Vielä ideoita verkkopankin tietoturvan kehittämiseen (4)

Tämä on neljäs ja tällä erää viimeinen kirjoitukseni todennuksen ja verkkopankkien turvallisuudesta. 

Pistää vihaksi, että huijarit tyhjentävät vanhusten elinikäiset säästöt, eikä kukaan voi tehdä mitään. Tuoreen Ylen uutisen mukaan poliisi saa 200-500 ilmoitusta kuukaudessa kalasteluista, joissa menetetään 2-4 miljoonaa euroa.

Tuore esimerkki on Kokkolasta, jossa 88-vuotiaan lääkärin tililtä vietiin 88 409,09 euroa. Uhri oli erehtynyt syöttämään S-pankin tunnukset kalastelusivulle, jolloin rosvot saivat asennettua verkkopankin omaan puhelimeensa ja tyhjensivät tilin yön aikana yli sadalla erillisellä siirrolla. Eikä pankki huomannut mitään.

Uuden päätelaitteen käyttöönotto ja heti seuraavana yönä tilin tyhjentäminen on niin selvä merkki rikoksesta kuin vain voi olla. Sen tunnistamiseen ei tarvita edes tekoälyä, muutama IF-lause riittää. Jos pankin valvonta ei  havaitse näin räikeää tekoa, pankki on itse toiminut huolimattomasti.

Miksi uhri hyväksyi rikollisten tunnistuspyynnön? Hän oli samaan aikaan itse asioimassa verkkopankissa, jolloin huijauspyynnöt sekoittuivat aitoihin kuittauksiin. Tällainen moka voi sattua kenelle tahansa.

On helppo neuvoa pankkeja ja vaatia niiltä parempia suojauksia tai tekoälyn tehokkaampaa käyttöä. Teknisten muutosten tekeminen pankin järjestelmiin on kuitenkin iso ja raskas operaatio. Muutokset tuottavat aina vääriä hälytyksiä ja kuormittavat asiakaspalvelua. Siksi pankit pyrkivät viimeiseen asti ratkaisemaan ongelmat sisäistä valvontaa tehostamalla. Se ei vain näytä riittävän.

Huijaukset ja niiden yritykset kuormittavat jo nykyisellään raskaasti pankkien asiakaspalvelua. Lisäksi parempien suojausten tarjoaminen, vaikka asiakkaat eivät niitä ottaisikaan, olisi pankeille keino välttää omaa vastuuta tyyliin ”me tarjosimme kyllä tällaista viivästettyä tilimuotoa/turvatiliä, mutta asiakas ei sitä ottanut”. Operaattorit ovat tehneet turvallisuudesta kilpailuedun, pankkien pitäisi toimia samoin.

Olen esitellyt lukuisia ideoita turvallisuuden parantamiseen: viivästetyt siirrot, hyväksynnän vaatiminen uhrin sijaan luottohenkilöltä, ulkomaanestot, toimintaan kytketyt värit ja äänimerkit, puhelinsoiton vaatiminen asennettaessa mobiilipankkiohjelmaa uuteen päätelaitteeseen, pankkien yhteinen 24/7 puhelinpalvelu ja niin edelleen. Näitä voisi keksiä lisääkin, jos pankit kertoisivat, miten onnistuneet huijaukset tapahtuvat. Turvallisuuteen ja yksityisyydensuojaan vedoten tapauksia ei avata, joten tiedollinen ylivoima ja velvollisuus toimia jää niille itselleen. Me ulkopuoliset voimme vain spekuloida.

Spekuloidaan siis. Voisiko pankkitunnusten protokollaan jotenkin lisätä tiedon siitä, mistä ip-osoitteesta yhteys on lähtenyt tai mihin url-osoitteeseen se liittyy? Pankkitunnusten luvallisilla hyödyntäjillä pitää olla sopimus pankin kanssa, koska he maksavat jokaisesta tunnistamisesta. Auttaisiko tämä tunnistamaan kalastelusivuja? 

Myös käyttäjällä on vastuu rahojensa turvallisuudesta. Miksi ihmiset seisottavat isojakin rahasummia tavallisilla tileillä, jotka on helppo yhdistää ja siirtää ulos? Mikään siirtoraja tai ulkomaanesto ei auta, jos asiakas voi itse asettaa ja rosvo yhtä helposti poistaa sen. Pakollisen aikaviiveen lisääminen näihin ei olisi pankille vaikeaa.

Vaarassa ovat varsinkin vanhemmat ihmiset, joille on kertynyt eläkesäästöjä. Mikä olisi sellainen turvatili, johon varat voisi siirtää ilman pelkoa tyhjennyksestä? Kaikki eivät halua sijoittaa säästöjään osakkeisiin tai rahastoihin, joiden arvo voi myös laskea. Rahojen palautus turvatililtä kestäisi esimerkiksi kolme pankkipäivää, mikä oli pankin oman edun mukaista.

Voisiko pankki oma-aloitteisesti tarjota turvatiliä iäkkäämmille asiakkailleen, joilla on esimerkiksi yli 10 000 euroa tilillä? Tai voisiko osan tavallisen käyttötilin varoista jäädyttää niin, ettei uhri itse voisi tyhjentää kaikkia varoja, ei edes usealla pienellä siirrolla? Jonkinlainen minimisaldon vaatimus, siis. Tässäkin olisi tuotekehityksen paikka.

("Turvatili" -nimitys on tässä tarkoituksella, mutta sekaannusvaaran vuoksi pankin ei itse kannata nimetä turvatiliään juuri näin.)

< Edellinen kirjoitus

Röyhkeä huijausmainos Facebookissa Suomen presidentin nimissä

Facebook ei saa kuriin sijoitusmainoksia, joissa julkisuuden henkilöitä käytetään kyseenalaisten ja suorastaan laittomien sijoituspalvelujen markkinointiin. Vaikka mainoksia ilmiantaisi, sillä ei näytä olevan mitään vaikutusta. Vastausta ei joko kuulu tai tulee ilmoitus, ettei mainos ole yhteisönormien vastainen.

Jesse Kamras ja Marja Hintikka ovat tulleet tutuiksi huijausten kasvoina. 

Julkkisten nimet ja kuvat johtavat valesivuille.

Jos mainoksia klikkaa, päätyy erehdyttävästi iltapäivälehtien uutista muistuttaville sivuille, jossa leiska, otsikot, osiot ja jopa toimittajan nimi ja kuva näyttävät erehdyttävän aidoilta. 

Huijausmainos näyttää erehdyttävästi oikealta uutissivulta.

