Tuntuu kuin nettikuplan hullut vuodet olisivat palanneet. Instagram on hyvin yksinkertainen ohjelma, jonka keskeinen idea on huonontaa matkapuhelimella otettuja kuvia (ikään kuin ne eivät jo ennestään olisi riittävän huonoja).
Aluksi Instagram tekee kuvista neliömäisiä (muistatko vanhat 9x9 cm valokuvat, joissa oli valkoiset reunat? No -- minäkin toivoisin unohtaneeni, mutta ne olivat todella yleisiä 1970-luvulla). Sen jälkeen se vääristää kuvan värit suotimella, joka tekee kuvista epätodellisia tai yksinkertaisesti vain vanhoja haalistamalla niiden värit.
Siis esimerkiksi näin (Espoon Innopolin aula Instagrammina 4.4.2012):
Siinä se. Miljardi euroa tällaisesta palvelusta.
Insinöörin sydäntä särkee jo palvelun keskeinen idea: huonontaa nyt kuvia tarkoituksella. Tähän asti insinöörit ovat käyttäneet miljoonia työtunteja kuvanlaadun parantamiseen. Kun riittävän hyvä taso on vihdoin saavutettu, ihmiset haluavatkin pilata kuvansa ja tehdä niistä tahallisesti huonoja.
Instagram ilmestyi iPhonelle jo toista vuotta sitten. Pari viikkoa sitten siitä ilmestyi vihdoin Android-versio. Ja amerikkalainen teknologiakolumnisti mainitsee Instagramin puuttumisen yhdeksi syyksi, miksi hän uuden Nokia Lumia 900:n sijaan päätyi sittenkin uuteen iPhoneen.
Olen ollut palvelun käyttäjä vuoden, mutta silti en ymmärrä. Kun Facebookilla on jo valmiina 800 miljoonaa käyttäjää ja oma kuvanjakopalvelu, vastaavat suotimet olisi kehittänyt siihen sadalla dollarilla. Onkohan Facebookilla liikaa rahaa? Onko tämä lopun alkua Facebookille?
Jos sinä ymmärrät paremmin, kommentoi alle.
Muokattu klo 23.20: Yrityskauppa ei ole Facebookin ensimmäinen, mutta merkittävin. Aiemmin ostetut yritykset ovat olleet pieniä ja suurelle yleisölle tuntemattomia.
Lisäys 10.4.2012 Vielä yksi kiteytys: nollasta miljardiin 1,5 vuodessa (palvelu avattiin lokakuussa 2010) - kuulostaako uskottavalta? Kaiken lisäksi palvelu perustuu ilmaiseen kuvien jakamiseen, joten sille ei voi keksiä bisnesmallia. Raha ei yksinkertaisesti liiku. Väkisinkin tulee mieleen nettikupla ja uusi talous. Ja aivan kuten silloin, nytkin löytyy asiantuntijoita, jotka väittävät kirkkain silmin neliömäisen valokuvan, hassujen väriefektien ja yhteisön olevan miljardin arvoinen.
77 kommenttia:
(Disclaimer: Asensin Instagrammin noin toissapäivänä nyt kun se vihdoin julkaistiin Androidillekin ja olen jo ladannut palveluun ainakin viisi kuvaa.)
Eihän Instagrammin suosioon nyt vaikea ole keksiä syitä. Nykyiset kamerat ottavat jo niin sliipattua jälkeä olevia kuvia, että pieninkin yksityiskohta erottuu. Niinpä huomio saattaa "liian hyvissä" kuvissa kiinnittyä väärin asioihin, jolloin itse kuvan idea jää näkemättä. Ja jos itse kuvakin on huono, niin se voi vaikuttaa vähemmän huonolta jos sen tekninen laatu on vielä huonompi.
Keinotekoisesti huononnetut kuvat vetoavat myös johonkin nostalgiahermoon. "Ennen - oli kunnollista! Nytten - ei oo kunnollista!", kuten Rauno Repomieskin sanoo.
Instagram on myös äärimmäisen yksinkertainen ohjelma -- käytettävyydeltään Photoshopin vastakohta. Sitä käyttelee ihan ilokseen.
Instagram on ohjelman lisäksi myös palvelu, joka ainakin minulla täyttää jotakin luovaa tarvetta, jolle ei aikaisemmin ole ollut foorumia. Flickrissä minulla on vain kuvieni parhaimmisto ja Facebookissa kuvia kavereista ja tilanteista heidän kanssaan. Instagramiin on helppo ladata kuvia yleisistä enemmän tai vähemmän arkisista ihmetystä herättävistä asioista, joiden ei tarvitse liittyä mitenkään mihinkään.
Latasin ohjelman kun Andoir versio julkaistiin ja jäin pohtimaan miksi ohjelma on niin suosittu. Uskon että kyseessä on tietyn sukupolven nostalgian kaipuu. Monet 70- ja 80-luvullakin syntyneet nyt aikuiset ihmiset muistelevat omaa lapsuuttaan ja huonontamalla kuvia samanlaiseksi mitä ne omassa lapsuudessaan oli sitä voi hetkeksi palata takaisin turvalliseen olotilaan mitä lapsena on tuntenut.
Onhan toki kuvat myös kivannäköisiä muutenkin. Kuvia muokataan muutenkin nykyään monella eri tapaa, joten tämä on vain yksi monien joukossa.
En ole firmaan niin paljon tutustunut, mutta eikös siellä ole 10 miljoonaa aktiivista kuvien jakaa. Luulen että Facebook on tämän vuoksi ostanut firman pois.
Instragram tuo entistä enemmän valokuvat osaksi Facebookkia ja tuo myös sen lisäksi nämä 10 miljoonaa käyttäjää Facebookin huomaan. Tosin suurin osa heistä taitaa ennestään olla jo Facebookin käyttäjiä joka tapauksessa.
Kauppa on ilmeisesti tehty suurimmaksi osaksi osakkeilla ja kun mietitään Facebookin kassavaroja vs. sen markkina-arvoa, niin ei se hinta niin korkea sen jälkeen.
Tälläisiä pohdintoja, tietoa ei niinkään.
Instagramia voisi ajatella Lomografia-ilmiön digitaalisena vastineena. Kohinan aistiminen on jostain syystä mielyttävää; se jättää intuitiolle enemmän tilaa, ja siten – yllättävää kyllä – parantaa kuvan katselukokemusta. Signaalin tahallista huonontamista on käytetty pitkään myös musiikkituotannossa.
Mielenkiintoista nähdä, miten Facebook-omistus vaikuttaa palvelun suosioon. Perinteisestihän Microsoftin tai Yahoon omistukseen joutuminen on merkinnyt varmaa kuoliniskua palvelulle kuin palvelulle. Nyt nähdään voidaanko Facebook laskea tähän samaan sarjaan.
Olen kuullut huhuja, että valokuvausta harrastaa muutkin kuin objektiivien reunapiirtoa kriittisesti tutkailevat insinöörit.
Palvelun suosion taustoista voi lukea esim.
http://thesocietypages.org/cyborgology/2011/05/14/the-faux-vintage-photo-full-essay-parts-i-ii-and-iii/
http://www.readwriteweb.com/archives/study_why_do_people_use_instagram.php
Palvelun idea ei ollut kuvien "huonontaminen" vaan niiden sosiaalinen jakaminen ... tämän olisi pitänyt insinöörinkin jo ymmärtää.
>Olen kuullut huhuja, että
>valokuvausta harrastaa muutkin
>kuin objektiivien reunapiirtoa
>kriittisesti tutkailevat insinöörit
Ihan totta :-) Ja minä kun luulin, että pikselit ovat valokuvauksen ydin.
