, koska muuten uusien autojen myynti saattaisi tyrehtyä pitkäksi aikaa. Se saattaisi olla myös tehokas markkinointikeino uudelle verotukselle, kun ostohinnan ero näkyisi.
Käytön valvonnassakaan ei varmaan olisi suurta ongelmaa, koska katsastuksessa katsotaan kilometrit mittarista ja gps-seurannasta puuttuvat kilometrit voitaisiin verottaa sen korkeamman portaan mukaan.
Silti pidän esitystä surkeana. Paljon parempi olisi nostaa polttoaineveroa ja porrastaa se huoltoasemien sijainnin mukaan. GPS seuranta ainakin pitäisi tehdä mahdottomaksi niin, että laitteeseen ladattaisiin eri alueiden hinnat ja laite lähettäisi verottajalle ainoastaan tiedot eri hinta-alueilla ajetuista kilometreistä.
@Jukka Aakula. On todellakin hyvä kysyä silloin tällöin miksi? itseltään.
Miksi muutin PK-seudun ulkopuolella, tietäen hyvin ettei julkista liikennettä ole. Asunnon ostopäätökseen vaikutti raha, meillä ei ollut varaa ostaa omakotitaloa tai vähintään kolmen makuuhuoneen asuntoa PK-seudun sisältä.
Tein myös tämän päätöksen perheeni kanssa ennenkuin tällaisista veroista oli puhetta.
Toisaalta järjestelyin voisin käyttää edes kerran viikossa julkista liikennettä tai kulkea mieheni kanssa työpaikalle samalla autolla. Nämä veron saisivat todennäköisesti minut vähentämään turhaa yksityisautoilua.
Meille julkinen liikenne ei ole vaihtoehto, koska sitä ei käytännössä ole. Tietenkin voin ajaa lähimmälle asemalle ja jatkaa siitä bussilla, mikä ei luultavammin vähennä kustannuksia minun osaltani lainkaan.
Useimmilla autoilua vastustavilla on tämä ajatusmaailma eli kyllähän sinne joukkoliikenteen ääreen voi helposti ajaa.
Unohtuu tosin useimmiten että autoilua vastustetaan varsin itsekkäistä syistä. Itse kenties asutaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, jolloin vähenevä autoliikenne nopeuttaisi omaa liikkumista. Miinuksena tietysti se, että jos se joukkoliikenteen käyttäjien määrä tuplaantuu niin ne bussit ja muut ovatkin aika täysiä. Jo nyt ruuhka-aikaan ei usein mahdu siihen haluamaansa bussiin joten tilanne muuttuu varsin mielenkiintoiseksi.
Ensisijaisesti tässä esitetyssä mallissa on tietysti taustalla niin kepulandian hyväksynnän saaminen maaseutualennuksen voimin ja toisaalta valtion veropohjan laajentaminen. ALV:n nostaminen ei pidemmän päälle enää oikein suju ja tuloverokin on jo kiitettävän korkealla. Työryhmässä on tuskin ollut yhtään ns. tavallista kaduntallaajaa mukana.
Julkisen liikenteen toimivuus riippuu täysin siitä, missä asut ja missä työpaikkasi on. Päätöksiä tekevät asuvat ja työskentelevät keskustassa, joten heillä on tässä näköharhaa.
Tässä on kyllä yksi suomalaisen liikennepolitiikan kipupisteitä. Liikennettä katsotaan Helsingin Eteläesplanadilta käsin, missä voi todella vaikuttaa siltä, että niin kävely, pyöräily kuin raitiovaunukin ovat mielekkäitä vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Auto vaikuttaa lähinnä turhamaisuudelta.
Ei tarvitse edes poistua pk-seudulta, niin tilanne muuttuu jo ihan toisenlaiseksi. Kun pitää päästä muualle kuin Helsingin keskustaan, auto on usein aivan ylivoimainen matka-ajaltaan kaikista nk. ruuhkista huolimatta.
