Viaplay ja Netflix avasivat palvelunsa Suomessa samana päivänä. Sain kutsun Viaplayn julkistustilaisuuteen, joten kävin kuuntelemassa yrityksen terveiset suomalaisille asiakkaille.
Kehitys USA:ssa on ollut nopeaa. Amazon myy jo enemmän kirjoja e-versioina kuin paperisina. Digimusiikin osuus maailmanlaajuisesta myynnistä ylitti 50 % viime vuonna. Ja tänä vuonna USA:ssa katsellaan enemmän elokuvia online kuin levyiltä. Huikeaa.
Viaplay myy kiitettävän selkeää palvelua, jossa asiakas ostaa rajattoman katseluoikeuden kuukaudeksi kerrallaan. Pelkät tv-sarjat maksavat 3,95 euroa, elokuvat siihen lisättynä 7,95 euroa ja laajin paketti, jossa on mukana NHL-pelit, 16,95 euroa kuukaudessa.
Sisältöä voi katsella Smart-TV:llä (moderni taulu-tv, jossa on internet-yhteys), tablet-koneilla, älypuhelimilla, tietokoneella, Playstationilla ja niin edelleen. TV-viihde ei ole enää sidottu televisioon.
Sisältö on tekstitetty suomeksi, mikä toisaalta rajaa valikoimaa. Netflixin USA:n kirjastossa on 100 000 nimikettä, pohjoismaiden versiossa on siitä vain kymmenesosa. Luulisi, että kääntäjille riittää lähiaikoina hommia.
Viaplay ja Netflix ovat vasta alkua. HBO, Apple, Google ja Microsoft tulevat myös markkinoille. Laajakaistan kautta koko tv-viihteen kulutus tulee muuttamaan muotoaan.
Viaplayn edustaja korosti mobiilin katselun merkitystä. Viaplayn kaltaisten palveluiden idea on tableteissa ja tulevaisuuden päätelaitteissa.
Itse olen huono tv-katsoja. Elisan pilvessä odottaa nytkin parikymmentä elokuvaa ja monia dokumentteja, jotka olen joskus tallentanut mutta joita en ole ehtinyt katsoa. Miten ehtisin katsoa vielä lisää elokuvia maksullisilta kanavilta, kun niitä maksuttomiltakin tulee ylenpalttisesti?
Tai mitä olisivat ne kiinnostavat sarjat, joita yksikään Suomen yli tusinasta ilmaisesta tv-kanavasta ei näytä? Varmaan sellaisiakin löytyy, mutta ne ovat hyvin pienen kohderyhmän ohjelmia.
Joillekin on tärkeää nähdä uudet Housen, Desperate housewivesin tai Lostin uudet jaksot heti USA:n esityksen jälkeen. Heille tällainen palvelu on varmasti hintansa arvoinen. Itse ehdin odottaa vaikka useamman vuoden, ei viihteellä niin kiire ole.
Kuka enää muistaa television digitalisointia? Miten sen piti tuoda uusia palveluita tv-ruutuun ja osaltaan torjua kansainvälisten viihdekanavien vyöryä? Pienen maan oli hölmöä lähteä vuorovaikutteisen television pioneeriksi ja maksattaa siitä kalliit oppirahat tv-katsojilla.
Kansainväliset jätit tulivat Suomeen joka tapauksessa ja kotimaiset toimijat ovat yhä ahtaammalla. Vain vero-oikeuden saanut YLE on turvassa.
Ylipäätään oli hölmöä panostaa jakelutekniikkaan, joka vanheni käsiin. Sisältö on kuningas. Hollywood mittaa itselleen kakusta entistä suuremman osuuden, kun se pääsee hallitsemaan jakeluketjua lähes katsojien kotiin asti. Tekniikan sijaan suomalaisten olisi kannattanut panostaa sisältöosaamiseen. Juuri sellaiseen kuin Angry Birds ja Iron Sky.
Kymmenkunta vuotta sitten luin alan lehdestä, miten tulevaisuudessa sisältöä ei anneta omaksi vaan siihen myydään ainoastaan katseluoikeuksia. Pidin tätä Hollywoodin juonena: kun asiakas maksaa vain katsomisesta eikä omista edes teoskappaletta, häntä voidaan rahastaa monta kertaa samasta sisällöstä. Ajattelin, että kuluttajat suostuvat tähän malliin vain pakotettuna.