Usein yrityskaupoilla ostetaan asiakkuuksia tai patentteja. Instagramin muutama miljoona on hyttysen pissa Facebookin lähes miljardin rinnalla. Patentteja tuskin yhtiöllä on, kuvia vääristävät ohjelmalliset suotimet ovat olleet käytössä 20+ vuotta.
Miljardi, vaikka se tulisi pian listautuvan yhtiön osakkeina, on iso raha Facebookillekin. Jos realismi pettää, se on paha merkki mille tahansa yhtiölle.
>Palvelun idea ei ollut
>kuvien "huonontaminen" vaan
>niiden sosiaalinen jakaminen ...
>tämän olisi pitänyt insinöörinkin
>jo ymmärtää.
Tämän verran ymmärsin itsekin, mutta en sitä miksi lähes miljardin käyttäjän sosiaalisen jakamisen markkinajohtaja pitää yritystä niin arvokkaana. Noita kuviahan on jaettu lähinnä Facebookin kautta. Todennäköisesti jokainen Instagramin käyttäjä on Facebookissa.
Facebook osti kilpailijan pois valokuvien jakamisen saralla. Esimerkiksi Google ei pysty nyt nappaamaan sitä ja saamaan valmista käyttäjäkuntaa itselleen.
https://twitter.com/#!/ryan/status/189402384559112194
Yli 30 miljoonan käyttäjän palveluita ei välttämättä saa kasaan aina edes rahalla.
Paljon rahaa tuo kuitenkin on.
Tyypillistä insinöörivuodatusta. Kuvien laatuhan teknisesti ottaen huononee myös, kun niitä sävykorjataan Photoshopilla vaikka vain vähän. Samalla vain taitavissa käsissä käy myös niin, että ne alkavat näyttää paremmilta. Vinjetointi, reunojen epäterävöitys, värikorostukset, rakeet - ne ovat kaikki valokuvaajien käsissä usein haluttuja ja kuvan viestiä tehostavia työkaluja. Kennon raakadata ei siis kerro kuvan todellisesta arvosta yhtään mitään.
Suotimen valinta on itse kuvaustapahtuman lisäksi yksi luova askel lisää. Käsittelemätön kuva on kuin negatiivi, mahdollisuus. Käsitelty kuva taas on viesti, parhaimmillaan hyvin tehokas. Instagramin retrosuotimet tekevät myös hassulla tavalla kuvasta ajattoman, jolloin niiden sisältö korostuu.
Noista suotimista yhtäkään ei olisi kehitetty satasella - olen lukenut yhden tuollaisen suotimen kehitysprosessin, ja insinöörejä siinäkin oli mukana. Onneksi kuitenkin myös luovan työn tekijöitä.
Neliö taas on valokuvalle hyvin usein harvinaisen sopiva formaatti, eritoten nykyään ja älypuhelinten pienillä näytöillä, koska ne ovat silloin vaaka- tai pystyasennosta riippumatta keskimäärin suurimmillaan.
Tämä keskustelu on kuitenkin hieno esimerkki siitä, miksi pelkillä insinööritaidoilla ei tällaisia palveluita kehitettäessä tee yhtään mitään - tarvitaan myös luovuutta ja designia. Oliko kellään muuten mitään epäselvää aiheesta "miksi insinööri-, ts. feature-vetoinen Nokia lakosi design- eli käyttökokemus-vetoisen Applen edessä"? Toivottavasti ei.
Jokainen Instagramin käyttäjä *saattaa* olla Facebookissa, mutta tekee molemmissa palveluissa eri asioita. Näin ainakin itse toimin. Instagram on itsessään superfokusoitunut yhteisö jonka kanssa Facebook ei voi kilpailla.
Pari huomionarvoista asiaa:
- Instagramin menestys perustuu timantinkovaan rajaukseen. Kyseessä on mobiilisovellus, joka ennen Android-versiota on ollut vain iOS:lle. Kuvat näkyvät webissä mutta varsinaista webipalvelua ei ole.
- Kilpailijoijin kuten Hipstamaticiin verrattuna sovellus on selkeä ja helppokäyttöinen - joskin hyvin rajattu.
Facebook todennäköisesti osti tässä tiimin, yhteisön että tekniikan. Kannattaa muistaa, että Facebookin valuaatioon verrattuna miljardi dollaria ei ole paljoa. Todennäköisesti Zuck vain antoi tarjouksen josta ei voi kieltäytyä.
Avainsanat ovat nostalgia, estetiikka ja tunne. Voit Petteri armahtaa itsesi. Enemmistö insinööreistä ei ymmärrä myöskään sanojen merkitystä. Ns. järjellä ei ole siis mitään tekemistä asian kanssa. Tiesithän, että vinyylilevyillekin myydään vielä soittimia. Ajattele!!! Kauhee rätinä.
Kyllä tässä päivityksessä on pahasti loukattu insinöörejä. Facebook maksoi Instagramin käyttäjistä tuon miljardin. Hinta voi olla liikaa, mutta ennen listautumista tällaiset kaupat kannattaa tehdä (Facebook listautuu toukokuussa). Se, mikä on Facebookin suunnitelma Instagramin käyttäkunnan varalle voi hyvinkin olla miljardin arvoinen investointi, koska kulisseissa on ollut varmasti muitakin ostajia liikkeellä. Jos tällainen perus-humanistikin ymmärtää tämän, niin kyllä insinöörikin.
Anonyymi 9. huhtikuuta 2012 21.37 postasi pari hyvää linkkiä!
Jäi tuosta edellisestä viestistäni pois se, että en minäkään miljardin dollarin hintalappua ymmärrä. Facebook ei tule saamaan sijoituksestaan rahojaan takaisin koskaan.
Vähän hymyilyttää, kun lukijat ottavat tekstin kirjaimellisesti -- ja sitten syyttävät minua insinööriksi. Hei, nämä ovat kolumneja eivät tieteellisiä raportteja!
Tietysti ymmärrän, ettei kuvan tekninen laatu ole sen hyvyyden mittari. Ja alan olla siinä iässä, että ymmärrän myös retroilun arvon (on minulla pitkä rivi LP- ja LD-levyjäkin). Ja senkin ymmärrän, että kuvilla taiteilun sijaan jujuna on niiden jakaminen.
Se, mitä en ymmärrä, on miljardin kauppahinta palvelusta, joka ei tuo Facebookille käyttäjiä eikä patentteja. Sosiaalinen kuvanjakoalusta sillä on jo ennestään. En tiedä Instagramin omistussuhteista, mutta jos 13 henkilöä saa vaikka 50 miljoonan arvosta rahaa ja osakkeita, tiimin kiinnostus palvelun kehittämiseen voi kummasti lopahtaa.
Miljardi dollaria on käsittämätön summa jopa Facebookin mittakaavassa, ja vaikka se maksettaisiin kokonaan yhtiön osakkeilla.
Olen ymmärtänyt Instagramin viehätyksen perustuvan kahteen tekijään:
1) kuvien tekninen huonontaminen tai efektoiminen vie huomion pois alkuperäisen teknisen laadun heikkouksista ja
2) filtterien lisäksi 1:1 -kuvaussuhde helpottaa kuvan esteettistä onnistumista.
Hyvinkin triviaalit kuvat näyttävät mielenkiintoisimmilta Instagramin läpi kuvattuna. Toki moni connoisseur nyrpistää nenäänsä, mutta he nyt ovat marginaalia. Keskivertokansalainen ei osaa ottaa mielenkiintoisia valokuvia, joten kaikki mikä auttaa on plussaa.