Pk-seudun ulkopuolella on joko mentävä autolla tai elämän joutuu rakentamaan joukkoliikenteen aikataulujen ympärille.
Nyt kaavaillaan korkeaa tieveroa Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille, ja tämän väitetään olevan oikeudenmukaista, kun aluella kerran on järjestettyä joukkoliikennettä. Arvoitukseksi jää, kuinka hyvin ko. joukkoliikenne vastaa yksilöllisiin liikkumistarpeisiin.
Minä en ymmärrä miten tämä saisi ihmiset käyttämään joukkoliikennettä. Jos auto on, niin sitä käytetään. Aurojen halpeneminen taas voi lisätä nide myyntiä. Lähinnä tapauksissa joissa olisi toimiva vaihtoyhteys junaan voisi eroa tulla. Ehkä parempi olisi kehittää näitä palveluja tämän sijaan.
En myöskään ymmärrä, miten tästä tulisi joku talouden veturi. Todelliset veturit ovat tuotteita, joita ihmiset haluavat käyttää, eivät jotain byrokraatin märkiä unia, joilla kontrolloidaan ihmisiä. Digi-TV:kin oli tällainen pakkoprojekti. Irona oli, että ainoat Suomessa tehdyt digiboksit olivat niitä keskusbokseja, jotka täällä kiellettiin viime hetkiin asti.
On outoa, ettei media vedä analogioita tämän ja NSA-urkinnan välille. Tässä luotaisiin valtava tietokanta ihmisten liikkeistä. Olisi ajan kysymys, milloin viromaisten vaatimukset päästä käsiksi siihen esimerkiksi rikostutkinnassa tulisivat esiin.
Sähköautot, joita odotellaan tulevaksi ovat varmaan yksi syy, koska töpseli ei tiedä meneekö sähkö autoon vai valaistukseen.
Mieleen tulee myös väistämättä se, että kun nykyautot kuluttavat vähemmän polttoainetta niin polttonesteistä saatava vero pienenee ja jollain se on kompensoitava jotenkin.
Tästä tulee vielä aivan yhtä hölmöä hommaa kuin alkoholin haitat versus siitä saatavat tulot.
"Minä en ymmärrä miten tämä saisi ihmiset käyttämään joukkoliikennettä. Jos auto on, niin sitä käytetään."
Juuri tätä ongelmaahan tällä uudistuksella haluttaisiin korjata. Vaikka se auto olisikin jostain pakottavasta syystä pitänyt hommata, niin sitä ei olisi pakko käyttää joka matkalla, jos ne kilometrit maksaisivat eikä se auton osto ja tallissa pito.
Loistava suunnitelma: Ensin me olemme maksaneet us-ko-mat-to-man autoveron, joka on noin puolet auton ostohinnasta. Tämä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Ei edes Pohjois-Koreassa tehdä tällaista.
Sitten saamme pulittaa taas jokusen tuhannen euroa GPS-valvontalaitteesta, johon kelpaa tietenkin vain valtion hyväksymä erittäin kallis ja extraverotettu malli.
Kaiken tämän jälkeen saamme vielä etuoikeuden maksaa joka kilometristä jonka kultaakin kalliimmalla autollamme ajamme. Upea tunne!
Tehkää vaikka aloite missä kiellätte varsinkin GPS laitteiden ja muiden seurantateknisten välineiden käytön muita kuin rikollisia kohtaan.
Allekirjoittakaa vaikka tuo ensin, jos 50000 tulee täyteen, teen seuraavan lakiehdotuksen asiaan liittyen. Muuten on vain todettava, että suomalaiset haluaa körötellä 8 kymppiä “lain mukaan”.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/507
Pari sekalaista mietelmää aiheesta:
Ajoneuvoveron korvaaminen km-verolla on silmänlumetta, sillä käyttömaksu on taskurahaa autovakuutukseen ja auton arvonalenemiseen nähden. Auton seisottaminen rahan säästämisen toivossa olisi yhä hölmöläisten hommaa (ellet tee liikennekäytöstä poistoa, jolloin vain arvonaleneminen + mahd. seisontavakuutus juoksevat).
