Kun digitv-projektia aloiteltiin, taikasana oli MHP. Sen piti tuoda tietoyhteiskuntapalvelut koteihin television kautta. Paluukanavasta ei tosin ollut tietoakaan, mutta se ei haitannut vahvassa uskossa eläneitä toimijoita.
MHP floppasi ja digitv:n vuorovaikutteiset palvelut unohdettiin 10 vuodeksi. Krapulaa poteneet YLE ja muut tv-yhtiöt ovat hiljalleen heräilemässä. MHP:n seuraaja on nimeltään HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV), eikä sillä ole mitään tekemistä edeltäjänsä kanssa. Viikon seminaarissa HbbTV:tä kutsuttiin leikillisesti nimellä "Pahan MHP:n kiltti pikkuveli".
HbbTV on tuore tekniikka (n. vuodelta 2009, nyt myös ETSi-standardi), jolla digitv-ohjelmalähetyksiin voidaan lisätä nettisisältöä. Paluukanava ei enää ole ongelma, sillä useimmilla on kotonaan laajakaistayhteys ja monella jopa nettiyhteydellä varustettu taulu-tv (ns. Smart TV).
Nettisisältö haetaan laajakaistan kautta, joten se voi elää omaa elämäänsä tv-lähetyksestä riippumatta. Linkit äänestyksiin, lisätietoihin tv-ohjelmista, super-teksti-tv... kaikki se, mitä 15 vuotta sitten luvattiin, olisi nyt teknisesti mahdollista. Jonkun pitäisi vain ryhtyä toimeen. Saksassa HbbTV:tä käytetään jo (
Ja sitten se todellinen yllätys: HbbTV-tuki on jo nyt mukana Suomessa myytävissä televisioissa. Se on tosin kytketty pois päältä, ilmeisesti harmaatuonnin rajoittamiseksi (?), mutta tekniikan saa toimimaan vaihtamalla televisiosta maa-asetusta esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan.
Ja sitten vielä suurempi yllätys: Maikkari on jo tehnyt pienen kokeiluprojektin HbbTV-tekniikalla. Se on katsottavissa maanpäällisen HD-verkon Estradi-kanavalla. Jos joku saa tämän näkymään/toimimaan, olisi hauska kuulla kokemuksia.
Mutta, mutta... aikansa digiveturi YLE ei ole tehnyt mitään päätöstä HbbTV:n tukemisesta, eikä kaupallisilla kanavilla ole juurikaan resursseja tuotekehitykseen. YLE on kyllä miettinyt lisätekstitysten ja viittomakielisten selostusten välittämistä HbbTV:n kautta, mutta lopullisia päätöksiä ei ole.
Ilman YLEä Suomen digitv:n tilanne säilyy juuri niin synkkänä kuin mihin YLE sen veturina toimiessaan jätti. HD on lapsenkengissä, tilaääntä ei ole -- eikä vuorovaikutteisuudesta taida tulla mitään.
MHP floppasi ja digitv:n vuorovaikutteiset palvelut unohdettiin 10 vuodeksi. Krapulaa poteneet YLE ja muut tv-yhtiöt ovat hiljalleen heräilemässä. MHP:n seuraaja on nimeltään HbbTV (Hybrid Broadcast Broadband TV), eikä sillä ole mitään tekemistä edeltäjänsä kanssa. Viikon seminaarissa HbbTV:tä kutsuttiin leikillisesti nimellä "Pahan MHP:n kiltti pikkuveli".
HbbTV on tuore tekniikka (n. vuodelta 2009, nyt myös ETSi-standardi), jolla digitv-ohjelmalähetyksiin voidaan lisätä nettisisältöä. Paluukanava ei enää ole ongelma, sillä useimmilla on kotonaan laajakaistayhteys ja monella jopa nettiyhteydellä varustettu taulu-tv (ns. Smart TV).