Instagramin ostolla Facebook tähtää kai lisäämään oman mobiiliapplikaationsa käyttöä kännykkäkuvauksen 1st choicena. Se lisää kuvasisältöjen määrää Facebookissa, mikä lisää Facebookissa vietyn ajan määrää, mikä lisää lisää mainosklikkauksia, mikä lisää tuloja.
Hauska yksityiskohta: tämä kauppa asettaa mobiilikehityksen bisnesmallit ihan uuteen valoon. Tekemällä Instagramista Android-version firma toi omistajilleen (joita riskisijoittajatkin ovat) luultavasti enemmän rahaa kuin kaikki aiemmat mobiilisovellusket yhteensä. Ja juuri kun on valitettu, etteivät kehittäjät rikastu Android-sovelluksilla vaan raha liikkuu iPhoneissa.
Hyvä puoli on se, että jos bisnesmalleja aletaan enemmänkin laskea yritysmyyntien varaan, mobiilikehittäjät voivat lopettaa yhä härskimmän käyttäjätietojen urkkimisen ja niiden myymisen (kts. kommentti http://online.wsj.com/article/SB10001424052702303302504577327744009046230.html jutun puolivälissä).
Näyttää pikkaisen kömpelöltä vahinkojen korjaamiselta tämä jälkeenpäin paikkailu, ja että tarkoituksena oli vain ihmetellä kauppahintaa. Jos oikeasti se on se pääihmetys, tekstiä ei kirjoiteta noin, ellei myös suoraan halveksuta formaattia. Ellei sitten jostain ihmeellisestä masokistisesta syystä nimenomaan haluta ihmisiä meuhkaamaan jostain muusta kuin aiotusta pääpointista.
Haisee siksi baittaamiselta tämä. Halulta päästä piikittämään kuvakommunikaation aluetta, jota ei ymmärrä koska se ei täytä henkilökohtaisia teknisiä speksivaatimuksia. Antaa valitettavan urpomaisen ja epäasiantuntijamaisen vaikutelman se. Ehkä kirjoituskurssi?
Petteri, Instagrammin osto ei suinkaan ole Facebookin ensimmäinen yritysosto - niitä on tähän mennessä kertynyt melkein 20 kappaletta.
Petteri pistää jauhot suuhun "insinööri-ei-ymmärrä-retroestetiikkaa"-kriitikoille: vain hardcore-retroilijalla on pitkä rivi LD-levyjä! :D
Kiitos oikaisusta, täsmensin tekstiä.
Anonyymiä kehoittaisin lukemaan uudelleen alkuperäisen tekstin. Kuulostaako "insinöörin sydäntä särkee..." vakavalta analyysiltä? Nämä kolumnit on tarkoitettu herättämään ajatuksia ja kommentteja.
Mielestäni on aidosti pohtimisen arvoista tekniikan tarkoitus: käykö niin, että tietyn kypsyysasteen jälkeen kansa haluaakin palata takaisin? CD-levy oli aikoinaan loistava tekninen parannus, mutta se teki musiikista liian hyvää. Moni huomasi suorastaan kaipaavansa rahinoita ja kömpelöä levyn kääntämistä, mitä oli siihen asti valittanut. Ja sitten ehti syntyä uusi CD-sukupolvi, jolle älppärin käsittely oli ihanan eksoottista.
Ehkä digikuva on nyt samassa turning point -tilassa?
Facebook osti tässä kaupassa Instagramin taustateknologian ja -osaamisen käyttäjäkunnan lisäksi. Pelkkänä tuotteen tai palvelun ostamisena tätä on vaikeaa ymmärtää.
Onko siis kaikki kuvan käsittely kuvan huonontamista? Kun Matrixin värimaailma on väännetty rajustikin vihreälle ja haalistettu, niin onko kuva huonolaatuisempi?
Kuvanlaaturunkkaajia tulee olemaan aina, kuten hifistelijöitä ihan millä tahansa alalla. Mutta ehkä kansa on hiljaksiin kasvanut siihen pisteeseen, että auktoriteetit eivät ole enää auktoriteetteja - asiantuntija on vain yksi pointteri sekatavarakaupassa, josta poimitaan itselle sopivat asiat ja ajatellaan itse mikä on hyvää ja mikä miellyttää. Instragram ja Hipstamatic ovat nimenomaan kuvia tunteista, siinä missä kuvalaadun viilaaminen ja äärimmäisen skarppiuden metsästys on pelkkä akti. Kummallekin on paikkansa, mutta itseilmaisun tarve ja volyymi eivät enää jaksa kumartaa teknisille asiantuntijoille. Enkä usko, että kyse on pelkästä nostalgiasta, vaan siitä että elämä ei useinkaan ole sitä mitä kenno ilman filsuja vangitsee.
Ehkä asia on pikkaisen sukkua esimerkiksi sille taistolle saako kuvia photoshopata. Esimerkiksi uutisoinnissa. Mielessäni ovat dramaattiset kuvat Eyafjallasta, joista syntyi poru. Jokaisella ihmisellä on päässään filtteri, jonka läpi asiat väkisin menevät. Siksi elottoman kennon kaappaama kuva voi olla jotain aivan muuta kuin miltä tilanne tuntui. Siksi syntyy tarve käsitellä kuvaa. Siksi Instrgram ja Hipstamatic ovat hieman muutakin kuin huumetta nostalgikoille.
Tämä string antaa loistavan todistuksen somen heikkouksista, joista kiistatta yksi on jatkuva polarisointi. Niinkuin esim. kommentti, että tietyn tason jälkeen ihmiset päättävätkin haluta vanhaa teknologiaa jne jne. Miksi asiat pitää esittää noin mustavalkoisesti joko tai tyylillä. Tekniikka etenee, mutta OSA ihmisistä voi JOSKUS haluta MYÖS jotain muuta kuin high endiä.Vai onko Järvinen oikeasti sitä mieltä, että nyt jäävät järkkärit kaapin perälle pölyttymään kun kansa ottaa vaan instagrammeja. Hyvän kuvan volyymista saa kun katsoo palvelua käyttävien ystävien fb-seinien IG-kuvien osuutta kaikista kuvista. Niitä ei oo paljoa, mutta nyt kun Kodak on kuollut, niin Kodak moment lives on in Instagram.
Hämmentävää mutta tekstistä paistaa vahvasti se että herra Järvinen ei ole selkeästi seurannut lainkaan digitaalista valokuvausta, nuorisokulttuuria tai edes sosiaalista mediaa jos kerran seuraavan pohdinnan perään pitää laittaa kysymysmerkki.
"Mielestäni on aidosti pohtimisen arvoista tekniikan tarkoitus: käykö niin, että tietyn kypsyysasteen jälkeen kansa haluaakin palata takaisin? CD-levy oli aikoinaan loistava tekninen parannus, mutta se teki musiikista liian hyvää. Moni huomasi suorastaan kaipaavansa rahinoita ja kömpelöä levyn kääntämistä, mitä oli siihen asti valittanut. Ja sitten ehti syntyä uusi CD-sukupolvi, jolle älppärin käsittely oli ihanan eksoottista.
Ehkä digikuva on nyt samassa turning point -tilassa?"
Jos todella utilitaristisesti katsotaan, Hipstan ja Instan suuria suosion salaisuuksia on kännyköiden omien kuvaussoftien tarjoama huono, olematon tai kankea jälkiprosessointimahdollisuus. Jos vaihtoehtona on joko useampiaskelinen otetaan kuva-poistutaan kuvausohjelmasta-mennään editointiohjelmaan-säädellään-tallennetaan-mennään someappiin-uploadataan tai saumaton otan kuvan-painan filtterinappia-lähetän, niin kumpikohan voittaa?