Olinpa väärässä. Immateriaalisten oikeuksien ostaminen tuntuu kelpaavan kuluttajille mainiosti. Harva enää haluaa levyjä hyllyynsä.
Kehitys USA:ssa on ollut nopeaa. Amazon myy jo enemmän kirjoja e-versioina kuin paperisina. Digimusiikin osuus maailmanlaajuisesta myynnistä ylitti 50 % viime vuonna. Ja tänä vuonna USA:ssa katsellaan enemmän elokuvia online kuin levyiltä. Huikeaa.
Viaplay myy kiitettävän selkeää palvelua, jossa asiakas ostaa rajattoman katseluoikeuden kuukaudeksi kerrallaan. Pelkät tv-sarjat maksavat 3,95 euroa, elokuvat siihen lisättynä 7,95 euroa ja laajin paketti, jossa on mukana NHL-pelit, 16,95 euroa kuukaudessa.
 |
| TV-viihteen kentällä riittää nyt toimijoita. Kaikki haluavat osansa laajenevasta kakusta. |
Sisältö on tekstitetty suomeksi, mikä toisaalta rajaa valikoimaa. Netflixin USA:n kirjastossa on 100 000 nimikettä, pohjoismaiden versiossa on siitä vain kymmenesosa. Luulisi, että kääntäjille riittää lähiaikoina hommia.
Viaplay ja Netflix ovat vasta alkua. HBO, Apple, Google ja Microsoft tulevat myös markkinoille. Laajakaistan kautta koko tv-viihteen kulutus tulee muuttamaan muotoaan.
Viaplayn edustaja korosti mobiilin katselun merkitystä. Viaplayn kaltaisten palveluiden idea on tableteissa ja tulevaisuuden päätelaitteissa.
 |
| Viaplayn kaltaisten palveluiden idea on uusissa päätelaitteissa. Televisio on vain yksi monista katselutavoista. |
Tai mitä olisivat ne kiinnostavat sarjat, joita yksikään Suomen yli tusinasta ilmaisesta tv-kanavasta ei näytä? Varmaan sellaisiakin löytyy, mutta ne ovat hyvin pienen kohderyhmän ohjelmia.
Joillekin on tärkeää nähdä uudet Housen, Desperate housewivesin tai Lostin uudet jaksot heti USA:n esityksen jälkeen. Heille tällainen palvelu on varmasti hintansa arvoinen. Itse ehdin odottaa vaikka useamman vuoden, ei viihteellä niin kiire ole.
 |
| Pohjoismaiden jakelusopimukset määräävät, mitä studioita kullakin tarjoajalla on valikoimassaan. |
Kansainväliset jätit tulivat Suomeen joka tapauksessa ja kotimaiset toimijat ovat yhä ahtaammalla. Vain vero-oikeuden saanut YLE on turvassa.
Ylipäätään oli hölmöä panostaa jakelutekniikkaan, joka vanheni käsiin. Sisältö on kuningas. Hollywood mittaa itselleen kakusta entistä suuremman osuuden, kun se pääsee hallitsemaan jakeluketjua lähes katsojien kotiin asti. Tekniikan sijaan suomalaisten olisi kannattanut panostaa sisältöosaamiseen. Juuri sellaiseen kuin Angry Birds ja Iron Sky.
Kymmenkunta vuotta sitten luin alan lehdestä, miten tulevaisuudessa sisältöä ei anneta omaksi vaan siihen myydään ainoastaan katseluoikeuksia. Pidin tätä Hollywoodin juonena: kun asiakas maksaa vain katsomisesta eikä omista edes teoskappaletta, häntä voidaan rahastaa monta kertaa samasta sisällöstä. Ajattelin, että kuluttajat suostuvat tähän malliin vain pakotettuna.
Olinpa väärässä. Immateriaalisten oikeuksien ostaminen tuntuu kelpaavan kuluttajille mainiosti. Harva enää haluaa levyjä hyllyynsä.