Merkittävää on, että pitkä sivu on täysin virheetöntä suomea. Lopussa on jopa aidolta näyttävä lukijoiden keskustelualue, jossa kilvan kehutaan Immediate Robbo -palvelun tuottoja. Sen oma sivu lupaa "Ansaitse €950 - €2 200 PÄIVÄSSÄ maailman älykkäimmällä kryptosovelluksella". Kaikki tämä on tietenkin puppua.

Tekoälyn myötä huijausmainokset ovat siirtymässä uudelle tasolle. Sain käyttäjän näytöltään kuvaaman videon, jossa Alexander Stubb mainostaa Facebookissa Immediate Edge -sijoituspalvelua. Ilta-Sanomat uutisoi videosta jo helmikuussa, kun Stubb oli vasta ehdokkaana. Nyt Stubb on presidentti, joten mainoskin näyttäytyy uudessa valossa. 

Videolla Stubbin puhetapa on vakuuttava ja aito. Suun liikkeet eivät täysin täsmää videokuvaan, mutta mobiililaitteesta katsottuna esitys on täysin uskottava.

"Valtion edustajana takaan sijoituksesi turvallisuuden", sanoo vale-Stubb.

"Ainutlaatuinen tilaisuus. Jokainen sijoittaja saa 2000 euroa viikossa. Immediate Edge -sijoitusalustan ansiosta maan kansalaiset voivat nauttia korkeista osingoista. Lisäksi valtion edustajana takaan sijoituksesi turvallisuuden. Jos ostat 10 osaketta 250 eurolla, voit saada 7000 euroa kuukaudessa. Jos minulta kysytään, onko nyt aika miettiä vai aika kapitalisoida, vastaukseni on yksiselitteinen: tätä tilaisuutta ei pidä hukata." 

Suomen presidenttiä käytetään sijoitushuijauksen markkinointiin. Hän vieläpä sanoo takaavansa turvallisuuden valtion edustajana. Tämä ei ole leikin asia. 

Mainoksen lopussa annetaan osoite https://watchstrapsewser.com/, jossa näyttää toimivan suomenkielinen, sijoitustietoa jakava Sahara Trade -sivusto. Sivun lopussa on jopa suomalaiset yhteystiedot, joskin ilmoitetussa tamperelaisessa osoitteessa toimi vain kylmäasema ja puhelinnumero on espoolaisen Fitness24-kuntosalin käytössä. Pelkkää huijausta siis. Kapitalisointi-termi antaa ymmärtää, että tekijä on käyttänyt käännöskonetta.

Suomen presidentin deepfake-video markkinoi sijoitushuijausta.

Nykyään tekoäly on taikasana, jolla melkein mikä tahansa on mahdollista. Silti Facebook ja Google antavat ymmärtää, että ne ovat voimattomia huijausmainosten edessä. Kunhan mainostajat vain maksavat laskunsa, kaikki näyttää menevän läpi. Salliessaan huijaukset he syyllistyvät avunantoon rikoksessa. On kumma, ellei EU pystyisi uusien digialustalakiensa nojalla rankaisemaan tällaisesta.

Suomi on tietenkin pienenä kielialueena muita huonommassa asemassa. Jos jotain kontrolleja onkin, ne kehitetään ensiksi suuria maita varten. Eikä edes siellä ole saatu huijauksia kuriin. Alankomaiden oikeus linjasi jo neljä vuotta sitten, että Facebookin täytyy tunnistaa ja ennaltaehkäistä kryptovaluuttoihin kytkeytyvät huijausmainokset palvelustaan.

Onko siis niin, että tekoäly antaa huijareille enemmän mahdollisuuksia uusiin huijauksiin kuin puolustajille aseita suojautumiseen? Eivätkö Facebook ja Google pysty kehittämään tekoälyä, joka tunnistaisi näinkin ilmeisen (vieläpä tekstitetyn) huijauksen. Myös huijaussivuston whois-tiedot on piilotettu, mikä sekin on vahva viittaus huijaukseen. 

Mielestäni Suomen valtion pitäisi tehdä virallinen valitus Facebookille siitä, että istuva presidentti on sotkettu huijaukseen.

GNG ja pingviinitoken - Kari Wahlroosin uusin projekti

Kari Wahlroos - Mahtikotka, The Mighty Eagle - ei totisesti lepää laakereillaan. Vuonna 2021 oli Tuohivirta, sitten piti tulla Freedom Republic, mutta nyt Wahlroos yllättää jälleen: hänestä on tullut GNG:n avainhenkilö. Miehen naama on edellisistä kerroista hieman muuttunut, mutta puheet ja uho ovat entisellään. Luvassa on valtavia tuottoja niille, jotka lähtevät ensimmäisenä mukaan ja kokoavat oman verkoston, mikä tuo rahaa sisään.

Wahlroos vauhdissa.

Miehen Facebook-sivulla ei enää juuri muuta olekaan kuin GNG-hehkutusta. Pitää kelata viime syksyyn asti, ennen kuin löytyy vastaavia hehkutuksia Freedom Republic of Liberty -tokenista, jonka piti alkaa toimia 1.4.2023. Ilmeisesti nopealiikkeinen Wahlroos on taas hypännyt uuteen ja hylännyt vanhan.

GNG on jokseenkin hämärä NFT-kuvio, jossa sijoitetaan pingviini-tokeniin (ihan totta!). Yhtiön kotipaikka on Curacaon saarella Karibialla. Yhtiö maksaa tasaisesti osinkoja ja listaa tokenin kryptopörssiin, jolloin sen arvon odotetaan monikymmenkertaistuvan muutamassa vuodessa. Kuulostaa tutulta.

GNG - Uusi aikakausi.

Esitteessä kerrotaan, että mukaan lähteneiden varat sijoitetaan neljällä eri tavalla tuottojen varmistamiseksi. Sen tarkempia yksityiskohtia ei esitteestä löytynyt.

Hankittavat NFT:t ovat eri värisiä pingviinejä.

Toiminta alkoi 18.3.2023, jolloin tokenin arvo oli 0,10 dollaria. Nyt arvo on jo noussut 0,12 dollariin ja kun kesäkuussa listaudutaan kryptopörssiin (mahtavatko nämä edes ymmärtää, mitä se tarkoittaa?), kaupankäynti alkaa 0,50 dollarin hinnalla. Muutamassa kuukaudessa sijoitetut varat siis viisinkertaistuvat, ja sen jälkeen vain taivas on rajana. Ensi vuonna tokenin arvo pitäisi olla kahdeksan dollaria (80-kertaistunut), seuraavana ennustettu jo 37 dollaria (370-kertaistunut).

"Ennustettu arvonnousu" vuodessa 80-kertainen.