Nokia maksoi 7,7mrd€ kartoista, joita Google jakeli ilmaiseksi ilman merkittävää eroa havaitussa laadussa tai käyttökokemuksessa. Facebookilta ihan maltillinen kauppa ja uskoakseni heillä on strategiana hyödyntää kuvamassaa osana open graphia. Lisäksi täytyy muistaa, että Silicon Valeyn VC kulttuurissa on paljon sitoumuksia, joilla rahastetaan sijoituksia useiden eri kanavien kautta. Saattaa olla, että Facebook pääsi eroon jostakin sitoumuksesta tekemällä tämän kaupan.
Molly Wood käy ansiokkaasti läpi tähän mennessä esitetyt perustelut yritysostolle eikä sulata niistä yhtään. Jakaa siis ihmetyksesi
http://news.cnet.com/8301-31322_3-57411422-256/facebook-buys-instagram-..-but-for-what/
Molly Wood jättää ansiokkaasti huomioimatta, että monet Instgramin vaihtoehdot ovat ankeita ja sen, että usean eri ohjelman käyttö pelkästään voidakseen jakaa jotain johonkin, ei houkuttele ketään. Hän jättää myös ansiokkaasti huomioimatta, että yhteisö ei ole vain numero. FB ei tee 30 miljoonalla käyttäjällä mitään, mutta laadullisesti tietyntyyppisellä isolla yhteisöllä ehkä hyvinkin. Lisäksi FB:llä ei ole ehkä järkeä kehittää mobiiliaplikaatiotaan liian pitkälle, mutta nettiversiossakin on paljon viilattavaa nimenomaan kuvajakelun osalta. Eivät nämä kaksi täysin eri maailmaa ole. Tietenkin vahvin yhtiö kannattaa myös ostaa pois Twitterin ja G+:n nenän alta. Hinta on ehkä kova, mutta emme tiedä mitä niistä on jo kulisseissa sitä ennen tarjottu. Puhumattakaan, että kyseessä voi olla myös eräänlainen pallien koon näyttö kilpailijoille. Koskaan ei pidä väheksyä Zuckerbergin lievästi jobsmaista egoa.
Facebook näyttää ostavan palvelut, joiden luulee tulevan suosituiksi, jolloin se saa lisää käyttäjiä.
Tarkoituksena on, että koko maailmalla on Facebook-tunnukset. Esimerkiksi Spotify vaatii nykyään Facebookia rekisteröitymiseen.
"Nokia maksoi 7,7mrd€ kartoista, joita Google jakeli ilmaiseksi ilman merkittävää eroa havaitussa laadussa tai käyttökokemuksessa. "
Joo-o paitsi etta Google oli tarjouskilpailusssa mukana ja vasta havittyaan sen rakensi omat kartat.. kaupan palle tuli iso horisontaali karttabisnes milla kai on jokin arvo sillakin. Off topic mutta just sayin'
Instagrammia alusta asti käyttäneenä sanoisin, että suosion syy löytyy käyttäjäystävällisestä käyttöliittymästä, yhteisöstä ja siitä miten sisältö tuodaan käyttäjälle. Se on vähän kuin visuaalinen statuspäivitys tai twitter kuville. Yksi kaveri tokaisi, että se tekee jokapäiväisistä asioista taidetta, mikä myöskin pitää paikkansa. Hauskaa nähdä mitä kaikkea tapahtuu ympärillä samaan aikaan kun itse tekee omia juttujaan - yksi valloittaa ensimmäisen vuorensa, toinen korjaa autoa ja yksi iloitsee muutosta ulkomaille. Noihin ei sanoja kaivata koska hienot kuvat kertovat enemmän.
Mitä filttereihin tulee niin itselleni siinä on kyse enemmän tunnetilan muokkauksesta kuin kuvan "huonontamisesta" - kyllä sitä ei-filtteröityjäkin kuvia tulee postattua eikä osa edes käytä puhelimen kameraa kuviensa ottamiseen.
Navigointi on paljon muutakin kuin ilmaisia karttoja. On väitetty, että vain ne, joilla on omat kartat, säilyvät tulevaisuuden navigointibisneksessä mukana. Ja Google alkoi viime syksynä periä maksua karttojensa käytöstä.
Itsekin jaan paljon kuvia sosiaalisessa mediassa, etenkin Facebookissa mutta myös jonkin verran Twitterissä. Oletan, että käytännössä jokainen Instagramin käyttäjä on myös Facebook-käyttäjä, joten uusia käyttäjiä Facebookille tästä ei tule. Facebook on lisäksi ilmoittanut pitävänsä palvelun entisellään eikä integroivansa sitä itseensä. Instagramin parissa vietetty aika on siten pois Facebookin käytöstä, eikä se liioin kerrytä FB:n tietovarantoja (mikä on yhtiön varsinainen bisnes).
Olisi ollut helppo ymmärtää, jos Facebook olisi maksanut miljardin Spotifystä. Se olisi tuonut aidosti jotain uutta FB-käyttäjille. Ehkä seuraava ostos?
Vuonna 2006 Google osti Youtuben 1,6 miljardilla ja kauppahintaa pidettiin huiman korkeana. Ajan myötä kauppa on osoittautunut Googlelle kannattavaksi. Tilanne oli kuitenkin erilainen, sillä Googlen oma videopalvelu oli epäonnistunut. Facebookin kuvanjakamisesta ei voi sanoa samaa.
Olisiko Instagramista uudeksi Youtubeksi?
@Petri Rajaniemi: netti (ei yksin some) polarisoi kaikkea, mutta äänentoiston muutos on paljon laajempi kuin retroharrastajien vinyylit. Kun musiikkitekniikka saavutti Hifi-tason, se lakkasi kiinnostamasta. SACD ja Dvd audio floppasivat. Sen sijaan korvalappustereoista ja häviöllisestä mp3-musiikista tuli valtava menestys. Paradoksaalista kyllä, äänenlaadulla ei tänään enää ole juuri kysyntää -- musiikin "se juttu" on ihan muualla. Instagramista maksettu hinta voi viestiä siitä, että vastaava kehitys on nyt tulossa kuviin.
Tämän ketjun suosio selittää omalla tavallaan Instagram-kaupan järjen. Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.
Kun katsoin uutista tuli mieleen, että Facebook ostaa asiakastietokannan. 30 miljoona käyttäjää 1000 miljonnan hintaan. Eli käyttäjän hintä n. 300 dollaria. Sekin on todella paljon, kun vertaa vaikka siihen paljonko Google tienaa käyttäjää kohti. Muistaakseni jonkun kympin vuodessa. Toisaalta suuri osa käyttäjistä on samoja.
Osan hinnasta tämä varmasti selittää. Voihan olla, että jatkossa tulee maksullisia lisäpalveluja.
Vai ostavatko jotain osaamista mitä Facebookilta puuttuu?
Vai tehdäänkö osakevaihtoja ja yritetään nostattaa Facebookin arvoa arvioimalla se ja ostettava palvelu reilusti ylihintaan.
Epäilisin Facebookin arvon vedätystä, jos edes harkitsisin Facebook osakeiden ostoa.
Tuossa hifistelyn inflaatiossa on kyllä vinha pointti. Jos edellinen sukupolvi vei laadun äärimmilleen, uusi viittaa sille kintaalla - sehän on nähty audiossa, kuten sanot, mutta myös YouTuben ja vastaavien ansiosta rosoisessa itse tehdyssä videossa. Vrt. Bambuser. Tutkimuksia on siitä, että ihmiset sietävät nykyään paljon huonompaa kuvanlaatua kuin olettaisi.
Sama näkyy Youtube vs. HDTV. Huonolaatuiset videopätkät kiinnostavat enemmän kuin teräväpiirtokuva.
koskapa insinööri olis mitään käytettävyydestä tai taiteellisista arvoista ymmärtänytkään..