32 kommenttia:
"Joillekin on tärkeää nähdä uudet Housen, Desperate housewivesin tai Lostin uudet jaksot heti USA:n esityksen jälkeen. Heille tällainen palvelu on varmasti hintansa arvoinen."
Valitettavasti näyttää siltä että nämä on-demand palvelut tuovat sarjoja nähtäville hitaammin kuin kotimaiset TV-yhtiöt.
Netflix osoittaa hyvin että kun laatu ja helppokäyttöisyys on kohdallaan, homma toimii. Vielä kun saadaan sisältö kuntoon.
Ihan totta se että tämä viimeistään osoittaa täydeksi hölmöilyksi digiTV sekoilun.
Kansa pantiin ostamaan surkeasti toimivia bokseja ennen kuin tekniikka oli kypsää.
Nyt ne älyttömät boksit viimeistään käyvät vanhoiksi ja rahaa paloi paljon ihan hukkaan.
Yksi syy itselle ainakin nähdä nämä sarjat teräväpiirtona, suomalaisilla on pelit ja vehkeet moisen katseluun, mutta tv-yhtiöiltä ei tule materiaalia, vaikka moista tuupataan jenkeissä täyttä häkää kuluttajille.
Hei, haloo, on kyllä aika paljon eri sarjoja fanittavia ihmisiä, jotka eivät halua odottaa uusia jaksoja yhtään kauempaa kuin on pakko. Lisäksi he haluavat keskustella ohjelmista tuoreeltaan - mahdollisesti kansainvälisillä foorumeilla.
Itse en draamasarjoja jaksa katsoa, en juuri elokuviakaan. Ne harvat elokuvat, jotka katson, nautiskelen ihan oikeassa elokuvateatterissa.
Mutta tykkään seurata esimerkiksi American Idolia, jonka seuraaminen parin viikon viiveellä on ollut sikäli tuskallista, että kun haluaa säilyttää jännityksen, niin joutuu välttelemään kansainvälisiä uutissivustoja kuin miinakenttiä, etteivät kilpailusta putoamiset paljastuisi ennen tv-lähetystä suomalaisella kanavalla. Mieluusti sitä myös osallistuisi joskus kilpailun kommentointiin.
Tv:n tulevaisuus on sitä, että kaikenlaiset fani-tapahtumat ja muu varsinaisen ohjelman ulkopuolinen aktiviteetti tulevat lisääntymään. Aivan mahtavat markkinat fanituotteille ja kaikenlaisille happeningeille, joita ihminen vain osaa keksiä.
-Liisa
"Netflix osoittaa hyvin että kun laatu ja helppokäyttöisyys on kohdallaan, homma toimii"
Laatu oli kaikkea muuta kuin kohdallaan eilen illalla. Pahempaa suttua ei ole näkynyt digi-tv:ssäkään missään välissä. Sanotaan vanhasta TV-signaalin jakelusta mitä vaan niin ainakin se on _tehokasta_.
Sisällöstä joitain ei tässä vaiheessa viitsi edes puhua. Miksi joku haluaa maksella tuosta tavarasta joka on ollut Suomen telkkarissakin esillä jo ajat sitten..no pari hassua poikkeusta siellä oli.
Ehkä tämä tästä. Katsastetaan HBO seuraavaksi.
Netflix stream on adaptiivinen eli se että laatu on huonoa yhdellä käyttäjällä ei tarkoita sitä että se olisi toisella käyttäjällä. Mistä sitten huono laatu johtuu, se vaatii vähän enemmän ihmettelyä.
Video tulee Hollannista, jolloin operaattorin runkoverkko ja yhteydet vaikuttavat myös enemmän kuin vaikkapa YLE:n videoita katsoessa.
Mutta toki Netflixin "tekninen toimivuus" on enemmänkin sitä että client-puoli löytyy yhteen sun toiseen laitteeseen, se ei vaadi insinööriä käyttöön, se ei ole mitenkään Windows-only kuten moni muu aiempi, ja ainakin itse sain kokeilupätkät paremmalla laadulla kuin mitä DVB-T tarjoaa.
Sisältö on valitettava ongelma.