Valitettavasti yksityisautoilun kulurakenne on sellainen kuin se on, eli maksat ostamisesta (kertamaksu), vakuutukset & verot (vuosittain, ajomäärästä riippumatta) ja käytöstä (p-aine, huollot). Voisi ehkä helpottaa paiknnusjärjestelmän myyntiä "suurelle yleisölle" jos liikennevakuutusmaksut olisivat ajokilometreihin sidotut. Tällöin jos autolla ei aja vuoteen niin pakolliset käyttökulut olisivat tasan 0 € (arvonaleneminen & vapaaehtoinen vakuutus ovat asia erikseen).
Valitettavasti järjestelmää suunnitellaan sellaiseen kuluerään jota kukaan ei vapaaehtoisesti maksaisi (vero), ja näitä järjestelmiä ei suunnitella markkinaehtoisesti.
Vakuutusmaksuja varten Britanniassa on kehitelty nk. black box- tai telematics insurance, jossa autonomistaja ottaa vapaaehtoisesti vakuutusyhtiön seurantalaitteen autoonsa.
"Unohtuu tosin useimmiten että autoilua vastustetaan varsin itsekkäistä syistä."
Liikenteen verottaminen ei ole "autoilun vastustamista". Jostakin on saatava verotuloja. Autovero poistuu, mutta verotus ei kevene. Kansa autoilee (ja juo viinaa), maksoi mitä maksoi.
Nykyinen järjestelmä kohdistuu kulkuneuvon hankintaan. Autoveron poistuessa jokainen voi hakea autonsa mistä huvittaa EU:n alueelta. Tästä seuraa kilpailua, mitä vakiintuneet, vanhat maahantuojat eivät toivota tervetulleeksi.
Käyttöperustainen systeemi on ihan oikein, kunhan se tehdään jollakin muulla tavalla kuin paikantimella.
Eikös GPS-signaalin häirintään ole saatavilla edullisesti laitteita? Mitäs sitten tehdään kun keskustasta ajavilla on "kummaa" dataa laitteessaan? GPS pohjainen verotus on teknisesti hatara idea.
GPS-häirintälaitteet ovat Suomessa laittomia.
Samoin tutkanpaljastimet.
Kyllä se vain on niin, että edullisinta on verottaa polttoaineella vaikka nyt niin, että etelä-suomessa se maksaisi joitakin senttejä enemmän. Näin myös tyhjäkäynnistä ja hitaista ruuhkista saadaan maksua valtiolle.
Loput verot voisi minusta järkevästi periä vain ns. kk-maksuina (vaikka asuinpaikkakunnan mukaisesti) SEKÄ katsastuksen yhteydessä kerättävillä kilometriluvuilla. Sillä ei ole väliä missä ja milloin kilometrin on ajanut, tai mikä on ollut syy ajamiseen!
Tietty km-korvaus (joka ei olisi edes kovin suuri) olisi vain uusissa autoissa, joissa mittaria ei voi helposti vääristää. Ja uuden auton ostoveroa voi tasoittaa sinne kk-maksu puolelle, jolla voidaan piristää automyyntiä. KK-maksua kun voi tulevaisuudessa nostaa ja hinnoitella vaikkapa talvet halvemmiksi. Ja toisaalta kk-maksu ei kannusta ajamaan, koska auton voisi laittaa helposti katsastuksen kautta tallisäilytykseen!
GPS-seuranta NSA-uhilla ja muilla kustannuksilla olisi kansantalouden haaskausta.
Ruuhkista pääsee eroon vain liikennesuunnittelulla, kaupunkisuunnittelulla, kutsuplus-tyyppisillä automaattiliikenneratkaisuilla (siis robottiautoilla), sähköpyörillä ja segwayllä sekä edistämällä työpaikoilla etätyökäytäntöjä. Miksi nykyään edes mitataan toimistotyössä työpaikalla oloa (kun voisi mitata mitä saa aikaiseksi)?