Nettisisältö haetaan laajakaistan kautta, joten se voi elää omaa elämäänsä tv-lähetyksestä riippumatta. Linkit äänestyksiin, lisätietoihin tv-ohjelmista, super-teksti-tv... kaikki se, mitä 15 vuotta sitten luvattiin, olisi nyt teknisesti mahdollista. Jonkun pitäisi vain ryhtyä toimeen. Saksassa HbbTV:tä käytetään jo (
Ja sitten se todellinen yllätys: HbbTV-tuki on jo nyt mukana Suomessa myytävissä televisioissa. Se on tosin kytketty pois päältä, ilmeisesti harmaatuonnin rajoittamiseksi (?), mutta tekniikan saa toimimaan vaihtamalla televisiosta maa-asetusta esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan.
Ja sitten vielä suurempi yllätys: Maikkari on jo tehnyt pienen kokeiluprojektin HbbTV-tekniikalla. Se on katsottavissa maanpäällisen HD-verkon Estradi-kanavalla. Jos joku saa tämän näkymään/toimimaan, olisi hauska kuulla kokemuksia.
Mutta, mutta... aikansa digiveturi YLE ei ole tehnyt mitään päätöstä HbbTV:n tukemisesta, eikä kaupallisilla kanavilla ole juurikaan resursseja tuotekehitykseen. YLE on kyllä miettinyt lisätekstitysten ja viittomakielisten selostusten välittämistä HbbTV:n kautta, mutta lopullisia päätöksiä ei ole.
Ilman YLEä Suomen digitv:n tilanne säilyy juuri niin synkkänä kuin mihin YLE sen veturina toimiessaan jätti. HD on lapsenkengissä, tilaääntä ei ole -- eikä vuorovaikutteisuudesta taida tulla mitään.
14 kommenttia:
@Petteri
Omasta mielestäni perinteisen television yksi merkittävistä vahvuuksista se, että se ei loukkaa yksityisyyttä.
Ja koska näitä edistyksellisiä ominaisuuksia käytettäneen jonkin ajan päästä aivan samaan mihin paluukanavaa käytetään eninmäkseen webinkin puolella ts. käyttäjien tekemisten seuraamiseen.
Tästä vain vain käytetään mieluummin usein poliittisesti korrektimpaa ilmaisua, kuten asiakaspalvelun parantaminen ja markkinatutkimus. Ja koska televisioon tai muuhun sulautettuun laitteeseen on vaikeampi asentaa pluginia joka estäisi sen olet käytännössä palvelun tuottajien armoilla. Et voi tehdä mitään muuta kuin korkeintaan valittaa, mutta se ei välttämättä johda mihinkään.
Mutta tietäen tämän, niin kuinka monen arvelet kaipaavan olohuoneeseensa tai makkariinsa seinälle televisoita, jota ei vain itse katsota vaan joka myös seuraa katsojansa tekemisiä?
Anonyymi: Mietin ihan samaa vuorovaikutteisuudesta. Miksi katsoja haluaisi tuottaa ja luovuttaa tietoa vain tuotantoyhtiön hyväksi? Tietysti yhtiö tarvitsee tietoa parantaakseen laatua, ja hyvä jos katsoja voisi auttaa. Mutta missä kohdin menee raja?
Sitä paitsi voi olla, että vuorovaikutteisuuden sijaan saamme vain "peilin". Chat-lähetykset ovat esimerkki tästä.
Ehkä paras ratkaisu olisi yhdistää televisioon sähköinen äänestys, jolloin voitaisiin vaihtaa kansanedustajia, ja sitä kauttaa puuttua laatuun ja tapahtumiin.
Olen katsonut jonkin verran Ava-kanavaa, jonka ulkoisen ilmeen ovat tehneet katsojat. Siellä näkyy välillä jotain umpitylsiä tviittejä tms. Olen huomannut, että pidän kovasti "passiivi-tv:stä", siis siitä, että voi välillä nauttia ohjelmista tarvitsematta tietää mitään muiden mielipiteistä tai lukea tyhjänpäiväisiä tervehdyksiä. Minusta yksisuuntaisellekin tv:lle pitäisi taata jatkomahdollisuus myös tulevaisuudessa.