Nyt ei myydä koulutusta, vaan puhutaan suorista sijoituksista. Suomen-toimintojen vetäjän mukaan käytännössä minimisijoitus on 500 dollaria, vaikka halvimmat token-paketit alkavat 50 dollarista. Ei siis ihan pikkurahalla pelaamista. Koulutustakin on luvassa, mutta jäsenet saavat sen ilmaiseksi.

Jos oikein tulkitsen, jäsenen pitää ostaa 90 päivän välein uusi NFT-pingviini, jotta paikka matriisissa säilyisi. Näitä rahoja sitten jaetaan muille jäsenille. Tämän selvempää pyramidia ei taida olla olemassakaan. Toivottavasti Finanssivalvonta on tällä kertaa hereillä.

Mukana näyttää olevan monia Onecoinista tuttuja kasvoja, Wahlroosin itsensä lisäksi hänen entinen naisystävänsä ja mm. Tero Takamaa. Luultavasti myös mukaan lähtee samoja ihmisiä kuin Onecoinissa. Ensimmäiset saattavat ansaita, lopuille jää maksajan rooli.

Voi vain ihmetellä, miten Kari Wahlroos jaksaa vaihtaa kuviosta toiseen - aina samat puheet ja lupaukset, aina sama lopputulos. Jokainen, joka osaa googlata, löytää Wahlroosin viimeaikaiset saavutukset. Ilmeisesti ihmiset tietävät, mikä on pelin henki, ja yrittävät vain ehtiä rahastaa ensimmäisten joukossa. Joskus onnistuu, joskus ei. Mikäpä siinä on kokeillessa, kun viranomaisia ei kiinnosta.

Vanha ohje on, että älä koskaan sijoita sellaiseen, mitä et täysin ymmärrä. Poskettomat tuottoennusteet kertovat, että tässä ei ole kaikki pingviinit kanootissa. 

Näin Microsoft-huijaripuhelu tyhjensi naisen tilin

Minulle soitti nyt lauantai-iltana eteläsuomalainen 72-vuotias nainen, joka oli tänään joutunut Microsoft huijauspuhelun uhriksi. Ymmärrettyään, mitä oli tapahtunut, hän oli soittanut pankkiin ja sulkenut tilinsä, mutta oli nyt huolissaan henkilötietojensa vuotamisesta ja kysyi neuvoja niiden suojaamiseen.

Huijarit saivat haluamansa, enkä usko että henkilötiedot heitä kiinnostavat. Se olikin sitten ainoa hyvä uutinen tässä tapauksessa.

Uhri osasi varoa Microsoft huijauspuheluita, koska oli saanut jo aiemmin epämääräisiä soittoja. Niissä hän löi luurin korvaan. Työuransa nainen oli tehnyt organisaatiossa, missä tottui käsittelemään suuriakin rahansiirtoja. Hän kertoi olevansa kokenut verkkopankin käyttäjä ja kuulosti kaikin puolin skarpilta. 

Nimeä John Watson käyttänyt mies soitti +1 alkuisesta numerosta juuri, kun naisella oli ongelma tietokoneen kanssa. Onnettoman sattuman ansiosta nainen uskoi, että tällä kertaa soitto tuli oikeasti Microsoftilta Kaliforniasta. 

Soitto katkesi välillä ja uudet soitot näyttivät tulevan kotimaan numeroista. Yhteensä puhelut kestivät lähes viisi tuntia. Niiden kuluessa huijarit asensivat uhrin koneelle TeamViewer-etäkäyttöohjelman, pääsivät naisen tilille ja saivat jopa kuvan hänen passistaan. Kun nainen lopussa alkoi epäillä ja sanoi soittavansa pankkiin, huijarit kielsivät tekemästä niin. Viimeisestään siinä vaiheessa uhri huomasi, että häntä oli jymäytetty.

Pankin päivystyksessä kävi ilmi, että huijarit olivat tyhjentäneet naisen tilit ja saaneet useita tuhansia euroja. Epäonnisen sattuman vuoksi kuun lopussa maksettava eläke oli tullut tilille eilen perjantaina. Huijarit olivat tyhjentäneet jopa säästötilin siirtämällä sen saldon ensin sisäisenä tilisiirtona toiselle tilille, mikä osoittaa heidän tunteneen Nordean pankkipalvelun ja ehkä jopa osanneen hieman suomea. Toisaalta Nordean pankkipalvelun kielen voi vaihtaa myös englanniksi.

Varastetut rahat oli muunnettu saman tien bitcoineksi ja siirretty eteenpäin, joten pankki ei pystynyt pysäyttämään rahansiirtoja kuten se olisi voinut tehdä, jos varoja olisi siirretty ulkomaisille tileille. Ilmeisesti huijarit olivat perustaneet naisen nimellä tilin johonkin kryptopörssiin ja tarvitsivat sitä varten valokuvan passista.

Huijari oli puhunut englantia, taustalta kuului intialaisten puhujien aksenttia. Nainen kuitenkin arveli, että Microsoftin puhelinpalvelu on Intiassa. Uskottava selitys sekin.

Tapaus on hyvä muistutus siitä, miten kokenutkin käyttäjä voi joutua Microsoft-huijauspuhelujen uhriksi. Jälkikäteen kuultuna on helppo moittia uhreja hyväuskoisuudesta, mutta tekijät ovat ammattilaisia ja osaavat esiintyä vakuuttavasti.

Huijarin jäljiltä Windowsin työpöydälle jäi TeamViewerin kuvake.

Vaarassa ovat etenkin vanhemmat ihmiset, jotka ovat kyllä kuulleet huijaussoitoista, mutta uskovat edelleen vanhanaikaiseen asiakaspalveluun, jossa yrityksen edustaja oikeasti soittaisi kotiin ja auttaisi monen tunnin ajan asiakasta.

Suojaavia tekijöitä on oikeastaan vain kaksi: tyhjä tili tai kielitaidon puute. 

Jos suojatekijöitä ei ole, tilille pitäisi saada asetettua rajoituksia, jotka estävät suurten rahamäärien siirtämisen kaikilla verukkeilla -- vaikka henkilö itse vahvistaisi ne tunnuksillaan. Hankala rasti, sillä jos rajoituksen voi itse asettaa, huijarit voivat myös poistaa sen käyttäjän puolesta. 

Pankkitunnusten käyttö vahvaan todentamiseen pelaa huijarien pussiin. Tunnistaminen pitäisi erottaa pankkipalvelusta. Nykyinen käytäntö, jossa eri palvelut käyttävät pankkitunnuksia henkilöllisyyden tarkistamiseen, tarjoaa huijareille verukkeen tunnusten kysymiseen.