Viaplayn elokuvat ovat 720p-tarkkuudella runsaan 5 megabitin datanopeudella. Ei siis lähelläkään Blu-rayn bittivirtaa (lähes kymmenkertainen), mutta parempaa kuin suttupiirtoisen digitv:n elokuvat ja useimmille riittävän hyvää.
"asiakas maksaa vain katsomisesta eikä omista edes teoskappaletta"
Hih. Elokuvateatterit ja videovuokraamot ovat yhä olemassa.
Mutta HBO:sta piti puhua. Joitakin viikkoja sitten saatiin kuulla, että HBO on valinnut Suomessa yhteistyökumppanikseen Urho-TV:n.
Urpo-TV: Kolme toimintavuotta, 24 miljoonaa tappiota, eikä signaalia vieläkään näe pätkimättä, vaikka mitä taikatemppuja ja manauksia tekisi. Otteluja ei-katsota ei-katselukoodilla, jolla korvattiin näkymättä jääneen ottelun ei-katselukoodi, jolla korvattiin näkymättä jääneen ottelun ei-katselukoodi, jolla...
Vaihtoehtoisesti voi hankkia katselukoodin kahdella pussilla sipsejä, jolloin saa edes sipsejä.
Käytännön esimerkkejä toimimisesta ja epätoimimisesta voi lukea Jatkoajan Urho-TV:lle omistetusta säikeestä, jossa on 419 sivua.
Hifismistä ei ole kyse, vaan siitä, että ainoa mikä Urpolla on toiminut, on kiukkuisen yleisöpalautteen siivoaminen facebook-sivulta. Nyttemmin he ovat nostaneet kädet ylös siinäkin asiassa.
HBO sanoi valinneensa Urpo-TV:n, koska sillä on runsasta kokemusta nettijakelusta. Tästä alkoi jääkiekkofoorumilla yleinen räkäinen nauru, joka ei ole päättynyt vieläkään. Onnea matkaan.
"Joillekin on tärkeää nähdä uudet Housen, Desperate housewivesin tai Lostin uudet jaksot heti USA:n esityksen jälkeen. Heille tällainen palvelu on varmasti hintansa arvoinen. Itse ehdin odottaa vaikka useamman vuoden, ei viihteellä niin kiire ole."
Enpä mä usko, että vaikkapa kirjojen kohdalla tuollaista pidettäisiin hyväksyttävänä. Veikkaan, että asiasta nousisi aikamoinen poru jopa, jos täällä pitäisi odottaa täkäläistä julkaisua pari vuotta. Mutta tv-sarjojen kohdalla tuo näyttää olevan ihan hyväksyttävää.
En tosin tiedä mitä nou kertovat strategiakseen, mutta eipä noista kummastakaan näyttänyt pikaisen vilkaisun perusteella löytyvän viimesimpiä kausia yhdestäkään sarjasta. Joten se siitä riemusta. Ja Viaplayn urheilutarjontakin näyttää täyttä tyhjää :-).
Tarjonta näyttää vähän samalta kuin Anttilan dvd-alelaari!
Kirjoja julkaistaan suomeksi vasta vuosien, joskus vuosikymmenten päästä. Best-sellerit ovat asia erikseen, mutta niissä on pakostikin viivettä koska kirjan kääntäminen on hitaampaa kuin tv-sarjan kääntäminen.
Viaplayn urheilutarjonnassa on vain NHL, ja sehän on lakossa. Kysyin juuri tätä Viaplayn ruotsalaiselta kaverilta ja hän sanoi, että mahdollisesti myöhemmin tulee kansainvälistä jalkapalloa.
Uusi Ubuntu 12.10 tuli juuri ulos, mutta Netflix ei tarjoa palveluaan tälle alustalle (vieläkään). Siihen kaatui kokeilu alkuunsa. Petteri Järvinen käsittelee Linuxia aika harvoin. Onko tähänkään tulossa muutosta?
Ite avasin Netflix tilin ja täytyy myöntää, että sisältö ei nyt mitenkään säväyttänyt. Helppokäyttöinen se kuitenkin oli ja kuvanlaatuun itse ainaki olen tosi tyytyväinen.
Enpä tuommoisesta kuitenkaan maksamaan ala, ellei sisältö parane selkeesti. Ihmetellään nyt tuo ilmanen kuukausi veke.