-Liisa
TV tekniikka on niin out ettei sitä kannata tekohengittää. Miksi tehdä tvlle mitään koska Internet on jo olemassa. TV on turha.
Ihan oikeasti TV on pelkkä näyttö ja siksi sen sisään on turha tunkea hirveästi ylimääräistä. Ei TV firmat osaa tietokonetta tehdä. Tietsikka on monta vertaa monimutkaisempi.
Parempi olla ohjaavan tietsikka tai joku AppleTV:tä vastaava. Siinähän on yksinkertaisesti kysymys laitteesta jonka kautta saa TV:n helposti näytöksi mistä vain tietokoneesta.
Tietsikoita kuitenkin alkaa joka perheessä olla monta, älypuhelimesta ja pelikoneista PC:n.
Mieluummin pitäisi saada aikaan yhteisest standardit erilaiselle sanomaliikenteelle laitteiden välillä.
Olen samaa mieltä kuin Liisa ja Jouni. Televisio on televisio, oma passiivinen media. Sen tehtävä voisi olla sellaisten ihmisten hoivaaminen, jotka eivät syystä tai toisesta voi olla aktiivisia. Miettiäkää vaikkapa isoa katsojaryhmää, vankeja.
Meritokraattinen televisio, jossa sisällöstä päättäisivät asioista ymmärtävät tahot, olisi parempi kuin nykyinen televisio.
@Jari
Passiivisuus on nykyisen jatkuvan aktiivisuuden aikana kovin väärin ymmärrettyä. Eiköhän hyvää tv-ohjelmaa katsoessa itse asiassa tapahdu kaikenlaista akiivista aivoissa. Ei pitäisi väheksyä keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan eikä sitäkään, että joskus ajatukset jätetään hautumaan. Yksisuuntainen tv pitäisi säilyttää vaihtoehtona jatkuvalle some-hössötykselle. Saman tekevää, miten asia teknisesti hoidetaan.
-Liisa
@Jouni
Aivan. Ero onkin käsityksissä siitä, mikä TV oikeastaan on. Kaikki riippuu siitä kenen käsityksestä TV:stä puhutaan, tai kirjoitetaan.
Tässä joitakin näkökulmia:
- joillekin TV on toimiva katselulaite, jolla näkee noin broadsheet sanomalehden aukeaman kokoiselta ruudulta ohjelmia, joita katsoessa aika kuluu mukavasti ts. se on siis heille lähinnä pitkästymisen estoväline.
- joillekin edellä mainituista on kehittynyt riippuvuus siinä määrin, että ilman TV:tä oleminen aiheuttaa jo vierotusoireita.
- joillekin TV on enemmän kuin vain toimiva laite, sen tekniikkaan perehdytään huolella ja tärkeää on että laite on ajanmukainen, näillä ihmisillä on taipumus olla usein kiinnostuneempi itse laitteista kuin sisällöstä.
Mutta jos kysyt sitä media-alalla olevilta, niin näkökulma on bisnes ja sitten sen sisällä erilaisia näkökulmia on melkein yhtä monta kuin niitä joilta kysyt riippuen on bisnesmallista, jolla kytky heillä toimii.
- riippuen siitä onko kyseessä media-yhtiö joka tekee sisältöjä tai tuottaa niitä maahan.
- riippuen siitä onko kytköstä lähtetystoimintaan tai jakeluun.
- riippuen siitä onko kytkös mainonnan kautta TV:n.
Sitten on vielä lisää tahoja kuten poliitikot, valtion virka-koneisto ja sen tarpeet viestinnän ja mm. opetussisältöjen suhteen.
Jokainen ryhmä tietysti katsoo ensisijaisesti omia etujaan, mutta usein lukumääräisesti suurin ryhmä katsojat ovat heikoiten edustettuna päätöksenteossa, vaikka he maksavat laskusta suurimman osan.