Tärkeintä olisi, että teleyhtiöt oikeasti tekisivät jotain näille numerohuijauksille. Suomalaisen operaattorin pitäisi pystyä tarkistamaan, tuleeko suomalaisen numeron puhelu oikeasti toisen suomalaisen operaattorin verkosta vai ei. Tämä estäisi kotimaisilla numeroilla huijaamisen. Jos tarkistus ei nykytekniikalla onnistu, tällaisen järjestelmän kehittäminen omin voimin ei voi olla mahdotonta, jos vain halua on. Nyt kaikki tuotekehitys tuntuu menevän mobiilipuolelle, koska siellä liikkuvat isommat rahat.

Täydellinen avuttomuus puhelinnumeroiden väärentämisen edessä uhkaa operaattorien bisnestä. Luottamus ja arvostus niitä kohtaan ovat jo mennyttä.

Ehdotus pankeille: jos käyttöliittymän voi vaihtaa englanninkieliseksi, asetus pitäisi lukkiintua niin, että sen voi vaihtaa vain puhelinsoitolla asiakaspalveluun tai vaihdossa tulisi olla esim. 24 tunnin varoaika. 

Yksi niksi vielä: jos epäilet puhelun alkuperää, sano soittavasi takaisin näytöllä näkyvään numeroon. Jos soittaja ei hyväksy tätä tai soitto ei mene perille, näkyvä numero on väärennetty. Periaate on sama kuin sähköpostissa: lähettäjän paikalla näkyvä osoite on helppo väärentää, mutta jos siihen vastaa, viesti ei mene huijarille vaan näkyvään osoitteeseen.

Muokattu 6.3.2021

Lisäys 2.3.2021: John Watson soitti uhrille uudestaan. Normaalisti tällaista ei tapahdu, ilmeisesti tällä kerralla jokin huijauksessa meni pieleen. Watson sanoi, ettei hän ollut vienyt rahoja vaan sen olivat tehneet hakkerit. Hän halusi koneen id-numeron, mikä se sitten onkaan. Päivitän sivua, jos asiassa ilmenee vielä uusia käänteitä.

Lisäys 3.3.2021: Moni kritisoi huijausten uhreja huolimattomiksi tai osaamattomiksi. Mutta eivät pankkien tunnistuspalvelutkaan aivan ongelmattomia ole. Viimeksi tänään hieraisin silmiäni, kun kirjauduin palveluun pankkitunnuksilla (yleensä käytän mobiilivarmennetta), ja Nordean tunnuslukusovellus kertoi minun kirjautuvan Osuuspankkiin. 

Nordean tunnuksilla Osuuspankin kautta palveluun.

Digi- ja väestötietovirasto kilpailutti tunnistuspalvelut ja vuoden 2021 alusta ne menevät kaikki Osuuspankin kautta. Vaikka asiakkaalla olisi Norden tunnukset, hänet ohjataan palveluun toisen pankin kautta. On tässä taas käyttäjillä ihmettelemistä! Asiasta on varmaan tiedotettu, mutta ei ole osunut omiin silmiini.

Olisi hyvä tiedottaa, koska asiakkaita kehotetaan puheluhuijarien vuoksi tarkkaavaisuuteen ja varovaisuuteen. Samalla voi pohtia, onko näytön yläreunassa näkyvä teksti riittävä kertomaan, mitä oikeasti on tapahtumassa, jos käyttäjän huomio on keskittynyt vain rutiininomaisesti pin-koodin syöttämiseen näytön alareunan painikkeilla. 

Wiseling huijaus esiintyy suomalaisena

Wiseling-niminen verkostoyritys kauppaa pyramidihuijaukselta kuulostavaa toimintamallia, josta mm. BehindMLM varoittaa. Dubaissa järjestettävät suuret massatapahtumat (koronaviruksen vuoksi vähän pienentyneet, tosin) kuuluvat tämänkin lahkon tyyliin.

Vuonna 2020 perustettu yhtiö markkinoi itseään nettisivulla Onecoinin tapaan: "Wiseling perustettiin startup-yrityksenä ja se asemoi itsensä yhdeksi modernin finanssi- ja sijoitusalan johtajista. Olemme pitkään työskennelleet ahkerasti kootaksemme tiimin, jonka yhdistävät yhteiset ideat. Asetamme itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen - tulla yritykseksi, joka voi muuttaa paitsi rahoitusmarkkinoita myös kunkin kumppanimme elämää, ohjata kehitystyön suuntaan, josta on hyötyä paitsi meille myös kaikille, kumppaneille ja sijoittajille." 

Muuttaa rahoitusmarkkinoita ja jäsenten elämän - jep jep, tämä on kuultu ennenkin. "Yksinkertainen taloudellinen koulutus" - tutulta kuulostaa. Käännös on kohtuullista suomea, vaikka muutama termi pistää silmään. "Suorat salausvaluuttaoperaatiot, joihin voit luottaa"? "Voimakas kaupan salauksen muoto"? Sivulla oleva laskuri kertoo jäsenmääräksi 76 108.

Erikoista on se, että yhtiö ja sen johtajat esiintyvät suomalaisina. Ovatko Onecoinin kytkökset Suomeen näyttäneet esimerkkiä uusillekin huijareille? Kuvitellaanko, että suomalaisuus antaa maailmalla uskottavuutta?

Matias Lappo ja Suomen lippu.

Seura-lehti kirjoitti huijariyrityksen taustoista. Olin itsekin tekemässä muutamia selvityksiä.

Matias Lappo väittää syntyneensä Helsingissä ja olevansa 37-vuotias. Videoilla hän puhuu neutraalia englantia ilman aksenttia. Joulutervehdys vaikuttaa olevan Suomessa kuvattu.  

Suomeen suunnattu tervehdys on dubattu päälle suomeksi. Videolla on vaatimattomat 92 katselukertaa. Saksaksi dubatulla versiolla vielä vähemmän (75). Verkosto näyttää toimivan lähinnä Aasiassa. Persiankielisellä tervehdyksellä on yli tuhat katselukertaa. 

Kielivalikoman perusteella Wiseling toimii monissa maissa.

Puitteet ovat silti yhtä prameat kuin Onecoinissa. On hienoja esittelyvideoita ja toimisto täynnä työntekijöitä. Suomeen rekisteröity toimisto sijaitsee osoitteen perusteella toimistohotellissa, josta saa vuokrata tiloja ja neuvotteluhuoneita tuntihintaan. Kaupparekisteriin ilmoitettu osoite on asianajotoimiston. Mikään ei vastaa videolla yrityksestä annettua kuvaa.