"Kirjoja julkaistaan suomeksi vasta vuosien, joskus vuosikymmenten päästä. Best-sellerit ovat asia erikseen, mutta niissä on pakostikin viivettä koska kirjan kääntäminen on hitaampaa kuin tv-sarjan kääntäminen."
On se hyvä, että meillä on nää blogit. Muuten me jäätäisiin täysin paitsi sunkin nerouttasi. Tarkotin ihan sitä, että jos me ei saataisi lukea esim USAssa ilmestynyttä kirjaa edes alkuperäiskielellä ennen kuin kustantaja olisi lanseerannut sen täällä virallisesti. Tollaihan asia on tv-sarjojen kohdalla.
@ enduzzer
Järvinen kirjoittanee Linuxusta sen työpöytäkäytön käytön levinneisyyttä vastaavasti? ;)
Itse aiheeseen, ainakin Netflixin tarjonta vastaa kauppojen DVD ale-laareja: vanhaa, paljon B-luokan tavaraa. Se on tietenkin plussaa, että leffan saa milloin haluaa. Mutta 8/kk euroa tästä? Ei kiitos.
Kuukauden ilmaisen jakson jälkeen lopetin Viaplayn tilaamisen, koska valikoima on hyvin suppea ja käyttöliittymä on huonompi kuin Netflixin.
Netflix esim. muistaa mihin kohtaan elokuva on stopattu, mikä volumetaso on säädetty ja mikä kuvanlaatu on asetettu. Viaplayn käyttöliittymä on sama kuin Katsomo.fi:ssä sekä muutamia teknisiä ongelmia ja hitaampi bufferointi kuin Netflixissä.
Netflixissä on ripauksen parempi tarjonta minun makuuni, mutta kyllä molempien olisi syytä laajentaa valikoimaa roimasti.
@Anonyymille nerolle: harva haluaa katsoa tv-sarjaa ilman tekstitystä, edes alan harrastajat. Siksihän näitä Divxfinland.orgin kaltaisia projekteja syntyy.
Kyse ei ole pelkästä kielen ymmärtämisestä. Itsekin katson mieluummin tekstityksellä, koska silloin äänen voi pitää pienemmällä eikä tarvitse keskittyä jokaiseen kohtaan. Katselusta hyötyy enemmän, kun ymmärtää kaiken oleellisen puheista.
>Petteri Järvinen käsittelee
>Linuxia aika harvoin. Onko
>tähänkään tulossa muutosta?
Minulla oli läppärissä toisella ssd-levyllä Ubuntu, ja asensin siihen kaikki tarpeelliset sovellukset. Ne toimivat ihan hyvin, mutta en löytänyt mitään erityistä syystä käyttää Linuxia Windowsin sijaan.
Jostain syystä T60-läppärissä Wlan-verkon löytyminen buutin jälkeen kesti kiusallisen pitkään (varmaan ajuriongelma) ja yhden gigan muistilla toisen käyttäjätilin avaaminen teki systeemistä kiusallisen hitaan Windows 7:aan verrattuna.
Epäilemättä kaiken olisi voinut virittää kuntoon, mutta se perimmäinen motiivi puuttui. Kertokaa itse, miksi valita Linux Windowsin sijaan? Kertooko Linuxin alhaisena pysyvä markkinaosuus tästä ongelmasta vai jostain muusta?
>Kertooko Linuxin alhaisena pysyvä markkinaosuus tästä ongelmasta vai jostain muusta?
Mikä oli ongelma? Hitaus? Minulla ei ole siitä tietoa, koska Ubuntu on aina toiminut minulla samalla laitteistolla Windowsia nopeammin. Ero on selkeä Linuxin hyväksi varsinkin vähillä resursseilla varustetulla koneilla, kuten miniläppäreissä.