SACD:n ja DVD Audion floppaamisessa ihmetyttää lievästi se, että monikanavaääni (5.1 tai enemmän) ei näytä kiinnostavan ihmisiä musiikissa, vaikka DVD/Blu-ray-elokuvalevyissä se on oletus - jopa vanhojen elokuvien ääniraitoja on rukattu keinotekoisesti tilavammiksi.
Ehkä ongelmana on tällaisten ääniteosten kuuntelun paikkariippuvuus. Musiikkia kai sitten halutaan kuunnella vapaammin ja antaa sen soida taustalla eikä silloin äänikuvalla ole niin suurta merkitystä. (Niiden vanhojen vinyylilevyjen kuunteleminen tietenkin on myös paikkariippuvaista - harva kuljettaa mukanaan levysoitinta.)
Jonkin verran tosin tehdään vieläkin 5.1-miksauksia, ja äänilevyjä julkaistaan myös Blu-ray-muodossa, mutta ne lienevät vähemmistön huvia.
Youtuben heikkolaatuisten videoiden suosiota voi osin varmaan selitää myös pakkotilanteella, monella kun ei ole käytettävissään luotettavasti niin paljon kaistaa, että HD-laatua saisi striimattua (vaikka useat älypuhelimetkin kuvaavat jo 1080p:tä). Ja sitten tietenkin katsojalla on taipumus tulkita tietty rosoisuus autenttisuudeksi. Sama esteettinen seikka varmasti on osaltaan Instagraminkin suosion taustalla.
Hyvä kirjoitus. Laskee tätä miten päin tahansa, niin kauppasumma on karannut totaalisesti käsistä.
Lähes kaikki on näköjään sanottu, joten lyhyesti:
- neliö on loistava kuvamuoto. Joskin vaikea ja vaatii enemmän pinnan hallintaa kuin perinteinen, vaikkapa nyt 2:3
- Jossain puheenvuorossa tuotiin esille vinyylisoitin huonona esimerkkinä (ritinä). Muistutetaan nyt kuitenkin, että hyvin viritetty soitin ei ritise jos levyt ovat asiallisessa kunnossa. Rikkinäinen levy ai aina rikkinäinen levy, eli täysin eri asia.
Tuskinpa koskaan historian aikana on tuotettu niin paljon teknisesti hyvää tai erinomaista kuvamateriaalia. Ja jo määrästäkin johtuu, että tuskin koskaan on tuotettu niin paljon puuduttavaa keskivertoa ilman minkäänlaista sisältöä. Terävyys ja kirkkaat värit ajavat sisällön ohi pääasiassa siksi etteivät katsojat paremmasta tiedä koska heille ei ole sitä opetettu. Ydinkysymys onkin sen jälkeen, tarvitseeko tietääkään... Miksi ei vain voisi nauttia jostain, joka ei ole valtavirtaa ? No, nauttia ainakin niin kauan kunnes Instagram-, Hpstamatic- ym. ohjemat ovat itse valtavirtaa.
Tämähän oli puhtaasti defensiivinen kauppa Facebookille. Heidän yksi keskeisimmistä vahvuusalueistaan eli kuvien jakaminen oli uhattuna. Instagram teki kuvien jaon jatkuvasti paremmin, kasvatti käyttäjäkuntaansa nopeammin ja käyttäjät käyttivät Instagramia enemmän kuin FB:n kuvajakoa. Parissa vuodessa Instagramista olisi voinut kasvaa uhkaaja FB:lle ja tästä syystä siitä maksettiin hurja ylihinta. Instagramin takana olevat sijoittajat pelasivat tämän viisaasti ja hyväksyivät vain käteistä FB:n ylihintaisten osakkeiden sijaan. Hyvin pelattu.
Hauskaa, että neliömäisiä kuvia tuottivat aikoinaan 126-pokkarit -- siis ne kaikista halvimmat ja huonolaatuisimmat. Kinofilmille tyypillinen suorakaide oli laadun merkki (no, studioissa on tietty käytetty lähes neliömäisiä ruutukokoja iät ja ajat).
--
Finnairin tuoreessa twiitissä tätä kuvaa kehutaan sanoilla "Nice picture of Finnair @Airbus 340-300 landing in Singapore by @FHavg - pinned! http://ow.ly/aaUXt" jaa-a, kauneus on katsojan silmässä :-)
Tämä tarkoituksellinen laadun huonontaminen on omituinen ilmiö, mutta aika suosittua.
Muutama viikko sitten eräs tunnettu ja maailmalla menestynyt suomalainen valokuvataiteilija mainitsi esityksesssään, että hän harkitsee skannerin hankkimista, mutta ei liian hyvän, koska lopputulos ei saa olla liian hyvä.
Kysymykseen että eikö sitä laatua voisi heikentää skannauksen jälkeen, taitelija sanoi että ei voi koska heikennyksen huomaa.
Tässä keskustelussa hieman hämmentää se, miten jyrkkiä rajoja eri ihmisryhmien väliin luodaan. Sama ihminen voi aivan hyvin olla "insinööri", käyttää järkkäriä ja santsata viimeisen päälle olevaan optiikkaan ja teknisesti laadukkaisiin kuviin, mutta myös pitää vaikkapa Instagramia ihan hauskana ja vähemmän vakavamielisenä palveluna, johon voi laittaa ihmeteltäväksi vähän erilaisia kuvia kuin ne järkkärillä kuvatut. Ei pidä vajota liian syvälle stereotypioihin.
Niin huonontamisesta yksi vanha esimerkki on laajakuva TV. Kuva väkisin venytettiin täyttämään koko ruutu. Oli todella vaikea saada jatkuvasti oikeanlainen kuva edes aikaan vaikki yrittää säätää.
Kansa osti hienoja televisiota täyttä häkää.
Laatua parantava digiradio ei kiinnostanut ja HDTV näyttää aika onnettomalta Suomessa tällä hetkellä. DigiTV kyllä hankittiin vaikka lähetetty kuva oli pakattu aika surkeaksi. Nyt kaapelissa on laatu parempi.
Olisiko tässä jotain samaa.
@Petteri
Kaksi huomiota:
1. Ainakaan viimeksi kun tarkistin ei "Jospa Facebook/Apple/Microsoft ostaisi" ei ole bisnesmalli, se on lottoamista. Myöskin voisi olettaa että Instagramista maksettu summa maksettiin *kokonaisuudesta* ei pelkistä Androidkäyttäjistä.
2. Vertauksesi Youtuben ja HDTV:n ja kiinnostavuuden välillä on erittäin hyvä. Kun sisältö on tarpeeksi helppoa, kiinnostavaa ja/tai kivaa, eivät tekniset speksit ole tärkeitä. Jos ja kun Instagramilla on helppo ottaa ja jakaa kuvia kavereille, selata niitä ja lisätä jänniä effektejä, ei ketään kiinnosta onko laatu "huononnettua", kunhan kuvat näyttävät kivoilta.
Jouni, 30 dollaria / käyttäjä, ei 300..
Anonyymi korjasi oikein aamupöpperössä laskemani luvun.
Kiitos.
Se ei ole varmaankaan kaukana asiakkaan markkinarvon kanssa. Päällekkäisyyksiä varmasti vain on.
Vai mitä sanoo joku joka on vastaavia kauppoja nähnyt.