Joka tapauksessa, tieliikennelakia on muutettava niin, että robottiautoilu ja kevyet sähkökulkupelit ovat laillisia ja verottomia (ainakin aluksi). Sähkömopoja mahtuu teille huomattavasti enemmän ja segwaytä ja sähköpolkupyöriä kevyenliikenteenväylille! Takseihinkaan ei tulevaisuudessa tarvita kuskia, tai polttoainetta (ainoastaan GPS-tekoäly, tietoliikenneyhteydet ja luottokorttiasiakas).
"Sinänsä tällaisella päätöksellä ihmiset saadaan harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja kuin omalla autolla ajamista ja näissä ruuhkissa istuvana tiedän, että jotain asialle tulisi tehdä. "
Niin, jokainen siellä ruuhkassa varmaan ajattelee että nuo muut ruuhkassa ajelevat ovat syyllisiä ja että HEIDÄN pitäisi tehdä asialle jotain..
Enkä toisekseen ymmärrä alkuunkaan miksi haja-asutusalueilla asuvien autoilukulujen pitäisi olla halvempia kuin taajamissa asuvien? Sama kilometrikustannus pitäisi olla kaikille. Asuinpaikan valinta on suurimmaksi osaksi valintakysymys, sekä haja-asutusalueen infran ylläpitäminen on pirun kallista.
Oma lompakko - oma valinta.
Mitenkähän käy rauhanturvaamisen arvostuksen, kun uuden verovapaan auton voi hakea Eestistä (Jos Suomessa pyytävät kovaa hintaa) tai mistä tahansa muusta EU-maasta menemättä Afganistaniin?
Katselin tuota Hesarin karttaa jaetuista vyöhykkeistä. Itse asun alle 20000 asukkaan kaupungissa jossa "joukkoliikenne" tarkoittaa sitä että kaukojunat pysähtyvät kaksi kertaa päivässä ja kaukoliikenteen bussit kerran päivässä (arkipäivisin). Silti tänne ei tulisi tuota alennettua maksua. BTW kaikki puhuvat täälläkin 6 sentistä ja 3 sentistä kun korjatut "pyöristämättömät" hinnathan ovat 6,8 senttiä ja 3,4 senttiä. Koko idea satelliittipaikannuksiin on kyllä niin pystyyn kuollut idea. Varsinkin tuo perustelu että joukkoliikenne lisääntyisi Suomessa. Eli siis täysin ylihintaista palvelua halutaan tukea tekemällä yksityisautoilusta vieläkin kalliimpaa. Maksaahan tällä hetkellä esimerkiksi nelihenkiseltä perheeltä muutaman sadan kilometrin junamatka jo enemmän kuin saman porukan jatkaminen lentäen toiselle puolelle Eurooppaa. Sairasta.
Jospa minäkin kommentoin tätä kun just huomasin ja olet ollut politiikassakin mukana. Samaa mieltä että kyse ei ole hinnasta vaan koko systeemistä. Idea on huono ja olisi pysäytettävä lähtökuoppiinsa. Toivon, että poliitikot pysäyttävät hankkeen. Ikävä kyllä en jaksa luottaa, että paniikissa olevilla poliitikoilla saati medialla on riittävästi asiaymmärrystä siihen, että he pystyisivät haastamaan idean. Sen sijaan keskustelu ohjautuu heti helposti hintaan (niin kuin näyttää käyneen), joka on epäolennaista.
Niin kuin toteat sama LVM:n ja Nokian sylttytehdas panosti 10 vuoden ajan digitelevisioon mutta vieläkin pitempään mobiilipalveluihin. Nämä Internetin kilpailijoiksi aiotut kotikutoiset hankkeet olivat kaksi strategista virhearviota, jotka keskeisesti tuhosivat Nokian. Panostettiin vääriin asioihin. Asiantuntijat varoittivat puuhaajia ja asiasta hyötyviä. Suomalainen institutionalisoitu innovaatiojärjestelmä seikkaili vuosikymmenen harhapoluilla missatessaan todellisen kehityksen eli Internetin. Langan päästä ei ole vieläkään saatu kiinni.