Matias Lappo voisi sukunimen perusteella olla suomalainen, vaikka nimi onkin harvinainen (nykyisenä nimenä alle viidellä henkilöllä, ehkä vain yhdellä?). Jos Matiaksella olisi kaksi yliopistotutkintoa (taloudesta ja juridiikasta, aivan kuten Ruja Ignatovalla), hänet löytäisi varmasti sosiaalisesta mediasta tai Linkedinistä. Jos henkilö olisi oikeasti suomalainen, joku tuntisi hänet. Nyt miehestä ei löydy juuri mitään tietoja. Vielä vähemmän löytyy hallituksen varapuheenjohtajaksi ilmoitetusta Elias Mattilasta.

Homma haisee huijaukselta kilometrin päähän. Jos törmäät tähän jossain, ilmoita poliisille. 

Positiivista on, että tällä kertaa Finanssivalvonta ja poliisi ovat olleet hereillä. Finanssivalvonta varoitti Wiselingistä jo marraskuussa 2020: "Finanssivalvonnalla on syytä epäillä, että yhtiö tarjoaa sijoituspalvelua Suomeen ilman asianmukaista toimilupaa." Poliisi on ottanut yhteyttä kaupparekisteriin merkittyyn hallituksen jäseneen, jolloin kävi ilmi, että hänet oli merkitty tietämättään vastuuhenkilöksi.

Luultavasti Finanssivalvonta on varoituksensa jälkeen ilmoittanut asiasta poliisille, joka on tehnyt omia selvityksiään. Juuri tässä on se ratkaiseva ero: FiVa puuttuu tapauksiin, joissa yritys tarjoaa sijoituspalveluita luvattomasti. Onecoinissa toiminta tapahtui verkostona ja siksi FiVa ei puuttunut siihen.

FiVan varoituslista on muuten pitkä, jo 167 nimeä. Yksin tänä vuonna siihen on lisätty seitsemän yritystä. Huijareita siis riittää.

Lisäys 21.2.2021: Wiselingin nettisivut eivät enää vastaa. Myös Youtube-kanava ja Facebook-sivu ovat hävinneet. Uusi kirjoitus 23.2.2021.

Crowd1 leviää Suomessa

Minulta on kysytty mielipidettä Crowd1-verkostosta, jota levitetään parhaillaan aktiivisesti Suomessa. Kävin katsomassa 15 minuutin mainosvideon, jota levitetään Vimeossa (salasanasuojattuna, joten en laita linkkiä tähän). Youtubesta löytyy esim. tällainen mainosvideo.

Päätekijät kuvassa.

Videon mukaan avainhenkilöt ovat ruotsalaisia. Toinen perustaja (co-founder) on Jonas Eric Werner, toimitusjohtaja on Johan Stael von Holstein. Jälkimmäinen on ruotsalainen bisneskuuluisuus, joka osallistui vuosituhannen vaihteen dotcom-kuplan puhaltamiseen. Hänen oma soolonsa hyvän myyntimiehen erinomaisuudesta ja Crowd1:stä löytyy Youtubesta (ei yllä persoonana lähellekään Kari Wahlroosin tasoa, sorgen).

Crowd1 mainostaa itseään jonkinlaisena uhka- ja mobiilipelien portaalina, joka saa maksun siitä, kun peliyhtiöt tarjoavat palveluitaan verkoston jäsenille. Mobiilipelien markkinoiksi kerrotaan 152 miljardia 2020, uhkapelien 504 miljardia vuonna 2022.

Video kuvailee liiketoiminnan vain ylimalkaisesti. Kaksitoista minuuttia videosta kuluu verkostomarkkinoinnin palkkiojärjestelmän esittelyyn.

Palkkiojärjestelmä houkuttelee mukaan.

Videon mukaan palkkiojärjestelmä on ainutlaatuinen, mutta ensi katsomalta se näyttää kovin tutulta. Jäsenten pitää ostaa eri hintaisia paketteja ja houkutella mukaan uusia jäseniä, joista he saavat sitten bonusta. On starttibonusta, binääribonusta, matching bonusta ja streamline bonusta. Onecoinin tapaan mukana sopassa on myös online-koulutusta, vaikka sitä ei tarkemmin esitelläkään.

Videolla kerrotaan tarjouksesta, joka päättyy 15.4.2020, mutta teksti videon päällä kertoo kampanjahinnan jatkuvan 24.4.2020 asti. Viime päivinä Crowd1:n verkostomarkkinointi on ollut Suomessa erityisen aktiivista. Jos järjestelmä oikeasti olisi suosittu, miksi kampanjaa pitäisi jatkaa yliajalle?

Wikipedian mukaan Norja, Burundi, Paraguay ja Namibia ovat jo varoittaneet, että kyseessä on pyramidihuijaus, jonka jäseniä voidaan sakottaa. Crowd1 näyttää leviävän varsinkin Afrikassa, missä levittäjiä on jopa vangittu laittomasta toiminnasta.

Tuomion Crowd1:lle ovat antaneet niin bloggaajat kuin myös BehindMLM. Afrikkalainen analyysivideo löytyy Youtubesta.

Mukana näyttää olevan entisiä Wincapita- ja Onecoin-henkilöitä. Mihin seepra raidoistaan pääsisi?

Web-sivulla hehkutetaan "Impossible is nothing" ja "Endless opportunities".

"Endless opportunities" - sure!

Jo yksin näiden fraasien vuoksi kannattaa pysyä kaukana. Jotenkin tekijät ovat saaneet mobiilisovelluksensa Applen ja Googlen sovelluskauppaan. Applen kaupassa on vain yksi arvostelija (kaksi tähteä), Googlen Play-kaupassa yli puoli miljoonaa latausta ja neljä tähteä. Hmmm.

Crowd1 haisee ruudulla tänne asti huijaukselta, johon kenenkään ei kannata lähteä hukkaamaan rahojaan.

Lisäys 18.6.2020: Aiheesta on informatiivinen Twitter-ketju.

Svenska Dagbladetin juttu 28.3.2023, joka vertaa toimintaa Onecoiniin ja muihin pyramidihuijauksiin.

Ruotsi tuomitsi Crowd1:n pohjoismaisia päätekijöitä vankeuteen (7.6.2025). Suomen poliisi ei ole Onecoinin suhteen saanut mitään aikaiseksi. 

Posti ei saa hyväksyä nimettömiä osoitteenmuutoksia

Luultavasti Suomen pahin identiteettivaras on saanut lopullisen tuomionsa hovista. Käräjäoikeuden tuomiosta oli kerrottu jo aiemmin. Runsaan kahden vuoden ehdoton vankeustuomio on sentään jotain, mutta sekin tuli lähinnä 13 taloudellisesta petoksesta. Toisen ihmisen elämän tuhoamisesta muulla kuin väkivallalla ei edelleenkään rangaista juuri nuhtelua kummemmin. Tämä on selvä epäkohta.