Petteri hyvä :) Jos tarkoituksesi todellakin oli kirjoittaa kiistakirjoitus kieli poskessa, niin onnistuit kyllä peittämään aikeesi aika taitavasti :D Hieman agressiivinen ote kirjoituksesta tuli päällimmäiseksi. Keskustelua kuitenkin virisi, kiitos siitä :)
Seuraa Instagram-käyttäjien tilejä ja käytä softaa hieman pidempään kuin ottamalla pari testikuvaa. Vinkki: eräs tili, jota kannattaa seurata on nimeltään ampt. Se esittelee kuvia, jotka ovat harrastukseensa astetta vakavammin suhtautuvien valokuvaajien tekemiä. Osa heistä lienee ammattikuvaajia ja kuvat sen mukaisia.
Kauppahinnasta tai strategiasta kiisteltäköön digimaailman tappiin saakka - suuret summat ja liikkeet tuntuvat aina melko epätodellisilta palveluja käyttävän yksityishenkilön näkökulmasta. Tämähän on isojen poikien pörssipeliä, aika tukevasti irti arkirealismista.
Instagramissa ensimmäisenä pointtina ei todellakaan ole tekninen kuvanlaatu, kuten monessa kommentissa jo on todettukin.
Toisaalta myös Instagram tarjoaa mahdollisuuksia kuvanlaatuun: etsi vielä huviksesi kuvia, jotka on otettu esim. Canon järkkärillä (#canon) ja sitten pyöritelty erilaisten suodinsoftien läpi joko iPadissa tai iPhonessa. Osa käyttäjistä paljastaa reseptin aika tarkkaan. Ja kuvat ovat hienoja - teknisellä laadulla ei ole juurikaan tekemistä sen kanssa, ovatko kuvat "hyviä" vai "huonoja". Tämän varmasti tiesitkin :D
FB:n mobiilisovellusta ja Instagramia ei käytettävyydessä tai palvelun sujuvuudessakaan oikein voi samalle viivalle laittaa. FB on edelleen vuosien jälkeenkin lähes luokaton (iPhonessa, en tiedä muista) lukuisine
bugeineen ja tuskastuttavine hitauksineen.
FB:n mobiiliapplikaation virheet vieläpä tuppaavat tulemaan esille uudelleen sen jälkeen, kun ne on joskus kerran korjattu. Kertonee kerroksittaisesta ja fragmentoituneesta koodimassasta, jota kehittäjät eivät kykene testaamaan riittävästi?
Luultavasti myös itse FB web-applikaation ongelmat vaikeuttavat pääsovelluksen päällä toimivan mobiilisovelluksen kehitystä. Instagramilla näitä ongelmia ei ole, tai ainakin ne on saatu hallintaan. Ei ole myöskään web-sovelluksen painolastia taustalla, on vain nerokkaasti suunniteltu ja riittävän yksinkertainen, ja siksi niin koukuttava, "kuvapinnan mobiilitwitter".
Eihän kukaan (enää) Twitteriäkään moiti siitä, että sms keksittiin jo paljon aikaisemmin.
Veikkaan että Zuckerberg on ollut paitsi huolissaan Instgramin äkkisuosiosta myös palvelun teknologiasta, ja ostanut sen pois heti kun oli mahdollista. Mielenkiintoista seurata, miten itse sovelluksen jatkossa nyt sitten käy...
Joni
Väitän että Instagram on suosittu erityisesti nuoremmassa ikäpolvessa sen vuoksi että sillä saa kuvista napin painalluksella enemmän editorial-kuvan tuntuisia, ilman että kuvia pyöräyttää kuvankäsittelyohjelman kautta. Tällaisia kuvia on helpompi käyttää suoraan sellaisinaan vaikka omassa blogissa.
Näin kuvaan saa lisää dramatiikkaa silloinkin kun kuvaajan taidot ovat rajalliset tai kuva-aiheet arkisia ja sataan kertaan nähtyjä.
Instagram siis vie käyttäjän lähemmäs sellaista visuaalista maailmaa joka ympäröi meitä verkossa, mainonnassa tai vaikka muotilehtien sivuilla. Siellä kuvat harvemmin esiintyvät käsittelemättöminä täysin naturalistisissa väreissä olivatpa ne otettu teknisesti miten edistyneillä laitteilla tahansa.
Tämän vuoksi on mielestäni yksiulotteista todeta että palvelun keskeinen idea olisi kuvien huonontaminen, edes kärjistääkseen tai keskustelua herättääkseen.
Instagramin keskeinen idea ja arvo käyttäjälle on kuvaajan taitojen ja kännykameran teknisten puutteiden silottaminen ja ihmisten kuvaukseen liittyvän kokeiluhalun sytyttäminen. Ja tässähän he näyttävät onnistuneen kun jonkun mielestä se on miljardin dollarin arvoista.
Huvittavia nämä 'mitä insinööri taiteesta ymmärtää' kommentit tässä yhteydessä.
En todellakaan näe mitään taiteellista feisbuukin täyttävissä tusinaräpsyissä, joista tehdään tasapaksua mössöä filttereillä.
Ei sillä, ettenkö arvostaisi hyvällä maulla ja taidokkaasti tehtyä kuvankäsittelyä, näihin hipsterifilttereihin on kuitenkin mennyt maku aikapäiviä sitten.
Anonyymillä näyttää olevan paljon erilaisia mielipiteitä....
@Petteri, mainitset että Instagram-kuvia lähetetään lähinnä facebookiin. Olet väärässä... _Twitterissähän_ niitä näkyy. Facebook astuu tällä kaupalla sekä Twitterin että Tumblrin varpaille, mikä on mielestäni aika nerokas veto. Miten tämä vaikuttaa kyseisiin medioihin, jää nähtäväksi.
@Petteri Järvinen: "Vuonna 2006 Google osti Youtuben 1,6 miljardilla ja kauppahintaa pidettiin huiman korkeana. Ajan myötä kauppa on osoittautunut Googlelle kannattavaksi."
Mitä tarkoitit tuolla? En jaksa uskoa että Google olisi saanut tai edes saamassa 1,6 miljardiaan takaisin YouTubesta, eiköhän se pyöri tappiolla.
Taidetta / ei taidetta, tykkään / en tykkää. Tämä tuskin on se mistä tässä on kyse.
Joku arvo tällä palvelulla täytyy peruskäyttäjälle olla kun se on noin suosittu. Kun kyse ei ole kuvan teknisestä laadusta, niin esteettiset arvot eivät ole mielestäni ihan huono veikkaus. Edustaako Instagram sitten hyvää vai huonoa makua ja kenen hyvää/huonoa makua, on sivuseikka.
Jos kukaan ei tuota palvelua/softaa olisi ryhtynyt käyttämään, kauppahinta tuskin olisi tuo.
Antti
Tuntematta sovellusta, veikkaisin että se on sopivan kevyt appletiksi jonka voi ympätä televisioon. Internet televisio on ihme kyllä vieläkin lapsenkengissä, mutta ei enää pitkään. Tähtäintä on varmaan korotettu jo sitä silmälläpitäen.
Googlen setti on hyvin toimiva, jos omaa Android puhelimen ja Google tilin. Näitä palveluja ja ominaisuuksia haetaan myös Facebookille.
Ja Ja vielä kun palveluun lisätään kuvallisia mainoksia käyttäjille joita jaetaan tämän uuden arpajaistyylin mukaisesti muille käyttäjille,niin siinähän se on :)
Nokia osti 2009 Ahtisaaren Dopplrin 15 miljoonalla eurolla. Firman liikevaihto oli 754 euroa (ei puutu nollia).
Youtube on ollut tavattoman suosittu, siinä on myös runsaasti mainoksia. Tarkkoja tuloja on mahdoton laskea mutta oletan, ettei Googlen ole tarvinnut katua kauppaa jonka hintaa silloin pidettiin hirveänä.