Autoilijoiden GPS-vakoilu on sarjassa kolmas huono idea. Pelko on, että taas moni näkee rahaa takovan sammon pitkälle 2020-luvulle. Iso julkinen projekti kiinnostaa. Etenkin kun maan tavan mukaan ei joudu vastuuseen, “me ollaan syyllisiä kaikki, ihan jokainen”.
Huonojen hankkeiden tulokset lasketaan kaavalla kustannukset plus vahingot. Jälkimmäiset ovat tuhlattu osaaminen, mahdollisuus ja aika eli se mitä jää tekemättä.
Kartoilla ja paikannuksella on tarvetta, mutta autovero television tavoin on fragmentoitunut huonosti skaalautuva markkina. Suomiko myymään autoveronsa muille valtioille? Autoveron johtomarkkina öhöm … Autojen viihdealustat (samoin kuin Microsoftin turhaan yli 20 vuotta yrittämä kotialusta, vrt. Gatesin The Road Ahead 1995) ovat telakoita ja rajapintoja, koska palvelut ovat jo olemassa pilvessä eli Internetissä. Ja laitteet taskussa. Sama tilanne kuin digi-tv:ssä ja mobiilipalveluissa, joissa lähdettiin tekemään jotain mikä oli jo olemassa. Connected Car visioita ja tekniikoita on vuosia esitelty mobiilialan maailmankongresseissa. Paikkatieto muuten oli siellä hype vuonna 2001 sen jälkeen kun Bill Clinton oli vappuna 2000 poistanut GPS-häirinnän.
On helppo luetella 10 tai 20 syytä miksi GPS-vakoilu on huono idea, ei vähiten Suomen yhteiskunnalle, taloudelle ja vaikkapa matkailun kasvuliiketoiminnalle, ja sen perustelut paikkaansapitämättömiä, Laajemmin on kysyttävä mikä on se valuvika, joka näyttää tuottavan liukuhihnalla huonoja päätöksiä. EVAn kyselyssä maaliskuussa 2013 78 % suomalaisista oli sitä mieltä, että nykyongelmien suurin on johdon strategiset virhearviot. Tutkimuksen (Olson & van Bever 2008) suuryrityksen sakkaus johtuu useimmiten ylimmän johdon todellisuuden tajun menetyksestä. Hömpän sijaan olisi keskityttävä tekemään oikeita asioita. Googlen metodin mukaan kaikkein kalleinta ja tuhoisinta on väärän asian toteutus. Argumentti ei voi olla heittää hyvää rahaa huonon rahan perään.
Edellinen konkreettisesti “älytön” ja valitettavasti jo toteutettu esimerkki oli E-todistus, jossa vuorostaan ja sitä paitsi hallitusohjelman vastaisestikin sivuutettiin “äly”. Nämä 1-2 miljardia euroa (1,1 milj. ok-taloa ja 0,4 milj. rivitaloasuntoa) olisi voitu ohjata kaukolämpölobbauksen sijaan älytaloihin, josta toisin kuin autopaikannuksesta on konkreettista asiakasarvoa ja investoinnilla on takaisinmaksuaika. Arktisella harvalla Suomella olisi myös luontainen johtomarkkinastatus.
Kitka-Suomen rakentajat ovat sutaisseet sellaiset liisterikerrokset ja nastat suksen pohjaan, ettei pian mikään liiku. Pitoa on muttei luistoa. Ronald Reagan vitsaili valtiosta: “Jos se liikkuu, verota. Jos vieläkin liikkuu, ala reguloida. Kun se pysähtyy, ala tarjoamaan tukiaisia”.
Uuden nokian sijaan ollaan värkkäämässä uutta neuvostoliittoa. Kaikki turha byrokratia ei tule Brysselin käärmeenpesästä. Se on ihan omatekoista. Monille näyttäisi olevan yhteistä lobbaus ja hokematalous ympäristöargumentein.
Lähetä kommentti