Pari vuotta sitten IBM:n supertietokone päihitti television tietokilpailuohjelmassa kaksi ihmiskilpailijaa. Jeopardy-ohjelma on tosin enemmänkin Trivial pursuit -tyyppinen visa kuin varsinainen tietokilpailu, mutta silti tapahtuma herätti melkoisesti huomiota.
Ei ihme, sillä video on vaikuttavaa katsottavaa. Watsonin vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä ja niin nopeasti, etteivät ihmiskilpailijat ehdi edes reagoida.
Mutta onko Watson oikeasti älykäs? Ei tietenkään. Sen muistiin (nimenomaan keskusmuistiin, ei siis levylle) oli ladattu mm. kokonainen Wikipedia sekä tuhansia uutisia, artikkeleita ja muita lähteitä. Tästä tietomassasta se seuloi eri algoritmeilla todennäköisimmän vastauksen.
Algoritmien kehittyneisyyttä kuvastaa se, miten suurella todennäköisyydellä se kulloinkin arvioi vastauksensa oikeaksi. Yleensä luku oli yli 90 prosenttia.
Viimeisenä oli kysymys, jossa etsittiin USA:n kaupunkia. Vihjeenä kerrottiin, että sen suurin lentokenttä on nimetty sotasankarin mukaan ja toiseksi suurin on saanut nimensä toisen maailmansodan taistelusta. Molemmat ihmiskilpailijat tiesivät vastauksen, samoin minä. Oli joskus tullut selvitettyä, miksi lentokentän nimi oli O'Hara -- ja se toinen kenttä oli Midway. Tuttuja paikkoja kaikille vanhoilla MS Flight Simulator -ohjelmilla lentäneille.
Watson meni tässä vipuun. Se ehdotti kaupungiksi Torontoa, mutta tiesi olevansa hyvin epävarma. Se ei selvästikään ollut lentänyt simulaattoria eikä käynyt Chicagossa.
Ylipäätään Watson osoittautui hyväksi silloin, kun kysymys oli riittävän spesifinen. Lyhyet tai epämääräiset kysymykset, joiden ymmärtämiseen tarvittiin inhimillistä kokemusta, olivat Watsonille liikaa.
Voisikin sanoa, että näyttävästä demosta huolimatta Watson oli todellakin vain kone: hyvä etsimään neulaa heinäsuovasta, mutta kyvytön ymmärtämään, mikä neula oli tai miksi se ylipäätään haluttiin löytää.
Ihmisen valta-asema ei ole uhattuna, ei edes tietokilpailuissa. Sen sijaan Watson sopii loistavasti lääkärin apulaiseksi. Se selaa hetkessä tuhansia tieteellisiä tutkimuksia, potilaskertomuksia ja muuta materiaalia, joiden perusteella se tekee lääkärille oman diagnoosinsa. Lopullinen päätös jää lääkärille, kuten pitääkin.
Watsonin rajaton muisti ja tarkkuus täydentävät ihmisälyä. Juuri sellaiseen käyttöön tietojärjestelmät sopivat parhaiten.
Ehkä Apottiin tulee joskus vastaava toiminnallisuus. Senkin vuoksi olisi tärkeää, että potilaskertomukset olisivat samassa tietojärjestelmässä ja koodattu yhdenmukaisella tavalla. Yhteinen Apotti säästäisi ihmishenkiä. Sen rinnalla keskustelu pelkästä it-projektin hinnasta tuntuu marginaaliselta.
Ei ihme, sillä video on vaikuttavaa katsottavaa. Watsonin vastaukset tulevat kuin apteekin hyllyltä ja niin nopeasti, etteivät ihmiskilpailijat ehdi edes reagoida.
Mutta onko Watson oikeasti älykäs? Ei tietenkään. Sen muistiin (nimenomaan keskusmuistiin, ei siis levylle) oli ladattu mm. kokonainen Wikipedia sekä tuhansia uutisia, artikkeleita ja muita lähteitä. Tästä tietomassasta se seuloi eri algoritmeilla todennäköisimmän vastauksen.
Algoritmien kehittyneisyyttä kuvastaa se, miten suurella todennäköisyydellä se kulloinkin arvioi vastauksensa oikeaksi. Yleensä luku oli yli 90 prosenttia.
Viimeisenä oli kysymys, jossa etsittiin USA:n kaupunkia. Vihjeenä kerrottiin, että sen suurin lentokenttä on nimetty sotasankarin mukaan ja toiseksi suurin on saanut nimensä toisen maailmansodan taistelusta. Molemmat ihmiskilpailijat tiesivät vastauksen, samoin minä. Oli joskus tullut selvitettyä, miksi lentokentän nimi oli O'Hara -- ja se toinen kenttä oli Midway. Tuttuja paikkoja kaikille vanhoilla MS Flight Simulator -ohjelmilla lentäneille.
Watson meni tässä vipuun. Se ehdotti kaupungiksi Torontoa, mutta tiesi olevansa hyvin epävarma. Se ei selvästikään ollut lentänyt simulaattoria eikä käynyt Chicagossa.
Ylipäätään Watson osoittautui hyväksi silloin, kun kysymys oli riittävän spesifinen. Lyhyet tai epämääräiset kysymykset, joiden ymmärtämiseen tarvittiin inhimillistä kokemusta, olivat Watsonille liikaa.
Voisikin sanoa, että näyttävästä demosta huolimatta Watson oli todellakin vain kone: hyvä etsimään neulaa heinäsuovasta, mutta kyvytön ymmärtämään, mikä neula oli tai miksi se ylipäätään haluttiin löytää.