HP:n kannettavassa (Probook 6460b) on SD, jolta Ubuntu buuttaa alle kymmenessä sekunnissa. Kaikki tarvittava toimii heti mokkuloita ja tulostimia myöten. Ajureita ei tarvitse metsästää netistä ja ohjelmat on helppo asentaa pakettienhallinnalla yhdestä paikasta. Intelin integroidut toimivat suoraan kiihdytyksellä. Suljetut grafiikka-ajurit Nvidialle ja AMD:lle (ATI) saa asennettua järjestelmän omilla työkaluilla. Ei-vapaat mediakoodekit on koottu yhteen pakettiin (ubuntu-restricted-extras). DVD-salauksen purkuun on ladattavissa kirjasto Medibuntusta tai voidaan käyttää Fluendon DVD-soitinta (maksullinen).
Ubuntulle löytyy natiiveina sovelluksina Skype ja Spotify. Netflix ei ole kuitenkaan luvannut kehittää tukea alustalle.
Ehkä Petteri Järvisen kannattaisi tutustua Linuxiin uudelleen. Helpoin tapa on kokeilla Ubuntua live-levyltä tai asentaa Virtualboxiin.
Lenovon T60-läppärissä oli kiusallista, kun lepotilasta herätettynä (siis kansi ylös) Ubuntulta kului pitkä aika tutun wlan-verkon löytymiseen. Windows 7 löysi sen muutamassa sekunnissa, joten käyttöä voi jatkaa välittömästi. Pieni asia, mutta iso juttu käyttömukavuuden kannalta.
Toinen kiusa oli se, että akku kului huomattavasti nopeammin Ubuntulla kuin Windows 7:lla.
Nämä olivat yksittäisiä ongelmia, jotka ovat ehkä nykyisissä versioissa poistuneet, mutta perusongelma oli siinä, ettei Ubuntun käytöstä ollut selvää etua Windowsiin verrattuna.
Ihmiselle ominainen uteliaisuus on minusta käypä syy kokeilla useita käyttöjärjestelmiä, vaikka siitä ei olisikaan ilmiselvää välitöntä etua. Ei kuluttajien tarvitse tyytyä siihen, mitä valmistajat ja kauppiaat tarjoavat esiasennettuna.
Varsinkin tietokirjailijan ja tietotekniikan popularisoijan luulisi olevan (salaa) viehättynyt valinnanvapaudesta, vaikka ei ehkä kehtaisi avoimesti tunnustaa julkisella forumilla.
Kaksi käyttöjärjestelmää samalla koneella (kaksoiskäynnistys) tai kullekin pyhitetty oma kone on yksi mahdollisuus. Kumpikaan ei sulje toista pois.
Erityisestä pakottavasta syystä (kuten akunkeston maksimointi) voi läppärissä käyttää pääsääntöisesti Windowsia, pöytäkoneessa jotakin Linux-varianttia tai molempia virtuaalikoneessa.
Tietokoneet ovat melko halpoja, ja monilla on niitä useita, kun taas uudet Windows-lisenssit ovat kalliita. Olisi sääli hylätä muutaman vuoden vanha toimiva laite vain siksi, että päivitys nykyaikaiseen käyttöjärjestelmään ylittää koneen arvon. Jokaista perheen konetta ei ehkä kannata muutenkaan siirtää uusimpaan Windows-versioon, mutta viimeisimmän Linuxin saa asennettua käden käänteessä laillisesti.
Vanhankin koneen voi kierrättää ja elvyttää asentamalla resurssipihin Linux-jakelun, esimerkiksi Lubuntun.
"Ihmiselle ominainen uteliaisuus on minusta käypä syy kokeilla useita käyttöjärjestelmiä, vaikka siitä ei olisikaan ilmiselvää välitöntä etua. Ei kuluttajien tarvitse tyytyä siihen, mitä valmistajat ja kauppiaat tarjoavat esiasennettuna."