Ilmeisesti keskustelua yleisön kanssa pidetään liian vaikeana ja riskialttiina saavutettujen etujen menetyksen muodossa niin, että järjestelmä ei kehittyisi siihen suuntaan kuin sisällön tuottajilla olisi haluja.
On helpompi vetäytyä kabinetteihin ja kuvitella suvereenisti tietävänsä kutsuttujen asiantuntijoiden alustamana. Osata sen jälkeen päättää viisaasti ja kaikkia edustavasti. Digisekoilusta nähtiin, että näin asia ei ole ja suuri osa asiantuntijoista on vain alan myyntimiehinä, jotka myyvät sitä mistä parhaan katteen saavat. He eivät edusta katsojien, suurimman asiakaskunnan etuja.
Eikä sovi unohtaa niitäkään käytännössä käpykaartilaiseksi syytettyjä, jotka ovat luopuneet TV:stä omasta halustaan syystä tai toisesta ja ovat tyytyväisiä ilman sen tarjontaan. Heitä kiinnostaa TV lähinnä siinä suhteessa, että se ei aiheuttaisi heille lisää kuluja kun eivät sen tarjontaa kuluta.
Olennaista on ymmärtää, että näkökulmia ja tavoiteita on useita, mutta lobby osan tavoitteiden takana on paljon kovempi kuin muiden, eikä se taho hevin anna muiden päättää kun se tietäisi bisneksen huononemista tai menettämistä.
@Liisa
"Yksisuuntainen tv pitäisi säilyttää"
Ei, vaan se pitäisi löytää uudestaan. Minusta televisio on jo nyt sosiaalinen media. Se on kuin narsistin peili. Paluukanavana toimii TV-mittaritutkimus, ja sen teho kertaantuu vielä kanavien suurella määrällä.
Jos televisiolta kysyy, että mitä sinulla on sanottavaa, vastaukseksi kysymyksen: Mitä haluat katsoa? Tietysti demokraattisuus on hyvä, mutta TV vaikuttaa demokratian irvikuvalta.
Mitään jännää ei sieltä enää tulee. TV ei yllätä. Muistan aikoinaan kun pyrin katsomaan MTV-akatemia-ohjelmaa. Ei se ollut miellyttävä ohjelma, mutta kiitän ajan tuottajia siitä ettei samaan aikaan lähetetty muuta ohjelmaa. Oli pakko katsoa kehittävää ohjelmaa.
TV-kanavien määrän voisi palauttaa vaikka kahteen.
Se tästä vielä puuttuisi, että TV:tä katsoessa tyrkytettäisiin FB:n tai G+:n tunnuksilla kirjautumista kanavalle sitä vaihtaessa ja kun ei ole kirjautunut.
Mä haluan vain katella telkkaria. Jos haluan osallistua menen tietsikalla nettiin mouhoamaan!
Nyt hyvin tajuaa miten vanhentunut se MHP oli jo syntyessään. Sitähän tuotiin vaihtoehtona netille. Jos vuorovaikutteisuus toimii netin kautta voi se toimia paremmin. Esimerkiksi palvelut, jossa saisi katsottavasta ohjelmasta lisäinfoa olisivat käteviä. Toki lisäninfo voisi tulla halutessa vaikka tablettiin, jolloin se ei sotkisi itse katselua. Esimerkiksi näkee elokuvassa henkilön, josta haluaa tietoa: yksi napin painallus ja ruudulla tai tabletilla näkyy ko. henkilön tiedot.
"Ilman YLEä Suomen digitv:n tilanne säilyy juuri niin synkkänä kuin mihin YLE sen veturina toimiessaan jätti. HD on lapsenkengissä, tilaääntä ei ole -- eikä vuorovaikutteisuudesta taida tulla mitään."
Niin kauan kun yle huseeraa korkeimmalla pallilla, niin tilanne pysyykin yhtä synkkänä. Veturista kun tuli jossain vaiheessa jarruvaunu..
Suurin jarru lienee tässäkin tekijänoikeusjärjestöt. Heille ei tunnetusti mikään riitä.
Lähetä kommentti