Käsittämätöntä kyllä, Sara Syvänorolla oli pohjalla 19 vastaavantyyppistä rikosta. Ja rikokset ovat helppoja tehdä -- ei tarvitse kuin varastaa uhrin lompakko, selvittää ajokortista henkilötunnus ja tehdä uhrin elämästä helvettiä. Omaehtoinen luottokielto ja uusien korttien hankkiminen auttavat vain rajallisesti.

Posti helpottaa identiteettivarkaan työtä ottamalla vastaan osoitemuutosilmoituksia paperilomakkeella, jonka voi pudottaa mihin tahansa postilaatikkoon. Ilmoituksen luotettavuuden takaa vain allekirjoitus, jonka aitoutta posti ei voi verrata mihinkään. Se on siten yhtä tyhjän kanssa, aivan kuin jättäisi ilmoituksen nimettömänä.

Viikko sitten Aamulehti kertoi kiusanteosta, jonka kohteeksi joutui tamperelainen vihreiden kaupunginvaltuutettu Irene Roivainen. Luvattoman osoitteenmuutoksen seurauksena laskuja ja muita posteja jäi saamatta. Ilmeisesti sama tekijä on toistanut temppunsa.

"Postin kääntäminen uuteen osoitteeseen ilman, että itse saaja on siitä tietoinen, on valitettavasti mahdollista, kertoo Postin riskinhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäki". Mitäpä jos Posti tekisi asialle jotain? Postin pitäisi vähintään tarkistaa ilmoittajan henkilöllisyys konttorissa tai vaatia sähköistä tunnistautumista verkossa (uutisessa tosin mainitaan, että Syvänoro oli tehnyt muuttoilmoituksen sähköisesti mikä herättää kysymyksen, oliko varas saanut myös pankkitunnukset).

Postin tapa arvioida riskejä on vähintään kummallinen. Aiemmin se hyväksyi muuttoilmoitukset jopa puhelimitse, mutta siitä luovuttiin turvallisuusongelmien vuoksi. Tuntemattoman henkilön allekirjoitus paperilla ei ole tasan yhtään turvallisempi, mutta se näköjään riittää?

Postin edustajan kommentti kertoo paljon: "Jos me edellyttäisimme jonkinlaisia varmistuksia esimerkiksi niin, että lomake pitäisi toimittaa henkilökohtaisesti postin palvelupisteeseen, se olisi asiakkaitten kannalta haasteelliselta ja tavallaan veisi kotikuntalain kirjalliselta ilmoittamiselta pohjaa. Mikä kirjallinen prosessi on se, johon liittyy myös henkilökohtainen käynti jossakin?" (huomaa pakollinen haasteellista-sana, kuten aina virkamieskielessä).

"Mikä kirjallinen prosessi se on..." on kerrassaan lapsellinen heitto. Uhrit ansaitsevat parempaa.

Kun aiheesta virisi keskustelua Twitterissä, Posti tyrmäsi myös sähköposti-ilmoituksen vetoamalla samaan turvattomuuteen:

Sähköposti ei kelpaa, mutta tuntematon allekirjoitus käy?

VRK:n rekisterissä saisi olla virallinen sähköpostiosoite (ehkä se tulee kaikille tämän muutoksen myötä), mutta tällä hetkellä sähköposti ei riitä ratkaisemaan ongelmaa.

Ongelman takana on ikiaikainen dilemma mukavuuden ja turvallisuuden välillä. Jokainen yritys haluaisi palvella asiakkaita helposti ja nopeasti (eli vähillä kustannuksilla), mutta yleensä vaivattomuus merkitsee turvattomuutta.

Moni on yllättynyt kuullessaan, miten helppoa osoitteenmuutoksen tekeminen on. AL:n jutussa kirjoitetaan "Lomakkeella postin kääntäminen onnistuu periaatteessa väärentämällä allekirjoitus" -- ei mitään periaatteessa, vaan ihan käytännössä. Haetaan postista lomake kuorineen, kirjoitetaan siihen kotona mitä halutaan, ja pudotetaan kirje lähimpään postilaatikkoon. Niin helppoa se on, kukaan ei tarkista mitään.

Allekirjoitusta ei tarvitse edes "väärentää", koska postilla ei ole mitään, mihin sitä voisi verrata. Voi siis ihan omalla käsialalla kirjoittaa uhrin nimen.

Posti ei voi vielä pitkään aikaan siirtyä pelkkiin sähköisiin ilmoituksiin, mutta lomakkeella ilman mitään tarkistuksia tehtävät osoitteenmuutokset eivät ole tätä päivää. Tarkistaahan posti henkilöllisyyden jokaiselta pakettia noutavalta, eikä se ole mikään ongelma -- ja heitä on varmasti enemmän kuin osoitteensa muuttajia.

Miltä kuulostaisi perustelu "Emme tarkista paketin tai rahalähetysten hakijoiden henkilöllisyyttä, koska se olisi turhan haasteellista. Kyllähän se, että henkilöllä on hallussaan pakettiosoituskortti tai siihen liittyvä koodinumero, riittää varmistamaan että kyse on oikeasta henkilöstä."

No ei todellakaan.

(Tekstiä muokattu 20.11.2016)

OneCoin uhkaa oikeustoimilla, käsitys huijauksesta vahvistuu

Epäilevä kirjoitukseni OneCoin-kryptovaluutasta on saanut verkoston reagoimaan. Eilen Bulgariasta saapunut sähköposti vaatii blogitekstin poistamista. Viestissä vedotaan tekijänoikeuksiin ja varoitetaan, että Nevertheless we do not tolerate aggressive behavior and harmful usage of our mark; business scope; websites and its content.

Vastineessani totean, että olen käyttänyt lähteinä vain verkoston julkisilla web-sivuilla olevia materiaaleja sekä Youtubeen laitettua webinaaria. Näiden käyttöön soveltuu tekijänoikeuslain sitaattipykälä. Suomen lain mukaan yrityksen kunniaa ei voi loukata, joten kunnianloukkauspykälä ei liioin tule kyseeseen.

Sähköposti päättyy uhkaukseen jatkotoimista:

> In relation to the above, we hereby kindly ask you to remove 
> immediately the article in question. In case you are not willing to 
> comply with our request, and to contact us personally, to discuss in 
> an appropriate manner the allegations in your article, we will be 
> forced to take the appropriate measures to protect our legitimate 
> rights and interests.