Entäs jos vain on tyytyväinen Windowsin kanssa? Ja toisaalta, entä jos oikeasti ei ole aikaa kokeiluille, eikä oikeastaan haluakaan. Työt, ja myös vapaa-ajan toiminnot, tulee enemmän kuin hyvin hoidettua Windowsilla (ei, kaikille Windows ei ole yhtä kärsimystä). Kun elämässä kertyy kaikenlaista muutakin kuin aikaa istua koneen ääressä (työ, perhe jne.), joutuu vain nipistämään jostain. Väkisin tulee mieleen tämä Ilman naista –sarjakuvan strippi: http://ilmannaista.sarjakuvablogit.com/files/2010/03/in_34_web.jpg
Aina tulee äärimmäisestä virittelystä nuo kaksi viimeistä ruutua :-D Ja että joillakin ajankäyttö on suunnattu eri tavalla ;-)
Jos työssä käytetään Windows-ohjelmia, samaa järjestelmää on luonnollista käyttää kotonakin. Sitä tulee käynnistettyä sille tutulle Windows 7:lle jossa asiat vain hoituu kaikkine tuttuine ohjelmineen. Toisella osiolla oleva Windows 8 ei saa huomiota osakseen, tosin se johtuu enimmäkseen umpihuonosta Metrosta. On minulla Windows 8 myös VirtualBoxissa, mutta kun ei vaan kiinnosta, niin ei.
Itse asiassa, Windows 8 skitsoine sekakäyttöliittyminen sai minun harkitsemaan Linuxia, jos kerran Windowsin tulevaisuus todella on tämä tavallisessa PC:ssäkin. Ymmärrän Metron mobiililaitteissa, työpöydillä en. Mutta sitten Linuxin kanssa vastaan tulee softan puute. Ja ennen kuin aloitetaan kiisteleminen tyyliin, että on Gimp jne. niin ei, ei löydy kaikkea mitä tarvitsen. En silti täysin ole haudannut Linuxia. Kun vielä olisi sitä aikaa opetella uutta ja...
Btw. Mielestäni Linux ei yleisty siten, että sitä tyrkytetään aggressiivisesti eri tahoilla, ja kenties mollaten samalla Windowsia (en tarkoita sinua enduzzer). Joskus esim. jollain foorumeilla ärhäkkäät Linux-trollit saavat vain tuntemaan vastenmielisyyttä koko asiaan kohtaa aiheuttamallaan "konesodalla".
Luulisin että pitäisi se löytyä se jokin The Jakelu, jonka takana suuri osa Linux-väestä olisi, ja positiivisella mielellä viedä sitä eteenpäin. Nythän kaiketi Linux-maailma on kovin pirstaleinen, riitainenkin ehkä, mikäli olen ymmärtänyt oikein?
Anteeksi pitkähkö aiheen viereen nyrjähdys. Tällaista tuli mieleen kuumeisena sunnuntai-iltapäivänä. :-(
Sain Netflixin toimimaan Ubuntussa asentamalla XP:n Virtualboxiin ja ajamalla Silverlightia sieltä.
Netflix suoratoistaa elokuvavirtaa ällistyttävän nopeasti. Sisältö on kuitenkin varovaisen ylimalkaista, suorastaan ääriturvallista mainstreamia. Jäin kaipaamaan eurooppalaista (Ranska, Italia, Venäjä) ja aasialaista (Japani, Thaimaa) tuotantoa Hollywoodin murskaedustusta tasoittamaan.
Tekstitys on vain pohjoismaisilla kielillä. Missä venäjä, kiina, thai? Minusta palvelu voisi tarjota leffat myös alkuperäiskielellä tekstitettynä.
Ylen parasta antia ovat kotoistetut dokumenttielokuvat. Mikään ei korvaa paikalliseen kulttuuriin mukautettua selostajaa. Monissa amerikkalaisissa historia-pätkissä oli käytetty kertojaa, jonka äänen intonaatio sopi minusta paremmin käytetyn auton myyjälle.
BBC.n parhaat jäävät kuitenkin näkemättä esim. sannoko heroille tai anoille mitään nimi Alan Curtis?
"Joillekin on tärkeää nähdä uudet (sarjojen) jaksot heti USA:n esityksen jälkeen. Heille tällainen palvelu on varmasti hintansa arvoinen."
Suurimmalle osalle nettilataajista tuo on nimenomaan se pointti. Yli 1 päivän viive on liikaa.
Ja sen jälkeen sarjan ostaa Blurayllä, eikä Suomen televisiota tule enää ikinä katsottua (nimim. 20+ tuntia viikossa televisiota, 0h suomen kanavilta)
Ja se että Suomen kanavilta näkee vain Frendien ja Frasierin uusintoja. Esimerkiksi tämän hetken ehdottomasti parasta sitcomia Communityä ei Suomen kanavilta ole näytetty jakson jaksoa. Neljäs kausi alkaa jenkeissä jouluna.