Tässä jokin aika sitten keskustelin vähän vastaavasta asiasta erään graafisen puolen tutun kanssa. Kuvan koko sen teknisen laadun tai laaduttomuuden lisäksi vaikuttaa kuvan kiinnostavuuteen. Tietenkin kuvasuhdekin on merkittävä. Pieni kuva josta eivät kaikki yksityiskohdat erotu antaa mielikuvitukselle virikkeitä kuvitella mitä tuossakin mahtaa olla. Sama asia tekee näistä huononnetuista kuvista mielenkiintoisempia.
Poikkitieteellisyys kaikissa asioissa avaa uusia näkökulmia kumpaankin suuntaan.
Neliömäiset, hassusti värjätyt kuvat ovat mukavaa vaihtelua kliinisiin ja hyviin digikuviin - sitä ei kukaan kiistä. Mutta entä kun ihmiset kyllästyvät niihin?
Instagramissa ei liiku rahaa. Sen 30 miljoonan käyttäjän yhteisö tuottaa lähinnä kuluja. On liki mahdotonta keksiä mitään bisnesmallia taiteellisia kuvia keskenään jakavien ihmisten yhteisölle. Ja ilman bisnesmallia miljardin valuaatio on täysin posketon.
Olisi kiinnostavaa tietää, miten Zuckerberg on saanut kaupan läpi yhtiönsä hallituksessa. Riittikö pelkkä "Miljoonat rakastavat Instagramin brändiä"?
Käsite laatu on valokuvassa täysin tyhjä käsite, jota ei voi määritellä pikseleillä eikä itse kunkin omaamalla keskimääräistä huomattavasti paremmalla maulla.
Ex. mainoskuvaajana opin kuvan laadun määrittelyn olennaisena keskustelun aiheena pyrittäessä peilaamaan kohderyhmän mieltymyksiä. Monasti pyrittiin nimen omaan välttämään "laadukkuutta", koska kansa ei osta sitä. Se ei tarkoita huonoa laatua vaan oikeanlaista visuaalisuutta. Ylipäätään oikeanlaisen visuaalisen ilmeen luominen voi osoittautua mahdottomaksi ellei tekijä pysty sisäistämään sitä. Olen itsekin törmännyt piinallisen omakohtaisesti sisäistämisen ja ymmärtämisen kyvyttömyyteen eräissä trendijutuissa ja jouduin siirtämään asiakkaan kuvaajalle, joka kykenee.
Olen huomaavinani, että Instagram-keskustelu yllä sisältää aimo annoksen tällaista kyvyttömyyttä, joka verhotaan paremmuuden kaapuun.
-p-
Laatu on katsojan silmässä, aivan kuten kauneuskin.
Otsikkoni oli tarkoituksella provosoiva. Sen takana oli kaksi eri asiaa: perinteisesti tekniikka on pyrkinyt tallentamaan kuvan (ja äänen) yhä tarkemmin ja niin, että se muistuttaa mahdollisimman tarkoin alkuperäistä. Kun tässä on päästy riittävälle tasolle syntyy kysyntää jollekin erilaiselle. Se, mikä ennen oli huonoa (esim. heiluva kuva kotivideoissa) onkin tyylikeino kalliissa elokuvissa, joissa heilutetaan kameraa tarkoituksella, jotta kuva ei näyttäisi liian hyvältä.
Ennen elokuvissa pidettiin tärkeänä hyvää kuvanlaatua, koska se teki tilanteista uskottavia ja imaisi katsojan kohtauksen sisään. Kun ihmiset sitten tottuivat kotivideoiden huojuntaan ja kuvan hyppimiseen, liian hyvä kuva koettiin steriiliksi ja epäuskottavaksi. Paradoksaalista kyllä, käsivaralta kuvaamalla saavutettiin se uskottavuus, mitä ennen oli haettu teknisellä laadulla.
Toinen syy otsikkoon on siinä, että monet Instagramin efektit (ainakin ne, joita olen itse käyttänyt) vääristävät kuvan värejä tavalla, joka oli tyypillistä 1970-luvun halvoille Anttilan kehittämille 9x9 cm:n paperikuville (Nostalgia-suodin). Olen kiitollinen digitekniikalle siitä, että värien haalistumisesta ongelmasta on päästy eroon.
En pidä aiemmin linkittämääni Finnairin lentokoneen kuvaa hyvänä sen taiteellisuudesta huolimatta. Siitä hädin tuskin erottuu, minkä yhtiön kone on kyseessä. Jos tehtään tahallaan huonoa tai haetaan taiteellista vaikutelmaa, se vaatii taitoa. Edes Instagram ei tekee kenestäkään automaattisesti taiteilijaa.
Tässä ketjussa nyt sivutaan hieman varsinaista aihetta. Ensinnäkin on selvää, että tällaiselle yksinkertaiselle ”kuvanmuokkaus-appille” on selvä tilaus, mutta kysymys kuuluu, että miksi juuri Instagrammista maksetaan tuhottomia summia. Netti on pullollaan muitakin maksuttomia puhelimiin sopivia sovelluksia, joilla kuvat saa muokattua samanlaisiksi kuin Instagramilla ja jaettua eteenpäin. Instagrammin filtterit eivät edes ole mitenkään erikoisen hyviä. Joten en ymmärrä, että mikä tekee juuri Instagrammista niin erikoisen?
@Peter Streng: "mutta kysymys kuuluu, että miksi juuri Instagrammista maksetaan tuhottomia summia."
Vastaus ensimmäiseen osaan (miksi juuri Instagram?), saattaa olla, että se on tällä hetkellä genrensä arvostetuin sovellus, eikä käyttökokemus ole helposti kopioitavissa. Toki Facebook voisi kehittää pintapuolisesti vastaavan halvemmalla, mutta lopputulos olisi vain "halpa kopio".
Vastaus toiseen osaan (miksi tuhottomia summia), vaatisi tarkempaa tuntemusta Instagramin kautta jaettujen kuvista ja näiden FB:lle tuottamasta tulosta.
Viime vuonna Facebook taisi tehdä tulosta n. miljardi taalaa, siitä valtaosan mainonnalla. Käyttäjien jakamien kuvien välittömässä yhteydessä esitettävät mainokset tulivat käyttöön helmikuussa 2012, joten kuvien merkitys lisämainostulojen lähteenä korostuu.
IG-käyttäjiä on 30M (ja määrä kasvaa koko ajan). Kuvia voidaan jakaa vain IG-yleisöille tai moneen ulkopuoliseen palveluun niiden APIen kautta. FB tietää siis täsmälleen kuinka moni IG-käyttäjä jakaa kuvia Facebookiin.
Facebook tietää myös jakajien verkostojen koot (FB-käyttäjillä keskimäärin 150, IG-käyttäjillä ehkä suurempia?), joten he tietävät kuinka suuren kuvia katselevan yleisön IG jo nykyisellään luo.
FB tietää myös kuinka paljon IG-kuvat keräävät katselukertoja/-aikaa suhteessa muihin kuviin, eli kuinka paljon ne kasvattavat FB:ssa vietettyä aikaa. FB tietää myös kuinka paljon IG-kuvat tuottavat mainostuloja ja FB pystyy myös arvioimaan kuinka paljon kasvava käyttöaika lisää ylipäätään mainostuloja.
Siitä voi laskea kuinka arvokas Instagram nykyisellään on Facebookille.
Ja kasvupotentiaaliakin voitaneen arvioida: IG-käyttäjiä on nyt about 3,5% FB-käyttäjien määrästä. Tuo luku kasvaa ja kasvua voidaan tukea. Samaten FB-jakoa tehostaa (esim. käyttämällä FB-tunnareita kirjautumiseen ja säilömällä IG-kuvat automaattisesti Facebookiin).