Viestin on allekirjoittanut Irina, jonka nimen alla lukee Head of Legal and Compliance Department.

Teksti on tyypillistä juristienglantia. Viestin uskottavuutta vähentää kuitenkin se, että lähettäjän sähköpostiosoite on com-loppuisessa domainissa, jolla ei ole web-sivuja. Domainilla ei liioin näytä olevan mitään tekemistä OneCoinin kanssa. 

Jos henkilö esittäytyy lakiosaston päälliköksi ja yritys suunnittelee maailmanlaajuista kryptovaluuttaa, luulisi hänen sentään käyttävän yhtiön sähköpostiosoitetta ja nimen löytyvän yhtiön web-sivulta. 

Pienellä vaivalla viestistä selviää muitakin epäilyttäviä yksityiskohtia, joiden vuoksi pelotteluksi tarkoitettu sähköposti pikemminkin vahvistaa käsitystä siitä, että OneCoin on huijausta.

Alkuperäisen blogi-kirjoitukseni lopussa on monia kommentteja, joissa puolustellaan OneCoinia ja väitetään minun esittävän perusteettomia syytöksiä. Kaikki puolustelevat kirjoitukset on jätetty nimettöminä. Verkoston itsensä nimittämä "maajohtaja" on asioinut kanssani sähköpostilla, mutta hänkin vetoaa siihen, ettei ole yhtiön palveluksessa eikä voi antaa julkisia lausuntoja sen puolesta. Vain Ruja Ignatova voi kommentoida yhtiön asioita.

Lisää johtopäätöksiä voi vetää seuraavista yksityiskohdista.

• Kaikessa materiaalissa vedotaan Bitcoinin menestykseen ja käytännössä luvataan saman toistuvan OneCoinin kohdalla. Lupaukset nopeasta rikastumisesta ja satojen prosenttien vuosituotoista houkuttelevat, mutta herättävät epäilyksiä. Kun OneCoinin tilalle vaihtaa WinCapitan, tekstit näyttävät kovin tutuilta. WinCapitassa verkoston jäsenet seurasivat valuuttakaupan tuottoja mittarilla, josta eivät ymmärtäneet mitään. OneCoinissa vastaava rooli on kolikkojen louhintanäytöllä.
• OneCoin käyttää termejä "louhinta" ja "poolit", jotka ovat peräisin Bitcoinista, ja vaikuttavat siten uskottavilta -- mutta kun raha on yhtiön itsensä luomaa, louhinta ja poolit menettävät merkityksensä. Yhtiö voi tahallaan hidastaa rahan luomista, mutta sitä ei tarvitse louhia eikä laskentakeskuksia tarvita mihinkään. Vertaus palapeliin on teknisesti virheellinen ja koko "louhinta" puhdasta hämäystä.
• Yhtiö suunnittelee maailmanlaajuista kryptovaluuttaa, mutta sen web-sivut ovat vain suomeksi, venäjäksi, bulgariaksi ja kiinaksi. Miksei yhtiöllä ole toimintaa Saksassa, Ranskassa, Englannissa tai Yhdysvalloissa? Miksi juuri suomalaiset kuuluvat siihen armoitettuun joukkoon, jotka pääsevät laittamaan rahojaan nopeasti kasvavaan kryptovaluuttaan?
• Onko vain sattumaa, että rahan "louhinta" aloitettiin Hongkongista, jossa juuri paljastui suuri Bitcoin-huijaus? Onko vain sattumaa, että AGC-kolikoissa on milligramma Dubain pankissa olevaa kultaa, ja että seuraava toimisto aiotaan perustaa Dubaihin? 
• Miksi www.tulevaisuudenmaksuvaluutta.com sekä www.onecoin-finland.com on rekisteröity anonyymisti Tšekistä?
• Verkostossa on 2500 suomalaista, mutta miksi kukaan heistä ei halua esiintyä asiassa omalla nimellään ja kuvallaan? Facebook-sivulta https://www.facebook.com/OneCoin1 löytyy tosin kuvia 7.2.2015 tilaisuudesta ja sen osallistujista, mutta ilman nimiä.
• Miksi yhtiön viralliset sivut www.onecoin.eu näyttävät sivujen sabway.biz kopiolta?
• Mihin muuhun kuin rahastukseen tarvitaan 100-5000 euron "koulutuspaketteja", kun valuutan "louhivat" tietokoneet?
• Tapahtumakalenterissa on kaksi tapahtumaa: Ruja Ignatovan Suomen-vierailu 7.2.2015 sekä info-tilaisuus 5.2.2015 Jyväskylässä Palokan ABC-asemalla (kansainvälinen kryptovaluutta, really?)
• Monissa kohdissa puhutaan OneCoin-kolikkojen auditoinnista. Kukaan ei ole osannut selittää, mitä hienolta kuulostava termi tässä yhteydessä tarkoittaa.
• Maksuvaluuttasivulla lukee "Kehittyneempi algoritmi (SCRIPTI)". Tällä ilmeisesti tarkoitetaan Scrypt-algoritmia, joka on sama kuin monissa muissakin Bitcoinin rinnalle syntyneissä vaihtoehtovaluutoissa (altcoin). Algoritmi ei ole kehittyneempi vaan sama kuin muissakin, eikä edes sen nimeä ole osattu kirjoittaa.
• Strategia OneCoinin levittämiseksi maailmanlaajuisen käyttöön on vähintäänkin epämääräinen ja perustuu vain suuriin lupauksiin.

Jokainen voi itse vetää johtopäätökset. Oma neuvoni on pysyä tästä kaukana. Minulla on pelissä vain oma maineeni ja olen erehtynyt ennenkin, mutta OneCoiniin uskovat ovat panneet likoon omat (ja pahimmassa tapauksessa muidenkin) rahat. Heillä ei ole varaa erehtyä.

Verkostomalli perustuu ovelaan psykologiaan. Mukaan houkutellut ihmiset puolustelevat järjestelmää kuin omaansa, koska eivät halua myöntää erehtyneensä, ja koska kritiikki vaikeuttaa uusien jäsenten värväämistä, joista heidän omat tulonsa riippuvat. Lisäksi ihmisellä on suuri tarve uskoa helpon rikastumisen mahdollisuuteen. Näitä molempia huijarit ovat ennenkin käyttäneet hyödykseen. Emme näköjään ole oppineet mitään WinCapitasta.

Maajohtaja on ilmoittanut, että verkosto etsii Helsingistä tiloja ja avaa koulutuskeskuksen huhtikuussa. Kesään mennessä olemme varmaan viisaampia OneCoinin suhteen.