Ihmisen valta-asema ei ole uhattuna, ei edes tietokilpailuissa. Sen sijaan Watson sopii loistavasti lääkärin apulaiseksi. Se selaa hetkessä tuhansia tieteellisiä tutkimuksia, potilaskertomuksia ja muuta materiaalia, joiden perusteella se tekee lääkärille oman diagnoosinsa. Lopullinen päätös jää lääkärille, kuten pitääkin.
Watsonin rajaton muisti ja tarkkuus täydentävät ihmisälyä. Juuri sellaiseen käyttöön tietojärjestelmät sopivat parhaiten.
Ehkä Apottiin tulee joskus vastaava toiminnallisuus. Senkin vuoksi olisi tärkeää, että potilaskertomukset olisivat samassa tietojärjestelmässä ja koodattu yhdenmukaisella tavalla. Yhteinen Apotti säästäisi ihmishenkiä. Sen rinnalla keskustelu pelkästä it-projektin hinnasta tuntuu marginaaliselta.
11 kommenttia:
"Ihmisen valta-asema ei ole uhattuna, ei edes tietokilpailuissa. Sen sijaan Watson sopii loistavasti lääkärin apulaiseksi."
Ollaanpa tarkkana. Suurin osa ihmisistä on niitä "lääkärin apulaisia". Tästä siis seurannee vääjäämättä se, että koneet kilpailevat keskivertopalkansaajan kanssa. (Siis heidän, jotka eivät ole petterijärvisiä vaan mattimeikäläisiä.)
Vaikka se huippuosaaminen on edelleen ihmisellä, niin matalempi osaaminen jakaantuu koneiden ja ihmisten kesken. Koska koneet vaativat huomattavasti pienempää palkkaa, ne kyllä kelpaavat työnantajalle.
Jokaisen ihmisen on täten valittava, haluaako hän opiskella lääkäriksi vai uskaltautuuko jäämään yhteiskunnan tukien varaan.
"Mutta onko Watson oikeasti älykäs?"
Mitä on "oikea älykkyys"? Kone voi olla väärällä tavalla älykäs toimiakseen työmarkkinoilla. Tämä Watson on todellakin soveltavaa tekoälyä. Oma-aloitteiset tekoälyt syntyvät myöhemmin omissa projekteissaan, jos yhteiskunnan talous kestää koneiden aiheuttaman työttömyyden.
VR:n liput saa aseman tuulikaapin automaatista (jos ei ole omaa nettiä,läppäriä ja tulostinta), marketeissa on automaattikassoja. Puhumattakaan teollisuusroboteista.
Useimmat työt ovat monotonisia tai ylhäältä ohjattuja, että niissä kone toimii hyvin -- varsinkin kun sitä käyttää ihminen (maksava asiakas ilmaiseksi) itsepalveluna. Koneen ei siis tarvitse olla älykäs korvatakseen ihmisen.
Viittasin tietenkin niihin tehtäviin, joissa vaaditaan älykkyyttä. Rutiinitehtävät voidaan hoitaa koneella, aivan kuten kaivinkone korvasi lapiomiehet. Asiakaspalvelussa ratkaisee se, haluavatko asiakkaat mieluummin halvinta mahdollista hintaa vai palvelua. Viime kädessä kyse ei ole siitä, mikä kelpaa työnantajalle vaan siitä, mikä kelpaa asiakkaalle.
Pelkällä älyllä ei pääse työmarkkinoille ollenkaan. Älykäs rutiini on se, jolla työllistytään.
^
"Viittasin tietenkin niihin tehtäviin, joissa vaaditaan älykkyyttä."
Koneiden kehittyessä älykkyyden määritelmän täytyy nousta samassa suhteessa. Esimerkiksi kirjurin ammatti (lue: luku- ja kirjoitustaito) oli arvostettu muinaisessa Egyptissä. Nykyään tällaisella tutkinnolla ei pääse mihinkään.
En kuitenkaan näe, että kone koskaan korvaa yhteiskunnan yläluokkaa. Eliitti pitää huolen siitä, että hallitsevat konetta ja ihmismassoja.
Ehkä kone kuitenkin voisi rakentaa uusia koneita tai kirjoittaa ohjelmia -- siis kehittää itse itseään.
Koneiden kehittyessä "älykkäämmiksi" käden taidot (käsityöläisyys) kokenee uuden renessanssin. Ehkä käytännön taitoja aletaan jälleen arvostaa ajattelua enemmän.
Ehkä ennemminkin KanTaan kuin Apottiin. http://www.kanta.fi/kanta-palvelut
Anonyymi: Käsityö on sitä ihmisen ydinosaamista. Ei ihminen voi enää kauaa työskennellä digimaailmassa; On palattava noin sata vuotta taaksepäin, jos haluaa tehdä työtä, josta oikeasti ymmärtää jotain.
IBM siirtyy levyn käytöstä (siis HD eroon).
http://tietsikka.blogspot.fi/2013/04/ibm-flash-center.html
Muutenkin tuossa tarvittava suorituskyky on niin suurta että hd levyä ei enää voi käyttää siihen liittyvien latenssien ja muiden takia vaan pitää käyttää rehellistä keskusmuistia. Watsonin suoritus on kyllä valtava kun ajattelee kuinka nopeasti se kykenee tekemään päätöksiä ja etsimään tietoa. Noin lyhyissä ajoissa ei yksinkertaisesti voi ajaa mitään kovin monimutkaista algoritmia ja silti watson suoriutuu poikkeuksellisen hyvin.
Watsonin aineisto oli kokonaan RAMissa ja hajautettuna satoihin tai tuhansiin noodeihin. Mikään pc-sovellus ei siis ollut kyseessä.
Watson on silti hieno.
Lähetä kommentti