Voihan olla, että IG:n jo antaman todistuksen perusteella se on ihan oikeasti miljardin arvoinen ennen kuin sen viehätys mahdollisesti hiipuu.
Koska IG:n suosion salaisuus ei ole vain filtterit, vaan pitkälle viilattu käyttökokemus, voi olla, että FB oikeasti pitää lupauksensa ja säilyttää Instagramin erillisenä applikaationa, jonka käyttö (kuvien ottaminen ja jakaminen IG-käyttäjille) ei tuota suoraan tuloja, mutta sivuvaikutukset (kuvien jakaminen monta kertaa suuremmille FB-yleisöille) tuottavat.
Onhan sitä ennenkin ostettu ilmaa miljardeilla... Posketon summa tämä on ja vaikea ymmärtää järkisyin. Mutta kuinka moni ostaa esimerkiksi auton järkisyin eikä merkin tai mallin perusteella? Filtterit olisi varmaan saanut satasella mutta ei brändiä joka Instagrmmille on syntynyt.
Toisaalta hinta per käyttäjä oli kuitenkin kohtuullinen verran moniin muihin kauppoihin. Kehittäjien määrään suhteutettuna taidettiin tehdä uusi ennätys.
www.wired.com/epicenter/2012/04/opinion-baio-instagram-trend/
En usko että nämä hirveän pitkään ovat kuuminta uutta ja suosio varmaankin tulee tasaantumaan ja käyttö jäämään tehokeinoksi ja mahdollisesti joillekin tyylisuunnaksi. Tietenkin hyvä aika myydä kovalla hinnalla suosion ollessa kasvussa kuin myöhemmin.
Hinta/käyttäjä ei kerro mitään palvelusta, jossa ei ole ansaintalogiikkaa. Tämä on juuri se virhe, joka nettikuplassa tehtiin.
Twitterillä on sama ongelma: valtavasti käyttäjiä, mutta mitätön liikevaihto (28 M) ja tappio kaksi kertaa liikevaihtoa suurempi (-67 M). Näin vuonna 2010. Twitterin pitäisi löytää keino miten muuttaa valtavat käyttäjämäärät rahaksi, se ei ole helppoa.
Toisaalta tulee huomioida että Facebook halutessaan pystyy miltei suoraan siirtämään palvelun toimimaan omassa pilviympäristössään. Tällöin IG:n kulut pienenevät oleellisesti.
Mun kyl täytyy vaan todeta, että ihminen joka ei lipitä Red Bullia, ei käytä Facebookia, Twitteriä, tai muitakaan tässä esille tulleita "palveluja" ja jonka byysit ei roiku nilkoissa, pitää itseään pakostakin vähän normaalia fiksumpana.
Vai onko asia täysin päinvastoin, tokkopa :)
"Instagramia voisi ajatella Lomografia-ilmiön digitaalisena vastineena."
Eli pakottavana tarpeena yrittää olla massoista erottuva tapahtui tämä sitten kuvanlaadun tai minkätahansa kustannuksella.
Selityksiä tietysti aina keksitään siitä, kuinka kohina parantaa sitä ja kohina parantaa tätä joka tietysti on vain selittelyä ja tekosyitä ja itselleen valehtelua, kun ei voida tunnustaa että ainoa syy lomografiassa ja tässä on vain tarve erottua muista ja olla hipsteriä.
Arvioisin instragramin arvon olevan korkeintaan pari miljoonaa taalaa. Vastaavan tekniikan pystyisi helposti luomaan, käyttäjillä ei ole paljoaankaan arvoa koska yritys ei tuota kassavirtaa. Zuck munasi sekä teki itsestään täydellisen pellen, kuunnelkaa vaan miten Kevin Systron nauraa haastattelussa ! Jokainen it kuplan kokenut tietää, että sekä instagram, että Facebook ovat pelkkiä isoja kuplia. Yrityksen arvon määrittää tulevien kassavirtojen nykyarvo joka ei ole kummassakaan häävi. Ei ole olemassa mitään salaisia arvonmäärityksiä. Facebook romahtaa varmasti.
Näin nuoren näkökulmasta sanoisin, että instagramin tarkoitus ei ole kuvien huonontaminen vaan niiden jakaminen. Omistan itse myös järjestelmäkameran ja silti käytän instagramia, sillä se on kätevä ja kamera kulkee aina mukana ja kuvat on helppo muokata ja jakaa. Olisi varmasti raskasta kantaa isoa kameraa joka päivä mukana jonka jälkeen lataa ne tietokoneelle ja siellä vasta muokata niitä. Toisaalta instagramissa huonotkin kuvat voivat näyttää hyviltä ja hei ei niin pieneltä näytöltä kuvista oikein muutenkaan saa niin paljon irti kuon esimerkiksi tietokoneella tai digikuvista.
Kommentoijat väittävät, että insinööri ei ymmärrä Instagramin ihanuutta.
Olen humanisti enkä ymmärrä insinööritieteistä mitään. Olen harras kuvien katsoja - kaikenlaisten kuvien, kaikenlaisilla tekniikoilla. Siltikään en ymmärrä vintage-villitystä, jota Instagram ilmentää. Voin vain odottaa että villitys menee ohi ja koettaa olla katselematta fb-kavereiden Instagram-tuotoksia.
Se, että Instagram-kuvat näyttävät yhtä kelvottomilta isolla kuin pienelläkin näytöllä, kun taas laadukkaat kuulaat teräväpiirtokuvat näyttävät kelvottomilta vain pienellä puhelinnäytöllä, on aika erikoinen peruste siirtyä Instagram-kuviin.
Mitä tulee rahiseviin vinyyliäänitteisiin, joihin nämä insinöörejä mollaavat vintage-hurahtaneet edellisissä kommenteissa ovat Instagramia rinnastaneet, vinyylilevyjä harrastavat nimenomaan hifistit.
kuviahan ei ole pakko huonontaa millään lailla, rajaat vain hieman ja tadaa! Ei ole pakko muokata muuten:) Minusta ihan kiva kuvienjako palvelu, ja voithan muokata ne parempilaatuisina ensin tietokoneella ja sitten ladata palveuun.
Because you look shit on HD.
Olen laiska ja paha ihminen enkä jaksa lukea edellisiä kommentteja, mutta joku on varmaan jo sanonut tämän (jos ei niin olen sit eka).
Itse haluan käyttää Instagramia, mutta puhelimeni on Nokia ja siihen sitä ei saa. Koska tämä ei ole Lumia 920.. mutta eniveis, veikkaan, että Instagramin suosio johtuu siitä, että sillä on helppo jakaa kuvia. Jos otat digijärjestelmä kameralla, joudut siirtämään ensin ne tietokoneen muistiin ja sieltä sosiaaliseen mediaan (ellei ole se über hieno kamera jolla voi jo suoraan laittaa nettiin). Ja lisäksi kaikki vanha on noussut muotiin (ainakin näin nuoremman näkökulmasta, koska alatyylit : indie yms..) ja instagramilla saa vanhannäköisiä kuvia helposti ja nopeasti kännykällä :)
Anteeksi sekava teksti :D
Ei kaikki jotka on Instagramissa ole Facebookissa! Minulla ei ole Facebook-tiliä eikä tule olemaankaan. Instagramissa on parempi yksityisyydensuoja. Luonnollisestikaan en tykännyt ko. yritysostosta. On vain ajan kysymys, milloin Suomen palvelussakin alkaa olla mainoksia. Mutta itsessään Instagram on hyvä, ja kuten jokainen nykyään tietää, kuvien ei tarvitse olla neliöitä eikä suotimia tarvitse käyttää.
Lähetä kommentti