Lisäys klo 15: Sekä Onecoin-Finland että Tulevaisuudenmaksuvaluutta -sivut ovat hävinneet verkosta.
Lisäys klo 16: Sivut ovat taas ilmestyneet näkyviin.

OneCoin - verkostohuijaus kryptovaluutalla

Pyramidipelit ja verkostohuijaukset näyttävät olevan ehtymätön luonnonvara. Uusi tulokas alalla on OneCoin, joka ratsastaa kryptovaluutta Bitcoinin menestyksellä. OneCoin haisee vahvasti vedätykseltä. Koska kotimainen media ei ole käsitellyt aihetta, surffasin viikonloppuna hetken aiheen tiimoilta.

OneCoin on ajankohtainen juuri nyt, sillä rahanlouhinta alkoi tammikuussa ja lauantaina 7.2.2015 järjestettiin Marina Congress Centerissä markkinointitilaisuus, jossa uskovaisille luvattiin suuria tuottoja ja loistavia tulevaisuuden näkymiä. Pääpuhujaksi oli saatu OneCoinin äiti, bulgarialainen tohtori Ruja Ignatova.

OneCoinilla on suomalaiset sivut. Katsoin niiltä viime lokakuussa pidetyn tunnin mittaisen suomenkielisen webinaarin Youtubesta (siitä on näköjään uudempikin versio, jossa lukuja on paranneltu).

Webinaarin perusteella OneCoin on virtuaalinen kryptovaluutta, jonka päälle on rakennettu rahastuksen mahdollistava verkostomalli. Odotettu arvonnousu perustuu uusiin jäseniin, joten kyse on lähinnä pyramidipelistä -- siinä ensimmäiset rahastavat myöhemmin tulevien kustannuksella ja viimeisille jää käteen pelkkä mustapekka.

Webinaarissa esitetyt bittirahan historia, poolit ja block chainit ovat teknisesti aivan oikeita ja kuulostavat maallikon korvaan uskottavalta. Homma menee kuitenkin metsään siinä vaiheessa, kun virtuaalivaluutalle luvataan arvonnousua ja mainostetaan OneCoinin olevan alkuperäistä Bitcoinia kehittyneempi, koska OneCoin on alusta pitäen hallittu.

Oikea bittiraha "louhitaan" käyttäjien omilla koneilla. OneCoinissa louhinnan tekevät yhtiön supertietokoneet, mutta jäsenet voivat ostaa tokeneita tulevia virtuaalikolikkoja vastaan. Viimeistään satojen ja tuhansien eurojen hintaisten tuotepakettien pitäisi saada hälytyskellot soimaan.

Webinaarin pitäjän nimimerkki "miljunaari" vihjaa jotain.

Tyypillistä on, että mukaan lähtijöille maalataan ruusuista tulevaisuutta -- mitä aikaisemmin lähtee mukaan, sitä enemmän hyötyy. OneCoinin tapauksessa vertailukohtana on Bitcoinin arvonnousu.

OneCoin ja ennuste tulevasta.

Verkoston jäsen voi myydä bittirahan "tokenit" heti ja ansaita tuhansia, tai säästää ne ja odottaa, kunnes OneCoin listautuu pörsiin ja valuutta vapautetaan julkiseen käyttöön, jolloin voitot ovat huimia.

Verkoston jäsenen rikastumisstrategiat.

Totta on, että Bitcoinin arvo nousi 0,1 dollarista hetkeksi jopa tuhanteen euroon. Sen jälkeen hinta on valunut alaspäin ja on nyt 200 dollarin tuntumassa. Tästä ei kuitenkaan voi vetää mitään johtopäätöksiä OneCoinin suhteen.

Bitcoinin kurssikehitys.

Bitcoin oli kryptovaluutoista ensimmäinen. Runsas vuosi sitten kiinalaisten kiinnostus virtuaalivaluuttaa kohtaan heräsi ja Bitcoinin kurssi raketoi, mutta sen jälkeen kurssi on palannut kohti maanpintaa. Bitcoinin kurssi määräytyy täysin tarjonnan ja kysynnän perusteella ja sitä voi kuka tahansa louhia lisää (tosin louhinta ei ole ollut kannattavaa enää pitkään aikaan). Tämä tekee Bitcoinista "reilun".

Bitcoinin tekniikalla syntyi nopeasti kymmeniä muitakin kryptovaluuttoja, kuten LiteCoin, Feathercoin, DogeCoin, VertCoin, DevCoin ja TerraCoin. Niistä suosituin on ollut LiteCoin, koska Bitcoinista poiketen sitä voi louhia jopa ilman tehokasta näytönohjainta omalla PC:llä. LiteCoinin kurssi kävi korkeimmillaan kymmenessä dollarissa, mutta on tällä hetkellä alle kaksi dollaria. OneCoinin keskeinen väite siitä, että louhinnan vaikeutuminen automaattisesti nostaisi hintaa, on täysin virheellinen.

Suuria lupauksia, tietenkin.

On perusteetonta odottaa, että verkoston jäsenille myytävä OneCoin seuraisi millään tavalla Bitcoinia tai muitakaan vapaasti vaihdettavia kryptovaluuttoja. Jos OneCoinin arvo nousee, kyse on puhtaasti uusien jäsenten pyramidiin tuomasta rahasta ja hyväuskoisten spekulaatioista. Ajatus omasta MasterCardista, joka liittyisi OneCoin-valuuttaan, on puhdasta fantasiaa.

Viime lokakuun webinaarissa kerrottiin, että rahan luominen alkaisi Helsingissä joulukuun alussa 2014 (Youtube-videon kohta 36:30 eteenpäin). Websivuilla kerrotaan kuitenkin nyt muuta:

Arvonnousua saa ehkä odottaa pitkään...

Yhtä luotettavia ovat muutkin OneCoin-lupaukset.

OneCoin eroaa vain vähän WinCapitasta. Silti lauantaina Marina Congress Centerissä oli sali täynnä ihmisiä kuuntelemassa lupauksia ja ostamassa kalliita aloituspaketteja. Tästä herää monia kysymyksiä. Onko kansaa lupa huijata? Eikö mikään viranomainen kiinnostu asiasta? Entä media?

Todennäköisesti OneCoinin Suomen-osaston takana on samoja henkilöitä kuin aiemmissakin huijauksissa. Onko vain sattumaa, että OneCoinin AGC-kolikoissa mainitaan Dubaissa oleva kulta?

Niin kauan kuin ihmisillä elää unelma helposta rikastumisesta huijarit saavat touhuta rauhassa. Järkevät pitävät rahansa itsellään ja jos uskovat kryptovaluuttoihin, ostavat Bitcoineja vapailta markkinoilta.

Kirjoituksen jatko täällä.