Netflix on tilattu ja HBO Nordic heti kun se julkaistaan.
>Suurimmalle osalle nettilataajista
>tuo on nimenomaan se pointti. Yli 1
>päivän viive on liikaa.
Mikä näissä sarjoissa on niin tärkeää, että ne pitää nähdä heti? Kysehän on laskelmoidusta kaupallisesta viihteestä, jonka ainoa tarkoitus on saada rahat pois katsojilta. Jos fanitus on niin tärkeää tai tv-sarjojen henkilöt alkavat tuntua ystäviltä, olisiko syytä pysähtyä peilin ääreen?
Viaplaytä ei julkaistu vasta, vaan se on ollut käytössä Suomessakin jo syksyllä 2011.
Kutsussa luki näin: "Suomalaisille esitellään tällä viikolla useita uusia online-palveluja, joiden kautta kuluttajat voivat tilata striimattuja elokuva ja televisio-ohjelmia".
Ehkä Viaplay viittaa HBO:hon. Joka tapauksessa Viaplay on ollut toiminnassa jo vuonna 2011 ja markkinoinut palveluaan siitä lähtien.
Näin siinä voi käydä, kun asiakas ei omista mitään maksamisesta huolimatta: Outlawed by Amazon DRM.
Ei näköjään ole helppoa Netflixilläkään Taloussanomien mukaan:
"Suoratoistopalveluiden kasvu on hidastumassa mateluksi samalla, kun DVD-liiketoiminta tuo 90 prosenttia voitoista...ja se supistuu supernopeasti"
.. eli Suomeksi yhtiö on tehnyt rahaa lähinnä perinteisellä liiketoiminnallaan ja tämä Suomessakin nyt hehkutettu Netflix ei ole kaupallisesti järkevää. Jos se ei tällä 5+ vuotta vanhalla valikoimalla lennä, niin valikoima tuskin paranee.
"Tulevalle vuodelle sitoumuksia on 2,1 miljardin dollarin edestä.
Yhtiön kassassa oli syyskuun lopussa 798 miljoonaa dollaria. Pachter pelkääkin, että Netflix ei ehkä pysty suoriutumaan ostovastuistaan nykyisellä kasvulla. "
Ja näköjään touhu maksaa sen verran että kassakin on kohta kuralla.
Toivotaan että pysyvät hengissä, kyllähän tulevaisuus on näissä toimintamalleissa mutta vanhat rasitteet ja liiketoimintamallit vaivaavat vielä pitkään.
Täältä ääni myös Linuxin puolesta. Uusi Ubuntu (12.04) on todellakin käyttäjäystävällinen ja suuret pelitalotkin ovat heränneet. Pienistä markkinaosuuksista :D kun puhuitte.. Linux on open source.. Eli ei siinä kuulukkaan liikkua rahaa ja eikö muka linux käyttäjät halua maksaa tai eikö meitä mukamas ole? Think again (rullaa keskelle) https://www.humblebundle.com/ sekä mitä valinnanvaraa normi kuluttajalla on? Mene hakemaan markettikoneen niin siinä on win tai mac..
Itsekkään en vain windowsia jaksa käyttää sen hitaisuuden ja kummallisten sekoamisien vuoksi.. (noin vuoden välein uudelleenasennus, jotta toimii) Jotenkin vain niin järjetöntä käyttää sitä, koska Linuxista saat juuri sellaisen kun itse haluat ja vieläpä nopean ja vapaan.. Olisi kiva myös, että ihmiset jotka sanovat, että linuxilla ei ole niitä ohjelmia mitä välttämättä tarvitsee. Voisit luetella ne joskus? Ehkä ne onkin ja vieläpä ilmaisena versiona.. Google myös auttaa. Itsellä ei ole tällä hetkellä kuin silverlight mikä tuo päänvaivaa. Kiitos Microsoftin julkaiseman DRM suojauksen, jota moonlight ei saanut.
Eli odotan HBO Nordican palvelua, he kun eivät ole onneksi tuohon rajattuun soittimeen siirtynyt.
Lähetä kommentti